Suomalainen talouspropaganda
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
Geronimo
Ylipäällikkö
Mistähän Suomeen saadaan kunnon johtajia, ennemmän toopet johtajat on tuhonneet taloutta kuin duunarit.
http://www.talouselama.fi/kirjat/ollilan-keppijumppa-kuivatti-nokian-6149306
Ollilan keppijumppa kuivatti Nokian
http://www.talouselama.fi/kirjat/ollilan-keppijumppa-kuivatti-nokian-6149306
Ollilan keppijumppa kuivatti Nokian
Mikoyan
Ylipäällikkö
Suomi onkin hieman yllättäen maailman seitsemänneksi varakkain valtio:
http://blog.hse-econ.fi/?p=6897
Maailman seitsemänneksi varakkain
10.11.2015 Kirjoittanut Roope Uusitalo
Kun ne maailman maat, joista IMF:n tietokannassa on dataa, pistetään järjestykseen julkisen sektorin nettovelan suhteen, velkaisin on odotetusti Kreikka. Varakkainkaan ei yllätä, vähiten nettovelkaa suhteessa BKT:een - tai pikemminkin siis eniten nettovarallisuutta - on Norjalla. Mutta arvatkaapa, mikä maa on listalla seitsemäntenä, heti Saudi-Arabian ja Omanin jälkeen.
Sarja omasta mielestäni hienoja käppyröitä siis jatkuu. Tällä kerralla syynä on talouspolitiikan arviointineuvoston tekeillä oleva raportti. Ja kun julkisen sektorin velkaantumistakin pitää neuvoston arvioida, oli mielestäni aiheellista kaivaa uudestaan esiin dataa bruttovelan lisäksi nettovelasta. Alle liimattu kuva perustuu IMF:n Fiscal Monitorin lokakuussa 2015 päivitettyyn tietokantaan,
Suomen julkisen sektorin bruttovelka on tunnetusti juuri ylittämässä EU sääntöjen 60 prosentin rajan. Mutta julkisen velan vastineeksi julkisella sektorilla on melkoinen määrä varallisuutta, pääosin eläkerahastoissa. Suomen julkisen sektorin nettovelka eli bruttovelan ja finanssivarallisuuden erotus oli IMF:n mukaan viime vuoden lopussa negatiivinen noin -50 prosenttia BKT:sta. Jos EU velkarajat olisi kiinnitetty nettovelkaan, ei Suomella olisi julkisen sektorin velkaantumisen kanssa ongelmia pitkään aikaan. Suomen julkisella sektorilla on nettovelkaa vähemmän kuin millään muulla EU-maalla.
EU:n velkarajat on kuitenkin sidottu bruttovelkaan. Ilmeisesti lähinnä, koska varallisuuden arvottaminen voi olla vaikeaa. IMF:n laskelmissakaan finanssivarallisuuteen ei tosin lasketa hankalasti arvotettavia eriä kuten sairaaloita, maanteitä ja puistoja, vaan ainoastaan arvopaperit, jotka olisivat myytävissä ja joilla julkisen sektorin velan voisi periaatteessa kuitata.
Nettovelkaan sidottu velkaraja olisi muutenkin ainakin Suomen kannalta bruttovelkarajaa fiksumpi vaihtoehto. Julkisen sektorin velka kun lasketaan ns. sulautettuna velkana, josta on poistettu eri julkisen sektorin alasektoreitten väliset velat - esimerkiksi valtion velka eläkerahastoille. Niinpä Suomen julkinen bruttovelka tipahtaisi alle velkarajojen jo, jos suomalaiset eläkeyhtiöt vaihtaisivat salkustaan Italian ja muutaman muun valtion obligaatiot Suomen valtion vastaaviin papereihin. Nettovelkaa tällaiset allokaatiomuutokset eivät heilauttaisi.
Ongelmana nettovelkaan sidottujen velkarajojen kanssa olisi, miten velkaraja pitäisi valita. Tosin bruttovelkaa koskevien rajojen perusteleminen on ainakin yhtä vaikeaa.
http://blog.hse-econ.fi/?p=6897
Maailman seitsemänneksi varakkain
10.11.2015 Kirjoittanut Roope Uusitalo
Kun ne maailman maat, joista IMF:n tietokannassa on dataa, pistetään järjestykseen julkisen sektorin nettovelan suhteen, velkaisin on odotetusti Kreikka. Varakkainkaan ei yllätä, vähiten nettovelkaa suhteessa BKT:een - tai pikemminkin siis eniten nettovarallisuutta - on Norjalla. Mutta arvatkaapa, mikä maa on listalla seitsemäntenä, heti Saudi-Arabian ja Omanin jälkeen.
