Eri intressit kannustajilla.
Suomalainen talouspropaganda
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
ResAu
Kersantti
Kyllähän se varmasti kaikille työntekijöille sopisi. Sama palkka mutta vähemmän duunia. Mutta näyttäisi sen työnantajan, joka tuohon suostuu...
Olen itse aina kehityskeskusteluissa yrittänyt ehdottaa, että kävisin keskiviikkoisin 10-12 välissä töissä täydellä palkalla. Ei ole mennyt vielä läpi...
Olen itse aina kehityskeskusteluissa yrittänyt ehdottaa, että kävisin keskiviikkoisin 10-12 välissä töissä täydellä palkalla. Ei ole mennyt vielä läpi...
Ministeri Marin:
Ministeri Sanna Marin ehdottaa työviikon lyhentämistä: Neljä päivää töitä, kuusi tuntia päivässä - ”Tämä voisi olla meille se seuraava askel työelämässä”
Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd) toivoo sdp:n ottavan agendalleen nykyistä lyhyemmät työviikot ja työpäivät. Marinin mielestä ihmiset ansaitsevat enemmän aikaa muuhun elämään. Oppositiosta tuli jo tyrmäys. Arto Satonen (kok) viittasi Etlan tutkimukseen, jonka mukaan...www.kauppalehti.fi
Kerrotaan että 4pv/vko ja 6t/pvä, mutta ei oteta kantaa tuntipalkkaan. Hyvin tyypillistä nykypoliitikolle. Sitten jos joku kysyy tarkemmin, niin vastaus on, että pitää selvittää.
Laajassa mielessä Marin on täysin oikeassa. Työajan lyhentyminen ja palkan nouseminen ovat olleet talouskasvun merkittäviä tekijöitä jo ainakin 1800-luvun lopulta lähtien. Tekninen kehitys vie tuohon väkisinkin ajan mittaan.
Se on sitten toinen asia, että tuohon päätyminen vaatii todella pitkän laman ja sitä kautta systeemisen muutoksen samalla tavalla kuin 30-luvun laman jälkeen. Suomesta tuo ei liikkeelle lähde.
Talouskasvu sinällänsä on geneerinen termi eikä esim kerro että tarkoitetaanko sillä bruttokansantuotetta, yrityksien liikevaihdon kasvua, verotettavien tulojen kasvua, jne.
Jos haluaa ammentaa esim. jenkkien New Dealistä mallia seuraavan suuren laman lääkkeeksi niin aika heikolla pohjalla ollaan. Koska olemme jo globaalin talouden piirissä niin uusien vapaakauppasoppareiden luonti entistä isompien tehtaiden rakentaminen paremman tehokkuuden saavuttamiseksi alkaa olla melko tuskaliasta eli heikot katteet investoinneille. Todnäk pankit tullaan taas pelastamaan kuittaamalla huonot investoinnin veronmaksajille, mutta sitten voidaankin alkaa spekuloimaan välittömästi tämän jälkeen että missä on se veronmaksajien varallisuus millä tämä homma hoidetaan kotiin. Pitäisi melkein katsoa kertauksen vuoksi että mitä neukuissa kävi rautaesiripun valahtaessa alas.
Tässä sentään taustaa. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006209617.html?ref=rssMinisteri Marin:
Ministeri Sanna Marin ehdottaa työviikon lyhentämistä: Neljä päivää töitä, kuusi tuntia päivässä - ”Tämä voisi olla meille se seuraava askel työelämässä”
Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd) toivoo sdp:n ottavan agendalleen nykyistä lyhyemmät työviikot ja työpäivät. Marinin mielestä ihmiset ansaitsevat enemmän aikaa muuhun elämään. Oppositiosta tuli jo tyrmäys. Arto Satonen (kok) viittasi Etlan tutkimukseen, jonka mukaan...
Kerrotaan että 4pv/vko ja 6t/pvä, mutta ei oteta kantaa tuntipalkkaan. Hyvin tyypillistä nykypoliitikolle. Sitten jos joku kysyy tarkemmin, niin vastaus on, että pitää selvittää.
