Suomalainen talouspropaganda

[miikkaj]

Saihan Elop kanssa hyvää palkkaa Nokialta...toimenkuva vaan oli erilainen....

Pitteehän siinä olla vähän likaisen työn lisää.

 

[Nojatuolistrategi]

Posteljoonien vaihtuvuus.

Valtionyhtiö Postin mukaan sanomalehdenjakajien koko henkilöstö ei ole vaihtunut vuosittain, kuten Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU sanoo. Posti kuitenkin toteaa, että vaihtuvuus on ollut korkea ja alueelliset erot ovat suuria.

PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen sanoi tänään Uuden Suomen haastattelussa, että sanomalehdenjakajien vaihtuvuus on ollut sata prosenttia vuodessa sen jälkeen, kun jakajat vuonna 2017 siirrettiin halvemman työehtosopimuksen piiriin.

Postista lausutaan nyt Uudelle Suomelle, että vaihtuvuus on noin 60 prosenttia.

”Vuonna 2017 varhaisjakajien vaihtuvuus oli korkea, mutta tilanne on tasaantunut. Varhaisjakelun vaihtuvuudessa on suuria alueellisia eroja, mutta yleisellä tasolla vaihtuvuus on ollut noin 60 %:n luokkaa, ei missään nimessä 100%. Yleisesti työvoiman liikkuvuus pääkaupunkiseudulla on palvelualalla voimakasta, eikä Posti ole tässä poikkeus”, Postista kerrotaan.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/289587-posti-kiistaa-100-n-vaitteen-lehdenjakajista-noin-60n-luokkaa

 

[Umkhonto]

Meillä vaihtuvuus on viiden prosentin luokkaa, joten onhan siinä meillä vähän parantamisen varaa...

 

[Nojatuolistrategi]

Kun Kusti polkee, Heikki golffaa.

Posti hankki keväällä 2015 kymmeniä tuhansia euroja maksaneen golfosakkeen Sarfvik Golfista Kirkkonummelta. Iltalehden tietojen mukaan Posti maksoi osakkeesta vajaat 30 000 euroa. Sarfvik on Suomen kallein golfkenttä, jonka vastike on vajaat 2 000 euroa vuodessa. Hankinnan ajankohta herätti Postin sisällä ihmetystä, sillä yhtiössä oli alkamassa isot yt-neuvottelut, joiden päätteeksi yli 300 työntekijää irtisanottiin palvelupisteistä. Hankinta herätti muutenkin ihmetystä, sillä Postilla oli jo kolme Master Golfin osaketta, mutta kaksi huippukenttää Bodomjärven rannalla Espoossa eivät Postin ylimmälle johdolle kelvanneet.

Tuoreimman tilinpäätöksen mukaan Posti omistaa edelleen seitsemän golfosaketta Vierumäellä, eli yhtiö ei ole myynyt niitä niin kuin Anttila sanoi neljä vuotta sitten.

Osakkeiden kirjanpitoarvo on muuttunut vuosien varrella. Vuonna 2014 se oli vielä 96 500 euroa ja vuodesta 2015 eteenpäin se on ollut 61 500 euroa.

https://www.iltalehti.fi/talous/a/8e9edc96-6689-4e19-9757-2a093dc48993?utm_campaign=kiintea_iltalehti_uutisboksi_201808&utm_medium=almainternal&utm_source=kauppalehti.fi

 

[Nojatuolistrategi]

Katajanmarjauutetta.

Suomalaisilla tislaamoilla on pulaa kotimaisista katajanmarjoista, joita käytetään ginin valmistukseen, tiedottaa metsäkeskus.

Suomessa tislaamot eivät saa riittävästi kotimaisia katajanmarjoja tuotantoonsa. Yksi raaka-ainepulasta kärsivistä tislaamoista on Pohjois-Suomessa toimiva Tornio distillery.

– Meillä on ollut suunnitelmissa laajentaa ginin tuotantoa ja tarvitsisimme noin sata kiloa katajanmarjaa vuosittain. Haluamme tuottaa juoman nimenomaan kotimaisista raaka-aineista, sanoo toimitusjohtaja Kaj Kostiander tislaamosta metsäkeskuksen tiedotteessa.

