Suomalainen talouspropaganda

[Bushmaster]

Onko järkee vai ei?


http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2015/09/28/onko-jarkee-vai-ei/


Jotta SAK:kin ottaisi vihdoinkin järjen käteen, kerron sen elämästä vieraantuneille pomoille, mikä on tilanne. Meillä on kolme ongelmaa. 1) Julkiset menot ylittävät kansantalouden sietokyvyn. 2) Työn ostaminen maksaa liikaa. 3) Emme ole houkutteleva investointikohde ulkomaiselle, emmekä kotimaiselle pääomalle.

Ensimmäisen kohdan korjaamiseen menee ainakin viisi, todennäköisesti kymmenen vuotta. Mitään pikaratkaisua ei ole, edessä on sopeuttaminen joka jatkuu ainakin vielä toisenkin vaalikauden yli, oli hallituksessa mitkä puolueet tahansa. Toiseen kohtaan voidaan vaikuttaa alentamalla pikaisesti työn ostamisen hintaa, ei aikaa pelaamalla, jota SAK yrittää esittää.

Kolmas kohta on kinkkisin. Maailmassa on kolme rapakunnossa olevaa maata: Suomi, Venezuela ja Kreikka. Niissä kaikissa eletään velaksi, ammattiyhdistys mellakoi vapaissa valeissa valittua parlamenttia vastaan, eikä kukaan uskalla sijoittaa niihin senttiäkään. Jos investoijille saadaan vuosien työllä rakennetuksi mielikuva, että Suomessa vaaleilla valitun eduskunnan enemmistö saa päättää maan asioista ilman ammattiyhdistysten lakkoilua, investoijien mielet saattavat joskus muuttua. Mutta mielet eivät muutu ainakaan sillä, että SAK ryhtyi nyt vaatimaan osinkojen maksamiselle ehdoksi sen, että osinkojen määrät pitää hyväksyä yhtiökokousten lisäksi myös Hakaniemen veroparatiisiherroilla. Herra Lyly, palkatkaa Pertti Parmanne takaisin. Olisi torin laidalla edes yksi, joka ymmärtää jotain kansataloudesta.

Hallituksellekin antaisin ohjeen. Luopukaa sairaskorvausten leikkauksista. Poissaolot ovat kunnissa neljän prosentin tasolla ja yksityisellä sektorilla sitäkin pienemmät. Eivät suomalaiset lintsaa. Luopukaa myös viikonloppukorvausten leikkaamisesta niiden osalta, jotka tekevät keskeytymätöntä kolmivuorotyötä. Heiltä ei kysytä, huvittaako tulla sunnuntaina töihin, heidän on pakko tulla. Leikatkaa korvauksia niiden osalta, joille viikonlopputyö on vapaaehtoinen valinta.

En malta olla neuvomatta oppositiotakaan. Lopettakaa kaiken vastustaminen ja esittäkää vaihteeksi hyviä vaihtoehtoja. Eivät suomalaiset ole niin tyhmiä kuin te luulette. Ei kai kukaan usko, että tarkoin kohdennetut leikkaukset opetuksesta tuhoaisivat kansantalouden. Arvelen kansalaisten ymmärtävän ettei kansantalous romahda, vaikka kouluttaisimme vähemmän näyttelijöitä työttömiksi, tai toimittajia. Viiden vuoden koulutus, joka johtaa vain takuuvarmaan elinikäiseen työttömyyteen, on hölmöläisten hommaa.

Ja lopuksi, jotta tuulimyllyjen idioottimainen tukeminen verovaroin tulee selväksi kaikille kerron, että nykyisillä tuilla tuulimyllyjä kannattaa pyörittää tyynellä säällä sähkömoottoreilla. Myymällä sitten ydinsähköllä tuotettua ”tuulisähköä” tekee rivakasti voittoa, koska ”tuulisähköstä” saa paremman hinnan kuin siitä sähköstä, joka kuluu myllyn pyörittämiseen. Sleepy Sleepersin sanoin: Onko järkee, vai ei?

 

[Laamanator]

Ei hätää! Kyllä minä maksan!

Terveisin,
Hölmölän veronmaksaja

 

[Geronimo]

Lisää taakkaa vaan niin hyvä tulee tai sitten lama sadaan jopa deflaatio.

http://www.hs.fi/talous/a1443403934497
Fiva varoittaa pankkiriskien kasvusta – yhä useampi lainanottaja anelee pankeilta helpotusta lainaehtoihin

 

[krd]

Talousarvioesitys, Hallituksen esitys:
"Panostukset hallituksen kärkihankkeisiin
Hallitus on päättänyt 1,6 mrd. euron kertaluonteisista panostuksista kärkihankkeisiin ja korjausvelan pienentämiseen vv. 2016—2018. Kärkihankerahoituksesta kohdennetaan työllisyyteen ja kilpailukykyyn 170 milj. euroa, osaamiseen ja koulutukseen 300 milj. euroa, terveyteen ja hyvinvointiin 130 milj. euroa, biotalouteen ja puhtaisiin ratkaisuihin 300 milj. euroa sekä digitalisaatioon ja toimintatapojen muutokseen 100 milj. euroa. Lisäksi korjausvelan pienentämiseen ehdotetaan 0,6 mrd. euroa. Vuonna 2016 nämä panostukset lisäävät budjettitalouden menoja 323 milj. euroa. Kärkihankkeet rahoitetaan pääosin osinkotuloilla ja valtion osakeomistusten myynnillä.

Toimet valtiontalouden sopeuttamiseksi vuonna 2016
Määrärahoissa on huomioitu hallitusohjelmassa päätetyt sopeutustoimet, jotka kohdistuvat laaja-alaisesti eri hallinnonaloille. Hallitusohjelman liitteen 6 mukaiset säästöt, maksujen korotukset sekä eräät menolisäykset parantavat v. 2016 valtion budjettitalouden tasapainoa nettomääräisesti 0,8 mrd. eurolla. Suurimmat menosäästöt vuoden 2016 tasossa kohdistuvat esim.

• — indeksikorotuksiin (-70 milj. euroa),
• — kehitysyhteistyöhön (-200 milj. euroa)
• — sairasvakuutuskorvauksiin (-70 milj. euroa),
• — opetukseen sisältäen varhaiskasvatuksen, perus-, toisen asteen ja korkeakouluopetuksen (-150 milj. euroa),
• — elinkeinoelämän tukiin (-80 milj. euroa),
• — hallinto- ja ICT-menoihin (-50 milj. euroa).

