Suomalainen talouspropaganda

Onkos näillä asiantuntijoilla siis ihan OIKEAT suunnitelmat valmiina, kartat ehdottamistaan SOTE-alueista, niiden sisällä olevista yksiköistä ja väkimääristä jne? Minusta tuo taulukko haiskahtaa pahasti ympäripyöreältä vaihteluväliltä, johon sitten jokainen "asiantuntijan" rooliin jostakin nurkasta sopiva on saanut heittää oman mielipiteensä.
Enpä ole niin tarkasti perehtynyt. THL kannatti 4-5 aluetta, sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä 9-12. Kun on tilanne jossa kepulaisilla on oma lehmä ojassa ja he eivät esitä mitään hyviä perusteluita heidän mallinsa puolesta, ja asiantuntijat tuomitsevat sen mallin huonoksi, niin minulle ei tuota ongelmaa vastustaa kepun mallia.

Kun nyt kiivaasti vastustat 4-5 tai 9-12 mallia, niin olisiko sinun kannattamallesi mallille sitten jotain vakuuttavia perusteluja? Btw, persujenkin sote-asiantuntija kannatti maksimissaan 12 aluetta.
 
Enpä ole niin tarkasti perehtynyt. THL kannatti 4-5 aluetta, sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä 9-12. Kun on tilanne jossa kepulaisilla on oma lehmä ojassa ja he eivät esitä mitään hyviä perusteluita heidän mallinsa puolesta, ja asiantuntijat tuomitsevat sen mallin huonoksi, niin minulle ei tuota ongelmaa vastustaa kepun mallia.

Kun nyt kiivaasti vastustat 4-5 tai 9-12 mallia, niin olisiko sinun kannattamallesi mallille sitten jotain vakuuttavia perusteluja? Btw, persujenkin sote-asiantuntija kannatti maksimissaan 12 aluetta.

En vastusta tai kannata mitään kiivaasti. En vain usko oikeastaan mitään tähän asti tarjoiltuja totuuksia, mielestäni poliitikot vääntämässä alueiden määrästä on kuin sikalauma käsittelemässä jotain korkealentoista filosofista aihetta. Kepu on vaikuttanut siltä, että ovat naulinneet alueiden määrän johonkin omaan totuuteensa, sitten taas Kokoomus on toistellut konemaisesti tätä "asiantuntijoiden mukaan mahdollisimman vähän alueita" -mantraa. PS ei ole ollut oikein mitään vahvaa mieltä. Lopuksi päädyttiin hatusta vedettyyn lukuun, joka tuskin perustuu yhtään mihinkään järkevään ajatteluun, koska ei edes näitä alueiden rajoja ole yhtään missään määritelty! Esimerkiksi sekä Lappeenranta että Kotka lobbaavat omaa keskussairaalaansa tulevan SOTE-alueen "kohotetun valmiuden yksiköksi" (tms) jotta pääsisivät laajentamaan toimintaansa, mutta käsittääkseni ei ole edes varmaa minkälainen raja alueelle on tulossa, on myös väläytelty että 130 tuhannen asukkaan EKSOTE on jo itsessään riittävän toimiva alue (ainakin sitä on käyty pällistelemässä ikään kuin esimerkkinä, vaikka toisaalta kuntapäättäjät aina valittavat sen kustannuspuolta). Mielestäni ollaan vielä aika pilvilinnatasolla koko uudistuksessa.

'Asiantuntijoiden näkemykset' ovat sinänsä painavaa asiaa, mutta olen nähnyt liian monta keissiä joissa sanotaan "Asiantuntijat sanovat X" ja sitten totuus paljastuukin joksikin aivan toiseksi - joku enemmistö erilaisista monivalinta-vaihteluväleistä ei oikein vielä vakuuta, etenkään kun en edes tiedä ketkä ovat nämä "asiantuntijat". Siis lähtökohtaisesti haluaisin tietää ketkä asiantuntijat, ja mitä tarkalleen ottaen he sanovat. Moni asiantuntija on yleensä saman tiedon varassa eri mieltä keskenään. Mielestäni pitäisi esitellä seikkaperäisiä, asiantuntijaryhmien malleja jotka käsittelevät kokonaisvaltaisesti ja hyvinkin käytännönläheiselle tasolle (asiakkaiden näkökulmaa ym) vietynä sitä, mikä olisi heidän mielestään paras tapa toteuttaa terveydenhuolto Suomessa. Sellaisten perusteella voisin oikeasti tehdä johtopäätökset mitä kannatan taikka vastustan.
 
En vastusta tai kannata mitään kiivaasti.
Aika nihkeästi näytit suhtautuvan pienempiin aluemääriin.

PS ei ole ollut oikein mitään vahvaa mieltä.
PS kannatti vielä vuosi sitten ihan järkevästi 5 aluetta. Sittemmin persujen sotemies piti maksimissaan 12 aluetta järkevänä. Persut kuitenkin taisi suostua kepun järjettömyyteen jotta saivat vaihtokauppoina jotain. Sääli.

'Asiantuntijoiden näkemykset' ovat sinänsä painavaa asiaa, mutta olen nähnyt liian monta keissiä joissa sanotaan "Asiantuntijat sanovat X" ja sitten totuus paljastuukin joksikin aivan toiseksi - joku enemmistö erilaisista monivalinta-vaihteluväleistä ei oikein vielä vakuuta, etenkään kun en edes tiedä ketkä ovat nämä "asiantuntijat". Siis lähtökohtaisesti haluaisin tietää ketkä asiantuntijat, ja mitä tarkalleen ottaen he sanovat.
No sitten varmaan kannattaa lukea ne selvitykset kokonaan. Itse en jaksa. THL:n ja sen selvitysryhmän näkemykset ovat olleet täälläkin, ja missään ei pidetty järkevänä sitä että alueita olisi enemmän kuin 12.

