Suomalainen talouspropaganda

Työnantaja voi myös ”omasta mielestään” kohdella työntekijöitään hyvin. Eli on esim. kaikenlaista tyhjänpäiväistä hyvinvointikampanjaa, mutta oikeasti merkittävät asiat skipataan sujuvasti. Esimerkkinä liiallinen työkuorma. Rahallinen palkitseminen auttaisi enemmän kuin ravitsemusluennot kun tekee 1,5-kertaista työviikkoa mutta eihän sellaiseen lähdetä kun siitä tulisi ihan eri luokkaa olevat kustannukset. Taukojumppa ja nuku hyvin-ohjeistus korvaa kaiken.

Itseasiassa tutkimukset väittävät vastaan. Rahallisen palkitsemisen vaikutus häipyy hyvin nopeasti, verrattuna työolosuhteiden parannuksiin.
Tässä on tietysti suuria eroja alojen, työtehtävän ja palkkaustason välillä. Kuitenkin tuon liiallisen työkuorman kohdalla, ei palkankorotus sitä korvaa mitenkään, mutta uudet työtä helpottavat työkalut/menetelmät/etc kyllä.
 
Itseasiassa tutkimukset väittävät vastaan. Rahallisen palkitsemisen vaikutus häipyy hyvin nopeasti, verrattuna työolosuhteiden parannuksiin.
Tässä on tietysti suuria eroja alojen, työtehtävän ja palkkaustason välillä. Kuitenkin tuon liiallisen työkuorman kohdalla, ei palkankorotus sitä korvaa mitenkään, mutta uudet työtä helpottavat työkalut/menetelmät/etc kyllä.

Minä vaihtaisin palkankorotuksen empimättä työergonomian ja itse työtä helpottaviin laitteisiin. Tavallaan maksanut aika korkean hinnan jo siitä kropan kulumisena ja parina loukkaantumisenakin. Tässä mentiinkin hyvään suuntaan jonkin aikaa. Nykyiseltään on enää turha odotella.
 
Suomessa oman erityisongelmansa muodostaa palkkatyön korkea verotusaste.
- ylitöiden kohdalla veroprogressio vie suuren osan siitä hyödystä joka on haluttu korvata työntekijälle erilaisilla ylityökorvauksilla.
- palkkaverotus aiheuttaa suurelta osin myös sen ongelman ettei kaikki ole edes halukkaita ottamaan vastaan työtä koska palkkatyöstä jäävä nettopalkka ei nouse kovin paljoa suuremmaksi kuin se minkä saa käteesä työttömyyskorvauksen, asumistuen myötä jne.
- varsinkin kun täytyy vertailussa huomioida myös työssäkäynnin aiheuttamien matka. ym. lisäkulujen merkitys nettotulojen vähentäjänä.

Tämä sosiaaliturvan vs. palkkatyön ongelmakohta olisi mahdollista korjata siten että pienemmät palkat olisivat verovapaita.
- esimerkiksi niin että palkkaverotus alkaisi esim. vasta 1500-2000€/kk ylittävältä tasolta
- näin saataisiin palkalle riittävä ero vastikkeettomiin korvauksiin ja asumistukeen nähden. jne.
- tällä olisi todennäköisesti ohjausvaikutusta jolloin se huokuttelisi hankkimaan ja ottamaan vastaan työtä koska käteen jäävä nettopalkka olisi merkittävästi suurempi kuin korvaukset.
- verottajalla pitäisi olla sen verran aikaa odottaa että kyseisen verottoman palkan saanut kansalaisen kuluttaisi rahansa jolloin yhteiskunta saisi omansa pois esim. ALV:n ym. välillisten verojen myötä.

Jo ennen vaaleja demarit ja vasemmistoliitto esittivät että palkkojen verotusta ja progressiota pitäisi yhä edelleen vain korottaa.
- palkkaverojen korotuksella mitätöidään erityisesti ne ylityölisät/-korvaukset mitä työntekijöille on nimenomaan haluttu maksaa työehtosopimuksien ja työsopimuslain myötä.
- verososialismissa valtio ei kannusta kansalaisia ahkeruuteen vaikka työntekijällä olisi elämäntilanteensa sekä kykyjensä puolesta mahdollisuus/halukkuutta tehdä normaalia enemmän työtä.

Toisaalta Orpolle/kokkareilla tuntui olevan kynnyskysymyksenä palkkaverotuken lieventäminen. Jää nähtäväksi mennäänkö Orpon vain Rinteen mallin mukaan?
 
Jollainlailla kannustin loukut pitäisi purkaa. Tuo voisi olla hyvä malli muutoin mutta verottajan ahneuden huomioiden tuosta mainitusta 1500-2000€/kk yli tienaavat luultavasti saisivat maksaa tuon kovemmalla verotuksella. Sekä mahdollisesti olisi vaikutusta päivittäistavara kaupassa näkyvinä hinnan korotuksina. Vapauttaisi kyllä vastineeksi merkittävän osan yhteiskunnan varoja ja resurssejakin.