Talousarvioesitykseen sisältyy hallitusohjelman liitteen 6 mukaisia menolisäyksiä

• — sisäiseen turvallisuuteen (50 milj. euroa),
• — puolustusvoimien materiaalihankintoihin (50 milj. euroa).

"
http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto...Esitys/hallituksenEsitys.xml&opennode=0:1:3:5:

 

[Geronimo]

Jummijammi tää äjähän ihan hölmö

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/a...a-kaikilla-ei-ole-oikeutta-lomarahaan/5333930
Sipilä: En tiennyt, että kaikilla ei ole oikeutta lomarahaan

 

[Honcho]

Mutta ikävä totuus on se että iso osa nykyisistä ongelmista johtuu julkishallinnon liian suuriksi paisuneista palkkakustannuksista. Se alkoi Vanhasen-Kataisen aloittamasta velkaelvytyksestä, jota ei kyettykään lopettamaan kun huomattiin että valtion verotulot eivät kehitykään ennusteiden mukaisesti(kun tuli Nokian vaikeuden ja monet, monet muut hankaluudet). Varmasti tästä on jotain opittu..tulevaisuuden varalle.

Velkaelvytys model Suomi oli käyttää edelleen pröystäileviä määriä rahaa nousukauden aikana paisutettuihin juokseviin kuluihin.

Jossain muualla velkaelvytystä tehdään esim. investointihankkeiden kautta (infraan jne) mutta sellainen ei sopisi meidän erityisolosuhteisiimme, jossa paras elvytys tehdään maksamalla rouheaa palkkaa ja palkankorotuksia valtion virkamiehille.

 

[Mustaruuti]

Velkaelvytys model Suomi oli käyttää edelleen pröystäileviä määriä rahaa nousukauden aikana paisutettuihin juokseviin kuluihin.

Jossain muualla velkaelvytystä tehdään esim. investointihankkeiden kautta (infraan jne) mutta sellainen ei sopisi meidän erityisolosuhteisiimme, jossa paras elvytys tehdään maksamalla rouheaa palkkaa ja palkankorotuksia valtion virkamiehille.

Sorry honcho, tuo nyt oli vähän populistista propagandaa

http://yle.fi/uutiset/suomessa_on_vahiten_valtion_virkamiehia_eussa/7920697

 

[Honcho]

Sorry honcho, tuo nyt oli vähän populistista propagandaa

http://yle.fi/uutiset/suomessa_on_vahiten_valtion_virkamiehia_eussa/7920697

En osta, sorry.

Vertailussa pitäisi jotenkin vakioida valtion virkamiesten tehtävien määrä pelkän nuppiluvun sijaan mikä ei liene maiden välillä edes mahdollista. Koko julkinen sektori olisi loogisempi tarkastelukohde, joskin senkään tehtävien laajuus ei ole vakio. Graafeistakin näkee miten valtiolla olleita tehtäviä on puskettu kunnille (esim. Kalsean, vaikka hyväsäärisen, Mari Kiviniemen verraton tapa "säästää" valtion rahaa oli puskea kaksin käsin tehtäviä kunnille).

Näkemykseni perustuu suurelta osin kokemuksiin erilaisten valtion tahojen kanssa toimimisesta. Se ei ole kattava ja sisältää myös erittäin työteliäisiin tapauksiin törmäämistä, mutta yleiskuva on silti vahvasti se, että koskaan en ole nähnyt yhtä pöhöttynyttä ja pömpöösiä ylempää johtoa esikuntineen kuin eräissä valtion toimielimissä. Ehkä se on populismia

 

[Oho]

Veli JR49 (Ev. Walhbeck, R.I.P.!!), tama ei ole viela mitaan.. itsellani ei ole televisiota koska en suvaitse vanhentunutta teknologiaa asunnossani, mutta jos olet todella rankaisun tarpeessa niin katsopa tama (ei heikkohermoisille) - liittyy pakolaisaiheeseen intohimoisesti !

http://www.katsomo.fi/#!/jakso/525422?toista

Tää säie sopinee paremmin.....

Olipa hapokasta, Juhana Vartiainen: "Jos työmarkkina toimii hyvin niin se vetää rajattomasti työvoimaa....." t.j.s.p.....

Tohon ei eläin pysty.....

Muutenkin tuli taas sitä tavanomaista paskaa tekemättömästä työstä ja työstä, joka ei Suomalaisille kelpaa, tuutintäydeltä. Ikään kuin juuri kukaan ei näkisi kuinka tekemätöntä työtä on vaikka kuinka mutta valtaosa, kansantaloustieteilijöitä lukuunottamatta, tajuaa myös, että niin pitkään kun kukaan ei sen tekemisestä ole valmis latian latia maksamaan ei tekemättömän työn määrällä juuri ole merkitystä.

 

[Oho]

. Graafeistakin näkee miten valtiolla olleita tehtäviä on puskettu kunnille (esim. Kalsean, vaikka hyväsäärisen, Mari Kiviniemen verraton tapa "säästää" valtion rahaa oli puskea kaksin käsin tehtäviä kunnille).

Niin ja kunnat sekä valtio ovat tunkeneet tehtäviään yksityisille, jotka kuitenkin toimivat sataprosenttisetsi julkisen rahan varassa..... SPR on erinomainen esimerkki sekä luultavasti tuhannet kolmannen sektorin hoivapalvelujen tarjoajat, Attendo anyone......

No SPR:hän toimii kuin viranomainen poliittisella mahdaatilla mikä on kyllä aika perverssiä kun kyseessä kuitenkin on olevinaan kansalaisjärjestö....

 

[Honcho]

Niin ja kunnat sekä valtio ovat tunkeneet tehtäviään yksityisille, jotka kuitenkin toimivat sataprosenttisetsi julkisen rahan varassa..... SPR on erinomainen esimerkki sekä luultavasti tuhannet kolmannen sektorin hoivapalvelujen tarjoajat, Attendo anyone......

Totta, hyvä muistutus. Valtion tuottavuusohjelmassa vempuloitiin puskemalla paljon ennen itse tehtyjä hommia ulkopuolisille. Nuppiluku ja hlöstökulut laskivat mutta ulkopuoliset palvelut nousivat. Sama koskee myös erilaisia yhtiöitettyjä liikelaitoksia, julkista sektoria ne silti ovat.