Sarja omasta mielestäni hienoja käppyröitä siis jatkuu. Tällä kerralla syynä on talouspolitiikan arviointineuvoston tekeillä oleva raportti. Ja kun julkisen sektorin velkaantumistakin pitää neuvoston arvioida, oli mielestäni aiheellista kaivaa uudestaan esiin dataa bruttovelan lisäksi nettovelasta. Alle liimattu kuva perustuu IMF:n Fiscal Monitorin lokakuussa 2015 päivitettyyn tietokantaan,
Suomen julkisen sektorin bruttovelka on tunnetusti juuri ylittämässä EU sääntöjen 60 prosentin rajan. Mutta julkisen velan vastineeksi julkisella sektorilla on melkoinen määrä varallisuutta, pääosin eläkerahastoissa. Suomen julkisen sektorin nettovelka eli bruttovelan ja finanssivarallisuuden erotus oli IMF:n mukaan viime vuoden lopussa negatiivinen noin -50 prosenttia BKT:sta. Jos EU velkarajat olisi kiinnitetty nettovelkaan, ei Suomella olisi julkisen sektorin velkaantumisen kanssa ongelmia pitkään aikaan. Suomen julkisella sektorilla on nettovelkaa vähemmän kuin millään muulla EU-maalla.
EU:n velkarajat on kuitenkin sidottu bruttovelkaan. Ilmeisesti lähinnä, koska varallisuuden arvottaminen voi olla vaikeaa. IMF:n laskelmissakaan finanssivarallisuuteen ei tosin lasketa hankalasti arvotettavia eriä kuten sairaaloita, maanteitä ja puistoja, vaan ainoastaan arvopaperit, jotka olisivat myytävissä ja joilla julkisen sektorin velan voisi periaatteessa kuitata.
Nettovelkaan sidottu velkaraja olisi muutenkin ainakin Suomen kannalta bruttovelkarajaa fiksumpi vaihtoehto. Julkisen sektorin velka kun lasketaan ns. sulautettuna velkana, josta on poistettu eri julkisen sektorin alasektoreitten väliset velat - esimerkiksi valtion velka eläkerahastoille. Niinpä Suomen julkinen bruttovelka tipahtaisi alle velkarajojen jo, jos suomalaiset eläkeyhtiöt vaihtaisivat salkustaan Italian ja muutaman muun valtion obligaatiot Suomen valtion vastaaviin papereihin. Nettovelkaa tällaiset allokaatiomuutokset eivät heilauttaisi.
Ongelmana nettovelkaan sidottujen velkarajojen kanssa olisi, miten velkaraja pitäisi valita. Tosin bruttovelkaa koskevien rajojen perusteleminen on ainakin yhtä vaikeaa.
Viimeksi muokattu:
Honcho
SMLNKO M/83
Roope Uusitalo kirjoitti:
Ongelmana on myös se, että eläkerahastoissa "makaavat" rahat on kaikki korvamerkitty tuleviin eläkemaksuihin. Periaatteessa koska nämä hoitavat eläkkeet, pitäisi Suomen Valtion rahavirta olla sen verran, eli aika merkittävästi parempi. Se ei sitä kuitenkaan ole. Suomen varallisuus on kiinteässä muodossa teinä, terveysasemina ja sitä rataa.
Eläkerahojen ja tasevarallisuuden käyttäminen velkaantumista "lieventävinä asianhaaroina" on osin perusteltua, mutta hiton vaarallista jos siinä annetaan se viesti että tilanne on OK. Menee samaan kastiin kuin se, että "Ei haittaa että käytän juokseviin kuluihini 2 kertaa nettopalkkani verran, koska mulla on tilillä vuoden parin tarpeiksi rahaa jonka olen sinne aiemmin varannut asuntolainan lyhennyksiä varten, ja lisäksi mulla on pihassa ostohinnaltaan kallis auto ja sisällä ostohinnaltaan kalliit mööpelit, joiden ostohinta on teoriassa enemmän kuin velat (mutta en pysty myymään niitä kenellekään)".
Kaiken Suomen varallisuuden, (vielä) hyvän infran ja eläkerahastojen, pitäisi näkyä rahavirrassa, mutta rahavirta on tällä hetkellä dramaattisesti negatiivinen!
Honcho
SMLNKO M/83
Omasta mielestäni suomalainen SOTE-keskustelu on malliesimerkki "talouspropagandasta". Nyrkkisääntö jota on tungettu joka jutussa (ja Jari Tervon kolumnissa...) kurkusta alas, on se että "mitä vähemmän SOTE-alueita, sitä vähemmän byrokratiaa, mutta Kepu haluaa niitä paljon jotta saa omaa väkeään "elimiin". Suuressa kuvassa tämäntyyppinen ajattelutapa on mielestäni super-yli-yksinkertaistavaa bullshittiä.