Ylitöiden hyöty on vähän kyseenalainen. Saa viettää melko paljon aikaa töissä jos tahton saada vaikka 5000€ ylimääräistä nettona. Ylitöitä tulee paiskittua silloin, kun tulee jokin päähän pisto hankkia jotain. Välillä myös silloin, kun niitä on tarjolla vaikkei pakottavaa tarvetta ole. Työpaikalla johdon toiminta vaikuttaa jo tähänkin. Alkaa olla vaikeaa saada väkeä ylitöihin. Ihmettelevät toki tätäkin, mutta eivät ymmärrä mistähän johtuisi.

Verotuksesta vielä, että mikähän demareille/vasemmistolle olisi unelma veroitus määrä? Olikohan 44% pahimpana vuotena? Nyt jotain 42% luokkaa?
 
Itseasiassa tutkimukset väittävät vastaan. Rahallisen palkitsemisen vaikutus häipyy hyvin nopeasti, verrattuna työolosuhteiden parannuksiin.
Tässä on tietysti suuria eroja alojen, työtehtävän ja palkkaustason välillä. Kuitenkin tuon liiallisen työkuorman kohdalla, ei palkankorotus sitä korvaa mitenkään, mutta uudet työtä helpottavat työkalut/menetelmät/etc kyllä.

Kyllä varmaankin näin on. Itsellä on kuitenkin asuntovelkaisena ja parin teinin vanhempana usein "Matti kukkarossa", jolloin mielelläni ottaisin jonkun rahakorvauksen niistä viikossa tehdyistä ylimääräisistä päivän tai kahden työtunneista. Vaimo tekee välillä viikonlopun ylitöitä ja ansaitsee viikonlopusta kuitenkin luokkaa 500 € ylimääräistä nettona., Tuollaiset "Syö terveellisesti - nuku hyvin - liiku riittävästi"-tyyliset jutut eivät kyllä pätkän vertaa paranna ainakaan allekirjoittaneen työolosuhteita tai -motivaatiota. Näiden lisäksi on alettu nostamaan esiin työntekijän "omaa vastuuta" jaksamisesta. Joitakin vuosia takaperin oli esimiesportaan "varhaisen puuttumisen malli", jonka mukaan piti patistaa alaisia lomille ja vapaalle jos tuntisaldo oli enemmän kuin 40 tuntia plussalla. Minullakin on näin ollut ainakin viimeiset viisi vuotta, mutta en tiedä meillä yhdenkään esimiehen patistaneen yhtään työntekijää paisuvan tuntisaldon perusteella kotiin. Niitä tapauksia sen sijaan tiedän monia, joissa "lomat ovat palaneet" kiireisen asiakastoimeksiannon tms. takia ja niiden pitäminen siirtynyt esim. heinäkuulta syyskuulle. Eräs työkaverini on nyt ollut joulusta -17 sairauslomalla burnoutin takia. Piti taas tulla töihin kuun alusta, mutta nyt kalenteri näyttää punaista viivaa heinäkuun loppuun saakka. Epäilen, ettei tästä DI-kaverista tule enää jatkossa olemaan kuin johonkin simppeliin "aputyöhön".
 
Kyllä varmaankin näin on. Itsellä on kuitenkin asuntovelkaisena ja parin teinin vanhempana usein "Matti kukkarossa", jolloin mielelläni ottaisin jonkun rahakorvauksen niistä viikossa tehdyistä ylimääräisistä päivän tai kahden työtunneista. Vaimo tekee välillä viikonlopun ylitöitä ja ansaitsee viikonlopusta kuitenkin luokkaa 500 € ylimääräistä nettona., Tuollaiset "Syö terveellisesti - nuku hyvin - liiku riittävästi"-tyyliset jutut eivät kyllä pätkän vertaa paranna ainakaan allekirjoittaneen työolosuhteita tai -motivaatiota. Näiden lisäksi on alettu nostamaan esiin työntekijän "omaa vastuuta" jaksamisesta. Joitakin vuosia takaperin oli esimiesportaan "varhaisen puuttumisen malli", jonka mukaan piti patistaa alaisia lomille ja vapaalle jos tuntisaldo oli enemmän kuin 40 tuntia plussalla. Minullakin on näin ollut ainakin viimeiset viisi vuotta, mutta en tiedä meillä yhdenkään esimiehen patistaneen yhtään työntekijää paisuvan tuntisaldon perusteella kotiin. Niitä tapauksia sen sijaan tiedän monia, joissa "lomat ovat palaneet" kiireisen asiakastoimeksiannon tms. takia ja niiden pitäminen siirtynyt esim. heinäkuulta syyskuulle. Eräs työkaverini on nyt ollut joulusta -17 sairauslomalla burnoutin takia. Piti taas tulla töihin kuun alusta, mutta nyt kalenteri näyttää punaista viivaa heinäkuun loppuun saakka. Epäilen, ettei tästä DI-kaverista tule enää jatkossa olemaan kuin johonkin simppeliin "aputyöhön".