 

[Tetra]

http://yle.fi/uutiset/nakokulma_por...elya_kaupungin_rahoilla/8350336?ref=leiki-uup

Satakunta 2.10.2015 klo 15:59
Näkökulma: Porilainen maan tapa: Vip-lippuja, matkoja ja ryypiskelyä kaupungin rahoilla?
Porin palveluliikelaitoksen johdon rahankäyttö on ollut vuosien ajan holtitonta. Miksi kukaan matkoilla ja kestitysreissuilla mukana olleista poliitikoista ei ole puuttunut tilanteeseen, ihmettelee toimittaja Antti Laakso.

Porin palveluliikelaitoksen johtajat ovat ottaneet Porin markkinoinnin tosissaan. Julkisille organisaatioille palveluja lähes monopoliasemassa tarjoava liikelaitos on harrastanut pr-toimintaa kymmenientuhansien eurojen edestä.

Rahaa on viime vuosina käytetty muun muassa kymmeniin Pori Jazz -festivaalien golden vip -lippuihin, alkoholiin, Kuusamon-matkojen hierontapalveluihin, hotelli Kämpin majoitukseen ja tuhansien eurojen arvosta ulkoilutakkeihin. Liikelaitoksen talousseminaareja on pidetty Tallinnassa ja Kuusamossa.

Rahankäyttö on ylittänyt sopivuuden rajat, ja kaupungin ohjeistusta on rikottu nähtävästi törkeällä tavalla. Kaupunginhallituksella ei maanantaina ole muita vaihtoehtoja kuin tehdä tapauksesta rikosilmoitus poliisille.

Jokainen on syytön, kunnes toisin todistetaan, ja rangaistuksesta annetaan ratkaisuja vasta poliisitutkinnan ja mahdollisen oikeudenkäynnin jälkeen. Jo sitä ennen porilaisten poliitikkojen ja virkamiesten olisi syytä katsoa peiliin ja miettiä vakavasti, miten kaupungissa toimitaan.

Porilaisten veronmaksajien rahoja on käytetty huimia summia ravintoloihin, hotelleihin, kulttuuritapahtumissa ryypiskelyyn ja silmäätekevien ihmisten vaatettamiseen.

Samaan aikaan kaupunki on sulkenut pikkukouluja, säästänyt sosiaali- ja terveydenhoidosta sekä heikentänyt katujen ja puistojen kunnossapitoa. Säästöjä on tehty joka sektorilla.

Arvaan, että porilaispoliitikot eivät ota tätä kysymystä esille oma-aloitteisesti. Syynä on se, että palveluliikelaitoksen matkoilla on ollut vaikutusvaltaisia poliitikkoja kaikista suurista puolueista. Esimerkiksi Tallinnan-matkan pitopöydissä on istunut väkeä niin kokoomuksesta, keskustasta, demareista, vasemmistoliitosta kuin perussuomalaisista.

Palveluliikelaitoksen rahankäyttö on selvästi ylittänyt sopivuuden rajat, koska laskuille ei ole haettu hyväksyntää kaupungin ohjeiden mukaan. Kuinka paljon vastaavaa tuhlausta ja leväperäisyyttä löytyy muista hallintokunnista? Onko kenelläkään Porin johtajista käsitystä kestityksen ja matkailun loppulaskusta?

Hämmentävää on, että palveluliikelaitoksen holtiton rahankäyttö on saanut jatkua vuosikausia. Eikö kenellekään mukana olleista kokeneista poliitikoista ja silmäätekevistä ole tullut mieleen, ettei toiminta kestä päivänvaloa? Vai onko kyse maan tavasta, jota kukaan ei ole osannut tai uskaltanut kyseenalaistaa?

 

[Geronimo]

FSB:n karkottama liikemies: Fortumin kieltäytyminen Fennovoimasta olisi tulkittu Venäjällä aggressiiviseksi
TALOUS 5.10.2015 2:00 Päivitetty: 5.10.2015 11:08
Jussi Konttinen

HELSINGIN SANOMAT


MIKA RANTA HS

Seppo Remes istui vielä viime keväänä usean venäläisyhtiön hallituksessa. Nyt hän viettää Venäjän turvallisuuspalvelun suomaa sapattivuotta.
Kuuntele
Jos kaikki olisi mennyt toisin, idänkaupan konkari Seppo Remes viettäisi tänään maanantaina 60-vuotispäiviään Moskovassa. Sen sijaan Remes juhlii kotiseudullaan Kiuruvedellä perhepiirissä.

Remeksen elämä muuttui kertaheitolla viime keväänä, kun hänelle ilmoitettiin lentokentällä maahantulokiellosta Venäjälle.

Silloin Remes istui usean venäläisyhtiön hallituksessa. Niistä merkittävimmät olivat Venäjän valtion sähköverkkoyhtiö Rosseti, valtion nanoteknologiayhtiö Rosnano sekä miljardöörien Leonid Mihelsonin ja Gennadi Timtšenkon kemianyhtiö Sibur.

Remes ei ole kovin halukas spekuloimaan sillä, mistä hänen karkotuksensa johtui, vaan sanoo sen yhä olevan arvoitus hänelle itselleenkin.

Lehdistössä pohdittiin, olisiko karkotuksen takana ristiriita Rossetin tytäryhtiön toimitusjohtajan Andrei Murovin kanssa. Murovin isä on yksi Venäjän turvallisuuseliitin vaikutusvaltaisimpia miehiä, valtiojohdon suojelupalvelun johtajaJevgeni Murov.

Remes tyrmää Murov-version "harhana".

Keväällä Remes kertoi erimielisyyksistä Rossetin toimitusjohtajan Oleg Budargininkanssa. Remes kannatti Rossetin jakeluyhtiöiden yksityistämistä, mitä Budargin vastusti.

Nyt Remes miettii, tuliko hänestä vain pakotenokittelun uhri.

"Oli mahdollisesti sattumaa, että tämä osui minuun."

Hän on toiveikas, että maahantulokielto lyhenisi määrätystä viidestä vuodesta.

Kolme nopeaa
Venäjän talouden kolme haastetta
1. Öljyn hinta
"Öljyn hinnanlasku on toistaiseksi rokottanut Venäjän taloutta eniten."

2. Pakotteet ja geopolitiikka
"Ukrainassa ja Syyriassa olisi päästävä ratkaisuun. Sillä olisi iso merkitys myös taloudelle."

3. Uudistukset
"Venäjän pitäisi tehdä eläkereformi, yksityistää ja leikata puolustusmenoja, mutta en usko suuriin uudistuksiin ennen vuoden 2018 presidentinvaaleja."