Kepun tavoite on tuossa narratiivissa se, mikä voi olla jossakin määrin totta. Sen sijaan tämä vähemmän alueita = MASSIIVISESTI vähemmän kuluja (miljarditasolla!!! Huh huh) on erittäin epäuskottavaa. Nämä ovat näitä "poppakonsteja" mitkä kuulostavat kaikista mukavilta, mutta aniharvoin ovat oikeasti toteutettavissa tällä tavalla. Jos säästetään byrokratiasta miljardeja, pitää olla pohjana oletus että miljardeja on käytetty pelkästään turhiin osuuksiin siitä byrokratiasta. Yleensä kun näitä lähdetään perkaamaan, paljastuukin että aika iso osa siitä "turhuudesta" onkin sellaista mikä on yksinkertaisesti pakko tehdä. "Entiseen tapaan" tekemällä voi usein päätyä tekemään tehottomasti asioita, mutta usein kyse voikin olla vuosien tai vuosikymmenien aikana parhaaseen muotoonsa hiotusta toimintatavasta.
Mitä johtamisen tasoihin tulee, niin pyrkimys ei voi olla "mahdollisimman vähän alueita" vaan tavoitteena tulisi olla "SOTE-alueet organisoitu järkevällä, loogisella ja tehokkaalla tavalla". Käärme pyssyyn -tekniikalla organisoidut keskittämiset johtavat vain siihen, että SOTE-aluetason ylin hallinto on täysin turha kumileimasin joka ei tiedä liian isoksi paisuneesta alueestaan tarpeeksi, vaan käytännössä tarvitsee lähes vastaavantasoisen miehityksen myös esim. maakuntatasolla. Silloin se "turha byrokratia" onkin nimenomaan se uusi, valtava SOTE-alue, joka on liian ylhäällä nähdäkseen sen ruohonjuuritason todellisuuden, jota järkeistämällä niitä oikeita säästöjä ja parannuksia pitäisi syntyä. Esimerkiksi omalla kotialueella vaikuttavaa EKSOTEa pidetään kai pääosin aika onnistuneena viritelmänä, vaikka kaikki vinkuvatkin sen "isoista kustannuksista". Lähtökohta ei voi olla sellainen 1800-luvun brittilähtökohta, jossa "viivottimella piirretään" alueiden rajoja (kuten Uusimaa-Kymenlaakso-E-Karjala yhdistelmä jota on väläytetty) vaan se, että onko EKSOTE järkevästi toimiva kokonaisuus vai pitääkö sitä muuttaa.
Ja tämä mielipide ei ole mikään "tuloksentekijöitä" glorifioivan Ay-ihmisen, vaan henkilön joka pyrkii aina laskentatyössään inhorealismiin mutta joka on joutunut myös laskemaan palkkajohtajien teettämänä täysin imaginäärisiä "säästöohjelmia" jossa kaikki uudet kulut ja panostukset siivotaan pois seurannasta "investointeina" ja kaikki säästöt esitetään hallitukselle ja ulospäin käytännössä bruttomääräisinä ja 'kotiinpäin' laskettuna. Ja tämä siis oli yksityisellä sektorilla, ja meni niin hyvin läpi jopa sijoittajille ja taloustoimittajille että tätä "onnistunutta kulujen karsintaohjelmaa" hehkutettiin vaikka täyspäisemmät analyytikot ihmettelivät miksei homma näy tuloksessa käytännössä mitenkään.
Tässä ruotsalainen näkemys (Kauppalehdestä) - eivät pidä Suomen hehkuttamia säästöjä realistisena, mutta parempaa palvelutasoa kylläkin samalla rahalla! Eikö sekin ole tavoittelemisen arvoinen asia ja tuo jopa epäsuoria säästöjä. Mutta suorat miljardisäästöt ovat huuhaata.
Kepun tavoite on tuossa narratiivissa se, mikä voi olla jossakin määrin totta. Sen sijaan tämä vähemmän alueita = MASSIIVISESTI vähemmän kuluja (miljarditasolla!!! Huh huh) on erittäin epäuskottavaa. Nämä ovat näitä "poppakonsteja" mitkä kuulostavat kaikista mukavilta, mutta aniharvoin ovat oikeasti toteutettavissa tällä tavalla. Jos säästetään byrokratiasta miljardeja, pitää olla pohjana oletus että miljardeja on käytetty pelkästään turhiin osuuksiin siitä byrokratiasta. Yleensä kun näitä lähdetään perkaamaan, paljastuukin että aika iso osa siitä "turhuudesta" onkin sellaista mikä on yksinkertaisesti pakko tehdä. "Entiseen tapaan" tekemällä voi usein päätyä tekemään tehottomasti asioita, mutta usein kyse voikin olla vuosien tai vuosikymmenien aikana parhaaseen muotoonsa hiotusta toimintatavasta.