Ulkomaista katajanmarjaa olisi kyllä markkinoilla saatavilla ja selvästi kotimaista edullisempaan hintaan, mutta Kostianderin mukaan raaka-aineen maussa on eroa.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a0d6e68e-e0e9-43f0-826b-05d8a42581ff?utm_campaign=kiintea_iltalehti_uutisboksi_201808&utm_medium=almainternal&utm_source=kauppalehti.fi

Muu maa mustikka.

 

[Nojatuolistrategi]

Pelimiehet.

Suomen peliala on Neogamesin mukaan vakaa, mutta suurin kasvun haaste on jatkuva pula osaavasta työvoimasta. Suomen pelialalla on nyt noin 3 200 työntekijää ja näistä 27 prosenttia on ulkomaalaisia. Työntekijöiden kokonaismäärä on kasvanut kahdessa vuodessa noin 16 prosenttia ja ulkomaalaisten määrä peräti 75 prosenttia.

– Suomessa tapahtuva koulutus tuottaa osaavaa työvoimaa, mutta juuri nyt pula on kokeneesta työvoimasta. Sitä löytyy riittävästi vain ulkomailta ja siksi maahanmuuttoprosessin haasteet iskevät kipeästi suomalaisiin peliyrityksiin, Neogames toteaa.

Neogames toivookin tuoreelta hallitukselta kunnianhimoa. Tavoitteena pitäisi olla koko oleskelulupaprosessiin kuluvan ajan lyhentäminen useista kuukausista vain seitsemään päivään.

https://www.verkkouutiset.fi/peliala-vaatii-toimia-oleskelulupaprosessi-seitsemaan-paivaan/

 

[Nojatuolistrategi]

Kärnä kärmeissään.

Ajankohtaisiin aiheisiin aktiivisesti kantaa ottava Kärnä sanoo olevan pöllämystynyt Iltalehden uutisesta, jonka mukaan Posti hankki Malisen aloitteesta golfosakkeen Suomen kalleimmalta kentältä Sarfvikista samaan aikaan, kun valtionyhtiö irtisanoi yli 300 työntekijää vuonna 2015.

– Ylipäätään tässä herää kysymys, että mihin Posti tarvitsee golf-osakkeita? Käsittääkseni golfaus ei kuulu yhtiön ydinliiketoimintaan, Kärnä sanoo tiedotteessaan.

Kärnä kehottaa toimitusjohtaja Malista harkitsemaan asemaansa yhtiön johdossa ja eroamaan.

– Ymmärrän kyllä, että tuollaisesta hillotolpasta on vaikeaa päästää irti, mutta kyllä Malisen pitäisi nyt ymmärtää lähteä. Kansa on raivoissaan omistamansa yhtiön johtajalle, sillä mitä muuta tällainen toiminta on kuin ahneutta ja korruptiota? Malisen tulisi lähteä kuin talonmiehen jäiseltä peltikatolta, eli liukkaasti.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/6b72a03f-b0f8-450b-a79d-5d0a5dcf657d

 

[StepanRudanskij]

Kärnä kärmeissään.



https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/6b72a03f-b0f8-450b-a79d-5d0a5dcf657d

Kärnälle: Olihan niillä ruohonleikkuu ydinosaamisalueena joku vuosi sitten. Varmaan kävivät opettelemassa miten ruoho kasvaa ja miten se leikataan...

 

[kimmo.j]

Kärnä kärmeissään.



https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/6b72a03f-b0f8-450b-a79d-5d0a5dcf657d

Irtopisteiden keräilyä.
Jos hän on huolissaan, kansanedustajalla on varmasti keinoja selvittää mitä ydintoimintojen ulkopuolisia "resursseja" valtionyhtiössä, ministeriöissä ja virastoissa onkaan. Saattaisi olla yllätys.

 

[Umkhonto]

Kyllä tätä epistolaa nyt pukkaa joka tuutista.

Vaikutusvaltainen suomalainen Bryssel-konkari latoo rajut faktat pöytään MustReadissa: Ilman työperäistä maahanmuuttoa EU-maiden elintaso romahtaa

 

[Nojatuolistrategi]

Työn orjat sorron yöstä...