Mutta siis saa sitä kepun mallia kannattaa, en minä sano etteikö saisi. Se vaan on ikävää että ei päästä järkeviin ratkaisuihin tälläisissä tärkeissä asioissa, vaan asetetaan oma puolue kansan edun edelle.
 
Aika nihkeästi näytit suhtautuvan pienempiin aluemääriin.

Suhtaudun epäillen kaikkeen, missä esitetään hallinnollisen keskittämisen avulla mittavia säästöjä. Sellaiset projektit harvoin onnistuvat ylhäältäpäin johdettuna edes merkittävästi yksinkertaisemmissa hankkeissa...yksityisellä sektorilla! Vaikka olisi sielläkin mukana ne huippuasiantuntijat. Mutta suhtaudun siis kuin NATO-jäsenyyteen, epäillen esitettyä ruusuista kuvaa mutta valmiina työntämään epäilyksen sivuun, siis jos...jos...jne.

No sitten varmaan kannattaa lukea ne selvitykset kokonaan. Itse en jaksa. THL:n ja sen selvitysryhmän näkemykset ovat olleet täälläkin, ja missään ei pidetty järkevänä sitä että alueita olisi enemmän kuin 12.

Täytyypä lukea, mutta lehtijutuissa olleen informaation perusteella en usko että kenelläkään on (vielä) esittää kaipaamaani kokonaisvaltaista, käytännönläheistä esitystä.

Mutta siis saa sitä kepun mallia kannattaa, en minä sano etteikö saisi. Se vaan on ikävää että ei päästä järkeviin ratkaisuihin tälläisissä tärkeissä asioissa, vaan asetetaan oma puolue kansan edun edelle.

En kannata Kepun mallia, Kokoomuksen mallia enkä minkään muunkaan puolueen mallia vaan haluan sen mallin mikä on Suomelle, siis sen ihmisille paras. Minulla ei ole puoluekirjaa eikä tule koskaan olemaan. Kaikki tuntemani ihmiset joilla on puoluekirja ovat jossain olosuhteissa valmiita asettamaan oman puolueen kansan edun edelle. Toiset paljon, mutta jokainen ainakin vähän.
 
Siirtääkö Kone tietotaitoa Kiinaan kuten Nokia aikoinaan ja nähdäänkö muutamanvuoden päästä Kiinalainen hissiyhtiö joka pieksee Koneen mennentullen.

Hissit viuhuvat Koneen 230 metrin testitornissa
TeollisuusRakentaminenKonepajat

2015124407583.jpg

Kohti korkeuksia. Kone testaa uusia hissejä ja moottoreita uudessa testitornissaan, joka yltää 235 metriin. Testitorni sijjaitsee Kunshanissa, vajaan sadan kilometrin päässä Shanghaista.KUVA: KONE OYJ
Yhtiö avasi testitornin Shanghain lähistöllä. Tornissa on 12 muunneltavaa hissikuilua, jossa voi testata moottoreita, hissikoreja ja köysiä sekä komponentteja.


Kone-konserni Kiinassa
Yli 500 toimipistettä ja 13 000 työntekijää.

Projektiliiketoiminta käynnistyy vuonna 1985.

Kunshanin pääkonttori ja tehdas käynnistyvät vuonna 1998.

Kiinan pääkonttori siirtyy Shanghaihin vuonna 2005.

Kunshanin tehtaaseen tulee samana vuonna laajennus.

Enemmistö kiinalaisesta Giant Koneesta vuonna 2011.

Vuonna 2012 avautuu uusi tuotekehityskeskus ja tehdas Kunshanissa.

Uusi testitorni otetaan käyttöön 2015.

Hissiyhtiö Kone kirii ennätyskorkeuksiin Kiinassa. Uusi, yli kaksisataa metriä korkea testitornin hissit alkoivat liikkua lokakuussa Kunshanissa, vajaan sadan kilometrin päässä Shanghaista. Testitorni lyö korkeudessaan oman lajinsa ennätyksen Kiinassa ja koko maailmassa.

Tornista avautuu näkymä alapuolisiin uusiin tehdasrakennuksiin. Tuotantotilaa on noin viiden hehtaarin verran, ja linjoilla kulkevat elektroniikka, hissit ja liukuportaat sekä moottorit.

Koneen maajohtaja William B. Johnson matkaa tornin huipulle kaksikerroksisella hissillä (double-decker). Matkustajat seisovat kahdessa kerroksessa hississä, joka liikkuu äänettömästi ja pehmeästi, ilman nytkähdyksiä. Kerrosluvut vilistävät elektronisissa mittareissa.

Matka taittuu kymmenen metrin sekuntivauhdilla 235,6 metriä korkean tornin huipulle, ylimpään 35. kerrokseen. Hissiä liikuttaa Hyvinkään tehtaan insinöörien ylpeys, ultrarope-köysi.

Tornista näkyy aurinkoisella säällä Shanghain pilvenpiirtäjien silhuetti.

”Uusi testitorni edistää Koneen tuotekehitystä ja globaalia liiketoimintaa huippunopeissa hisseissä ja Koneen uusissa innovaatioissa, kuten ultrarope-köydessä”, sanoo Johnson. Hän on vastannut yhtenä avainjohtajana hissiyhtiön Kiinan valloituksesta.

Testitorniin kuuluu 12 muunneltavaa hissikuilua, jossa voi testata moottoreita, hissikoreja ja köysiä sekä komponentteja. Ultraropen keveyttä voi testata tornin ylätasanteella, jossa voi käsin tunnustella vajaan metrin pituisen teräsköyden ja hiilikuituisen utraropen painoeroa. Teräsköysi painaa yli kaksi kertaa enemmän kuin ultrarope.




Koneen jättitornissa testataan hissejä, jotka kulkevat maksimissaan 15 metriä sekunnissa. Koneen Tytyrin testikuiluissa huippunopeus yltää vielä pari sekuntia nopeammaksi.