Mitä johtamisen tasoihin tulee, niin pyrkimys ei voi olla "mahdollisimman vähän alueita" vaan tavoitteena tulisi olla "SOTE-alueet organisoitu järkevällä, loogisella ja tehokkaalla tavalla". Käärme pyssyyn -tekniikalla organisoidut keskittämiset johtavat vain siihen, että SOTE-aluetason ylin hallinto on täysin turha kumileimasin joka ei tiedä liian isoksi paisuneesta alueestaan tarpeeksi, vaan käytännössä tarvitsee lähes vastaavantasoisen miehityksen myös esim. maakuntatasolla. Silloin se "turha byrokratia" onkin nimenomaan se uusi, valtava SOTE-alue, joka on liian ylhäällä nähdäkseen sen ruohonjuuritason todellisuuden, jota järkeistämällä niitä oikeita säästöjä ja parannuksia pitäisi syntyä. Esimerkiksi omalla kotialueella vaikuttavaa EKSOTEa pidetään kai pääosin aika onnistuneena viritelmänä, vaikka kaikki vinkuvatkin sen "isoista kustannuksista". Lähtökohta ei voi olla sellainen 1800-luvun brittilähtökohta, jossa "viivottimella piirretään" alueiden rajoja (kuten Uusimaa-Kymenlaakso-E-Karjala yhdistelmä jota on väläytetty) vaan se, että onko EKSOTE järkevästi toimiva kokonaisuus vai pitääkö sitä muuttaa.
Ja tämä mielipide ei ole mikään "tuloksentekijöitä" glorifioivan Ay-ihmisen, vaan henkilön joka pyrkii aina laskentatyössään inhorealismiin mutta joka on joutunut myös laskemaan palkkajohtajien teettämänä täysin imaginäärisiä "säästöohjelmia" jossa kaikki uudet kulut ja panostukset siivotaan pois seurannasta "investointeina" ja kaikki säästöt esitetään hallitukselle ja ulospäin käytännössä bruttomääräisinä ja 'kotiinpäin' laskettuna. Ja tämä siis oli yksityisellä sektorilla, ja meni niin hyvin läpi jopa sijoittajille ja taloustoimittajille että tätä "onnistunutta kulujen karsintaohjelmaa" hehkutettiin vaikka täyspäisemmät analyytikot ihmettelivät miksei homma näy tuloksessa käytännössä mitenkään.
Tässä ruotsalainen näkemys (Kauppalehdestä) - eivät pidä Suomen hehkuttamia säästöjä realistisena, mutta parempaa palvelutasoa kylläkin samalla rahalla! Eikö sekin ole tavoittelemisen arvoinen asia ja tuo jopa epäsuoria säästöjä. Mutta suorat miljardisäästöt ovat huuhaata.
Honcho
SMLNKO M/83
ja pysyy negatiivisena, ellei löydy maalle johtoa, joka osaa hommansa... Änkyrät ei kelpaa..
Jep, juustohöylä sinne tänne - tai imaginääriset "tuottavuuden parannukset" ei riitä. Etenkin kun säästöille löydetään ansiokkaasti uusia kohteita (en sano esimerkkiä ettei tule haukkuja erään aiheen ulottamisesta tännekin).
Omasta mielestäni suomalainen SOTE-keskustelu on malliesimerkki "talouspropagandasta". Nyrkkisääntö jota on tungettu joka jutussa (ja Jari Tervon kolumnissa...) kurkusta alas, on se että "mitä vähemmän SOTE-alueita, sitä vähemmän byrokratiaa, mutta Kepu haluaa niitä paljon jotta saa omaa väkeään "elimiin". Suuressa kuvassa tämäntyyppinen ajattelutapa on mielestäni super-yli-yksinkertaistavaa bullshittiä.
Kepun tavoite on tuossa narratiivissa se, mikä voi olla jossakin määrin totta. Sen sijaan tämä vähemmän alueita = MASSIIVISESTI vähemmän kuluja (miljarditasolla!!! Huh huh) on erittäin epäuskottavaa. Nämä ovat näitä "poppakonsteja" mitkä kuulostavat kaikista mukavilta, mutta aniharvoin ovat oikeasti toteutettavissa tällä tavalla. Jos säästetään byrokratiasta miljardeja, pitää olla pohjana oletus että miljardeja on käytetty pelkästään turhiin osuuksiin siitä byrokratiasta. Yleensä kun näitä lähdetään perkaamaan, paljastuukin että aika iso osa siitä "turhuudesta" onkin sellaista mikä on yksinkertaisesti pakko tehdä. "Entiseen tapaan" tekemällä voi usein päätyä tekemään tehottomasti asioita, mutta usein kyse voikin olla vuosien tai vuosikymmenien aikana parhaaseen muotoonsa hiotusta toimintatavasta.