Eihän ihmiset ole bulkkia jota oikeasti voidaan laittaa samaan kasaan. Tilanteet ovat erilaisia ja itse samanlaisella elämäntilanne asetuksella olevana ymmärrän hyvin tuon tarpeen tehdä ylimääräistä rahaa. Pidän noita "Syö terveellisesti - nuku hyvin - liiku riittävästi" projekteja joskus hiukan naiveina, mutta on niissä ideaakin. Mitä tulee esimiesten toimintaan, itse olen joutunut toteamaan useastikkin, ettei ylkkää nyt anneta, vaan lähdet kotiin lepäämään, joku muu tekee tunnit pois. Kerran ensihoitaja suuttui ja kiukutteli tosissaan vastaan. Jos olisin antanut jäädä töihin, olisin ollut paska pomo. Noin liiketalouden kannalta noiden ohjelmien ja omavastuun tarkoitus on estää esimerkkisi kaltaiset burnoutit.
 
Tuo kuulostaa niin vittuilulta Suomessa että kun on tarjolla ylitöitä.
Mutta Norjassa jos on tarjolla ylityö niin LAKISÄÄTEINEN FIRMAN TARJOAMA YLIMÄÄRÄINEN MURKINA kuuluu asiaan.
Perusteluna on pitkät etäisyydet ja jos tarkemmin ajattelee niin lisäähän tuo työkykyä.
Suomessa saa rahana jos ei ole ruokailupaikkaa järjestetty. Eli käytännössä kaikki jotka on työhönottopisteen ulkopuolella hommissa.

8h töis niin yksi ateriakorvaus ja jos 10h töis niin 2*ateriakorvaus. Ja jos etäisyys pitkä niin se muuttuu puolipäivärahaksi tai päivärahaksi.
Nämä siis verottomana 10.5e.

Ateriakorvauksen enimmäismäärä on 10,50 euroa. Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja että palkansaajalla ei työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan.
Jos palkansaaja joutuu työmatkalla aterioimaan kaksi kertaa tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella, eikä työmatkasta suoriteta päivärahaa, ateriakorvauksen enimmäismäärä on 21,00 euroa
https://www.veronmaksajat.fi/Palkka-ja-elake/Paivarahat/ateriakorvaus-2019/
 
Eihän ihmiset ole bulkkia jota oikeasti voidaan laittaa samaan kasaan. Tilanteet ovat erilaisia ja itse samanlaisella elämäntilanne asetuksella olevana ymmärrän hyvin tuon tarpeen tehdä ylimääräistä rahaa. Pidän noita "Syö terveellisesti - nuku hyvin - liiku riittävästi" projekteja joskus hiukan naiveina, mutta on niissä ideaakin. Mitä tulee esimiesten toimintaan, itse olen joutunut toteamaan useastikkin, ettei ylkkää nyt anneta, vaan lähdet kotiin lepäämään, joku muu tekee tunnit pois. Kerran ensihoitaja suuttui ja kiukutteli tosissaan vastaan. Jos olisin antanut jäädä töihin, olisin ollut paska pomo. Noin liiketalouden kannalta noiden ohjelmien ja omavastuun tarkoitus on estää esimerkkisi kaltaiset burnoutit.

Minustakin tuntuisi kivalta, jos pomo käskisi joskus kotiin huilaamaan ja pitämään saldoja pois. Mutta ymmärrän kyllä senkin, että kynnys tähän voi olla korkea koska hän joutuu tekemään vielä enemmän hommia ja ne, jotka venyvät omalta osaltaan samalla helpottavat pomon työkuormaa ja parantavat tiimin tilannetta jos esim. myyntiä saadaan lisää.

Se mainitsemani työkaveri oli jo muutama vuosi sitten vaihtanut hommia talon sisällä kun olisi joutunut isoa kv-hankkeen paperihommia pyörittämään vaikka on enemmän sellainen hands on-tyyppi. Nyt joutui kiireaikataululla kirjoittamaan englanninkielisiä statusraportteja eikä osannut pyytää apua ennen kuin oli jo liian myöhäistä. Toki näihin nuppihommiin liittyy yleensä aina myös ongelmia muilla elämän osa-alueilla mutta niistä ei tarina tietenkään kerro. Muistan vaan kun toivotimme hyvät joulut toisillemme ja sen jälkeen ei ollakaan nähty kuin kerran ohimennen. Aika sääli juttu jos 45-vuotias puolimaratoneja, Finlandiahiihtoja ja muita kestävyyskisoja kolunnut kaveri muuttuukin nuoreksi eläkeläiseksi. Tai laitetaan johonkin hommaan tyyliin "Paina tuota nappia kun punainen lamppu syttyy", koska parempi nilkuttaa vararenkaalla maaliin asti eli 20 vuotta kunnen eläkeikä koittaa kuin alkaa nuoreksi työkyvyttömyyseläkeläiseksi . Onhan meillä myös niitä "työelämän Riitaojia", jotka tekevät kaikessa aina minimin tai mieluummin yrittävät sysätä koko homman muille. Jos ei ole yhtään kunnianhimoa, velvollisuudentuntoa tai edes taloudellisia intressejä tehdä yhtään enempää kuin minimisuoritus niin tuskin silloin on suurta vaaraa myöskään burnoutiin. Mutta ei pysy työnantajan laiva pinnalla jos näitä on liikaa, joten tarvitaan myös Rokkaa, Lahtista ja konekivääriä.
 