Venäjällä karkotus hämmästytti, koska Remestä on pidetty lojaalina. Edelleenkään hän ei suostu julkisesti arvostelemaan Venäjän politiikkaa.

Päinvastoin, hän haluaa voimakkaasti tuoda esiin viestiä siitä, että Venäjää ei pitäisi eristää. Tällainen viesti ei ainakaan haitanne hänen toiveitaan paluusta Moskovaan.

"Eristäminen sopisi niille venäläisille tahoille, jotka haluavatkin eristäytyä. Jos Venäjä eristäytyy, se voi tehdä niin kymmeniksi vuosiksi."

Remes ymmärtää, että Suomi noudattaa EU-linjaa, mutta haluaisi enemmän aktiivisuutta kahdenvälisissä suhteissa.

"Ministeritapaamisia pitäisi olla riippumatta siitä, mitä muut EU-maat tekevät. Tämä voisi olla myös oikea hetki edetä joissakin käsittelemättömissä asioissa."

Fennovoiman ja Fortumin investoinnit Uralilla edustavat Remeksestä myönteistä riippuvuutta, joka estää osapuolia ryhtymästä yksipuolisiin toimiin.

Remes ei usko, että Venäjä olisi suoraan painostanut Fortumia Fennovoiman osakkaaksi.

"Mutta jos Fortum olisi kieltäytynyt hankkeesta sillä perustella, ettei se saa Venäjältä vesivoimaloita, se olisi Venäjällä tulkittu aggressiiviseksi toimeksi."

Remes seurasi aikanaan läheisesti Fortumin investointia Uralilla Venäjän valtion sähköjätin hallituksessa. Hän pitää sijoitusta sinänsä hyvänä.

"Heillä on erinomainen asiakaskunta: suuri osa sähköstä menee öljy-yhtiöille, jotka ovat parhaita maksajia."

Ongelma on lämmön tuotanto. Sitä piinaavat hävikit ja tariffien sääntely, jota Venäjä ei ole purkanut luvatussa aikataulussa.

Remeksen karkotuksen lisäksi suomalaista bisnestä ei ole Venäjällä erityisesti ahdisteltu.

Remes uskoo, että maahan investoineet suomalaisyritykset pärjäävät taantumasta huolimatta.

"Niiden kilpailuasema on parantunut. Rahoitus on vakaata venäläisyhtiöistä poiketen. Sen sijaan ne suomalaisyritykset, jotka ovat perustaneet vientiin Venäjälle, ovat vaikeuksissa."

Remes on yhä yhteyksissä venäläisiin liiketuttaviinsa, jotka kaikki kuulemma vastaavat puhelimeen. Heiltä hän on saanut yleisvaikutelman, että epävarmuus Venäjällä on kasvanut sitten viime kevään.

Remes on viettänyt puolet aikuisiästään Venäjällä: hän muutti Moskovaan vuonna 1993 Nesteen palvelukseen. 2000-luvun puolivälistä lähtien hän on työskennellyt venäläisissä yhtiöissä.

Nyt hän asuu venäläisen vaimonsa ja tämän tyttären kanssa talossa, joka tuli jo aiemmin hankittua venäläisten suosimasta Montenegrosta.

"Olen ottanut FSB:n [Venäjän turvallisuuspalvelu] tarjoaman mahdollisuuden vastaan ja vietän sapattivuotta", hän sanoo ja hymyilee poikamaisesti.

Aika on kulunut lukuharrastuksen parissa. Remes pyörittää yhä perustamaansa EOS-yhtiötä. Venäjän sähkömarkkinoille sijoittava yhtiö on listattu Tukholman pörssiin.

Tulevaisuus on avoinna. Paluu Venäjälle houkuttelisi, mutta sitä odotellessa myös hallituspaikat länsifirmoissa kelpaisivat.

 

[scip10]

Talouspropagandasta puhuttaessa haluaisin nostaa esiin Kokoomuksen peräänkuuluttaman vastuullisen taloudenpidon. Se kun on lukujen perusteella silkkaa fiktiota, tai propagandaa.

Kokoomus on pitänyt yhtäjaksoisesti hallussaan joko pää- tai valtionvarainministerin salkkua huhtikuusta 2007 eli Vanhasen II hallituksesta alkaen. Muutokset tulevat usein näkyviin vasta viiveellä, mutta 8,5 vuoden aikana alkaa voimakkaimman puolueen kädenjälki jo nousta esiin.

Tänä aikana valtion menot ovat nousseet joka ikinen vuosi lukuunottamatta vuotta 2014. Tulopuolta on muuttuvan talouskehityksen vuoksi vaikeampi verrata, mutta tuloista on samaan aikaan leikattu ainakin työnantajien kela-maksu (1000 MEUR/v) ja nyt tuoreimpana työnantajan sotu.maksujen alennus (850 MEUR/v).

Kun ensi kerralla Kokoomus vaatii vastuullista taloudenpitoa vasemmistolaisen jakopoliitikan sijaan, älä kuuntele mitä pää puhuu vaan katso mitä kädet ovat tehneet.

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkinen-talous/Valtion-tulot-ja-menot/

 

[scip10]

Päivän toinen propagandapläjäys löytyy Kari Enqvistin blogista:

Kirjoitus koskee sinänsä epäkiinnostavaa yliopistojen johtamista, mutta sieltä löytyy hyvä pointti:



Samaan aikaan on yleisestikin epäilty suomalaisten yritysjohtajien kykyjä ja osaamista.

Heidän jatkuvia palkankorotuksiaan perustellaan sillä, että yrityksien täytyy pitää parhaimmistostaan kiinni. Mutta jos nämä johtajaparat viruvat palkkakuopassa, miksei heitä ole jo ostettu pois ulkomaisiin yrityksiin? Miksi suomalaiset johtajat eivät kelpaa ulkomaille?

Mieleen tulevat Soneran entiset johtajat. He lähtivät ulkomaille siksi, että heidät kannettiin tervassa ja höyhenissä kieriteltyinä Suomen rajalle. Ei siksi, että heidän kykyjään ihailtiin maailmanlaajuisesti.

Suomessa talousvaikuttajien piiri on pieni. Jokaisen käsi rapsuttaa jonkin toisen selkää. Vaikka yhtiön johto vuodesta toiseen tuhoaisi omistaja-arvoa, johtajaa ei helposti potkita pois, kuten markkinataloudessa odottaisi. Esimerkkkinä vaikkapa Outokumpu.
---
Suomalaisten yliopistojen kouluttamat ihmiset muuten päätyvät tasaiseen tahtiin ulkomaille professoreiksi. Päinvastoin kuin yritysjohtajia, suomalaisten yliopistojen professoreja houkutellaan ja ostetaan ulkomaille.