Mitä johtamisen tasoihin tulee, niin pyrkimys ei voi olla "mahdollisimman vähän alueita" vaan tavoitteena tulisi olla "SOTE-alueet organisoitu järkevällä, loogisella ja tehokkaalla tavalla". Käärme pyssyyn -tekniikalla organisoidut keskittämiset johtavat vain siihen, että SOTE-aluetason ylin hallinto on täysin turha kumileimasin joka ei tiedä liian isoksi paisuneesta alueestaan tarpeeksi, vaan käytännössä tarvitsee lähes vastaavantasoisen miehityksen myös esim. maakuntatasolla. Silloin se "turha byrokratia" onkin nimenomaan se uusi, valtava SOTE-alue, joka on liian ylhäällä nähdäkseen sen ruohonjuuritason todellisuuden, jota järkeistämällä niitä oikeita säästöjä ja parannuksia pitäisi syntyä. Esimerkiksi omalla kotialueella vaikuttavaa EKSOTEa pidetään kai pääosin aika onnistuneena viritelmänä, vaikka kaikki vinkuvatkin sen "isoista kustannuksista". Lähtökohta ei voi olla sellainen 1800-luvun brittilähtökohta, jossa "viivottimella piirretään" alueiden rajoja (kuten Uusimaa-Kymenlaakso-E-Karjala yhdistelmä jota on väläytetty) vaan se, että onko EKSOTE järkevästi toimiva kokonaisuus vai pitääkö sitä muuttaa.
Ja tämä mielipide ei ole mikään "tuloksentekijöitä" glorifioivan Ay-ihmisen, vaan henkilön joka pyrkii aina laskentatyössään inhorealismiin mutta joka on joutunut myös laskemaan palkkajohtajien teettämänä täysin imaginäärisiä "säästöohjelmia" jossa kaikki uudet kulut ja panostukset siivotaan pois seurannasta "investointeina" ja kaikki säästöt esitetään hallitukselle ja ulospäin käytännössä bruttomääräisinä ja 'kotiinpäin' laskettuna. Ja tämä siis oli yksityisellä sektorilla, ja meni niin hyvin läpi jopa sijoittajille ja taloustoimittajille että tätä "onnistunutta kulujen karsintaohjelmaa" hehkutettiin vaikka täyspäisemmät analyytikot ihmettelivät miksei homma näy tuloksessa käytännössä mitenkään.
Tässä ruotsalainen näkemys (Kauppalehdestä) - eivät pidä Suomen hehkuttamia säästöjä realistisena, mutta parempaa palvelutasoa kylläkin samalla rahalla! Eikö sekin ole tavoittelemisen arvoinen asia ja tuo jopa epäsuoria säästöjä. Mutta suorat miljardisäästöt ovat huuhaata.
Ruotsalainen kirjoittaa asiaa.
Mutta, tulee huomata, mikä on hänen oletuksensa. Valtion rahoitus.
Suomessa SOTE on tähän mennessä ollut kuntien rahoittamaa.
Ne miljardisäästöt eivät tule byrokratiasta vaan siitä, että ihan joka niemeen ja notkoon ei rakenneta yliopistosairaala-tasoisia yksiköitä.
Toinen elementti on se, että pyrkimyksenä on yhtenäistää sosiaali ja terveydenhoitoa, jotka ovat olleet tähän asti erillään. Sitran selvityksen mukaan 10% asiakkaista aiheuttaa 90% terveydenhuollon kustannuksista. Usein taustalla ovat myös sosiaalipuolen ongelmat.
Siinä säästyy miljardeja, jos sosiaalipuolen ja terveyspuolen paremmalla yhteistyöllä saadaan asiat hoidettua ja katkaistua heti alkuunsa. Sossu on aika halpaa verrattuna esim. leikkaussalin käyttöön.
SOTE on tyyppiesimerkki siitä, että "kehutaan" paidan rinnukset piukeena maailmalla, että suomessa on ilmainen terveydenhuolto ja ilmainen koulutus, kuitenkaan käsittääkseni mikää ei ole ilmaista tässä pallossamme, me veronmaksajat ollaan perse ja kämmenet ruvella, kun taistellaan näitä maksuja suoraksi. Sitten tosiaan jos tulee vaikka flunssaa, niin terveyskeskukseen mennessäsi saat maksulapun mukaan, joka on isompi paikoittain, kuin jenkeissä.