Ekonomisteilta synkkä viesti Rinteen hallitukselle: ”Työntekijöitä ei enää löydy maan rajojen sisältä”
www.uusisuomi.fi
Ekonomisteilta synkkä viesti Rinteen hallitukselle: ”Työntekijöitä ei enää löydy maan rajojen sisältä”
Uusi Suomi on ajattelevan, uteliaan ja osallistuvan lukijan päivittäinen uutislehti.
pissantsoldier
Alikersantti
Danske Bankin Appleqvist näkee tulevan työmarkkinakierroksen jännittävinä tuoreiden lukujen valossa.
”Kiky-tuntien lisäksi kovaa vääntöä käydään palkoista. Niukkuus työvoimasta ja pitkään jatkunut nousukausi tuovat palkkoihin painetta ylös”, Appleqvist kommentoi.
https://yle.fi/uutiset/3-10936241
Itse tunnen monia Suomessa työskenteleviä eurooppalaisia, jotka ovat CV:ssä maininneet esim. yliopistotutkintoja vaikka ei ole ensimmäistäkään kurssimerkintää. Helppoa hommaa kun rekrytoinnin ohessa ei ole mielenkiintoa tonkia potenttiaalisten työtekijöiden taustoja läpi. Joten eivät nämä juurooppalaiset duunarit ole siinä mielessä pekkaa pahempia uutisen uzbekkeihin nähden.
Viranomaiset luottivat toisiinsa, ja huijaus sai jatkua vuosia – uzbekkeja pyrkii yhä Suomeen töihin väärennetyillä koulutodistuksilla
Maahanmuuttoviraston mukaan on vaikea selvittää, ovatko asiakirjat aitoja vai eivät.
Oleskeluluvat
24.8.2019 klo 06.00
Maahanmuuttovirasto päätti kesällä karkottaa vielä lähes sata uzbekkia lisää. Kuvan henkilöt eivät liity karkotuksiin.Karoliina Simoinen / Yle
Anne Ali-Hokka
Jaa artikkeli:
Jaa artikkeli Facebookissa84
Jaa artikkeli Twitterissä
Suomeen pyrkii edelleen uzbekistanilaisia, jotka liittävät oleskelulupahakemuksiinsa väärennettyjä koulutodistuksia. Kaikille ei ole kiirinyt tieto siitä, että viranomaiset ovat huomanneet väärennökset.
Lisäksi on paljastunut, että muutamat uzbekit ovat keväällä yrittäneet saada oleskeluluvan Suomeen väärennettyjen työtodistusten avulla.
Alun perin juuri tekaistut koulutodistukset ovat johtaneet siihen, että uzbekistanilaisia työmiehiä on keväästä lähtien joutunut lähtemään Uudenmaan rakennustyömailta. Maahanmuuttovirasto (Migri) on perunut heille myönnettyjä oleskelulupia.
Yle kertoi heinäkuussa 2019 ensi kerran uzbekkien massakarkotuksista. Silloin 139 uzbekkia oli saanut karkotuspäätöksen.
Kesän mittaan karkotukset ovat jatkuneet – tänä vuonna jo 219 uzbekistanilaista on määrätty poistumaan Suomesta.
Lisäksi Migri on nuijinut 258 kielteistä päätöstä, kun uzbekit ovat hakeneet ulkomailla ensimmäistä oleskelulupaa tullakseen tänne töihin. Tänä vuonna myönteisiä päätöksiä on annettu vain 42.
Myös näiden päätösten taustalla ovat lähes poikkeuksetta väärennetyt koulutodistukset.
Ennen kuin viranomaiset kiinnittivät väärennöksiin huomiota, ehti kulua vuosia.
Väärä koulutodistuskin harhauttamista
Pyysimme Migriä tarkistamaan, kuinka pitkään väärennettyjen koulutodistusten tehtailu ehti jatkua, ennen kuin se tuli ilmi.
Perutuista ensimmäisistä oleskeluluvista löytyi yksi väärennetty koulutodistus vuodelta 2015, ja muutama vuodelta 2016. Pääosin niitä alkoi esiintyä vuodesta 2017 lähtien.
Satoja uzbekistanilaisia on tullut Suomeen viime vuosina pääasiassa maalaus- ja tasoitetöihin. Useimmat heistä ovat työskennelleet aiemmin rakennuksilla Moskovassa tai Pietarissa.Karoliina Simoinen / Yle
Vuoden 2018 lopulla uzbekkien hakemuksia alkoi tulla ruuhkaksi asti.
Samoihin aikoihin Migri sai vihiä, että osa uzbekeista olisi liittänyt hakemuksiinsa väärennettyjä koulutodistuksia. Migrin mukaan vinkki tuli työnantajalta.
