Suomalainen talouspropaganda

[Bushmaster]

Rikkaat lähtevät ja persaukiset jäävät jakamaan "paska-kakun"....

Miten änkyrä stallarista tuli muutamassa vuodessa ökyrikas "ääri-kapitalisti"..? Onko syrjätymisessä syy vai koulukiusaamisen hedelmää vai mistä moinen "ääri -kapitalismiin" hurahataminen johtuu..?

Taitaa olla Nalella taas muutto edessä...länsi on menetetty mutta Itä on "mahdollisuuksia" täynä..?



http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/189...-suorat-sanat-hblssa-tama-maa-lahes-menetetty

Björn Wahlroosilta suorat sanat Hbl:ssä: ”Tämä maa on lähes menetetty”
Jaa artikkeli:

• Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
  
  
  
  Björn Wahlroos on huolissaan siitä, kuinka moni nuori päättää muuttaa pois Suomesta.

KOTIMAA
|
SUOMEN TALOUS
Nordean, Sammon ja UPM:n hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos arvioi Suomen tilannetta kovin sanoin Hufvudstadsbladetin haastattelussa.

–Tämä maa on lähes menetetty. Teollisuuden investoinnit eivät ole ylittäneet poistoja seitsemään vuoteen, mikä tarkoittaa sitä, että Suomen teollistuminen voi olla tiensä päässä, Wahlroos sanoo.

Hänen mukaansa Suomi voi syyttää tilanteensa lähinnä itseään, koska poliitikot ovat antaneet julkisen sektorin kasvaa liian suureksi ja liian kalliiksi. Lisäksi hän mainitsee Suomen ongelmien tutun listan: väestön ikääntymisen, metsä- ja metalliteollisuuden vaikeudet, Nokian ja Venäjän-kaupan.

–Minusta on huoletuttavaa, kuinka epähoukuttelevaa politiikasta on tullut. Jos minulta jokin aika sitten olisi kysytty, keitä poliitikkoja kunnioitan, olisi maininnut Carl Haglundin (r.), Jan Vapaavuoren (kok.) ja Matti Vanhasen (kesk.). Mitä heillä on yhteistä? He ovat joko jättäneet tai jättämässä politiikan. Poliitikkojen joukossa ei tunnu enää olevan ketään, joka haluaa kantaa kokonaisvastuu. Selvimmin tämä näkyy sosialidemokraateissa, Wahlroos kommentoi.

Toisena huolena hän nostaa esiin nuorten suomalaisten muuttoaallon pois Suomesta.

–Todella moni ystävieni lapsista ja heidän ystävistään on jättänyt Suomen. Toivon, että päättäjät tajuavat, että heidän pitää kääntä kehitys sellaiseksi, että emme menetä seuraavan sukupolven parhaita kykyjä.

Nordea on tällä viikolla noussut otsikoihin Panama-tietovuodon takia. Wahlroos kommentoi pankin tilannetta lyhyesti torstaina.

Lue lisää: Björn Wahlroosin harvinainen ulostulo Hbl:ssä: ”Teimme selväksi tietyille asiakkaille”

Lue myös: Ruotsalaisvaikuttaja suuttui Björn Wahlroosille: ”Olisiko hän tässä asiassa ollut nöyrempi?”

 

[krd]

Wegelius, 90-luvusta ja nykytilasta:

– Monilla on ollut se probleema, että he ovat kuvitelleet väärällä tavalla tulevaisuutta ja ylivelkaantuneet. Olen hyvin pahoillani. Myöskin näiden yli 300 pankinjohtajan joukossa oli joitakin itsemurhia.

Suomen tilanne on Wegeliuksen mielestä nyt pahempi kuin 90-luvulla.

– Nyt ulkopuolelta vaikuttaa siltä, että poliitikot vain puhuvat puhumisen ilosta eikä ole tarkoitus tehdäkään mitään. Nyt tarvittaisiin Urho Kekkonen, joka tekisi päätöksiä, Wegelius sanoo ja iskee nyrkin pöytään niin että tärähtää.