Viimeksi muokattu:
Minustakin tuntuisi kivalta, jos pomo käskisi joskus kotiin huilaamaan ja pitämään saldoja pois.

Pah, tähän minkään firman pikkupomot eivät kykene, koska tällä ilmaisee johdolle että kyseinen kaiffari ei osaa puhaltaa yhteen hiileen. Työntekijöistä pitää pystyä puristamaan kaikki mehut irti ja kun duunari alkaa nilkuttaa ja valittaa liikaa niin silloin heitetään pohjaan palanut tavara ulos ja uutta lihaa koneeseen. Keskijohdon mänägereillä on nokan edessä optimointiongelma, jonka tarkoituksena on kommunikoida johdolle että "hiffaa" miten töitä pitää teetättää duunareilla ja sitten samalla kuitenkin täytyy olla hyvää pataa duunareiden kanssa, jotta pystyy puristamaan parit extra tunnit harmaan työn piirissä silloin tällöin.
 
Pah, tähän minkään firman pikkupomot eivät kykene, koska tällä ilmaisee johdolle että kyseinen kaiffari ei osaa puhaltaa yhteen hiileen. Työntekijöistä pitää pystyä puristamaan kaikki mehut irti ja kun duunari alkaa nilkuttaa ja valittaa liikaa niin silloin heitetään pohjaan palanut tavara ulos ja uutta lihaa koneeseen. Keskijohdon mänägereillä on nokan edessä optimointiongelma, jonka tarkoituksena on kommunikoida johdolle että "hiffaa" miten töitä pitää teetättää duunareilla ja sitten samalla kuitenkin täytyy olla hyvää pataa duunareiden kanssa, jotta pystyy puristamaan parit extra tunnit harmaan työn piirissä silloin tällöin.

Keskijohdon kohtalo on julma. Alaiset odottavat sinun olevan heidän näkökulmiensa eteenpäinviejä ja heidän puolustajansa. Johto edellyttää sinun laulavan korporaation laulua ilman soraääniä eikä todellakaan halua kuulla asioista, jotka haiskahtavat ongelmilta. Mitään todellista valtaa ei ole ainakaan rahan käyttöön.

Seurauksena olet alaisten mielestä mulkku kiipijä ja johdon mielestä muutosvastarintainen änkyrä.

Kivaa.
 
Enempi minua syö nykyään se, että kasvavassa määrin vituttaa lähteä töihin. Ilmapiiri kun muuttuu niin se näkyy jokaisessa työntekijässä,asenteissa ja työnjäljessä. Hauska homma vain että jopa 2008 vuoden aikana firman tulos kasvoi. Neuvotteluissa sitten annettiin löysää ja luovuttiin kaikista palkankorotuksista ja muutamista muista eduista. Eipä mitään vanha kirstun vartija siirtyi muualle ja uusi on oikein "mukava". Tuo oli vasta alkua. Sipiliän kikyt päälle, lomarahojen viilaus ja omat mielivaltaiset ns paikallisen sopimisen yritykset päälle. Jälkimmäiset onneksi torpattiin. Vielä kun vuosi kärvistellään niin kikyt ois lusittu. Firman asenteen huomioon ottaen yrittänevät takuu varmasti jotain paikallista sopimista niiden jatkamiseksi vaikka firma takonut vuosi vuodelta parempaa tulosta. Ei kauan enään mene niin kamelin selkä katkeaa. Saa nähdä jatkuuko maximum profit asenne senkin perään, kun ensimmäinen isompi kato tulee vai järkiintyväistkö edes vähän. Tähän saakka väki ollut vielä yllättävänkin nöyrää.
 
Ehdotin muutama päivä sitten meilissäni että ratkaisu Suomen sosiaaliturvan ja työhönhaleutumiseen on siinä että pienet palkat tulisi maksaa verottomana.. Näin saataisiin riittävä kannustin työllistymiselle myös matalapalkka-aloille. Nykyisin sosiaaliturvan taso vs. työt joista maksetaan 1500-2000 €/kk palkka aiheuttaa tilanteen jossa palkkatyö ei houkuttele riittävästi. Verotus kaventaa käteen jäävää palkkaa siten ettei työnteosta ole käytännössä rahallista hyötyä. Puhumattakaan että tilanne houkuttelee hakeutumaan harmaantalouden verottomiin tilapäistöihin jne. jne. soriaaliturvan + asumistuen piirissä olevia.

Ehdotukselleni on löytynyt taustatukea..