Hyvinkään tehtaalta Kunshaniin siirtynyt projektipäällikkö Janne Rossi kertoo puolestaan, että noin 500 metrin pituinen teräsköysi painaa 30 tonnia ja ultarope 13 tonnia. Teräsköyden massa tulee liian suureksi noin 500 metrin pituudessa. Ultrarope-hissin kulkumatka yltää yli kilometriin.

”Ultarope jää ainoaksi mahdollisuudeksi korkeissa rakennuksissa. Ja testauksen ansiosta kehitämme hissejä yhä paremmiksi, älykkäämmäksi ja nopeammiksi, mikä kiehtoo yhä enemmän kiinalaisia ostajia, Koneen uusien laitteiden Kiinan- johtaja Emma Falck sanoo.

2015124407593.jpg

Nopeaa etemistä. Koneen Kiinan maajohtaja Willam B. Johnson kertoo, että Kone lähti noin kymmenen vuotta sitten etenemään Kiinan sisämaan kaupunkeihin rakentaen samalla laajaa myynti- ja huoltoverkostoa. KUVA: ARTTU LAITALA
Kunshanin uusi tehdasyksikkö aloitti toimintansa yli kaksi vuotta sitten. Sitä seurasi investointi uuteen testitorniin. Esimerkiksi kaksikerroshissejä menee paljon korkeisiin toimistorakennuksiin.

Hieman kauempana liikkuu kymmeniä torninostureiden puomeja Kunshanin rakennustyömailla. Rakentaminen tuo merkittävän osan Kiinan bkt:sta, mutta maan kasvuvauhti saattaa hidastua.

”Investoinnit rakentamiseen eivät ehkä alene paljonkaan. Uusien laitteiden myyntiin on luvassa vakaata kasvua, ja Kone pystyy kasvamaan huolloissa, jota menestyksellinen uusmyyntimme tukee.”

Sitten Johnson palaa toviksi historiaan ja avaa Koneen menestymisen salaisuuksia Kiinan valtavilla markkinoilla.

”Lähdimme pitkälle etunojassa ja mielestäni ajoissa etenemään Kiinan suurissa sisämaan kaupungeissa.”

Koneen entinen toimitusjohtaja, nyttemmin yhtiön hallituksen jäsen Matti Alahuhta, Johnson sekä johtoryhmän jäsenet Heikki Leppänen ja Pekka Kemppainen ryhtyivät hartiavoimin nostamaan laitemyyntiä Kiinassa vuoden 2005 jälkeen. Alahuhta aloitti silloin Koneen toimitusjohtajana.

”Näimme Kiinassa avoimen ikkunan ja rekisteröimme maan nopean kaupungistumisen sekä rakennusinvestoinnit sisämaan kaupungeissa. Emme enää keskittäneet myyntiämme esimerkiksi vain Shanghaihin ja Pekingiin, vaan yhä kauemmas sisämaahan ja kehitimme samalla uusia hissimalleja useiden kymmenien miljoonakaupunkien asuintaloihin”, Johnson jatkaa.

Koneen johto teki Johnsonin mukaan kovaa jalkatyötä ja kulki sisämaassa ovelta ovelle -tyyliin. Matkoja on kertynyt satojentuhansien kilometrien edestä Kiinan useisiin kymmenien miljoonien asukkaiden kaupunkeihin.

Hissikaupat näkyvät nytkin tilauskirjoissa. Uusia laitteita menee sisämaan kaupunkien suuriin projekteihin, kuten Tiajininin kaupunkiin sekä suureen joukkoon muita kaupunkeja.

”Hissien kaupasta neuvottelemme etenkin kiinteistökehittäjien kanssa. Loimme heti alkuun suhteet niin arkkitehteihin kuin kaupungin viranomaisiinkin. Ja tutkimme tarkkaan rakentamisen tilastoja. Esimerkiksi Tianjinin projektissa Koneen joukkue oli alunpitäen mukana eri liikkumisratkaisujen suunnittelussa.”

Etunoja-ajattelun onnistumista kuvaa, että Kiina edusti yli kymmenen vuotta sitten noin viidennestä, ja nyt lähes 70 prosenttia uusien laitteiden, hissien ja liukuportaiden globaaleista ostoista.

Kiinan kieltä täysin taitava Johnson on pitkän Aasian uransa aikana oppinut, että kiinalaiset eivät jahkaile kaupankäynnissään. Hissien pitää saapua asennuksiin nopealla aikataululla.

”Kiinalaiset ovat kärsimättömiä kaupankäynnissä ja vaativat nopeutta sekä uusinta teknologiaa. Kone on pystynyt omalla strategiallaan vastaamaan huutoon läpi Kiinan mantereen.”

Johnson kertoo sisämaan operaatioista, että kymmenen vuotta sitten yhtiöllä oli Kiinassa toistakymmentä toimipistettä ja nyt yli viisisataa.

”Huoltomiehiä työskentelee noin parituhatta palkkalistoillamme ja olemme käyttäneet paljon varoja henkilöstön koulutukseen.”

Kone työllistää Kiinassa yhteensä noin 13 000 henkilöä.

”Yksi valttimme on, että ryhdyimme heti integroimaan uusien laitteiden myynnin, huollon ja hissien moderninsoinnin. Lisäksi kiinalaiset arvostavat myös työasuja, jossa lukee yhtiön nimi. Kysymys on myös ammattiylpeydestä ja sitoutumisesta yhtiön menestykseen, niin suomalainen kuin Kone onkin juuriltaan.”

Kone osti neljä vuotta sitten enemmistön kiinalaisesta Giant Elevatorista, joka on Johnsonin mukaan vauhdittanut hissien ja liukuportainen myyntiä sekä tuonut lisää huoltokantaa Kiinan sisämaan kaupungeissa.

Johnsonin työura alkoi Koneella yli kymmenen vuotta sitten. Ensimmäinen pesti koitti Kiinassa 1990-luvulla amerikkalaisen hissiyhtiön Otiksen palkkalistoilla.