Vanhoja oleskelulupia liitteineen on käyty läpi siitä lähtien. Migri suhtautuu väärennöksiin vakavasti, koska hakuprosessissa on harhautettu viranomaisia.
Ratkaiseva hetki havaita väärennökset olisi ilmeisesti ollut heti, kun oleskelulupahakemuksia on otettu vastaan Suomen suurlähetystöissä ja pääkonsulaatissa, Venäjällä ja Kazakstanissa.
Väärennökset olivat heikkolaatuisia
Oleskeluluvan hakija voi jättää hakemuksen Suomen ulkopuolella paperisena tai sähköisesti. Kummassakin tapauksessa hänen on käytävä Suomen edustustossa tunnistautumassa ja näyttämässä myös hakemuksen alkuperäiset liitteet.
Kun Rajavartiolaitos vuodenvaihteessa 2018–19 tarkisti koulutodistusten aitoutta, se totesi ne pian tökeröiksi väärennöksiksi. Niitä oli kopioitu, jolloin niissä esiintyi keskenään samoja todistusnumeroita ja myöntäjän virallinen leimakin oli tulostettu.
Paperilla uzbekit halusivat todistaa hankkineensa ammattitutkinnon alalle, jolle olivat hakeutumassa Suomeen töihin.
Todistuksen myöntäjäksi oli mainittu Training School TMGS- tai Training Center TMSG -niminen oppilaitos. Sellaista ei ole Uzbekistanissa ollut olemassa 26 vuoteen eikä välttämättä Neuvostoliiton aikanakaan.Rajavartiolaitos
Pari sataa nyt karkotettua uzbekkia on esittänyt samankaltaisen koulutodistuksen Suomen edustustoissa, mutta ne eivät ole herättäneet huomiota. Väärennöksiä on ollut mukana hakemuksissa, jotka oli jätetty Suomen Moskovan-suurlähetystöön, Pietarin-pääkonsulaattiin ja Nur-Sultanin-suurlähetystöön Kazakstanissa.
– Edustustot tutkivat liitteet, mutta tässä tutkinnassa ei ole havaittu, että liitteet ovat väärennettyjä, toteaa konsulipäällikkö Pasi Tuominen ulkoministeriöstä.
Sen jälkeen edustusto kirjasi hakemukset liitteineen UMA-järjestelmään (ulkomaalaisasioiden sähköinen asiankäsittelyjärjestelmä).
Sieltä hakuprosessin seuraavat viranomaiset eli TE-toimisto ja Migri pääsivät vuorollaan tarkastelemaan dokumentteja.
Moneen kertaan ei tarkisteta
Keskeinen kohta prosessissa oli oleskelulupahakemusten vastaanotto, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Olli Sorainen.
– Sen jälkeen kun edustusto tallentaa paperit UMA-järjestelmään, muut viranomaiset lähtökohtaisesti toimivat niiden kirjausten perusteella. Ei säännönmukaista moninkertaista tarkastusta ole, Sorainen kertoo.
Lopulta väärennetyt koulutodistukset läpäisivät seulan myös Migrissä, jossa oleskeluluvista päätetään. Migrin mukaan liitteet katsotaan sielläkin läpi, mutta ei enää niin tarkkaan.
– Kyllä viranomaiset luottavat toisiinsa, siihen että asiat on tarkistettu niin hyvin kuin on ollut mahdollista, sanoo Migrin maahanmuuttoyksikön tulosalueen johtaja Anna Hyppönen.
Hänen mukaansa Migri ei lähde syyttämään ketään tapahtuneesta. Vaikka ketjussa on monta toimijaa, kokonaisvastuu prosessista on Migrillä.
Uzbekistanilaiset ovat saaneet tänä vuonna ylivoimaisesti eniten karkotuspäätöksiä Suomesta muihin kansallisuuksiin verrattuna.Harri Vähäkangas / Yle
– Onhan tämä toki noteerattu, että meiltä menee väärennettyjä dokumentteja läpi. Eihän sitä voi menestyksenä pitää, konsulipäällikkö Tuominen myöntää.
Edustustoissa on nyt liian vähän työntekijöitä hoitamaan oleskelulupa-asioita.
Uudessa hallitusohjelmassa siihen kuitenkin luvataan parannusta.