– Luulen, että hallituksen nykyinen säästölinja on tuhon tie. Valtion luotto ei ole sama asia kuin yksityisen ihmisen luotto. Ne ovat kaikki hallituksessa kuin lammaslauma: säästetään, säästetään.

Wegeliuksella on mielipide siitä, mitkä virheet ovat johtaneet Suomen nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen.

– Lasse Lehtinen puhui aika sattuvasti Suomesta kolmella K:lla: kallis, kylmä ja kaukana. Olemme tehneet itsemme ja tuotteemme liian kalliiksi niin, että meillä ei ole ns. kilpailukykyä. Ja sitten on paljon, paljon muita asioita.

– Ajattelin silloin kauhulla, kun Timo Soini sanoi Kreikan kriisistä, että vedetään piuhat pois. Mietin, että saas nähdä keneltä vedetään. Ja nyt ollaan jo niin pitkällä, että Kreikka on ihan pohjassa ja sitten on Suomi. Seuraan tätä mielenkiinnolla.

Eikö tule surullinen olo?

– Tällä kertaa se ei ole minun asiani.

Nyt Christopher Wegelius on eläkkeellä. Hän väittää, ettei tee enää paljon mitään. Hän seuraa innokkaasti Venäjän tilannetta. Hevosmies kävi siellä nuorempana paljon.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001154791.html

 

[Bushmaster]

Wegelius, 90-luvusta ja nykytilasta:

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001154791.html

Taas kaivataan Kekkosta (N-liitton kanssa) pelastamaan suomi..?

 

[krd]

Taas kaivataan Kekkosta (N-liitton kanssa) pelastamaan suomi..?

Kekkonen olisi varmaan auttanut myös siinä ettei tuo 90-luvun kriisikään olisi päässyt syntymään.

 

[Bushmaster]

Kekkonen olisi varmaan auttanut myös siinä ettei tuo 90-luvun kriisikään olisi päässyt syntymään.

Niin varmaan...

 

[fulcrum]

Vaikka en nyt kaikkia Nymanin retoriikkaa allekirjoita niin kyllähän tuossa asiaakin on. Osa-aikaisuus lisääntyy jatkuvasti, toisaalta työt (vaikkapa siivoojan) saatetaan mitoittaa niin raskaiksi, että täysillä tunneilla niitä olisi mahdoton tehdä.

Jeps, tuntemani siivoojat ovat kertoneet aika paljon tästä meiningistä. Ylitöistä ei haluta maksaa vaan intetään että 'kyllä ne alueet pitää normin sisään saada hoidettua!' Eräässä avaruusasemafirmassa tätä kuulemma erityisesti tapahtuu...
Hoitoala on sitten toinen missä tämä on maan tapa. Kilpailutuksen voittaa halvin, ei paras. Jos jotain laatukriteerejä on laitettu niin ne on helppo kiertää.

Osa-aikaisuus/tilapäisyys on usein työnantajan kannalta joustavaa, mutta kansantalouden kannalta voi olla hankalaa. Lainananto (ja otto) on hankalaa kun ei ole vakipalkkaa. Riskit kasvaa sekä pankit että velallisen kannalta. Sitten investoinnit vähenevät ja sosiaalinen liikkuvuus huononee.

 

[Minuteman]

Suoran demokratian umpikuja
Kirjoitettu 6.4.2016 /Etelä-Suomen Sanomat 7.4.2016

http://personal.inet.fi/koti/jukka.tarkka/06-04-16 ESS.htm


Britannia on ja pysyy saarellaan Euroopan kyljessä. Se voi äänestää itsensä ulos EU:sta, mutta Euroopan unionia se ei voi taikoa olemattomiin. EU on briteille kuin Venäjä suomalaisille. Maantieteelle ei voi mitään. Ei edes kansanäänestyksellä.