Matkoilta on jäänyt muistoja kiinalaisesta käyttäytymiskulttuurista.

”Tapasin eräässä kiinalaisessa sisämaan kaupungissa nuoren naisvirkailijan. Puhuin Kiinaa ja sitten seurasi syvä hiljaisuus. Ajattelin, että teinkö jonkin virheen. Sitten tuli vastaus puhtaalla Amerikan englannilla. Nainen oli käynyt yliopiston Yhdysvalloissa.”

Johnson korostaa, että liiketoiminnassa pitää vallita tekemisen meininki ja iloinen optimismi. ”Kone pyrkii myös nykyisen toimitusjohtajansa Henrik Ehrnroothin johdolla etenemään markkinoiden keskikasvua nopeammin.”

”Eikä ole mitään syytä epäillä, etteikö tavoite onnistuisi”, Johnson jatkaa.

Kiinan osuus Koneen uusista tilauksista ja liikevaihdosta oli kolmannella vuosikvartaalilla noin 40 prosenttia. Kone on uusissa laitteissa ottanut Kiinassa johtopaikan länsimaisista hissiyhtiöistä. Yhtiö pitää hallussaan noin viidenneksen markkinaosuutta Kiinassa.

Kunshanin yksikössä työskentelee yhteensä parituhatta henkilöä insinööreineen. Johnson kertoo, että kiinteistöjen kehittäjät ovat alkaneet suosia niin sanottuja Jumplift-hissejä, jotka nopeuttavat tavaroiden ja ihmisten liikuttamista rakentamisen aikana.

2015124407595.jpg

Hissien osia. Koneen työntekijä Zhang Lei Huo valvoo ja ohjaa työkoneita hissitehtaassa Kunshanissa. KUVA: ARTTU LAITALA
Koneen Aasian tuotekehitys kuuluu heti ensi vuoden alusta kiinalaisen Nick Hen vastuulle. Tuotekehitykseen kuuluu uusia tuote- ja palveluinnovaatioita. Nick He seuraa tiiviisti myös tehtaan tuotantoa ja korostaa, että uusien innovaatioiden on pelattava yhteen tehtaan tuotantolinjoilla.

”Testitorni, tehdas ja tuotekehitys muodostavat tiiviin ketjun.”

”Kone on hissiyhtiöstä leikannut eniten energiakuluja, noin 90 prosenttia ja työ säästöjen eteen jatkuu edelleen. Lisäksi luomme softaa ja kehitämme hissien ajomukavuutta sekä uutta teknologiaa, joita kiinalaiset arvostavat yhä enemmän.”

He korostaa testitornin avainroolia. Puheessa vilahtavat muun muassa elektroniset ovikortit ja yhä automaattisemmat hissien tilaukset, jotka nopeuttavat liikkumista korkeissa rakennuksissa.

”Kiinassa menee vielä tovi, ennenkuin arkeen kuuluu hissin tilaaminen matkapuhelimella. Mutta sekin tulee, ehkä piankin.”

Hen työura Koneella käynnistyi vuonna 2006.

”Kun luin Koneen työpaikkailmoituksen netistä, pidin paikkaa suurena mahdollisuutenani. Ja yhtiö oli vielä suomalainenkin. Työskentelin silloin japanilaisen Sonyn palveluksessa Singaporessa”, He kertoo työurastaan.

Laadusta ja luotettavuudesta vastaava johtaja Antti Hoppania korostaa, että Typyrin yksikkö, Hyvinkään hissitehdas ja Kunsahin tehdas tukevat toisiaan insinöörityössä ja tuotekehityksessä.

”Testitorni auttaa myös myös eri komponenttien testauksessa”, Hoppania jatkaa ja käyttää sanontaa ”hissitason tuoteoptimointi”.

Kunshanin tehtaalle saapuu Koneen työntekijöitä pitkien matkojen takaa Kiinan sisämaasta. Koneen myyntiedustaja Jianta Jomi myy hisseja ja huoltoja sekä modernisointeja pohjoisen Kiinan Xianin maakunnassa, Shanxin kaupungissa.

Jomi kävi tehtaalla tutustumassa liukuportaisiin ja testitorniin.

”Tulin Koneeseen pari vuotta sitten teknillisestä korkeakoulusta ja sain yhtiöltä koulutuksen. Konehuoneettomat hissit ovat menneet kuin kuumille kiville omalla myyntialueellani.”

”Nyt on menossa liukuportaiden kauppoja. Kuvaan laitteiden koneistoja matkapuhelimeeni”, Jomi jatkaa.

Kun ilta pimenee, syttyvät suikulamaisen testitornin koristevalot maanpinnasta korkeimpaan huippuun, jossa Kone lukee sinisin värivaloin myös kiinalaisin kirjaimin.

Tehtaan iltavuorossa etenevät linjoilla asennuksessa hissien vihreäkylkiset moottorit. Seuraavassa hallissa työstökone paloittelee teräslevyt uuden hissikorin mittoihin. Yhtä konetta valvoo Zhang Leihuo. Michael Lu ja Alan Zhou osoittavat koneita, joita on tullut Kunshaniin Prima FinnpowerinKauhavan tehtaalta.

”Koneen tehdas luo alueelle vaurautta”, molemmat sanovat.

Hissiyhtiöt kisaavat Kiinassa testitornien korkeuksilla. Kone pitää vielä johtopaikkaa Kiinassa, jossa sen kiinalaiskilpailija rakentaa parhaillaan 288 metrin tornia. Ehkä kiinalaiset odottivat ensin Koneen testitornin mittoja ja laittoivat sitten lisää metrejä.

Tornikisa kuvaa Koneen mukaan johdon mukaan hissien ja liukuportaiden yhä merkittävämpää roolia Kiinan asuintalojen ja toimistojen rakennushankkeissa sekä tuotekehityksessä. Tornikisaa voi siten pitää positiivisena.

”Nyt Kone on testitorneissa ykkönen”, Kunshanin tehtaanjohtaja Janne Kuisma toteaa tornin juurella.