– Oleskelulupaprosessia on tarkoitus sujuvoittaa ja myös resursoida sitä paremmin, työ- ja elinkeinoministeriön Sorainen vahvistaa.
Aitoutta tutkimaan yritys
Väärennösten läpimenon riskiä vähentäisi merkittävästi, jos siirryttäisiin käyttämään ulkopuolista verifikaatiopalvelua, uskotaan ulkoministeriössä.
– Palveluntarjoaja tarkastaisi, ovatko asiakkaan esittämät liitteet oikeita, onko esimerkiksi oppilaitoksen todistus oikea ja oppilaitos olemassa, konsulipäällikkö Tuominen selventää.
Palvelu olisi valtiolle ilmainen, sillä sen kustantaisi hakija itse tai hänen tuleva työnantajansa.
Lopullisen arvion dokumenteista tekisivät Tuomisen mukaan edelleen Suomen edustustot. Hänen mielestään palvelun käyttöön olisi syytä siirtyä pian, jo tänä vuonna.
Tapaus on osoittanut, että oleskelulupaprosessia hoitavien viranomaisten yhteistyössä on parantamisen varaa. Migrin mukaan tietoa ja huomioita tulisi välittää paremmin viranomaiselta toiselle.
Monet työnantajat ovat karkotusten vuoksi olleet huolissaan työmaiden jatkumisesta. Uzbekit hoitavat merkittävän osan uudisasuntojen tasoitetöistä Uudellamaalla.Karoliina Simoinen / Yle
Tähän mennessä viranomaisille on uzbekkien oleskelulupahakemuksiin liittyen esitetty lähemmäs 500 väärennettyä koulutodistusta.
Rakennusliiton tietojen mukaan työperäisillä oleskeluluvilla olisi käyty myös kauppaa. Yrityksistä on kerrottu, että jotkut uzbekit ovat painostaneet työnantajia hankkimaan ylimääräisiä lupia.
Rakennusliitossa kaivataan asian perusteellista selvittämistä.
Väärennösten tehtailija saattaa silti jäädä pimentoon, sillä tällä tietoa asiaa ei ole tutkimassa kukaan.
– Meillä (Maahanmuuttovirastossa) ei ole siihen välttämättä keinoja, ellei sitten joku kerro asiasta totuutta, Migrin Hyppönen sanoo.
Itse tunnen monia Suomessa työskenteleviä eurooppalaisia, jotka ovat CV:ssä maininneet esim. yliopistotutkintoja vaikka ei ole ensimmäistäkään kurssimerkintää. Helppoa hommaa kun rekrytoinnin ohessa ei ole mielenkiintoa tonkia potenttiaalisten työtekijöiden taustoja läpi. Joten eivät nämä juurooppalaiset duunarit ole siinä mielessä pekkaa pahempia uutisen uzbekkeihin nähden.
Umkhonto
Ylipäällikkö
Aika subjektiivinen näkemys. Joistakin asioista, kuten ikiopiskelijooista olen samaa mieltä. Ja itse toki kunnioitan niitä, jotka omilla avuillaan ovat duunariperheestä nouseet "parempiin piireihin", mutta varsinkin perittyjen rikkauksien ääreltä huutelijoita en niin kovasti arvosta.
Suomen huipputuloisimmilta rankkaa arvostelua köyhille ja työttömille uutuuskirjassa – ”Voivat syyttää vain itseään”
Suomen huipputuloisimmilta rankkaa arvostelua köyhille ja työttömille uutuuskirjassa – ”Voivat syyttää vain itseään”
Suurituloisimpaan promilleen kuuluvat pitävät työtä vieroksuvia ihmisiä Suomen ongelmana. Sen sijaan varakkaiden joutilaisuus on heistä ansaittua, selviää Huipputuloiset-kirjasta.
Perheyrityksensä hallitusta johtava perijä sanoo Huipputuloiset-kirjassa, että hänestä Suomen velkaantumiseen syyllisiä ovat ylisuurista etuuksistaan kiinni pitävät kansalaiset, joita yhteiskunta palvelee yli kantokykynsä. Elias Lahtinen
Suomen suurituloisimpaan promilleen kuuluvat arvostelevat kovin sanoin ”yhteiskunnan alimpiin tuloluokkiin jumittuneita ihmisiä”. Alimpia tuloluokkia vaivaa huipputuloisten mielestä aloitekyvyn puute ja moraalikato.