Lissabonin sopimuksen 50. artikla säätää, miten jäsen eroaa yhteisöstä. Silloin unionin komissio valmistelee esityksen eron toimeenpanon menettelytavoista ja Euroopan parlamentti päättää asian. Jos Britannia äänestää itsensä eroon unionista, se ei olisi mukana näissä neuvotteluissa, eikä niiden ilmapiiri luultavasti olisi kovin brittiystävällinen. Artiklan tulkinnanvarainen 5. kohta tarkoittaa todennäköisesti sitä, että unionin yksipuoliset päätökset toteutuvat, vaikka lähtijä vastustaisi niitä.

Vaikka Britannia nyt niskojaan nakellen eroaisi unionista, sillä ei ole varaa irrottautua mantereen kokoisesta vapaakauppa-alueesta, sillä melkein puolet sen viennistä suuntautuu Euroopan unioniin. EU-ajan jälkeisen Britannian kansainvälisen talouden todennäköisin muoto on jotenkin samanlainen kuin Norjan jäsenyys Euroopan talousalueessa.

Silloin britit huomaisivat joutuvansa noudattamaan lähes kaikkia unionin säädöksiä, mutta menettäneensä vaikutusmahdollisuutensa niiden sisältöön. Ja kaiken kukkuraksi he saisivat maksaa tästä kaikesta. Norjan Eta-jäsenyydestä unionille suorittama maksu on jokaista norjalaista kohden noin 90 prosenttia Britannian nykyisestä unionin jäsenmaksusta sen jokaista kansalaista kohden.

Brittejä ahdistava siirtolais- ja pakolaispolitiikka ei muuttuisi nykyisestä miksikään vaikka he vapauttaisivat itsensä Euroopan unionin ikeestä. Rajojen avoimuudesta säätävän Schengen-järjestelmän länsiraja kulkisi edelleen Englannin kanaalissa. Humanitaariset ihmisoikeussopimukset sitoisivat Britanniaa unionijäsenyyden loputtua samoin kuin ne sitovat sitä nyt. Elleivät britit sitten rupea rimpuilemaan eroon niistäkin.

x x x

Jos Britannia unionijäsenyyden vastustajat voittavat kananäänestyksessä, heidän heräämisensä sen jälkeiseen todellisuuteen olisi kauhea. Elämä jatkuisi suunnilleen kuten ennen, ja olo olisi yhtä kurja kuin he sanovat sen olevan nyt. Ainoa muutos on se, että nolottaisi enemmän kuin koskaan.

Samoin kävisi suomalaisille mielenosoittajille, jos heidän marssinsa yllättäen pystyisivät torjumaan työajan pidennyksen, työehtojen muutoksen ja henkilöstön karsinnan. Niistä aiheutuvien ongelmien sijasta heitä kohtaisi kokonaan toisenlaisten katastrofien sarja.

Kansanäänestyksillä tai kadulla marssien toteutuva suora demokratia voi hetkeksi vähentää henkistä ylipainetta, mutta johtaa vielä pahempiin ongelmiin kuin ne vaikeudet, joita niillä yritetään torjua.

 

[Bushmaster]

Keskustalaiselle taas huippuvirka – palkka yli 15 000 euroa/kk
Tänään klo 19:16

http://m.iltalehti.fi/uutiset/2016041121399117_uu.shtml
Keskustalaiselle on tarjolla huippuvirka Kuntaliitossa. Varatoimitusjohtajalle maksetaan yli 15 000 euroa kuukaudessa.


Ex-valtiosihteeri Timo Reina (kesk) on etukäteisveikkauksissa vahvoilla Kuntaliiton varatoimitusjohtajaksi. VELI-JUKKA MUSTAJÄRVI/LAPIN KANSA
Kuntien etuja valvovassa Kuntaliitossa pomopaikat jaetaan poliittisin perustein. Elokuussa Kuntaliiton uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin ex-ministeri Jari Koskinen (kok) ja varatoimitusjohtajaksi ex-kansanedustaja Hanna Tainio (sd).