Suomessa tehdään vähemmän töitä kuin koskaan – jopa häkellyttävän vähän. Silti työelämä on monelle uuvuttavaa. Miten tähän on tultu?

Kesäkuussa 2019 noin 2 673 000 suomalaista oli töissä, noin 2 845 000 ei ollut. Eläkkeellä on 1,5 miljoonaa ja koulussa tai opiskelemassa noin 1,3 miljoonaa. Työttömiä on noin 0,25 miljoonaa. Lisäksi suomalaisia on esimerkiksi varusmiespalveluksessa, perhevapailla ja sairaslomilla.

Alle puolet (48 prosenttia) väestöstä on töissä ja elättää siis koko kansakuntamme. Luku vielä pienenee, koska joka vuosi eläköityy enemmän ihmisiä kuin tulee työikään. Lisäksi kaikki työikäisiksi tulevat eivät valitettavasti työllisty, mutta kaikki eläkeikään päätyvät varmasti eläköityvät.

Nykyajan supertuottavuutta voi havainnollistaa myös hieman teoreettisen laskelman kautta. Vuonna 2018 tehdyt työtunnit palkansaajaa kohti olivat 1 592. Vuodessa on kaiken kaikkiaan 8 760 tuntia. Töissä palkansaajalla kuluu siis noin 18 prosenttia ajasta. Kun noin 48 prosenttia suomalaisista käy töissä 18 prosentin ajastaan, käytetään työntekoon laskennallisesti vajaat 9 prosenttia ajasta.

Kärjistäen todeten Suomessa kuluvasta ihmisajasta alle yksi tunti tehdään hommia ja yhdeksän huilataan, tai vastaavasti vuorokaudesta parisen tuntia ollaan hommissa ja 22 touhutaan omia.

https://www.verkkouutiset.fi/suomesa-tehdaan-hakellyttavan-vahan-toita/

 

[Nojatuolistrategi]

Liika on liikaa, mutta kohtuus liian vähän.

Minimalisti Teemu Kunto astui ulos oravanpyörästä ja päätti, että liika on liikaa.

Omaisuuden karsimisesta ja minimalistisesta elämäntyylistä on kehkeytynyt lähivuosina muodikas ilmiö. Suomen Konmari Facebook-ryhmässä on yli 57 000 jäsentä.

Entinen maksimalisti vingutti Visaa vielä viisi vuotta sitten, kun hyväpalkkainen myyntityö toi entiselle pienituloiselle pastorille mukanaan raivoisan ostovimman. Avioeron jälkeen Kunto muutti tyhjään omaan kotiin, jota piti alkaa täyttämään. Yltäkylläisyyden aika päättyi, kun Kunto menetti yllättäen työsuhteen ja kahden vuoden vuokrasopimuskin oli samaan aikaan irtisanottavissa.

Nautin tosi paljon elämästä, mutta käytän rahaa enemmänkin kokemuksiin, ruokaan ja hyvin juomiin.

– Pikkuhiljaa asiat, jotka omistat, alkavat omistaa sinut.

https://www.verkkouutiset.fi/ulos-oravanpyorasta-minimalisti-luopui-omaisuudestaan/

Konmari.

 

[Nojatuolistrategi]

Jobin postia Sipilän suunnitelmille.

Siniset torjui Postin pilkkomisen ja viemisen pörssiin runsas vuosi sitten.

Keväällä 2018 silloisen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus valmisteli Postin listaamista pörssiin. Verkkouutisten tietojen mukaan suunnitelmat olivat niin pitkällä, että pörssitalolle oli jo hahmoteltu listautumispäivää. Päivää ei kuitenkaan ollut vahvistettu.

Myös listautumisesitteet oli laadittu valmiiksi. Listautumisesitteen julkaiseminen tarkoittaa, että sijoittajille jaetaan ennen listautumista tietoa yrityksen taloudellisesta tilasta.

Tällä hetkellä valtio omistaa Postin kokonaan. Puolet se omistaa suoraan ja puolet Valtion kehitysyhtiö Vaken kautta. Sipilä toimi itse omistajaohjausministerinä ja hän kannatti Postin jakamista osiin ja listaamista pörssiin. Myös kokoomus kannatti asiaa.