– Ei voida olettaa, että yksi osa kansaa elättää suuren osan kansaa, joka ei tee mitään…, sanoo sukuyhtiönsä toimitusjohtajana työskennellyt perijä.
Asia selviää Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan Huipputuloiset-kirjasta. Kantola ja Kuusela ovat tutkineet, mitä Suomen suurituloisin promille ajattelee itsestään ja muista. Huipputuloisten joukossa on ammattijohtajia, yritysjohtajia ja perijöitä.
Sekä ammattijohtajien, yrittäjien että perijöiden mielestä nykyinen sosiaalipolitiikka laiskistaa ja tasapäistää. Monen huipputuloisen yrittäjän mielestä suuri ongelma on, että Suomessa on ”kokonaan työtä vieroksuvia ja joutilaita ihmisiä”, jotka eivät ota vastuuta elämästään.
Esimerkiksi terveysalan yrittäjä kertoo Huipputuloiset-kirjassa pitävänsä työn karttelijoina työkykyisten työttömien lisäksi muun muassa opintojaan kolmekymppisiksi venyttäviä ja ajoissa eläkkeelle jääviä.
”Vastuuta ei oteta”
Yhden perijän mukaan työttömyys on ”ihan asenteesta kiinni”. Hänestä Suomessa halutaan paljon palkkaa, mutta ei haluta mielellään tehdä töitä.
Moni yrittäjä pitää erityisesti nuoria sukupolvia liian vaateliaina. Useita yrityksiä perustanut sarjayrittäjä kertoo kirjassa tuohtuneena työntekijästään, joka mieluummin lopetti työnteon kuin suostui laskemaan palkkaansa 3800 eurosta 2800 euroon.
– Uskomatonta, kun katsoo sitten tätä nuorisoa myös toisesta näkövinkkelistä, niin kyllä ne tietää, mistä ne saa tuet tekemättä mitään, yksi johtaja arvostelee.
Myös taantuvat alueet ja niiden asukkaat ovat kovan arvostelun kohteena. Suomen suurituloisin promille asuu erityisesti Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa, ja melkein puolet Helsingissä tai Espoossa.
Eteläsuomalainen johtaja on näreissään siitä, että Etelä-Suomella ”maksatetaan koko tämä muu lysti”. Hänestä Suomessa vallitsee edelleen ”sosiaalivaltiomeininki”, jossa ”kaikki on aika paljon valmiita heittäytymään valtion syliin”.
– Yksilön vastuuta ei niin paljon oteta tuolla muualla Suomessa, johtaja katsoo.
Leikkauksia sosiaaliturvaan
Monen huipputuloisen mielestä sosiaaliturvaan tulisi tehdä voimakkaat leikkaukset, jotka pakottaisivat ihmiset töihin. Huipputuloiset-kirjassa sekä perijät, johtajat että yrittäjät vaativat velkaantumisen pistämistä kuriin julkisen sektorin leikkauksilla.
Kantolan ja Kuuselan mukaan huipputuloisten puheissa toistuu ajatus, että julkisella sektorilla työskentelevät ovat on ikään kuin ”liian helpolla pääsevää kultapossukerhoa”, joka tulisi saada kuriin.
Pari yrittäjää vertaa virkamiehiä loiseläimiin, ja yksi perijä kuvaa julkisella sektorilla vallitsevan tehoton ”itseään syöttävä” virkamiesvalta.
Kirjan tekijät huomauttavat, että jostain syystä huipputuloiset uskovat julkisen sektorin työntekijämäärän jatkuvasti kasvavan, vaikka se on laskenut.
”Voivat syyttää itseään”
Useiden huipputuloisten mielestä suomalaisten pitäisi suostua kipeisiin uudistuksiin ja päätöksiin, joilla saataisiin alennettua palkkoja ja leikattua valtion velanottoa sekä etuuksia.
Huipputuloisten puheissa toistuu Kantolan ja Kuuselan mukaan ajatus siitä, että hyvinvointivaltion palvelut ja sosiaaliturva kuuluvat vain tietyille henkilöille, jotka ovat syyttömiä tilanteeseensa, kuten sairaat.
Sen sijaan iso osa tuensaajista ei huipputuloisten mielestä ansaitse apua, koska huipputuloisten mielestä he ”voivat syyttää köyhyydestä vain itseään”.