Järjestön toinen varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen (kesk) on valittu kuntien ja valtion eläkkeitä hoitavan Kevan uudeksi toimitusjohtajaksi. Hakuaika hänen seuraajakseen päättyy tämän viikon perjantaina.

Kuntaliitto maksaa hyvin johtajilleen. Edellisten valintojen aikaan Kuntaliitosta kerrottiin, että varatoimitusjohtajan palkka on 15 300 euroa kuukaudessa.

Etukäteen vahvimpana ehdokkaana uudeksi varatoimitusjohtajaksi pidetään Hämeen maakuntajohtajaa Timo Reinaa (kesk). Valtakunnanpolitiikassa Reina vaikutti kunta- ja hallintoministeri Mari Kiviniemen (kesk) valtiosihteerinä 2007 – 2009.

Toimitusjohtajaksi valittu Koskinen myönsi valintansa jälkeen, että Kuntaliiton paikat on jyvitetty poliittisin perustein. Kokoomus sai toimitusjohtajan paikan, koska se oli vuoden 2012 kuntavaaleissa suurin puolue. SDP oli toiseksi suurin ja keskusta jäi kolmospaikalle.

Kevan toimitusjohtajan paikka näyttää olevan keskustalle jyvitetty. Kietäväistä edeltäneet toimitusjohtajat Jukka Männistö, Merja Ailus ja Markku Kauppinen olivat kaikki keskustalaisia.



”Historia viittaa”


Reina kertoi maanantaina Iltalehdelle, ettei hän ole vielä hakemustaan jättänyt.

– Mutta asia on kyllä harkinnassa. Luultavasti haen.

Tehtävä on ilmeisesti keskustalle läänitetty?

– No, minä en osaa sitä sanoa. Mutta tietysti historia viittaa tämäntyyppiseen.

Mikä siinä houkuttelee?

– Sehän on kunta-alan edunvalvonnan ykköstehtäviä. Tässä muutoksessa se on mielenkiintoinen tehtävä.

Väheneekö kuntaliiton merkitys, kun Suomeen tulee maakuntahallinto?

– Se muuttuu, mutta en sanoisi että se vähenee.



Kilpailija eduskunnasta?


Työpaikkailmoituksessa ei sentään mainita puoluekannasta mitään. Varatoimitusjohtajalta vaaditaan vahvaa johtamiskokemusta, perehtyneisyyttä kunta-alaan, ylempää korkeakoulututkintoa sekä vuorovaikutus- ja esiintymistaitoa. Reina on varatuomari ja perehtynyt kuntien asioihin edellisissä tehtävissään.

Tehtävä on määräaikainen ja kestää vuoden 2022 loppuun.

Kun Kietäväisen lähtöaikeista Kevaan uutisoitiin, keskustan pää-äänenkannattaja Suomenmaa listasi heti joukon kansanedustaja, joita hyväpalkkainen virka voisi kiinnostaa. Suomenmaan listalle pääsivät Lasse Hautala,Timo V. Korhonen, Mika Lintilä ja Markus Lohi.

Perjantaina selviää, ketkä kaikki ovat varatoimitusjohtajan virkaa hakeneet.

 

[Vonka]

Virolaisen konsultin mainos Linkedinissä osuu hyvin valtiososialismiimme. Hän tekee vakuuttavan laskelman siitä, miksi suomalaisten kannattaa laittaa pääkonttori Viroon.

https://www.linkedin.com/pulse/onko-suomessa-käytännössä-70-osinkovero-mikk-maal

 

[Geronimo]

Onko ympäristönsuojelu ihan täyttä potaskaa eli auto on lypsylehmä ostit sitten mikälaisen koneen tahansa.

 

[Bushmaster]

Tälläkin on jokunen tehnyt rutosti rahaa...?

