Tamperelainen liikenne- ja viestintäministeri
Sanna Marin (sd) lausui hurjan ehdotuksen sdp:n 120-vuotisjuhlan paneelikeskustelussa Turussa lauantaina.
Marin esitti muutamia konkreettisia asioita, joita hän toivoisi sdp:n ottavan agendalleen ja tulevaisuudessa toteuttavan. Yksi niistä oli selvästi nykyistä lyhyempi työviikko.
"Neljän päivän työviikko, kuuden tunnin työpäivä. Miksi se ei voisi olla se seuraava askel? Onko kahdeksan tuntia se lopullinen totuus? Minun mielestäni ihmiset ansaitsevat enemmän aikaa perheidensä, läheistensä ja harrastustensa sekä muunkin elämän, esimerkiksi sivistyksen parissa. Tämä voisi olla meille se seuraava askel työelämässä”, Marin sanoi
Kaisa Pennyn (sd) juontamassa paneelissa, jonka tallenne oli sunnuntaina katsottavissa sdp:n Facebook-sivuilla. Marinin ehdotuksesta kertoi ensin
Demokraatti.
Marin totesi puheenvuoronsa alussa, että toivoisi asian olevan todellisuutta jo lähitulevaisuudessa.
Nykyisin työviikko on tavallisesti viisipäiväinen ja työpäivä usein kahdeksantuntinen.
Kritiikkiä oppositiosta
Marinin ehdotus sai jo kritiikkiä oppositiosta. Kokoomuksen sastamalalainen kansanedustaja
Arto Satonen tyrmäsi ajatuksen Twitterissä: ”Samaan aikaan
Etla osoittaa, että työajanpidennys on ollut Kikyn tehokkain keino parantaa kilpailukykyä. Kysymys kuuluu, elääkö sdp reaalimaailmassa?
Satonen viittaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreeseen tutkimukseen, jonka mukaan kilpailukykysopimus, jossa muun muassa työaikaa pidennettiin, nosti työllisyyttä ja paransi Suomen kilpailukykyä. Tutkimuksessa todettiin, että työajan pidennyksen osuus työllisyyden parantumisesta oli noin 40 prosenttia. Etlan mukaan työaikamuutos tukee työllisyyttä ja kilpailukykyä silloin, kun se alentaa työvoimakustannuksia tai nostaa tuottavuutta.
Etlan tutkimuksen mukaan suomalaisten tekemät viikkotyötunnit ovat hieman alle tunnin EU-maiden keskiarvoa lyhyemmät.
"Kahdeksan tunnin työpäivä ja 40 tunnin työviikko ovat olleet hyvä idea maailman sivu”, Satonen
kertoo Aamulehden haastattelussa.
Satonen sanoo, etteivät ihmiset voi tulla toimeen, jos palkkoja pudotetaan samassa suhteessa kuin työaikoja lyhennetään. Satosen mukaan malli voisi toimia ainoastaan, jos palkat pysyisivät samalla tasolla.
"Mutta se nostaisi työnantajan kustannuksia niin valtaviksi, että työn kustannukset tulisivat ihan mahdottomiksi.”
Satonen ei lämpene edes asian kokeilulle. Sen sijaan hän sanoo, että työntekijöiden kuukausipalkkojen nostaminen olisi paljon tärkeämpää.
”Se olisi paljon parempi myös sen kannalta, että ihmisillä olisi paljon enemmän ostovoimaa. Sitä kautta kotimarkkinat pitäisivät talouskasvua ja kotimarkkinoiden työllisyyttä yllä.”