Listautumista valmisteltiin yli vuoden ajan. Kaikki kolme hallituspuoluetta olivat siinä vaiheessa sitoutuneita suunnitelmaan, jonka mukaan valtio olisi jäänyt pörssiyhtiön enemmistöomistajaksi.

Asiasta oli tarkoitus tehdä päätös keväällä 2018, mutta valmistelu keskeytettiin. Syynä oli, että silloin hallituspuolue Sininen tulevaisuus painoi jarrua ja kaatoi ehdotuksen pörssiin viemisestä. Syy oli se, että sinisten ministeriryhmässä epäiltiin, että listautuminen heikentäisi Postin työntekijöiden asemaa.

https://www.verkkouutiset.fi/sipilan-hallitus-ehti-sopia-postille-listautumispaivan/

 

[Nojatuolistrategi]

Tervaa ja timantteja.

Ensio Mäntykangas polttaa tervaa Lapissa vapusta syksyyn. Sitten hän lähtee Kanarialle.

Kova kuumuus irrottaa pöntön sisälle ladotuista tervaksista aitoa tervaa. Ensimmäiset pisarat alkavat tippua pitkän putken päässä olevaan kattilaan tunnin, kahden, joskus kolmen kuluttua nuotioiden sytyttämisestä.

Tervanpoltto ei ole kiireisen hommaa. Enska istuskelee kannolla kaikessa rauhassa piippuaan poltellen ja lisäilee välillä puita.
Hän valmisti viime lumien aikana mustasta teräksestä 1,5 metriä pitkän ja halkaisijaltaan 1,2 -metrisen pyöreän tervapöntön. Aiempi pönttö oli ainakin tuplasti nykyistä suurempi, mutta se käyttö loppui pari vuotta sitten Enskan sairastumiseen ja lääkärin määräykseen.

– Tämä nykyinen on kymmenen kertaa suurempi kuin monen harrastelijan käyttämä 200 litran pystytynnyri. Saan yhdellä valmistuskerralla siis 10 kertaa enemmän tervaa, tuollaiset 60–100 litraa. Olen ainoa tervanpolttaja maassamme, jolla on käytössä näin iso pönttö.

Aloitan tervahommat yleensä vapun aikoihin ja jatkan säiden mukaan pitkälle syyskuuhun. En pilaa hyvää harrastusta kovalla aikataululla, hän toteaa.

– Tästä ei saa tulla stressaavaa työtä. Usea yritys on pyytänyt minua valmistamaan tosi isoja määriä tervaa. Menekkiä olisi, mutta en ole lähtenyt siihen leikkiin. Nyt voin rauhassa tehdä tervaa, kun siltä tuntuu. Sen verran valmistan, että on mukavaa, tulen hyvin toimeen ja pääsen talveksi pakkasia pakoon Gran Canarialle.

Näin jää aikaa myös harrastuksiin ja lähikahveille espoolaisen Tiina Koiviston legendaarisella Kutturan koskilla. Sinne on vain 6 kilometriä. Kauppaan Saariselälle kilometrejä kertyy 30.

– Siellä käyn myös bingolla joskus jopa kahdesti viikossa, Mäntykangas kertoo.

Spoiler: Timantit

Eräs legendaariseen tervanpolttajaan liittyvä kuuluisa kuriositeetti on hänen silmänsä. Ensio Mäntykankaalla on nimittäin timanttinen katse – kirjaimellisesti.

– Vasen silmäni vahingoittui onnettomuudessa 1980-luvun alussa. Hyvin olen pärjännyt elämässä sen jälkeen.

– Tapasin 1990-luvun alussa eräällä kultavaltauksella Laaninojalla ranskalaisen naislääkärin. Hän tuijotti aikansa silmääni ja ehdotti, että laitattaisin siihen kultahippuja. Sen tein, ja kohta silmässäni oli kolme kultahippua. Sen jälkeen silmässä on ollut välillä timantteja ja välillä safiireja, Mäntykangas paljastaa.

Nykyiset viisi timanttia Enska osti Helsingistä Mikonkadulla sijaitsevasta koruliikkeestä ja laitatutti ne silmään ostopaikan naapurissa optikolla.