Tornin tukirakenteet painuivat noin 20 metriä maan alle.

”Kiinalainen rakentaja valoi tornin nostureiden avulla. Sekin oli aikamoinen taidonnäyte”, toteaa Kuisma.

2015124407597.jpg

Hyvinkäältä Kunshaniin. Projektipäällikkö Janne Rossi siirtyi Koneen Hyvinkään tehtaalta Kunshanin tehtaan tuotekehitykseeen. Taustalla valmistuu hissien moottoreita. KUVA: ARTTU LAITALA
 
Siirtääkö Kone tietotaitoa Kiinaan kuten Nokia aikoinaan ja nähdäänkö muutamanvuoden päästä Kiinalainen hissiyhtiö joka pieksee Koneen mennentullen.
Olen aika pessimistinen Suomen tulevaisuuden suhteen. Jos miettii talouden ja tekniikan kehityksen taustalla jyllääviä voimia, tuntuisi että globalisoituminen + Suomen pieni väestö ja syrjäinen sijainti = väistämätön tippuminen kehityksen kärjestä (ehkä joitain kapeita ja suhteellisen vähän kilpailtuja erikoissektoreita lukuunottamatta). Suomen merkittävin kilpailuvaltti voisi olla kohtalaisen koulutettu ja hyvän työmoraalin omaava väestö, joka sopinee varsin hyvin keskitason ja huipputason osaamista vaativien työtehtävien välimaastoon, mutta kustannustason pitäisi olla paremmin kohdillaan.

Se on haihattelua, että Suomi voisi elää "huippuosaamisesta" ja "innovaatioista". Nykymaailmassa homma menee niin, että jos Suomessa satuttaisiinkin saamaan aikaan jokin kansainvälisesti kilpailukykyinen/merkittävä innovaatio tai tuote, se joko myydään alta aikayksikön ulkomaille tai Suomeen jää korkeintaan jokin marginaalisen määrän ihmisiä työllistävä konttori.

Suomen talous jatkaa alamäkeä niin kauan kuin täällä ei kannata valmistaa lähestulkoon mitään.
 
Eli suomessa ollaan vasta harjoiteltu markkinataloutta...?

http://www.uusisuomi.fi/raha/152424...luvut-tiskiin-olen-suoraan-sanoen-kauhuissani
...
Lokakuussa tavaraviennin arvo supistui peräti 11 prosenttia, kaupan myynti 6,5 %, teollisuustuotanto 0,8 % ja kokonaistuotanto 1,8 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Alkuvuoden (tammikuu-lokakuu) BKT:n kasvu oli siten 0,3 % pakkasella. Vastaavasti teollisuustuotannossa laskua oli 1,6 %. Kaikkiin näihin lukuihin liittyy omia erityispiirteitään, mutta mikään ei enää muuta sitä tosiasiaa, että vuodesta 2015 tulee yksi Suomen taloushistorian huonoimmista, Virén kirjoittaa.

Virénin mielestä Suomessa ei vieläkään näytetä uskovan, että nyt on tosi kyseessä.

- Olen suoraan sanoen kauhuissani, kun niin monet puhuvat vakavalla naamalla kansalaispalkasta, vapaasta liikkuvuudesta ja fossiilisten polttoaineiden täyskiellosta ikään kuin ne olisivat joitain talouden pelastusenkeleitä, Virén avautuu.

Hänen mukaansa lama ei lopu mitään nappia painamalla, vaan ainoastaan julkisen sektorin kokoon puuttumalla ja markkinatalouteen siirtymisellä.
 
Eli suomessa ollaan vasta harjoiteltu markkinataloutta...?

http://www.uusisuomi.fi/raha/152424...luvut-tiskiin-olen-suoraan-sanoen-kauhuissani
...
Lokakuussa tavaraviennin arvo supistui peräti 11 prosenttia, kaupan myynti 6,5 %, teollisuustuotanto 0,8 % ja kokonaistuotanto 1,8 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Alkuvuoden (tammikuu-lokakuu) BKT:n kasvu oli siten 0,3 % pakkasella. Vastaavasti teollisuustuotannossa laskua oli 1,6 %. Kaikkiin näihin lukuihin liittyy omia erityispiirteitään, mutta mikään ei enää muuta sitä tosiasiaa, että vuodesta 2015 tulee yksi Suomen taloushistorian huonoimmista, Virén kirjoittaa.

Virénin mielestä Suomessa ei vieläkään näytetä uskovan, että nyt on tosi kyseessä.

- Olen suoraan sanoen kauhuissani, kun niin monet puhuvat vakavalla naamalla kansalaispalkasta, vapaasta liikkuvuudesta ja fossiilisten polttoaineiden täyskiellosta ikään kuin ne olisivat joitain talouden pelastusenkeleitä, Virén avautuu.

Hänen mukaansa lama ei lopu mitään nappia painamalla, vaan ainoastaan julkisen sektorin kokoon puuttumalla ja markkinatalouteen siirtymisellä.
Ei olla huipulla, vaan vasta sijalla 19: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_taloudellisen_vapauden_mukaan. No, esim. Ruotsi on meitä jäljessä sijalla 23.
 
Tarkoitin tätä kysymykselläni....eli

Markkinataloutta on vasta 1980-luvun lopulta alettu näennäisesti harjoittelemaan?

Vasta silloin pankkisektori avattiin.

Tämän jälkeen oli vielä monen monta monopolia, joita on matkan varrella purettu. Mm. katsastustoiminta. Ja edelleen on monopoleja. Sähkönsiirto, alkoholimyynti, vedonlyönti, postitoiminta (osittain), raideliikenne (osittain) jne. Että ei tässä vielä ole treenattu kuin 25 vuotta, mutta kohtuullinen aika jo sekin.

Lisäksi monopolin kaltaisia erittäin säädeltyjä aloja löytyy vaikka miten. Apteekki, lääkäri(asema), taksitoiminta (sisältä mafia seuloo, kuka saa luvat), muutamat tarkastustoiminnat (sertifioinnit) jne.