– Jos sä katsot tuossa alakerrassa niitä kavereita, jotka kittaa kaljaa aamusta iltaan, niin mun mielestä ne on myös osittain itse syypäitä tilanteeseen, ja mun mielestä yhteiskunnan ei pidä sitä korjata. Mä pitäisin sitä erittäin epäoikeudenmukaisena, että heidät nostetaan samalle tasolle kuin minä, huipputuloinen yrittäjä sanoo kirjassa.
Vaikka useat johtajat kertovat Huipputuloiset-kirjassa pitävänsä hyvinvointivaltiomallina hyvänä etenkin terveyspalveluiden osalta, monen mielestä hyvinvointivaltio on mennyt Suomessa ”liian pitkälle”. Anssi Jokiranta
Ymmärtävät näkemykset vähissä
Suomen suurituloisimpaan promilleen kuuluvien mielestä Suomessa vallitsee mahdollisuuksien tasa-arvo. Yli 30 haastatellusta ammattijohtajasta vain muutamat poikkeukset toivat esiin yhteiskunnallisten erojen kasvun tai sen, että rikkaimmat ovat rikastuneet nopeammin kuin yhteiskunnan muut ryhmät.
Toimitusjohtajien palkkiot ovat nousussa etenkin bonus- ja optiojärjestelyiden kautta. Johtajat pitävät korkeampia palkkioita täysin ansaittuina.
Huipputuloiset korostavat työmoraaliaan, kovaa työntekoaan ja ahkeruuttaan, jonka ovat oppineet jo lapsuudenkodissaan. Kirjassa esimerkiksi eräs menestynyt yrittäjä kertoo uskovansa naapurin lapsista kasvaneen ”juoppoja ja muuten epäonnistuneita”, koska perheessä ei pilkottu itse polttopuita – toisin kuin hänen kodissaan tehtiin.
Ymmärtävät näkemykset muita yhteiskunnan ryhmiä ja alempia tuloluokkia kohtaan jäävät Kantolan ja Kuuselan mukaan selvään vähemmistöön haastatteluissa.
Kirjailijat nostavat esiin ristiriidan siitä, että huipputuloisilla on vahvoja näkemyksiä työttömistä ja sosiaaliturvalla elävistä, vaikka moni heistä myönsi, ettei heitä kuulu omaan elinpiiriin.
Pitää ansaita laiskottelu
Keskiluokkaa ja muita huipputuloisia suurituloisin promille ei juuri kirjassa arvostele. Monilta huipputuloisilta löytyy ymmärrystä esimerkiksi verojen välttelyyn, joka on monen mielestä jokaisen yksityisasia.
Omista eduistaan huipputuloiset eivät ole valmiita tinkimään. Enemmistö huipputuloisista vaatii verotuksen progressiivisuuden kevennystä ja esimerkiksi perintöveron poistoa.
Kuuselan ja Kantolan mukaan huipputuloisten yleinen ajattelumalli on, että joutilas elämä on kovan työn ja ahkeruuden palkka. Moni pitää esimerkiksi yritysmyynnistä saaduilla miljoonilla laiskottelua luonnollisena.
– Mutta se ei voi perustua siihen, että sä nostat jotain sosiaalikorvauksia koko ajan. Sun pitää itse ansaita statuksesi, sanoo lomailuun panostava IT-yrittäjä kirjassa.
Kiinnostava työ liian työlästä
Monet huipputuloiset korostavat, etteivät tekisi tylsää työtä hyvälläkään palkalla. Kiinnostava työ puolestaan voi käydä liian työlääksi, kuten terveysalan yrityksensä myynyt lääkäri kuvailee Huipputuloiset-kirjassa:
– Mä olen pitkään puhunut, että kohta mä menen lääkäriksi jonnekin, lääkärintaitoja parantamaan, mutta huomaan, että laiskuus vähän iskee siinä mielessä, että kun sellainen lääkärinpesti, mikä mua kiinnostaisi, jossa olisi kivaa haastetta, että oppisi jotain, niin se tarkoittaa yleensä, että töitä on 40 tuntia viikossa plus päivystykset tai jotain tällaista. Niin en mä semmoiseen pysty mitenkään lähtemään.
Helpompiin työtehtäviin lääkärillä ei puolestaan ole ollut riittävästi kipinää. Lääkäri uskoo olevansa kymmenen vuoden päästä samassa tilanteessa eli hän sijoittelee ja puhuu siitä, että pitäisi mennä tekemään lääkärintyötä, mutta ei kuitenkaan mene.