Nyt hallitus leikkaa kovalla kädellä yliopistoilta, koska näitä tehottomina pidettyjä organisaatioita pyritään kehittämään paremmiksi. Samaan aikaan yrityksille annetaan verohelpotuksia. Mutta, ehkä se todellinen tehottomuus onkin jossain aivan muualla kuin yliopistoissa.



http://blogit.iltalehti.fi/kari-enqvist/2015/10/02/johtajien-johdolla/

Johtajien johdolla
02Lok2015
Kirjoittanut Kari Enqvist | 33 Kommenttia
Vaikeina aikoina on tarvetta hyville johtajille. Mutta heitä ei tunnu löytyvän edes helppoina aikoina, kuten nyt esiin tihkuneet tiedot Nokian romahduksen syistä vihjaavat. Samaan aikaan on yleisestikin epäilty suomalaisten yritysjohtajien kykyjä ja osaamista.

Heidän jatkuvia palkankorotuksiaan perustellaan sillä, että yrityksien täytyy pitää parhaimmistostaan kiinni. Mutta jos nämä johtajaparat viruvat palkkakuopassa, miksei heitä ole jo ostettu pois ulkomaisiin yrityksiin? Miksi suomalaiset johtajat eivät kelpaa ulkomaille?

Mieleen tulevat Soneran entiset johtajat. He lähtivät ulkomaille siksi, että heidät kannettiin tervassa ja höyhenissä kieriteltyinä Suomen rajalle. Ei siksi, että heidän kykyjään ihailtiin maailmanlaajuisesti.

Suomessa talousvaikuttajien piiri on pieni. Jokaisen käsi rapsuttaa jonkin toisen selkää. Vaikka yhtiön johto vuodesta toiseen tuhoaisi omistaja-arvoa, johtajaa ei helposti potkita pois, kuten markkinataloudessa odottaisi. Esimerkkkinä vaikkapa Outokumpu.

Nyt johtajakulttuuria ollaan ajamassa myös yliopistoihin. Kun konsulttihöttö oikein pääsee kihoamaan päähän ja harkintakyky sumenee, niihinkin ollaan vaatimassa ammattijohtajia.

Asiasta Helsingin Sanomissa kirjoittanut Kati Järvi esittää lisäksi, että yliopistoissa tutkimus ja opetus tulisi nähdä erillisinä tehtävinä, kuten yrityksissä tuotanto ja myynti.

Yritysmaailmassa voi todella olla parempi, ettei myyjä tiedä tavarastaan mitään. Tämän osoittaa esimerkiksi Volkswagen-skandaali. Yhtään savuttavaa dieselpönttöä ei olisi saatu kaupaksi, jos autokauppias olisi ollut jyvällä siitä, mitä tehtaan ohjelmoijat olivat puuhastelleet.

Mutta Yliopistossa tämä jako olisi tuhoisa. Tieto ja tutkimusosaaminen siirtyy asiakaskunnalle eli opiskelijoille eteenpäin kisälliperinteellä, kädestä pitämällä.

Vielä ei niin älyvapaata neuvonantajaa löydykään (mutta ennustan, että sekin aika tulee), joka ehdottaisi lasinpuhallukseen organisaatiouudistusta: keskittyköön mestari puhaltamiseen. Opetuksen voi hoitaa liikkeenjohdon konsultti kalvosulkeisilla.

Näen jo mielessä tämän kolme pointtia: ”Materiaali. Tuli. Keuhkot.” Näillä mennään. Ja nyt ei kun innovoimaan!

Yliopistotason tutkimus ja opetus vertautuu hyvin lasinpuhaltamiseen. Ja jos yliopistosysteemiä ei ole ”uudistettu vuosisatoihin”, kuten Järvi valittaa, ehkä siihen on hyvä syy. Se, että vuosisatojen saatossa yliopistot ovat hioutuneet toimimaan tarkoitusperiensä kannalta tehokkaimmalla tavalla.

Suomalaisten yliopistojen kouluttamat ihmiset muuten päätyvät tasaiseen tahtiin ulkomaille professoreiksi. Päinvastoin kuin yritysjohtajia, suomalaisten yliopistojen professoreja houkutellaan ja ostetaan ulkomaille.

Tosiasia on, että suomalaiset yliopistot tarvitsevat ammattijohtajia yhtä kipeästi kuin Afrikka ebolaa.

 

[aj77]

Voidaan kai jo ennustaa että ilmainen koulutus ja terveydenhoito jäävät historiaan jossain vaiheessa.. Ensimmäisiä askeleita otetaan ja sen etenemisvauhti ja tyyli riippuu vaalituloksista. Itsellä vielä kävi tuuri, kun nuorena maailmalta palanneena elämää nähneenä vetelehtijänä päätin kasvaa aikuiseksi. Yhteiskunta ja sossu maksoivat ylläpidon. Sain jopa vaaterahaa kun päätin opiskella ja kouluttautua. Myös terveys hoidettiin ja kaikki välttämättömät lääkkeet korvattiin täysimääräisesti veronmaksajien rahoilla.
Kaiken ehtona oli oma asenne. Vaikea sitä oli olla hoitamatta, kun toisten rahoilla sai mahdollisuuden ja elämän. Siksi maksan mielelläni veroja vieläkin. Ikään kuin kiitollisuuden velasta, ja siitä että toiset saavat saman mahdollisuuden.
Jos olet epäsiisti ja huonossa kunnossa et saa töitä etkä pääse opiskelemaan. Noidankehä on valmis. Tuhansia syrjäytyneitä ja tippuneita tulee kun tämä järjestelmä romahtaa.