Oikeastaan helpompi sanoa, mikä ei olisi näennäiskilpailtua.

Nyt on menossa eu direktiivien kanssa kikkailua jotka halutaan torpata ettei kansalaiset pääse hyötymään niistä... alkoholin tuonti ja tilaukset jamitä kaikkea näitä onkaan..? Silti suureen ääneen huudetaan "avoimuudesta" mutta samaan aikaan suojellaan vallalla olevaa toimintaa...

http://epub.lib.aalto.fi/fi/diss/?cmd=show&dissid=281
Suomalaisen talousmallin murros : suljetusta sääntelytaloudesta kaksinapaiseen globaalitalouteen
 
Viimeksi muokattu:
Ei Suomi mikään markkinatalousmaa ole, tosin ei onneksi enää samanlainen suunnitelmatalous kuin vanhaan huonoon aikaan. Jonkinlainen puolisosialistinen viritys tämä kuitenkin on.

Poliittisten toimijoitten enemmistön sieluun niin vasemmalla, keskellä kuin oikeallakin tuntuu olevan syväkoodattuna puolitotalitaristinen ajatus siitä että merkityksellistä on ainoastaan itsetarkoituksellinen valtio ja ihmiset, siis yksilöt, ovat vain väline ja välttämätön paha, biomassaa jonka elämän tarkoitus on valtio nimisen hirviön tyytyväisenä pitäminen. Tässä mielessä meillä on enemmän yhteistä itänaapurin kanssa kuin uskallan ajatellakaan. Poliittisessa retoriikassa poliitikot pitävät täysin häpeämättömästi yksityisten ihmisten ja yritysten resursseja itsestäänselvästi valtion omaisuutena johon poliitikot antavat hyvää hyvyyttään jonkinmoisen rajoitetun nautintaoikeuden joka kyllä otetaan pois kuin tikkari lapselta jos asialla lähdetään elämöimään.

Sivistysvaltioissa valtion tehtävä on kannustaa yksilöitä ja luoda puitteet joissa yksilöt voivat toteuttaa itseään, tavoitella onnea (tuo taitaa olla krjattu jopa USA:n perustuslakiin) ja taloudellista menestystä. Meikäläisessä korporaatioiden hallitsemassa systeemissä yksilö nuijitaan väkivaltaisesti pelkäksi koneen osaksi, viiteryhmänsä edustajaksi joka ei ole edes oikein oikeustoimikelpoinen, holhottava ja vahdittava, säänneltävä ja viranomaisseurannan kohde.

En koskaan lakkaa hämmästelemästä suomalaisten laumasieluisuutta ja hinkua tunkea rahojaan erilaisten välistävetäjien loismaisen elämäntyylin rahoittamiseen kunhan vaan nuo venkulat julistavat puolustavansa heikompia, saavutettuja etuja ja jotain mystistä "oikeudenmukaisuutta" johon liittyy ahkerien ja osaavien rankaiseminen sekä laiskojen tumpeloiden palkitseminen siten että "oikeudenmukaisuuden" nimissä taskusta toiseen siityvästä rahavirrasta siityy sievoinen siivu välistävetäjän taskuun. Ja sitten nämä pöljät vielä ylistävät riistäjiään.

Suomalainen ei ole luotu tavoittelemaan menestystä, suomalaiseen on sisäänrakennettu vaatimus siitä että kaikilla pitää olla yhtä kurjaa. Markkinatalous ei voi toimia Suomessa koska tällä ei ole sallittua menestyä.

Olisi kiva nähdä se päivä että ihmisten silmät avautuvat ja mielen täyttää oivallus siitä miten meglomaanisen massiivinen kusetus tämä "hyvinvointivaltio" on. Alhaiset palkat, euroopan korkein hintataso ja eräs maailman kireimmistä kokonaisveroasteista eivät tunnu turakaisia herättävän mihinkään toimintaan. Kuvitellaan että nautitaan "ilmaisista" hyvinvointipalveluista vaikka todellinen maksaja näkyy peilistä aina hampaita pestessä. Tai - vielä pahempaa - jälkikasvussa. Suomalaiset pässit ovat tyytyväisiä yhteiskunnan subventoimiin palveluihin tajuamatta että mikäli näitä palveluja ei pyöritettäisi heiltä ryöstetyillä verovaroilla, heillä olisi itsellään varaa ostaa vähintään vastaavat palvelut ja enemmänkin.
 
Virénin mielestä Suomessa ei vieläkään näytetä uskovan, että nyt on tosi kyseessä.

- Olen suoraan sanoen kauhuissani, kun niin monet puhuvat vakavalla naamalla kansalaispalkasta, vapaasta liikkuvuudesta ja fossiilisten polttoaineiden täyskiellosta ikään kuin ne olisivat joitain talouden pelastusenkeleitä, Virén avautuu.

Hänen mukaansa lama ei lopu mitään nappia painamalla, vaan ainoastaan julkisen sektorin kokoon puuttumalla ja markkinatalouteen siirtymisellä.
Liekö ihan noin yksioikoista. Ruotsin taloustilanne on kohtalaisen hyvä, vaikka järjestelmä lienee vähintään yhtä "sosialistinen" kuin meillä ja siellä julkista sektoria rasittaa vielä huomattavasti suurempi määrä turvapaikanhakijoita.

Ehkä julkisen sektorin koko sinänsä ei ole suurin ongelma vaan se, mitä julkinen sektori tekee. Suomen julkisen sektorin suurin ongelma lienee sen aktiivisesti ylläpitämät tuloloukut, jotka tekevät heikommin palkatusta työstä liian vähän houkuttelevaa sosiaaliturvan varassa elämiseen verrattuna.
 