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/vtv_digipalvelut_saastot-49068

Sähköisillä palveluilla ei ole saatu aikaan säästöjä – satoja miljoonia käytetty
SUVI HAUTANEN
7 tuntia ja 26 minuuttia sitten(päivitetty 6 tuntia ja 33 minuuttia sitten)
Julkisilla digitaalisilla palveluilla ei ole saavutettu tavoiteltuja säästöjä, toteaa Valtiontalouden tarkastusvirasto.

• 
  
  
  
  Kehitetyt sähköiset palvelut eivät ole tuoneet julkiselle hallinnolle kustannussäästöjä.
  
  (Lehtikuva/Martti Kainulainen)

Sähköisten asiointipalveluiden lisääminen on ollut pitkään tavoitteena julkisessa hallinnossa. Pyrkimyksenä on ollut tehostaa palvelutoimintaa ja saada aikaan kustannussäästöjä.

Toteutuneita julkisen hallinnon säästöjä ei ole kuitenkaan pystytty osoittamaan. Myös asiointipalveluiden asiakaslähtöisyydessä löytyy kehitettävää.

Valtiovarainministeriön vetämissä sähköisen asioinnin hankkeissa on käytetty yhteensä noin 200 miljoonaa euroa palveluiden kehittämiseen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lisäksi virastot ja laitokset ovat kehittäneet sähköistä asiointia omien toimintamäärärahojensa puitteissa.

– Kustannuksia ja hyötyjä ei ole arvioitu luotettavasti tarkastamiemme palveluiden osalta. Kustannus-hyötyanalyyseista ei ole osoitettavissa, että kehitetyt sähköiset palvelut toisivat julkiselle hallinnolle merkittäviä kustannussäästöjä, toteaa Valtiontalouden tarkastusvirasto tuloksellisuustarkastuspäällikkö Teemu Kalijärvi.

Esimerkiksi vuonna 2011 käyttöönotetulta Kansalaisen asiointitililtä lähetetyn yhden viestin hinta oli noin 17 euroa ja yhden asiointitilin hinta 30 euroa vuosien 2011–2014 kustannusten perusteella.

Tarkastuksessa havaittiin myös riskejä siinä, että palveluiden tuottamisen taloudellisia edellytyksiä ei varmisteta siinä vaiheessa, kun kehittämistyö käynnistyy. Mikäli kehittämisvaiheen jälkeisiä kustannuksia ei osata ennakoida, voi se johtaa koko palvelutuotannon alasajoon.

Ministeriövetoisten digitaalisten palvelujen kehittämistä vaivaa myös teknologialähtöisyys. Sähköisiä palveluita kehitetään siilomaisesti, hallinnon omista tarpeista lähtien. Lopputuloksena on syntynyt viranomaisten palvelutoiminnasta erillisiä teknisiä palveluita, joille ei ole löytynyt luontevaa alkuperäistä tarkoitusta vastaavaa käyttöä.

Joissakin tapauksissa asiakaslähtöisillä kehittämismalleilla on saatu aikaiseksi palveluita, jotka ovat nopeasti osoittautuneet paljon käytetyiksi. Näissä tapauksissa kehitystyö on tehty lähellä asiakkaita ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa

 

[Bushmaster]

Ajankohtaista !

https://taloudentulkki.com/2016/04/07/helvetista-paratiisiin/
Helvetistä paratiisiin

Adam Smith tiesi jo 250 vuotta sitten, että rehti kilpailu kasvattaa kansakunnan varallisuutta enemmän kuin monopolien ja privilegioiden suojelu. Suomalaiset poliitikot eivät ymmärrä sitä vieläkään.

Suomessa uskotaan, että lakien ei tarvitse sopeutua nykyaikaan, vaan nykyaika pakotetaan suomalaiseen lainsäädäntöön. Näin toimi Helsingin käräjäoikeus määrätessään Uber-kuskille sakot ja tuomitessaan hänet menettämään ansionsa valtiolle. Yrittäjyyttä kokeilleen miehen tie helvettiin oli päällystetty hyvillä aikomuksilla.