Juuri tällaista ratkaisua olen tarkoittanut. Lisäksi tulisi muutenkin alentaa palkkaverotusta jotta työntekemisestä saatava rahallinen hyöty lisäisi:
A) halukkuutta ottaa vastaan myös matalapalkkaisia töitä
B) niille jotka elämäntilanteensa, ikänsä, kykyjensä jne. syistä haluavat tehdä muita enemmän töitä (myös ylitöitä jne.) saisivat ansaitsemansa nettohyödyn tekemistään lisätöistä/ylitöistä jne.
C) pienten palkkatukojen verottomuus ohjaisi sosiaaliturvan käyttäjäksi vain niitä joille ei ole tosiasallista mahdollisuutta työllistyä..Siis kohdentaisi sosiaaliturvan heille joille se on tarkoitettu. Työkykyiset ja halukkaat houkuteltaisiin työmarkkinoille koska työtä tekemällä (myös matalapalkkatyössä) saisi selkeästi paremman ansiotason kuin vastikkeettomasta sossusta.
D) estäisi erilaisten harmaantalouden ilmioitä (pimeät työt sosiaaliturvan, työttömyyskorvausten, asumistukien jne. lisänä).
E) vähentäisi mahdollisesti jopa houkutusta pikkutalousrikollisuuteen, niissä tapauksissa joissa etsitään lisäansioita ns. toimettomana aikana (kun saa vastikkeettoman sosiaaliturvan jne.)

Olen varma siitä että pienipalkkaisten tuloista päätyy jokatapauksessa riittävä osuus valtion kassaan välillisen verotuksen myötä (alv, polttoaine, tupakka, alkoholi jne. välilliset kulutusverot).

P.S. Ehdotustani saa vapaasti käyttää osana tulevan hallituksen hallitusohjelmaa.[/QUOTE]
 
Veroparatiisi.

Liechtenstein on maailman rikkaimpia maita, ja sen bruttokansantuote asukasta kohti on 147 000 euroa, kun esimerkiksi vauraassa ja hyvinvoivassa Suomessa se on 42 000 euroa.

Maassa olevan varallisuuden määrä ja hallintomuoto tekevät Liechtensteinista eksoottisen, vanhoista saduista muistuttavan paikan.

Maata hallitsee Liechtensteinin ruhtinassuku, joka on hallinnut alueita seudulla jo 1200-luvulta asti.

Nykyinen hallitsija, 74-vuotias Hans Adam IIhttps://www.hs.fi/haku/?query=hans+adam+ii on yhä muodollisesti maan ruhtinas, mutta 15 viime vuotta hallitsijan tehtäviä on käytännössä hoitanut kruununprinssi Aloishttps://www.hs.fi/haku/?query=alois.

Ruhtinasperhe asuu Vaduzin linnassa, joka sijaitsee vuorenrinteellä maan pääkaupungin Vaduzin keskustan yläpuolella. Linnan vanhimmat osat ovat 1100-luvulta.

Se ei ole tosin maailman pienin valtio, ja Euroopassakin on kolme vielä pienempää: Vatikaani, Monaco ja San Marino.

Siitä huolimatta se tekee vaikutuksen vähäisellä koollaan. Liechtensteinin pinta-ala on 160 neliökilometriä, eli se on vain hieman suurempi kuin Pornaisten kunta.

Asukkaita maassa on vain vajaat 38 000, mikä on suunnilleen saman verran kuin Vuosaaren kaupunginosassa Helsingissä.

Liechtenstein sijaitsee Sveitsin ja Itävallan välissä noin seitsemän kilometriä leveällä ja 24 kilometriä pitkällä alueella, jonka toinen reuna on Reinin jokilaaksoa ja toinen vuoristoa.

Jos Liechtensteinista haluaa meren rannalle, ei riitä, että menee rajan yli jompaankumpaan naapurimaahan, koska nekin ovat kokonaan sisämaassa.

Liechtenstein
Alppien minimaa


Alle 38 000 asukkaan pieni ruhtinaskunta Alpeilla. Sveitsin ja Itävallan välissä.

Perustettu vuonna 1719, itsenäinen vuodesta 1806. Pääkaupunki on noin 5 500 asukkaan Vaduz.

Liechtenstein on Sveitsin ja Itävallan tavoin Schengen-alueella, joten sinne pääsee ilman rajatarkastusta.

Lähin kansainvälinen lentokenttä on Zürichissä Sveitsissä. Finnair lentää Helsingistä suoraan Zürichiin kahdesti päivässä.

Keskikesällä lämpötila nousee helposti hellelukemiin. Kannattaa muistaa, että Liechtensteinin lain mukaan hotellihuoneissa ei saa olla ilmastointia.

Suomi-Liechtenstein-jalkapallomaaottelu pelataan Vaduzissa Rheinpark-stadionilla 11. kesäkuuta.

https://www.hs.fi/matka/art-2000006085133.html
 
Mitenkäs tämä? Jos tässä on edes 25% totuutta, niin paljon merkityksellisempiä tapojakin löytyy talouden kohentamiseen kuin Sipilän kiky-minuutit.
Oma mutu-fiilikseni on ollut jo noin 30 vuoden työelämän parissa viettämäni ajan tässä artikkelissakin mainittu asia, että Suomessa maksetaan työntekijöille palkkaa pääsääntöisesti menetetyn vapaa-ajan perusteella eikä tehdyn työn ja aikaansaannosten. Pois lukien sellaista urakkahommaa tekevät, joiden työn mittaaminen on yksinkertaista kuten vaikkapa muurari.