Miksi ei laiteta näitäkin asioita kondikseen siten, että jokainen ottaa sellaisen vakuutuksen, kuin haluaa ja sitten maksaa vakuutusmaksun, jos haluaa. Ei mene mihinkään piiloveroihin hommat ja kustannukset tipahtaa kun ei tarjota kansalaisille sitä rollsroyceä, kun kundi haluaisi ladan...
Perseestä koko maa. :S
Miksi ei laiteta näitäkin asioita kondikseen siten, että jokainen ottaa sellaisen vakuutuksen, kuin haluaa ja sitten maksaa vakuutusmaksun, jos haluaa. Ei mene mihinkään piiloveroihin hommat ja kustannukset tipahtaa kun ei tarjota kansalaisille sitä rollsroyceä, kun kundi haluaisi ladan...
Perseestä koko maa. :S
Jenkkien järjestelmä perustuu yksityisiin vakuutuksiin. Se on suhteessa BKT:hen maailman kallein. Ei kiitos Suomeen.
Mutta on niitä muuallakin, vaikkapa englannissa ja ausseissa
Ei aina Jenkeistä kannata tilata kaikkee, vaikka hävittäjät ehkä kannattais tilata sieltä
Mutta on niitä muuallakin, vaikkapa englannissa ja ausseissa
Pitää tutustua
Honcho
SMLNKO M/83
Juuri näin. Mutta mielestäni on ensinnäkin annettu kuva että säästöt tulevat nimenomaan byrokratiasta (kallispalkkaisia konttori-orjia ja johtoryhmän herroja/rouvia SOTE-alueilla?). Toisaalta on myös muistettava että jos Kirkkonummen ja Imatran välillä on nyt X kpl niitä yliopistotasoisia sairaaloita niin säästöjä ei voi laskea sen mukaan että koko alueelta kerätään kaikki käymään siellä olemassaolevassa PK-seudun kapasiteetissa. Mielestäni tästä keskittämisen tuomista säästöistä luodaan helposti aivan liian ruusuisia kuvia, koskee myös yksityistä sektoria jos on palkkajohto (tai sokea usko keskittämisprojekteja vetäviin konsultteihin).
Järjellä tehtynä SOTE-asiassa löytyy varmasti säästöjä, esim. erikoislääkärien tehokkuus julkisella puolella (karkeasti ajateltuna potilasta per työpäivä?) tuntuu ainakin näin asiakkaasta ihan surkealta kun ekspertilla on aikaa ja pokkaa hölistä lääkäritutun kanssa huoneessaan asiakkaiden odotellessa varattuna aikana huoneen ulkopuolella. Mutta millään ylhäältä johdetuilla neukkutyylisillä organisaatiouudistus-megaprojekteilla niitä säästöjä ei tulla saavuttamaan, vaikka olisin tässä mieluusti väärässä.
jurppi
Ylipäällikkö
Suomella on talous- ja velkaongelma joka yhä vain pahenee..
Maailmantalouden notkahdus (Lehman Brothers jne. jne.) aiheutti Suomellekin talouden notkahduksen 2007-2008 vuosina. Sen aikainen pm. Vanhasen ja vm.Kataisen hallitus päätti piristää Suomen taloutta velkaelvytyksellä. Siispä otettiin velkaa jonka myötä voitiin ohjata naisvaltaisille aloille julkishallintoon palkkojen korotukset. Tavoitteena oli sekä ylläpitää että piristää kotimaista kulutuskysyntää jotta ns. talouden rattaat eivät hidastuisi.
Yksityisellä puolella teollisuudessa ja yrityksissä ei samalla tavalla lähdetty nostamaan palkkoja. Oikeastaan tapahtui juuri päinvastoin. Teollisuus ja yritykset lähtivät välittömästi sopeuttamaan kustannusrakenteitaan kysynnän heiketessä. Samaan aikaan alkoi myös Nokian kasvu laantua kunnes loppui kokonaan.. Kaikkiaan suomalaiset yritykset toteuttivat kilpailukyvyn säilymisen vaatimat tehostukset ja irtisanomiset. Enää ei voikaan sanoa etteikö suomalainen teollisuus olisi vähintäänkin yhtä kilpailukykyinen kuin ruotsalainen tai saksalainen.
Työttömyyden lisääntyessä yksityisellä puolella valtion verotulot luonnollisesti vähenivät..jotta saataisiin katettua julkishallinnon kulut jouduttiin jatkamaan velanottoa.
Siinä missä yksityinen sektori vähensi väkeä YT-neuvotteluiden myötä, julkishallinnon puolella katettiin kustannusvajetta ulkomaisilla lainoilla.
Siis miksi julkishallinto (kunnat ja valtio) ei ole sopeuttanut talouttaan samalla tavalla kuin yksityinen sektori? Miksi kustannusvajetta on vuodesta toiseen paikattu ottamalla lisää velkaa?