– Eivät ole roskat haittaamassa tekosilmän kanssa, hän toteaa.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/67c4e114-162d-48da-ba19-658ad93c1147

 

[miikkaj]

https://twitter.com/x/status/1174209716815372294

 

[Nojatuolistrategi]

Ostaisitko tältä mieheltä vähän käytetyn sijoitushuijauksen?

Spoiler

Sijoitushuijauksilta vaikuttavat kampanjat leviävät verkossa – tunnettujen henkilöiden kuvia käytetään härskisti ilman lupaa

Näkyvimpiä huijauksia Suomessa on Bitcoin Code -sijoituksia kauppaavaa kampanja, joka on tuttu Facebookista.

Spoiler

https://www.arvopaperi.fi/uutiset/sijoitushuijauksilta-vaikuttavat-kampanjat-leviavat-verkossa-tunnettujen-henkiloiden-kuvia-kaytetaan-harskisti-ilman-lupaa/4dea537b-6375-4cc3-9ec8-60316a0d4eb2

Miten taipuu Mika Anttonen?

 

[TBman]

Ostaisitko tältä mieheltä vähän käytetyn sijoitushuijauksen?

Katso liite: 32981

Spoiler

Sijoitushuijauksilta vaikuttavat kampanjat leviävät verkossa – tunnettujen henkilöiden kuvia käytetään härskisti ilman lupaa

Näkyvimpiä huijauksia Suomessa on Bitcoin Code -sijoituksia kauppaavaa kampanja, joka on tuttu Facebookista.

Spoiler

https://www.arvopaperi.fi/uutiset/sijoitushuijauksilta-vaikuttavat-kampanjat-leviavat-verkossa-tunnettujen-henkiloiden-kuvia-kaytetaan-harskisti-ilman-lupaa/4dea537b-6375-4cc3-9ec8-60316a0d4eb2

Miten taipuu Mika Anttonen?

Ryssät yrittäneet taivutella Anttosta.

 

[Umkhonto]

Vähän kumma kokkari tuo takinkääntö-Vartiainen. Liian pientä toimeentuloa pitäisi yhteiskunnan eli siis verovaroin subventoida.

Hoitajat eivät koskaan pääse pois palkkakuopasta työmarkkinaneuvotteluiden kautta, sanoo Juhana Vartiainen – ”Palkkasuhteiden justeeraaminen ei onnistu tulopolitiikalla”
20.9.2019 06:33päivitetty 20.9.2019 08:03
PolitiikkaTyöelämäKansantalousTyömarkkinatPalkka

Sopiva palkankorotus sairaahoitajille? ”Sellainen, jonka kanssa molemmat osapuolet voivat elää”, Juhana Vartiainen sanoo. Antti Nikkanen

Palkanalennukset ja palkkakuopat nousevat nyt keskusteluun monilla aloilla. Sosiaaliturvaa pitäisi kehittää täydentämään liian pientä toimeentuloa, ehdottaa kansanedustaja ja ekonomisti Juhana Vartiainen (kok).


Kansanedustaja Juhana Vartiainen, olet varoittanut vientiteollisuuden palkkanormin horjuttamisesta. Mitä tapahtuisi, jos sairaanhoitajat ja lähihoitajat saisivat lupauksen muita aloja suuremmista palkankorotuksista?

Kuka: Juhana Vartiainen, 61
Työ: Kokoomuksen kansanedustaja, talousvaliokunnan puheenjohtaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, puhemiesneuvoston jäsen ja perustuslakivaliokunnan varajäsen

Ura: Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija, Ruotsin vastaavan laitoksen tutkija ja toimitusjohtaja, Ruotsin Suhdanneinstituutin tutkimusjohtaja, VATTin ylijohtaja

Koulutus: Valtiotieteiden tohtori

Perhe: Puoliso ja 20-vuotias poika

Harrastukset: Suomen julkistalouden tasapainottaminen, konserttimusiikki, kirjallisuus ja vaelluslomat

”Todennäköinen vaikutus olisi, että kaikki muut sopimusalat tulisivat perässä. Meillä ei ole Pohjoismaissa yhtään esimerkkiä keskitetystä tuloratkaisusta, jolla olisi suunnitelmallisesti nostettu jonkin alan palkkaa muita selvästi enemmän ilman, että kaikki muut alat pian seuraavat perässä. Silloin kävisi kuten vuonna 2007: Suomen kustannuskilpailukyky heikkenisi ja työttömyys kohoaisi kymmenen prosentin tuntumaan.”