Vain noin puolet työn ääressä vietetystä ajasta on Suomessa tehokasta työaikaa
9.7.2019 07:32 päivitetty 9.7.2019 07:32
Työelämä Johtaminen Työhyvinvointi
ef0527a5-2d93-574b-ac10-17a65109be9e



Henkilöstölle maksetaan palkkaa ajasta, josta noin puolet on tehokasta ja tarkoituksenmukaista.

Suomessa ollaan hyviä turvallisuusasioissa, melko hyviä yhteistyön ja osaamiseen saralla, mutta aivan liian huonoja henkilöstön luovuuden hyödyntämisessä.

Lomat, poissaolot ja muu rakenteellinen ajankäyttö huomioon ottaen työn ääressä vietetään vajaat 80 prosenttia teoreettisesta vuosityöajasta, jolloin lopullinen tehollinen työaika on vain 48 prosenttia. Henkilöstölle maksetaan siis palkkaa ajasta, josta noin puolet on tehokasta ja tarkoituksenmukaista.

Lapin yliopistossa kehitetyn QWL-indeksin mukaan suomalaisiin yrityksiin on varastoitunut valtava tuottavuuden parantamisen potentiaali, jota vasta harva organisaatio kykenee hyödyntämään.

Miljardien säästöt
- Arviot työhyvinvoinnin parantamisen tuomista säästöistä yli kymmenen hengen yrityksissä (14 157 kpl, 833 851 työntekijää):
- Sairauspoissaolojen vähentyminen: 130 milj. e (156 e/henkilötyövuosi)
- Vaihtuvuuden vähentyminen: 50 milj. e (60 e/htv)
- Muuttuvien kulujen vähentyminen: 220 milj. e (264 e/htv)
- Ylitöiden vähentyminen: 190 milj. e (228 e/htv)
- Henkilöstömäärän vähentyminen: 850 milj. e (1 019 e/htv)
- Liikevaihdon kasvu tehollisen työajan lisääntyessä: 1 570 milj. e (1 883 e/htv)

”Työelämän laatu on tärkeä tuotantotekijä, joka pitää saada mukaan sekä yhteiskunnan päättäjien että johtajien agendalle”, Lapin yliopiston dosentti Marko Kesti peräänkuuluttaa.

Kun työelämän laatua mitataan jatkuvasti, voidaan tulosten perusteella tehdä vaikuttavaa ja tehokasta henkilöstökehittämistä.
Työelämän laadun indeksi kertoo paitsi organisaation suorituskyvystä myös kyvystä palvella asiakkaita.

”QWL-indeksiin on rakennettu sisään yhteys asiakastyytyväisyyteen. Tällöin ei pääse syntymään tilannetta, jossa asiakkaat laitetaan kärsimään sisäisten ristiriitojen takia”, Kesti perustelee.

Työelämän korkea laatu tarkoittaa, että työn ilo ja luovuus on kanavoitu tuottamaan asiakkaille lisäarvoa.
Tämä taas tuo tullessaan kilpailua ja kestäviä, pitkiä asiakassuhteita.

Työelämän hyvä laatu ehkäisee Kestin mukaan ristiriitojen eskaloitumista, sillä työntekijät eivät halua aiheuttaa pettymystä asiakkaille. Kun kaikilla on vahva halu palvella asiakkaita, ristiriitoihin haetaan ajoissa ratkaisuja.

Malli tarjoaa myös tavan tarttua loppuun palamisen, stressin ja uupumisen ongelmiin työpaikoilla.

Suomesta voisi muodostua työhyvinvoinnin todellinen edelläkävijämaa, mikäli tieteellinen tapa mitata ja edistää työhyvinvointia otettaisiin aktiivisesti käyttöön suomalaisissa organisaatiossa. Tämä olisi merkittävää myös kansantalouden näkökulmasta. Lapin yliopisto on arvioinut säästöjen olevan kolmen miljardin luokkaa.

https://www.talouselama.fi/uutiset/te/6f047298-130c-41cc-92cb-f97e329ea551
 
"Pysyvä alennus on mittaluokaltaan suuri. Summalla voisi rahoittaa esimerkiksi yli kaksi Antti Rinteen (sd) hallituksen ensi vuodeksi päättämää korotusta kansan- ja takuueläkkeisiin.

Työnantajien saaman maksunalennuksen suuruus johtuu osin kilpailukykysopimusta laadittaessa tehdyistä laskuvirheistä."

Miten meni noin niinku omasta mielestä? :/

 
Kuningas on kuollut.

Erityisesti 1980-luvulla aktiivinen ja moniin yritysjärjestelyihin osallistunut sijoittaja Henrik Kuningas https://www.hs.fi/haku/?query=henrik+kuningason kuollut. Helsingin Sanomille vahvistettiin tiistaina kahdesta lähteestä, että Kuningas kuoli viime lauantaina puolen yön jälkeen kotonaan 68-vuotiaana.