Hyväksyn sen että mamut vie työpaikat ja naiset, mutta se on vaikea hyväksyä että ne vie sossunrahat. Vaikka yleinen asenne alkaa olemaan että sossupummit sitä ja tätä, niin tosiasiassa sossunrahat tuottavat monesti takaisin sijoitetut rahat.
Se kestää jopa ne puistokemistit. Niitä minä katselen mielelläni. Suorastaan hymyilen ajatukselle että olen maksanut heidän viinansa, kun tiedän että tuhannet saavat oikeasti apua ja tämä lisäksi riittä kemisteille viinaa. Järjestelmä on säilyttämisen ja taistelmisen arvoinen. Kapeakatseinen on se joka heidät tuomitsee.

http://timoharakka1.puheenvuoro.uus...hteiskunta-haviaa-miljardeja-yritykset-saavat

 

[Geronimo]

Onhan meillä yksi narisia Pääministerinä

Rosengren: Suomalaiset yritysjohtajat kovia narisemaan
PolitiikkaSijoittaminenOsakkeetTeollisuusKonepajatTyöelämäJohtaminen

Björn Rosengren hauskuutti yleisöä Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin syyslounaalla Tukholmassa.. KUVA: TOMI PARKKONEN
Wärtsilästä Sandvikiin siirtyvä toimitusjohtaja Björn Rosengren on havainnut, että suomalaiset ovat usein hyvin itsekriittisiä. Ja kun yritysjohtajat tapaavat, erittäin paljon aikaa kuluu valitusvirsiin taloudesta ja politiikasta.



Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin syyslounaalla Tukholmassa maanantaina puhunut Björn Rosengren nauratti yleisöään kertomalla, että suomalaisten valituksesta hänelle on tullut mieleen keskisen Ruotsin niin sanottu ”gnällbälte”, narinavyöhyke:


”Niin, tänään kyllä, mutta huomenna kaikki voi taas kääntyä”, Rosengren matki narinavyöhykkeen epäilevien tuomaiden naukuvaa murretta.


Rosengren lisäsi olleensa läsnä, kun Anders Borg ja Juhana Vartiainenesittelivät keväällä Suomi-raporttinsa. Kun Vartiainen oli ”tyypilliseen suomalaiseen” tapaansa moittinut ankarasti maanmiehiään, Rosengren oli nostanut kätensä ja ilmoittanut, että hän ei tunnista moitteista Wärtsilänväkeä Vaasassa. Päin vastoin, kaikki 3000 wärtsiläläistä työskentelevät ahkerasti ja tehokkasti.


”Mutta he ovatkin pohjalaisia”, Vartiainen oli kuitannut Rosengrenin mukaan.


Kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja, entinen Nordea-johtaja Lars G. Nordström löi lisää löylyä kertomalla vitsin, jonka mukaan kaikissa Pohjoismaissa erittäin hyvän hallituksen kokouksen tunnistaa kolmesta asiasta, jotka kuitenkin ovat kussakin maassa omanlaisensa.


Suomessa hyvän hallituksen kokouksen tuntee vitsin mukaan siitä, että kokouksessa muistetaan sanoa kolme kertaa, että tilanne on erinomaisen huolestuttava.


Ennen kauppakamarin tilaisuutta Rosengren kertoi Kauppalehdelle, että Wärtsilän toimitusjohtajuus oli jo alunperin ollut hänelle viisivuotisprojekti. Nyt siitä tuli vähän lyhyempi: Rosengrenista tulee Sandvikin toimitusjohtaja marraskuun alussa ja jouluksi perhe muuttaa takaisin Ruotsiin.





”Onneksi ehdimme kääntää ajoissa Sandvikin Turun-tehdasta koskevan sulkemispäätöksen. Atlas Copcon kaivostaustani ansiosta tiesin, että Turussa on paljon osaamista, joka oli vähällä mennä hukkaan”, Rosengren kommentoi syyskuun alussa tullutta yllätysuutista.


Rosengrenin nimitys Sandvikin johtoon julkistettiin elokuun 10. päivänä. Edeltäjä Olof Faxander joutui lähtemään niiltä sijoiltaan.


Mitä Wärtsilään tulee, niin Rosengren arvioi Wallenbergien sijoitusyhtiönInvestorin takaavan Wärtsilän itsenäisyyden jatkossakin.


”Mutta markkinoiden konsolidaatio, keskittyminen tulee jatkumaan. Jos haluaa pärjätä, siinä on oltava mukana.”

 

[fulcrum]

Muutenkin tuli taas sitä tavanomaista paskaa tekemättömästä työstä ja työstä, joka ei Suomalaisille kelpaa, tuutintäydeltä. Ikään kuin juuri kukaan ei näkisi kuinka tekemätöntä työtä on vaikka kuinka mutta valtaosa, kansantaloustieteilijöitä lukuunottamatta, tajuaa myös, että niin pitkään kun kukaan ei sen tekemisestä ole valmis latian latia maksamaan ei tekemättömän työn määrällä juuri ole merkitystä.

Juu...oletteko muuten huomanneet että puhetta työmarkkinoiden vapauttamisesta, joustavuudesta ja paikallisesta sopimisesta jauhetaan kovasti vain niiden tapausten yhteydessä kun palkkoja pitäisi saada alaspäin.

Mutta ans olla kun kyseessä onkin ala jolla palkkoja pitäisi nostaa jotta saadaan väkeä värvättyä lisää, niin ylläri & pylläri, nyt työn hinnan vapaa muodostuminen unohtuukin kokonaan! Ihmiset pitäisi pakottaa töihin tukia leikkaamalla ja työlainsäädäntöä kiristämällä, tai sitten pitäisi maahan saada siirtolaisia jotka suostuvat tekemään hommat halvalla.

 

[Geronimo]

HS-SELVITYS
Entiset johtajat pohtivat nyt arvojaan verovapaudessa
Parikymmentä takavuosien johtajaa on muuttanut verovapaan eläkkeen Portugaliin, HS:n selvitys kertoo. Entiset vallankäyttäjät ovat pohtineet yhteisössään, mikä ajoi heidät jättämään kotimaansa.
Tuomo Pietiläinen

HELSINGIN SANOMAT






Suomalaiseläkeläiset pitävät Portugalia loistopaikkana
Tavanomaista useampi eläkeläinen on etsinyt vakituisen kodin Portugalista, kun suopean ilmaston lisäbonukseksi tuli verovapaus. Lissaboniin muuttaneet turkulaiset Ilpo ja Marjaana Mantere kehuvat uutta asuinmaataan ja ruotivat suomalaista verokeskustelua. Toimittaja: Pilvikki Kause. Kuvaus: Ana Brigida, Lissabon; Daniel Rodrigues, Porto. Editointi: Esa Syväkuru
Kuuntele
Eläkeläisille nollaveroa tarjoava Portugali on houkutellut asukkaakseen tiedettyä enemmän entisiä johtajia, päälliköitä ja muita vallankäyttäjiä. Helsingin Sanomien selvityksen mukaan ainakin 17 entistä vaikuttajaa on muuttanut Portugaliin vuoden 2013 alun jälkeen, jolloin he ovat voineet hakea verovapautta yksityisen alan työeläkkeelleen ja yrityksen kustantamalle lisäeläkkeelle.