Miksi se on luonnonlaki, että vientialojen palkat nousisivat perässä?


”Sanovat poliitikot mitä tahansa tai tehdään Hakaniemessä ja Etelärannassa mitä tahansa, kaikki palkat nousevat markkinataloudessa suunnilleen samaan tahtiin, koska meillä on yhteiset työmarkkinat.”

Onko siis niin, että hoitajien palkkoja ei voida koskaan suhteellisesti nostaa?

”Niitä voidaan nostaa ja ne tulevat nousemaan, mutta oikea tapa tehdä se on paikallisina sopimuksina, joita Suomessa on joskus kutsuttu myös liukumiksi. Se taas on mahdollista, jos sairaaloille ja terveyskeskuksille kyetään ohjaamaan enemmän määrärahoja. Palkkasuhteiden justeeraaminen ei onnistu tulopolitiikalla.”



Eikö työmarkkinoiden toiminnassa ole se ongelma, että hoiva-alan naiset eivät käyttäydy niin kuin markkinatoimijan kannattaisi: heidän kannattaisi kiristää potilasturvallisuudella ja lasten hyvinvoinnilla, mutta he eivät pysty, koska potilaista ja lapsista huolehtiminen on heille tärkeää?

”Jos potilaista ja lapsista huolehtiminen on heille tärkeää, totta kai se näkyy palkkaneuvotteluissa. Jos työ on antoisaa, markkinatalous toimii niin, että se vaikuttaa hintaan, millä työ myydään.”

”Mutta ennusteeni on, että heidän suhteelliset palkkansa tulevat nousemaan, koska työvoimapula tulee olemaan niin armoton. Sitä jarruttaa se, että julkisella sektorilla ei ole riittäviä voimavaroja. Mitä korkeammaksi saamme työllisyysasteen, sitä paremmat mahdollisuudet on rahoittaa myös hoivahenkilökunnan palkankorotuksia.”

Posti haluaa alentaa työntekijöiden palkkoja, jotta se pärjäisi pakettimarkkinoilla. Kuulut Postin hallintoneuvostoon. Onko palkkojen alentaminen perusteltua?

”Meille on hallintoneuvostossa esitelty laskelmia, jotka osoittavat, että Posti ei voi jatkaa nykyisellä toimintatavalla. Sen on muutettava toimintatapojaan, löydettävä uusia markkinoita ja karsittava kustannuksia.”



”Toisaalta Postin johto kertoi, että henkilöstölle budjetoitu palkkasumma on sama kuin ennenkin. Tarkoitus ei ole siis laskea työvoimakustannuksia vaan ilmeisesti luoda järjestelmä, jossa palkka perustuu enemmän työsuoritukseen, jolloin tuottavuus nousee.”

Tässä Postin perustelut tosin hieman vaihtelivat. Välillä on sanottu, että haetaan säästöä palkkasummasta.

”Postin viestintä on minusta ollut heikkoa koko tämän keskustelun ajan. Mutta kaikki viestit tässä asiassa ovat pelisiirtoja.”

Juhana Vartiainen. Antti Nikkanen
Mikä olisi paras tapa järjestää Postin tulevaisuus? Pitäisikö Posti pilkkoa?

”Posti toimii kasvavalla ja kiinnostavalla verkkokaupan ja logistiikan markkinalla, jossa sillä on hyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Posti kannattaisi yksityistää ja yleisjakeluvelvoite huutokaupata. Eli avoimesti maksaa veronmaksajien rahaa siitä, että kirjeet tulevat joka päivä joka taloon, ja katsoa, mikä yhtiö sen tekee halvimmalla.”

Juhana Vartiaisen työlista
Eläkeputki. ”Poistetaan työttömyyseläkeputki. Se on käytännössä varhaiseläkejärjestelmä, eikä sellaista kummajaista enää ole muissa Pohjoismaissa.”