Kotimaa
"Tämä vetää melkein sanattomaksi": kun hyvätuloista hävettää, ettei saa huonotuloisten etuuksia
Juha-Pekka Tikka


Pääkaupungin demaripoliitikkojen kommentit hyvä- ja huono-osaisista ällistyttävät Liberan tutkimusjohtajaa.


Liberan tutkimusjohtaja Heikki Pursiainen kirjoittaa ajatuspajan blogissa Sdp:n Osku Pajamäen ja Pilvi Torstin hyvätuloisuusongelmasta.

Helsingin Sanomat uutisoi tutkimustuloksesta, jonka mukaan pääkaupungin vuokra-asunnot merkitsevät 40 miljoonan euron tulonsiirtoa vuodessa hyvätuloisille.

Sdp:n Pajamäki kommentoi asiaa toteamalla, että "hyvät tulot eivät kerro mitään perheen tilanteesta. Jotkut voivat silti joutua kääntymään toimeentulotuen puoleen".

Torsti puolestaan kirjoitti blogiinsa hävenneensä lapsena, kun hän ei päässyt äidin liian suuren tulojen takia päivähoitoon eikä kunnan eskariin.

Liberan Heikki Pursiainen kirjoittaa tämän vetävän hänet melkein sanattomaksi. Hän pitää lausuntoja varsin uskomattomina.

Poliitikot yrittävät hämärtää hyväosaisuuden ja huono-osaisuuden rajaa pystyäkseen perustelemaan julkisia tulonsiirtoja hyvätuloisille, Pursiainen kirjoittaa.

– Pajamäen mielestä kaupunki voi käyttää miljoonakaupalla niukkoja verovaroja tulonsiirtoihin hyvätuloisille.

Liberan Pursiaisen mielestä juuri tämä on suurin ongelma jättimäiseksi kasvaneessa julkisessa sektorissa: merkittävä osa siitä on tulonsiirtoja keskiluokalta itselleen. Kierrätyksen vaatima korkea verotus ja sen aiheuttamat muut kannustinongelmat tuhoavat hyvinvointia.

– Olisi tärkeää tunnistaa oikeasti apua tarvitsevat ja kohdistaa apu heille. Järjestelmä ei ole itsetarkoitus, vaan tarvitsevien auttaminen, hän toteaa.

– Tulot ovat tietysti puutteellinen mittari sille, kuka on huono-osainen. Mutta Helsingissä on oikeasti köyhiä ihmisiä, ja lähes poikkeuksetta heillä kaikilla on alhainen tulotaso. Tulonsiirrot ja etuudet pitää kohdistaa heille, riippumatta siitä miten tiukalta meidän keskiluokkaisten perheiden arki joskus tuntuu.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Poliitikot kertovat meille että tulonsiirrot toimivat kuin Robin Hood: Otetaan "rikkailta" ja annetaan "köyhille".

Todellisuudessa otetaan keskituloisilta ja annetaan keskituloisille. Tällä tavoin toimiessa siivu siirtyvästä rahasta häviää aina välistävetäjien taskuihin. Verorahoin tuotetaan kaikenlaista kivaa ihmisille joilla ei kireän verotuksen vuoksi ole itsellään varaa hankkia tai olla hankkimatta itse oman harkintansa mukaan tuota samaa kivaa.
 
Ehkä julkisen sektorin koko sinänsä ei ole suurin ongelma vaan se, mitä julkinen sektori tekee. Suomen julkisen sektorin suurin ongelma lienee sen aktiivisesti ylläpitämät tuloloukut, jotka tekevät heikommin palkatusta työstä liian vähän houkuttelevaa sosiaaliturvan varassa elämiseen verrattuna.

Suomen ongelma on julkisen sektorin rahoitustarpeen vuoksi verotuksella huippukoviksi nostetut elinkustannukset joiden vuoksi pienellä palkalla ei pysty elämään siedettävästi ilman yhteiskunnan tukia. Elinkustannuksissamme on ainakin 20-25% välistävetäjien aiheuttamaa lisää mm. asumisen hinnassa. Elinkustannusten saaminen edes läntisen Keski-Euroopan (Saksa, Ranska) tasolle tekisi pienipalkkaisistakin duuneista paljon houkuttelevampia eikä tulonsiirtoja tarvittaisi.

Parasta politiikkaa olisi sellainen joka mahdollistaisi pienituloisten tulla omillaan toimee ilman tulonsiirtoja. Tämä taas on mahdotonta koska se tyrehdyttäisi välistävetäjien rahavirrat.
 
Suomen ongelma on julkisen sektorin rahoitustarpeen vuoksi verotuksella huippukoviksi nostetut elinkustannukset joiden vuoksi pienellä palkalla ei pysty elämään siedettävästi ilman yhteiskunnan tukia. Elinkustannuksissamme on ainakin 20-25% välistävetäjien aiheuttamaa lisää mm. asumisen hinnassa. Elinkustannusten saaminen edes läntisen Keski-Euroopan (Saksa, Ranska) tasolle tekisi pienipalkkaisistakin duuneista paljon houkuttelevampia eikä tulonsiirtoja tarvittaisi.

Parasta politiikkaa olisi sellainen joka mahdollistaisi pienituloisten tulla omillaan toimee ilman tulonsiirtoja. Tämä taas on mahdotonta koska se tyrehdyttäisi välistävetäjien rahavirrat.

Jep. Tulojen summa ei kerro hyvinvoinnista tms. vielä mitään. Pystyykö tuloilla elämään, se on se juttu. Ja olet mielestäni ansiokkaasti kuvaillut posteissasi niitä mekanismeja, jotka aiheuttavat ongelmia tuloillaan elämisessä. Rehellinen, aito markkinatalous on pitkässä juoksussa se juttu. Kolme suurta puoluetta ovat kuitenkin sidoksissa julkisen sektorin proletariaattiin sellaisin sitein, että niistä ei vapauduta muuta kuin ajamalla fantastinen onnenpursi karille....sitten on pakko. Mekanismi mekanismin sisällä siis.