Heinäkuussa uutisoitu kolmen vuorineuvoksen muutto Portugaliin ei siis ole yksittäistapaus. Helsingin Sanomat kertoi kesällä, että Keskon entinen pääjohtajaMatti Halmesmäki, 63, Rautaruukin entinen toimitusjohtaja Sakari Tamminen, 61, sekä Nokian Renkaiden entinen toimitusjohtaja Kim Gran, 61, ovat siirtäneet kotipaikkansa Portugaliin keväällä 2015.

Vuorineuvosten ohella verovapaaseen Portugaliin ovat lähteneet muun muassa pörssiyhtiö Tamron entinen toimitusjohtaja, pörssiyhtiö Wärtsilän entinen rahoitusjohtaja, pörssiyhtiö Kemiran entinen toimitusjohtaja, Sampo Pankin entinen sijoitusjohtaja, automaahantuoja Delta Motorin entinen konsernijohtaja, rakennusyhtiö Skanska Suomen entinen toimitusjohtaja, pörssiyhtiö Evian entinen toimitusjohtaja, pörssiyhtiö Donen entinen toimitusjohtaja ja Valmet Automotiven entinen varatoimitusjohtaja.

Artikkeliin liittyvät

• 
  Halmesmäki: Olen jo täyttänyt velvollisuuteni 2:00

Kaksi hiljattain eläköitynyttä ja Portugaliin muuttanutta entistä johtajaa Marja Lehtiranta-Räty, 67, ja Pekka Pystynen, 68, kertovat, että he maksavat yhä veronsa Suomeen. Kumpikin miettii, siirtävätkö he myös verotuksensa nollaprosentin Portugaliin.

Lehtiranta-Räty on Sampo Pankin entinen sijoitusjohtaja sekä valtion peliyhtiön Fintoton entinen hallituksen jäsen. Pystynen taas on työskennellyt pörssiyhtiö Donen toimitusjohtajana sekä muun muassa Suunnon, Telesten ja Saton hallituksissa.

Algarven Quarteirassa asustava Lehtiranta-Räty sanoo, että Portugalin suomalaisten keskuudessa on käyty arvokeskustelua verovapaudesta ja Portugaliin lähdön syistä.

"Omiin arvovalintoihini vaikuttavat yhteiskunnassa tehtävät päätökset. Tarkalla korvalla kuuntelen myös sitä, miten meihin, ilmeisesti ongelmajätteeksi muodostuviin eläkeläisiin suhtaudutaan Suomessa. Ja minkä suuruiset verot ovat odottamassa tulevina vuosina", hän kertoo.

Lehtiranta-Rädyn mukaan moni Portugaliin lähtenyt on kokenut suomalaisen verotuksen "epäreiluksi, epäoikeudenmukaiseksi ja järjettömäksi" – myös hän itse. Suurin osa Helsingin Sanomien haastattelemista johtajista koki maksaneensa itse ja muita työllistämällä jo riittävästi veroja.

Siksi he eivät pitäneet verovapaan eläkkeen nauttimista tuomittavana. "Olen maksanut vuodesta 1973 alkaen veroja ja maksan edelleenkin, ja raskaamman päälle. Rahasta päätös ei kuitenkaan ole kiinni, vaan enemmänkin siitä, haluanko tehdä näin pysyvän ratkaisun jättää Suomi", Pystynen sanoo.

Moni korosti myös vapautta valita asuinpaikkansa.

"Yrityksille kansainvälinen verokilpailu on ollut sallittua jo vuosia. Ei liene yllätys, että yritysmaailmasta tulevat henkilötkin pohtivat omia asioitaan yritysmaailmasta tutulla kaavalla nyt, kun yksityishenkilöidenkin osalta pääoman liikkuvuus on sallittua", Lehtiranta-Räty sanoo.

Johtajien muutto Portugaliin on kiihtynyt sen jälkeen, kun he saivat mahdollisuuden nostaa yksityisen eläkkeensä verovapaasti 2013 lähtien. Portugali ei verota työeläkkeitä eikä niiden päälle maksettavia johtajaeläkkeitä, joten sinne muuttavat suomalaiset saavat eläkkeensä halutessaan puhtaana käteen.

Säästö voi olla huomattava, sillä esimerkiksi Halmesmäki saa noin 600000 euron vuosieläkkeen, Sakari Tamminen saa eläkettä noin 500000 euroa vuodessa ja Kim Granilla on noin 400000 euron vuosieläke.

Summat ovat suuria, koska normaalin työeläkkeen päälle he saavat harvinaisen tuottoisat lisäeläkkeet.

Valtiovarainministeriö käy tosin parasta aikaa neuvotteluja Portugalin kanssa, mikä saattaa lopettaa verovapauden 2017.

Verovapauden perään on lähtenyt vuorineuvosten lisäksi muitakin arvonimillä palkittuja. Arvonimi on kansalaiselle myönnetty julkisen arvonannon osoitus hänen yhteiskunnan hyväksi tekemästään työstä.

Portugaliin on muuttanut pörssiyhtiö Tamron entinen toimitusjohtaja, kauppaneuvos Matti Elovaara, 75, sekä liikejuristi, laamanni Hannu Krogerus, 66. Elovaaran mukaan "elämä vaan on helpompaa, yksinkertaisempaa ja terveellisempää etelässä".

"Nollaverotuksella oli merkitystä Algarven miellyttävän ilmaston ja elinympäristön täydentäjänä", Elovaara muotoilee.

Hannu Krogeruksen mukaan nollaveron mahdollisuus ei ollut haitaksi, vaikka "turvallisuus ja sivistys" ratkaisivat maan valinnan. Vaikka työeläke on verovapaa, itse säästämästään omaeläkkeestä Krogerus maksaa veron Suomeen.

Portugaliin nollaveroille muuttaneita on arvosteltu Suomessa siitä, että he ovat nousseet huippupaikoille yhteiskunnan ilmaisen koulutuksen avulla.

Elovaara työskenteli pitkän Tamro-uransa ohella Alkon hallituksen puheenjohtajana ja Postin hallituksen varapuheenjohtajana.

"Olen maksanut kaikki veroni 53 vuotta jatkuneen ansiotyöurani aikana Suomeen. Katson osallistuneeni oman peruskoulutukseni ja muihin yhteiskunnan rakenteiden kustannuksiin täysmääräisesti", Elovaraa kirjoittaa sähköpostilla Algarvesta.