Henrik Kuningas oli Suomen finanssipiirien myyttinen hahmohttps://www.hs.fi/talous/art-2000004008373.html, jonka näkymätön tavaramerkki oli vaikeneminenhttps://www.hs.fi/talous/art-2000003102015.html. Hän oli entinen pörssivälittäjä ja toimi välittäjänä Kouri-kaupoissa.

Kovapintaiseksi neuvottelijaksi kuvattu ”Kunkku” ansaitsi suuren omaisuuden niin sanottuina kasinokapitalismin vuosina 1980-luvulla. Hänellä oli vielä kasinovuosien jälkeenkin erittäin läheiset välit paremmin julkisuudessa viihtyvän sijoittajan Björn Wahlroosinhttps://www.hs.fi/haku/?query=bjorn+wahlroosin kanssa.

Björn Wahlroos käytti usein lapsuudenystävänsä Kuninkaan välitysliikettä isoissa yritysjärjestelyissä.

Kuningas oli viimeksi esillä keväällä 2017, kun pitkään tahkottu kylpylähanke toteutui Hangossa yksityisellä rahallahttps://www.hs.fi/talous/art-2000005136460.html. Kuningas oli yksi hankkeen sijoittajista. Lisäksi hän pyöritti monenlaisia sijoitusyhtiöitä.

Hänen liiketoimiaan jatkaa vuonna 1981 syntynyt poika.

Kuolema tuli yllätyksenä omaisille, lähipiirille ja liikekumppaneille, sillä Kuningas oli ikäisekseen hyvässä kunnossa ja harrasti muun muassa aktiivisesti golfin pelaamista.

Kuningas antoi haastatteluja äärimmäisen harvoin eikä hänestä ole arkistoissa montaakaan tuoretta valokuvaa.

https://www.hs.fi/talous/art-2000006196099.html
 
Aika iso, yli 10% lisäys saikkupäivissä vuodesta 2017 vuoteen 2018. Rooman valtakunnan tuhosta olemme kaikki koulussa aikanamme lukeneet. Tuleeko Suomen valtakunnan tuho olemaan se, että kaikilla työssäkäyvillä ja opiskelijoilla alkaa iso pyörä heittää ja tulevaisuudessa tarvitaan enää nuppitohtoreita kirjoittamaan suomalaisille nappireseptejä?

Työpaikkojen uusi ykkösvitsaus roihahti taas lomien jälkeen – hurjat kasvuluvut
8.8.2019 08:03päivitetty 8.8.2019 08:03
Työelämä Työterveys Lifestyle
01e37f1a-e805-5d83-877c-91674d93269d


Leviää. Yhä useampi aineisto kertoo, että mielenterveyden ongelmat vaivaavat pahasti suomalaista työelämää. Lebedev Valeriy

Lomien loppuessa kiireet lisääntyvät lääkäreiden vastaanotoilla. Taustalla ovat yhä useammin mielenterveysasiat.

Talouselämä kertoi kesäkuussa, että yhä useampi työikäinen saa sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriön vuoksi. Kela maksoi vuonna 2018 sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden perusteella yhteensä 4,6 miljoonalta päivältä. Määrä kasvoi edellisvuodesta puolella miljoonalla päivällä.

Tämä tarkoitti, että mielenterveyden häiriöt nousivat yleisimmäksi syyksi sairauspäivärahan saamiselle. Noin 74 300 työikäistä sai viime vuonna sairauspäivärahaa niiden perusteella. Vuodesta 2016 mielenterveyden häiriön perusteella päivärahaa saaneiden määrä on kasvanut yli neljänneksen eli 27 prosenttia.

Sama ilmiö on havaittu Terveystalossa. Yhtiön potilastietojärjestelmästä ilman henkilötietoja koottu data kertoo, että mielenterveyden häiriöitä diagnosoitiin vuonna 2018 viidennes enemmän kuin vuonna 2016.

Samalla ahdistuneisuuden, unettomuuden, masennuksen, pitkittyneen stressin tai toistuvan masennuksen aiheuttamien sairauspoissaolopäivien määrä kasvoi lähes puolella miljoonalla edellisvuoden 1,3 miljoonaan sairauspoissaolopäivään verrattuna.

"Ahdistuneisuus ja masennus aiheuttavat paljon sekä henkilökohtaista psyykkistä kärsimystä että sairauspoissaoloja. Moni on kesäloman jälkeen levännyt, mutta lomailun terveysvaikutukset kestävät valitettavan vähän aikaa – parista viikosta pariin kuukauteen. Jos ajatuskin töihin palaamisesta aiheuttaa ahdistusta, on asiasta hyvä käydä juttelemassa vaikka työterveyspsykologin kanssa. Huolia ei kannata jäädä hautomaan yksin", toteaa yleislääkäri Toni Vänni Terveystalon verkkosivulla.

Kremppoja laaja kirjo
Vänni kertoo Terveystalon verkkosivulla, mitkä ovat ja kuinka välttää yleisimmät kesän jälkeiset vaivat.