Elinkustannusten sisällä on tosiaan tuo neljännes tai kolmannes välistävetäjien osaa. Se on sitä kautta linjan. Autojoppareiden, kiinteistökauppureiden, kauppaliikkeiden jne. luvattu maa. Ovat osanneet lobata asiansa ja kun poliitikot ovat viehtyneitä jopa kymppitonnista vaalien aikaan niin.....suomalainen poliitikko on kirotun halpa, se on halpaa kuin makkara. Puoluekin on vielä halpa. No, näistä jutuista seuraa se, että näperrellään tosi pienten asioiden parissa aina se nelivuotiskausi ja kun oma ymmärrys ja uskallus loppuu syytetään EUa.
 
.
Sivistysvaltioissa valtion tehtävä on kannustaa yksilöitä ja luoda puitteet joissa yksilöt voivat toteuttaa itseään, tavoitella onnea (tuo taitaa olla krjattu jopa USA:n perustuslakiin) ja taloudellista menestystä.

Joidenkin arvioiden mukaan onnelan kapitalismi perustuu velkaan. Päästäksemme kokoomme nähden samaan mittakaavaan Suomella pitäisi olla 1500 miljardia velkaa.

Sinun esimerkkisivistyvaltiosi elää eniten velaksi koko maailmassa eikä tunnu olevan huolissaan velan kasvuvauhdista. Kesällä velka oli 18 biljoonaa 158 miljardia 971 miljoonaa ja 292 996 päälle. Amerikkalaiset luottoluokittajat eivät kuitenkaan paina maata roskaluokkaan, vaan takaavat onnen ja yksilöiden toiveiden toteutumisen.

usa-n-velka.jpg
 
Suomi tulkittiin vielä viime vuoteen asti Euroopan kilpailukykyisemmäksi maaksi, mutta emme keksi mitään myytävää, jonka joku haluaisi ostaa ja euron pakkopaita pitää huolen lopusta.

Ja vaikka meillä olisikin jotain myytävää maailmalle, yrittäisimme myydä vain Ypäjälle ja silloinkin vain jos asiakas on niin sitkeä että onnistuu kauppa-aktin tekemään. Ja viime kädessä tuhoaisimme mahdollisuudet huonolla johtamisella.
 
Kaikki raha on pohjimmiltaan velkaa.

Kiinan kokonaisvelka oli ennen viimeaikaista talouden notkahdusta kahdeksan kertaa Kiinan BKT:n suuruinen, nyt kun talous on sielläkin tullut alas niin velka on vieläkin suurempi. Kiinalaiset ovat siis jo kuluttaneet enemmän kuin kahdeksan kertaa tämän vuoden taloutensa yhteenlasketun tuoton. Kuitenkin moni täälläkin odottaa meisseli kovana että Kiinasta tulee maailman johtaja ihan vaan sillä kuvitelmalla että USA on kohta konkurssissa.

Velkasummien tuijottelu on hyödytöntä pölhöpopulismia, merkityksellistä onnettovelan määrä ja mihin velkarahaa käytetään. Järkevästi kohdennettuna velkaraha muuttuu varallisuudeksi, syömävelka jää.

USA:n ja Kiinan taloudet ovat terveellä pohjalla koska niillä on varallisuutta vähintäänkin velkaa vastaava määrä ja luottoluokittajat pitävät näiden maiden lainamarkkinoita hyvin matalan riskin ympäristöinä.
 
Kaikki raha on pohjimmiltaan velkaa.

Kiinan kokonaisvelka oli ennen viimeaikaista talouden notkahdusta kahdeksan kertaa Kiinan BKT:n suuruinen, nyt kun talous on sielläkin tullut alas niin velka on vieläkin suurempi. Kiinalaiset ovat siis jo kuluttaneet enemmän kuin kahdeksan kertaa tämän vuoden taloutensa yhteenlasketun tuoton. Kuitenkin moni täälläkin odottaa meisseli kovana että Kiinasta tulee maailman johtaja ihan vaan sillä kuvitelmalla että USA on kohta konkurssissa.

Velkasummien tuijottelu on hyödytöntä pölhöpopulismia, merkityksellistä onnettovelan määrä ja mihin velkarahaa käytetään. Järkevästi kohdennettuna velkaraha muuttuu varallisuudeksi, syömävelka jää.

USA:n ja Kiinan taloudet ovat terveellä pohjalla koska niillä on varallisuutta vähintäänkin velkaa vastaava määrä ja luottoluokittajat pitävät näiden maiden lainamarkkinoita hyvin matalan riskin ympäristöinä.

Ja Kiina on näistä kahdesta se haavoittuvaisempi osapuoli, jos niikseen halutaan.
 
En kannata Kepun mallia, Kokoomuksen mallia enkä minkään muunkaan puolueen mallia vaan haluan sen mallin mikä on Suomelle, siis sen ihmisille paras.
Joskus toiset puolueet kannattavat Suomen kannalta parempia ratkaisuja kuin toiset. Olennaista oli että kepu ei mitenkään vakuuttavasti perustellut miksi alueita pitäisi olla mahdollisimman paljon. En ymmärrä miksi joka pitäjään pitäisi saada oma sotealue, joka sitten päättää mistä asiasta leikataan, kun väestömäärä ei riitä siihen, että voidaan tuottaa järkevästi tarvittava palvelutaso.

Tässähän on muuten niin, että ne syrjäseutujen pienet alueet ovat juuri ne jotka joutuvat ongelmiin - ei joku HUS/vastaava suurella väestöllä tule olemaan ongelmissa, päinvastoin. Minun on vaikea nähdä miten valtaosa kepun kannattajakunnasta hyötyy siitä, että väestöltä pienimmät alueet ei voi taata samaa tasoa kuin muut, mutta en olekaan kepulainen...

Tässä maantietelijöiden ajatuksia. Kannattaa lukea: http://www.oulu.fi/yliopisto/tutkim...t/maantieteilijät-15-sotealuetta-liian-paljon
 
Back
Top