Yleissitovuus. ”Rajataan yleissitovuus taulukkopalkkoihin. Silloinkin se olisi Pohjoismaiden tiukin, mutta työttömyys alenisi.”

Ansiosidonnainen. ”Lyhennetään ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa.”

Verotus. ”Alennetaan työn verotusta ansiotulo- ja työtulovähennystä nostamalla.”

Palkkaporrastus. ”Sallitaan oppisopimustoiminnassa Saksan tapaan palkkaporrastus, jolloin nuorten syrjäytymisvaara pienenee olennaisesti.”

Saatavuusharkinta. ”Vapautetaan työperäinen maahanmuutto.”

Kaupan alan työnantajat haluavat laskea palkkakuluja esimerkiksi hankkiutumalla eroon erilaisista lisistä. Syntyykö Suomeen vähitellen työssä käyvien köyhien luokka, joka ei pysty työllään elättämään itseään?

”Maailmantaloudessa on mekanismeja, jotka selvästi lisäävät palkkaeroja, erityisesti tekninen kehitys. Sen sijaan on liioiteltua sanoa, että olisi syntymässä luokka, joka ei pysty elämään palkkatuloillaan. Reaalipalkka on kuitenkin noussut kaikissa tuloluokissa, ja Suomessa on pitävä, tiukka työehtosopimusjärjestelmä.”

Alustataloudessa tehdään rutiinitehtäviä kuten ruokatilausten kuskaamista tai lehtien jakamista yrittäjäriskillä ja vailla työntekijän oikeuksia. Onko alustatalous uhka vai mahdollisuus työllisyyden lisäämiseen Suomessa?

”Se on molempia. Se on ilman muuta lisännyt ansiomahdollisuuksia monille, jotka muuten olisivat syrjäytymisvaarassa. Mutta on perusteltua kysyä, miltä osin vaikkapa Uber-kuskit ovat työntekijöitä. Ennusteeni on, että tähän joudutaan vielä lainsäädännöllä puuttumaan kuten anglosaksisissa maissa. Toisaalta täytyy toimia niin, että syntyneet uudet ansaintamahdollisuudet eivät katoaisi.”

Onko vaara, että alustatalouden kautta syntyy se työssä käyvien köyhien luokka?

”On. Toisaalta yleensä ihminen, joka saa ansiotuloja, on paremmassa asemassa kuin ihminen, joka elää kokonaan tulonsiirroilla.”

Jos ihminen ei elä palkallaan, onko silloin veronmaksajien asia kattaa tämä erotus perustulon tai muun tuen kautta?

”Periaatteessa kyllä. Sosiaaliturvaa pitäisi kehittää niin, että se voi täydentää niukkaa toimeentuloa.”

Miltä kuulostaa skenaario, jossa ajetaan Uber-taksia sosiaaliturvalla?

”Se kuulostaa paremmalta kuin tulevaisuudenkuva, jossa eletään kokonaan sosiaaliturvalla. Pitää myös muistaa, että kukaan meistä ei elä täysin omakustanteisesti. Me kaikki hyödymme julkistaloudesta – terveydenhuollosta ja peruskoulusta ja infrastruktuurista.”

 

[Lunni]

Vähän kumma kokkari tuo takinkääntö-Vartiainen. Liian pientä toimeentuloa pitäisi yhteiskunnan eli siis verovaroin subventoida.

Ihan perus kokkari, kaikki käy kunhan vaan ei työnantajan tarvitse maksaa.

 

[johan6]

Mielenkiintoisia uutisia kunnan päättäjien tekemisistä:

Vaasan hallinto-oikeus: Ähtärin kaupunki ei olisi saanut antaa miljoonien takauksia eläinpuistolle

Hallinto-oikeuden mielestä vakuudet eivät olleet riittävät ja riski oli kunnalle liian suuri.

yle.fi

Tällaista sattuu kun päättäjiltä ei edellytetä mitään vastuuta. Ehkä tilanne parantuisi jos/kun vääristä ja laittomista päätöksistä kohdistuisi suoraan päättäjien omalle kohdalle. Jos takaus realisoituu velkojen maksuksi niin valtuutetut hoitakoon sen omasta pussistaan.