Loman päättyessä moni hakeutuu lääkäriin epämääräisten oireiden vuoksi: olo on huono, väsyttää, ahdistaa. "Huonovointisuus voi olla merkki melkeinpä mistä vain. Toisinaan kyseessä on kostean kesän jälkeinen krapula, joskus taas oireiden taustalla on yksinkertaisesti se, että töihin meneminen harmittaa. Jos töitä on kasaantunut ja sorvin ääreen palaavaa työntekijää odottaa täysi kaaos, voi tilanne aiheuttaa voimakastakin ahdistusta", kertoo Vänni.

Lomien jälkeinen ruuhka vastaanotoilla saattaa johtua siitäkin, että loman aikana kynnys hakeutua lääkärin vastaanotolle on korkeampi. Kesäisin useampi hoitaa esimerkiksi flunssan kuntoon kotikonstein hakeutumatta lääkäriin työpaikalle tarvittavaa sairauspoissaolotodistusta varten", toteaa Vänni.

Fakta on, että töihin ja kouluun paluun koittaessa silmätulehdukset, flunssat ja muut infektiot lähes tuplaantuvat. Esimerkiksi Terveystalossa hoidettavien infektioiden määrä nousee kesän 17 000:sta jopa 30 000:een elo-syyskuussa.

"Lomien päättyessä infektioiden määrä nousee merkittävästi. Lasten nenä alkaa useimmiten vuotaa elo–syyskuussa päiväkotiin palatessa. Mitä enemmän ihmiset ovat pakkautuneina yhteen paikkaan, sitä enemmän esiintyy myös tulehduksia. Viruksia on myös syksyisin liikkeellä enemmän, kertoo Vänni.

Vanha kunnon käsienpesu on Vännin mukaan paras keino välttää syksyn sairastelut. Kun käsien pesemisen ottaa tavaksi aina kotiin tullessa, pääsee jo pitkälle.

Selkävaivat heräävät
Vanhat selkävaivat nostavat usein päätään syksyisin töihin palatessa ja stressitason noustessa. Selkäsärky on toisiksi yleisin syy hakeutua lääkärin vastaanotolle syksyn tullen: Terveystaloon hakeutui selkäkipujen vuoksi viime elokuussa yli 14 000 ihmistä.

"Lisääntynyt stressi saa aikaan muutoksia kehossa: stressin myötä välittäjäaineet nostavat herkkyyttä kivun tuntemuksille. Kipu voi olla muutenkin olemassa, mutta siihen ei vähemmän stressaavassa tilanteessa tule kiinnittäneeksi huomiota. Työstään voi nauttia paljonkin, mutta se saattaa silti herätellä stressiä ja sitä kautta myös selkävaivoja", selittää Vänni.

Kesällä moni myös liikkuu aktiivisesti, jolloin selkä pysyy paremmassa kunnossa kuin huomaamatta. Töiden taas alettua istuminen voi lisääntyä ja liikkuminen jäädä, jolloin selkä alkaa taas oireilla.

"Pääsääntöisesti liikunta auttaa pitämään kehon kunnossa. Vaivat helpottavat monesti, kun selkä saa sopivaa liikuntaa", toteaa Vänni.

https://www.talouselama.fi/uutiset/...svuluvut/b317b537-574d-460a-a173-fc1fbf64670d
 
Aika iso, yli 10% lisäys saikkupäivissä vuodesta 2017 vuoteen 2018. Rooman valtakunnan tuhosta olemme kaikki koulussa aikanamme lukeneet. Tuleeko Suomen valtakunnan tuho olemaan se, että kaikilla työssäkäyvillä ja opiskelijoilla alkaa iso pyörä heittää ja tulevaisuudessa tarvitaan enää nuppitohtoreita kirjoittamaan suomalaisille nappireseptejä?

Työpaikkojen uusi ykkösvitsaus roihahti taas lomien jälkeen – hurjat kasvuluvut
8.8.2019 08:03päivitetty 8.8.2019 08:03
Työelämä Työterveys Lifestyle
Työnvaatimus on noussut ja samoin kiire. Ydinperheet hajoavat ja se raamatullinen sunnuntai on lähes kadonnut. Ei ihmistä ole "luotu" tekemään monivuorotyötä ja vielä työtä yö aikaan. Toisaalta Suomessa on mahdollista hakea sairaslomaa ja joku vielä maksaa siitäkin. Monessa maassa vaihtoehtoa ei ole, seurauksena moni päätynee ennen aikaiseen hautaan. Kuka rauhallisesti yksin ja kuka sitten laajennetun itsemurhan kautta.
 
  • Tykkää
Reactions: jak
En olisi yhtään surullinen vaikka sunnuntait yritettäisiin rauhoittaa mahdollisimman paljon työnteolta. Kaikki ei tietysti onnistu(poliisi, sairaalat jne.), mutta esim. kaupat voisi sulkea. Jos sitä viimeisintä muotirättiä ei saa ostettua tai ei ole senvertaa suunnittelukykyä että ostaisi päivän ruoat etukäteen, niin voivoi.
 
Back
Top