Tutkijat haastattelivat Huipputuloiset-kirjaan yhteensä 90:tä huipputuloista suomalaista, joista perijöitä oli 26, johtajia 32 ja yrittäjiä 32.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/1fa6a7f0-f2ce-401d-95e6-44d6fe9616ce
No karkeasti ottaen ton perusteella täytyy sanoa että suuretkaan tulot eivät todellakaan tunnu ainkaan kovin vahvasti korreloivan älyn saatikka järjen kanssa.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Sama tuli mieleen.
Kysymyksiin ei ole pakko vastata. Mutta jos vastaa, kannattaisi hetki ennen vastaamista ajatellakin, ettei paperille roisku ka(i)kki, mitä sylki suuhun tuo.
kimmo.j
Respected Leader
Ilmeisesti työnantaja on tyytyväinen noiden panokseen ja yliopistokoulutus on siis turha, tai ainakin on mahdollista pärjätä ilman sitä. Tänä päivänä ne joiden panokseen ei olla tyytyväisiä, eivät pysy pitkään organisaatioissa.
Yksityisellä on mahdollisuus muokata tehtäväkohtaisia vaatimuksia, mutta julkishallinnossa se on tietysti vaikeampaa, mutta mahdollista sielläkin.
Juu, ei muuta kuin viljelemään valkoisia valheita. Kuten olen aiemmin sanonut, että loppuen lopuksi peliähän tämä vain on. Joko sumutat tai tulet sumutetuksi.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Uussuomalainen lannoitetehtailija.
https://www.verkkouutiset.fi/vladimir-putinin-suomi-oligarkilla-jattibisnes-syyriassa/
https://www.verkkouutiset.fi/vladimir-putinin-suomi-oligarkilla-jattibisnes-syyriassa/
Olihan meillä 10 vuotta valelääkärikin,joka pärjäsi töissä mainiosti. Jäi kiinni kun ystävä käräytty kun ei suostunut enää lääkkeitä kirjoittamaan.
Myös useita lähihoitajia ja sairaanhoitajia, joihin työnantaja on ollut tyytyväinen ,mutta käry käynyt tavalla tai toisella.
Näissä ja @miikkaj antamissa esimerkeissä työsuhdetta ei olisi tullut jos hakija ei olisi valehdellut.
CV.ssä valehtelun pitäisi rinnastaa törkeään veropetokseen tai muuhun vastaavaan talousrikokseen.
kimmo.j
Respected Leader
Mitä valheita? Et sinä voi tietää mitä työnantajasi tietää kollegoiden taustoista ja mitä on sovittu. Ehkä pomo tietää, mutta ei välitä ja miksi välittäisi jos tulosta tulee. Ainakaan sinun ei pitäisi tietää kollegoiden asioita, koska ne eivät kuulu sinulle ja
Mehän emme tiedä onko työnantaja tietoinen puutteesta, tai kuinka tarkkaan kukin on tietoinen toisen opinnoista.
Näiden vuosien aikana minulle on vahvistunut tosiasia, ettei yksikään tutkinto ole tehnyt ihmisistä hyviä hoitajia. Jokaisella tutkinnolla valmistunut huonoja hoitajia tutkinto ei todista mitään, ei edes sitä, että osaat jotain, tai kykenet johonkin. Olen nähnyt ns. huonolla koulutuksella olevia ihmisiä, jotka ovat loistavia ja huippukoulutuksella todellisia käsiä. Ja tietysti myös päinvastoin. Motivaatio on oleellinen osa yhtälöä.
Itse tarkastan aina tutkintodistukset ja Valviran tiedot. Tämäkään ei tietysti poista mahdollisuutta valehoitajasta. Mielestäni CV on lähinnä mainos ja niissä asioita kaunistellaan aina. Jos tutkinnolla on oikeasti merkitystä sen olemassa olo tarkastetaan ihan muusta kuin CV:stä.
Pätevyydet tulee aina tarkastaa henkilöltä paikanpäällä. Esim panostajan pätevyys, valumestari, raudoitusmestari, konemestari, Kapteeni. Ymsyms.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Kun Kusti polkee, posti kulkee.
Paitsi nyt kun Heikki polkee Kustin palkkoja.
Paitsi nyt kun Heikki polkee Kustin palkkoja.