Samalla voi kysyä. Miksi yksityisen teollisuuden tulisi taas leikata palkkoja ja vähentää kustannuksiaan kun se on juuri saanut toteutettua laajat vähennykset henkilöstön määrässä?
Juuri nyt on vihdoin näköpiirissä pientä nousua suhdanteissa, nyt tarvitaan vain lisää tilauksia ja kovaa työntekoa. Tätä alullaan olevaa nousukehitystä ei kannata vaarantaa supistamalla resursseja. Vain talouskasvun kautta meillä on mahdollisuus saada lisää työpaikkoja, vähennettyä työttömyyskuluja sekä lisättyä verotuottoja.
Valtiovallan tulisi tehdä samat säästötoimet julkisella puolella jotka on käytännössä jo toteutettu yksityisellä sektorilla. Mutta tekeekö hallitus näin?
Merkit ovat huonoja, juuri lisättiin miljardi velkarahaa lisäbudjettiin jotta saadaan maksettua pakolaisille toimeentulotukea ja kaikenlaisia muita avustuksia. Sote-ratkaisun säästöjä on turha odotella ainakaan kahteen kolmeen vuoteen, tuskinpa silloinkaan.
Haluaako Sipilä piilottaa julkishallinnon puolella pakolliset ja väistämättä odottavat säästöpäätökset (palkanalennukset, irtisanomiset) ns. yhteiskuntasopimuksen taakse?
Yksityiset yritykset ja teollisuus eivät tarvitse mitään yhteiskuntasopimusta..ei todellakaan. Jos yrityksissä kulut nousevat ja kannattavuus heikkenee niin ei tarvita mitään yhteiskuntasopimuksia. Tarvitaan vain ilmoitus YT-neuvotteluista. Saman aikaisesti voidaan lisäksi ilmoittaa että siirretään tuotantoa halvempiin maihin. Mutta kuten jo edellä mainitsin juuri nyt ei ole väenvähennysten aika, näköpiirissä nimittäin on jo suhdanteiden paranemista...
Maailmantalouden notkahdus (Lehman Brothers jne. jne.) aiheutti Suomellekin talouden notkahduksen 2007-2008 vuosina. Sen aikainen pm. Vanhasen ja vm.Kataisen hallitus päätti piristää Suomen taloutta velkaelvytyksellä. Siispä otettiin velkaa jonka myötä voitiin ohjata naisvaltaisille aloille julkishallintoon palkkojen korotukset. Tavoitteena oli sekä ylläpitää että piristää kotimaista kulutuskysyntää jotta ns. talouden rattaat eivät hidastuisi.
Yksityisellä puolella teollisuudessa ja yrityksissä ei samalla tavalla lähdetty nostamaan palkkoja. Oikeastaan tapahtui juuri päinvastoin. Teollisuus ja yritykset lähtivät välittömästi sopeuttamaan kustannusrakenteitaan kysynnän heiketessä. Samaan aikaan alkoi myös Nokian kasvu laantua kunnes loppui kokonaan.. Kaikkiaan suomalaiset yritykset toteuttivat kilpailukyvyn säilymisen vaatimat tehostukset ja irtisanomiset. Enää ei voikaan sanoa etteikö suomalainen teollisuus olisi vähintäänkin yhtä kilpailukykyinen kuin ruotsalainen tai saksalainen.
Työttömyyden lisääntyessä yksityisellä puolella valtion verotulot luonnollisesti vähenivät..jotta saataisiin katettua julkishallinnon kulut jouduttiin jatkamaan velanottoa.
Siinä missä yksityinen sektori vähensi väkeä YT-neuvotteluiden myötä, julkishallinnon puolella katettiin kustannusvajetta ulkomaisilla lainoilla.
Siis miksi julkishallinto (kunnat ja valtio) ei ole sopeuttanut talouttaan samalla tavalla kuin yksityinen sektori? Miksi kustannusvajetta on vuodesta toiseen paikattu ottamalla lisää velkaa?
Samalla voi kysyä. Miksi yksityisen teollisuuden tulisi taas leikata palkkoja ja vähentää kustannuksiaan kun se on juuri saanut toteutettua laajat vähennykset henkilöstön määrässä?
Juuri nyt on vihdoin näköpiirissä pientä nousua suhdanteissa, nyt tarvitaan vain lisää tilauksia ja kovaa työntekoa. Tätä alullaan olevaa nousukehitystä ei kannata vaarantaa supistamalla resursseja. Vain talouskasvun kautta meillä on mahdollisuus saada lisää työpaikkoja, vähennettyä työttömyyskuluja sekä lisättyä verotuottoja.