Myös Krogerus korostaa maksaneensa aikoinaan paljon veroja 185 henkeä työllistäneen asianajotoimistonsa kautta.

Verovapauden saaminen Portugalissa edellyttää, että maahanmuuttaja hakee sitä Portugalin veroviranomaisilta.

"Prosessi kesti muutaman kuukauden. Kirjauduimme Portugalin verottajan tietojärjestelmään ja saimme veronumeron. Nyt eläke tulee puhtaana käteen", kertoo pörssiyhtiö Evian entinen toimitusjohtaja Ilpo Mantere, 63, Lissabonista. Hän muutti vaimoineen Suomesta Portugaliin viime helmikuussa.

Hänen mukaansa nollaveroedulla oli muuttopäätökseen "suuri merkitys", sillä Portugalin ilmasto ei poikkea paljon esimerkiksi Espanjan yhtä miellyttävästä ilmastosta. Moni Portugaliin muuttanut, kuten kauppaneuvos Matti Elovaara, onkin tullut Portugaliin nimenomaan Espanjan puolelta.

Espanjasta Portugaliin on muuttanut myös Veli-Pekka Vasama, 75, joka työskenteli aikoinaan Valmet Automotiven varatoimitusjohtajana Suomessa. Myös hän myöntää, että verottomuudella oli merkitystä maan valinnassa.

Vasama kuitenkin kieltäytyy perustelemasta sen tarkemmin valintojaan ja kieltäytyy haastattelusta.

Samoin tekee Suomen Skanskan toimitusjohtaja ja pörssiyhtiö Rapalan hallituksen jäsen Eero Makkonen, 69, joka muutti Algarveen marraskuussa.

Vaitelias on myös Wärtsilän entinen rahoitusjohtaja ja entinen Elcoteqin hallituksen jäsen Heikki Horstia, 65, joka on ollut eläkkeellä kohta kuusi vuotta. Algarven Quarteiraan hän muutti niin ikään vajaa vuosi sitten.

DANIEL RODRIGUES

Evian toimitusjohtajana työskennellyt Ilpo Mantere ja entinen myynti- ja markkinointipäällikkö Marjaana Mantere nostavat eläkkeensä verovapaana Lissabonissa. Viime viikolla he vierailivat Porton silloilla ja kujilla.

Vuorineuvos Matti Halmesmäki, entinen pääjohtaja, Kesko.

Laamanni Hannu Krogerus, entinen asianajaja ja liikejuristi.

Veli-Pekka Vasama, entinen johtaja, Valmet Automotive.

Marja Lehtiranta-Räty, entinen sijoitusjohtaja, Sampo Pankki.

Kauppaneuvos Matti Elovaara, entinen toimitusjohtaja, Tamro.

Vuorineuvos Sakari Tamminen, ex-toimitusjohtaja, Rautaruukki.

Risto Leppänen, entinen konsernijohtaja, Delta Motor.

Eero Makkonen, entinen toimitusjohtaja, Suomen Skanska.

Vuorineuvos Lasse Kurkilahti, entinen toimitusjohtaja, Kemira.

 

[Geronimo]

Halmesmäki: Olen jo täyttänyt velvollisuuteni
Pilvikki Kause




ANA BRIGIDA

Matti Halmesmäen varsinainen asunto ja koti on nykyisin Miguel Bombarda -kadun pienkerrostalossa Lissabonissa.
Vuorineuvos Matti Halmesmäki, 63, ei ole tunnettu hahmo uudessa kotitalossaan Portugalin pääkaupungissa. Keskon pääjohtajan töistä eläköitynyt Halmesmäki on siirtänyt kirjansa pienkerrostaloon Lissabonin vakavaraisella keskusta-alueella.

Halmesmäen jugend-asunto Helsingin Eirassa vaihtui 1970-luvun kerrostaloon Lissabonissa viime toukokuun lopussa.

Halmesmäen kotitalon talonmiesovivahtina työskentelevä pariskunta ei tunnista suomalaismuuttajan nimeä eikä kuvaa. Heidän mukaansa asunnossa ei asuta vakituisesti, vaan se on enimmän aikaa tyhjillään.

"Emme ole koskaan nähneet häntä. Hän ei asu täällä", ovivahdit sanoivat torstaina.

Heidän mielestään oli silti mahdollista, että vieras on piipahdellut huoneistossa, joka on pitkään kuulunut suomalaiselle von Hellensin perheelle.

Matti Halmesmäki kertoi perjantaina puhelimitse HS:lle, miksi hän on pitänyt viime kuukausina matalaa profiilia eikä ole vastannut yhteydenottopyyntöihin. Portugaliin lähdöstä kesällä leimahtanut "julkisuus on ollut todella masentavaa", hän sanoo.

"Se on ollut henkilöön käyvää. Olen vakavamielinen ja kunnon ihminen. En halua joutua sormella osoitetuksi", Halmesmäki kuvailee.

Hän sanoi teettäneensä Lissabonin vuokrakodissa pikkuremonttia. "Asunto on oikein hyvä. Hissi on niin ahdas, että siihen mahtuu vain yksi henkilö."

Halmesmäen vuokraisäntä on asianajaja Alexander von Hellens, joka on neuvonut muitakin suomalaisia Portugalin eläkeasioissa.

"Kielsin häntä kertomasta kenellekään mitään yksityisyydestäni", Halmesmäki sanoo.

Halmesmäki kertoi perjantaina olevansa kotosalla, mutta pysyneensä "liikekannalla" paljon.

"Ihan siksikin, että kadulla on liikkunut erilaisia paparazzeja."

"Auton mittariin on kertynyt viisituhatta kilometriä. Olen kierrellyt Algarvessa ja Pohjois-Portugalissa. Kohta heitän golfbagin autoon ja lähden taas viikoksi reissuun."

Halmesmäki kertoo nauttivansa vapaudesta ja elämästä uudessa ympäristössä 35 sitoutuneen työvuoden jälkeen. Viimeisinä työvuosinaan hän ansaitsi pyöreästi miljoona euroa vuodessa.

Mahdollisuus saada Portugalissa eläke puhtaana käteen ei ollut ratkaiseva syy muuttoon, hän tähdentää.

"On yksityisasia, olenko hakenut verovapautta. Katson verotuksenkin suhteen täyttäneeni kansalaisvelvollisuudet. En ole enää julkisuuden henkilö. Ehkä se on kateuden maaperä, että ihmiset haluvat kuulla [tästä]."

Pilvikki Kause
LISSABON