Valtiovallan tulisi tehdä samat säästötoimet julkisella puolella jotka on käytännössä jo toteutettu yksityisellä sektorilla. Mutta tekeekö hallitus näin?
Merkit ovat huonoja, juuri lisättiin miljardi velkarahaa lisäbudjettiin jotta saadaan maksettua pakolaisille toimeentulotukea ja kaikenlaisia muita avustuksia. Sote-ratkaisun säästöjä on turha odotella ainakaan kahteen kolmeen vuoteen, tuskinpa silloinkaan.
Haluaako Sipilä piilottaa julkishallinnon puolella pakolliset ja väistämättä odottavat säästöpäätökset (palkanalennukset, irtisanomiset) ns. yhteiskuntasopimuksen taakse?
Yksityiset yritykset ja teollisuus eivät tarvitse mitään yhteiskuntasopimusta..ei todellakaan. Jos yrityksissä kulut nousevat ja kannattavuus heikkenee niin ei tarvita mitään yhteiskuntasopimuksia. Tarvitaan vain ilmoitus YT-neuvotteluista. Saman aikaisesti voidaan lisäksi ilmoittaa että siirretään tuotantoa halvempiin maihin. Mutta kuten jo edellä mainitsin juuri nyt ei ole väenvähennysten aika, näköpiirissä nimittäin on jo suhdanteiden paranemista...
Viestissäsi on monia asioita, joihin voisin kommentoida. Mutta erityisesti tämä on sellainen että tarpeen mainita.
Kunnat ja valtio ovat velkaantuneet, koska talous on taantunut ja työttömyys noussut. Jos leikataan, työttömyys lisääntyy ja taas tarvitaan lisää velkaa. Kurjistumisen kierre. Esimerkkiä voi katsoa Kreikasta.
Tämän totesi myös IMF.
https://www.washingtonpost.com/news...s-much-worse-for-the-economy-than-we-thought/
IMF: Austerity is much worse for the economy than we thought
P.S. Kuten olen maininnut, Suomen taloudelliset ongelmat johtuvat isolta osin Eurosta...
Johtuvat isolta osin sekä eurosta että vientiteollisuuden rakenteesta. Investointihyödykkeiden valmistaja kulkee syklin perässä. Finanssikriisin alussa näytti että Suomi pääsee taantumasta kuin koira veräjästä, ja joukolla hämmästeltiin "oliivimaiden" laiskuutta ja tehottomuutta. Nyt nämä samat maat (moniongelmaista Kreikkaa lukuunottamatta) ovat alkaneet jo kasvaa, mutta Suomi on vielä syvällä suossa.
Pelkkä euro ei kelpaa selitykseksi, koska lähes kaikki eurotaloudet ovat kasvussa. Ennemmin syyttäisin juuri teollisuuden rakennetta sekä jo vuosikymmenen ajan harjoitettua heikkoa talouspolitiikkaa. Ehkä myös huoltosuhteen heikkeneminen alkaa jo vaikuttaa.
Huolestuttavaa tässä on se, että talouskasvu on negatiivista vaikka Euroopan talous elpyy, öljy on halpaa ja korot miinuksella. Ennen pitkää jokin/jotkin näistä vetovoimatekijöistä loppuvat, ja silloin me olemme todella pulassa.
Nuo kaikki vaikuttavat. Mutta suomi teki itsestään kalliin suhteessa muihin. Palkat nousee ja euro ei jousta.
Suomessa esim. Euron korkeimmat hinnat.
Palkkataso on vain osa totuutta. Suomen palkkataso on vanhan EU:n keskitasoa.
Kun propaganda on ketjun aiheena, niin heitetäänpä ilmaan epäortodoksisempaa teoriaa. Alk. Vanhasen II hallituksesta meillä on noudatettu kokoomuslaista talouspolitiikkaa, jonka mukaan yritysten veroja on tietoisesti pyritty laskemaan (esim työnantajan Kela-maksu, yhteisövero). Tämän seurauksena valtiontalouden alijäämä on pahentunut, jota taas on pyritty korjaamaan finanssipolitiikan kiristämisellä.
Lopputulos on ollut ostovoiman siirtyminen palkansaajilta yrityksiin, jotka investointikohteiden puutteessa ovat joko kasvattaneet taseitaan tai maksaneet osinkoja. Myös listaamattomat yritykset ovat osittaisen osinkojen verottomuuden vuoksi kasvattaneet taseitaan. Kysyntälaman oloissa kaikki tämä raha on pois kotimaisesta kulutuksesta ja kansantalouden kierrosta.
jurppi
Ylipäällikkö
Ja maailman korkein verotus..mikä myös näkyy hinnoissa ja kilpailukyvyssä.