Lainsäätäjä on kuunnellut tarkasti monopoliaan suojelevaa Taksiliittoa, joka yrittää kaikin keinoin torjua kilpailua ja maailman muuttumista. Adam Smith oli siinäkin oikeassa, että rehti kilpailu edellyttää selkeitä ja oikeudenmukaisia pelisääntöjä. Kaksilla säännöillä ei voi pelata. Uber ja Taksiliitto pitää laittaa samalle viivalle, mikä tarkoittaa monopolin purkamista.

Veroparatiisikeskustelussa on samoja piirteitä kuin taksimonopolin suojelussa. Suomi halutaan eristää maailmasta tiukalla lainsäädännöllä ja valvonnalla sen sijaan, että lakeja ja verotusta yritettäisiin päivittää nykyaikaan.

Harmaan talouden tutkijana profiloitunut Markku Hirvonen on antanut ymmärtää, että Ruotsissa veronkiertoa valvoo yli kymmenkertainen määrä virkamiehiä Suomeen verrattuna. Hirvosen logiikalla jokaiselle suomalaiselle kannattaisi määrätä henkilökohtainen verovalvoja, jotta veronkierto saataisiin kuriin. Hirvosella on ollut tapana suurennella harmaan talouden merkitystä, kutenprofessori Matti Virén on osoittanut.

Suomen verovaje on yksi pienimpiä

Suomen verottaja toimii itse asiassa varsin tehokkaasti. Suomen verovaje eli lainmukaisen ja todellisen verokertymän välinen ero on yksi maailman pienimpiä, joten puheet valtavasta harmaasta taloudesta tai mittavasta veronkiero-ongelmasta ovat liioittelua. Suomalaiset yritykset ja kansalaiset maksavat veronsa paremmin kuin muualla.

Hyvästä veronmaksuhalukkuudesta huolimatta Suomea voi pitää verohelvettinä, sillä veroaste on yksi maailman korkeimpia ja tuoreen vertailun mukaan Suomi on maailman eniten säännelty yhteiskunta.

Sääntely tappaa yrittäjyyden ja lisää syrjäytymistä

Sääntely haittaa yrittäjyyttä ja työntekoa kuten Uber-esimerkki kertoo. Nuoret eivät saa kesätöitä, koska sääntely vaatii 18-vuoden ikää. Nuoret työttömät pakotetaan syrjäytymään, koska sääntely estää tekemästä töitä työttömyyskorvauksella.

Erään sosiaalipsykologin mielestä työttömyyskorvaukseen liittyvä työvelvoite olisi paras tapa torjua syrjäytymistä, mutta sääntely estää sen. Yhteiskunta pitää nuoret ennemmin työttöminä kuin työn parissa. Sama koskee ikääntyneempiä työttömiä, jotka pakotetaan totaaliseen toimettomuuteen korvauksen menettämisen uhalla.

Esimerkkejä riittää ja lisää syntyy. Jokaista uutta ongelmaa yritetään ratkaista sääntelyä kiristämällä. Näin myös veroparatiisien torjunnassa, vaikka harva erottaa laillisen ja laittoman veroparatiisikytköksen toisistaan.Vasemmistoliitto innostui asiasta niin paljon, että ehdotti verohelvetistä paratiisiin pyrkiville maastapoistumisveroa.

Seuraavaksi tarjotaan ehkä piikkilankaa.

EU luo yhteisiä pelisääntöjä

EU yrittää luoda yhteisiä pelisääntöjä veronkierron estämiseen, mutta historia ei lupaa hyvää. Istuin kymmenisen vuotta sitten rahanpesun estämistä pohtineessa EU:n työryhmässä. Siinä mukana olleet veroparatiiseistaan tunnetut maat kuten Britannia, Hollanti ja Luxemburg eivät pitäneet omia paratiisejaan rahanpesun tai veronkierron kannalta minkäänlaisena ongelmana.

Jos EU epäluuloistani huolimatta onnistuu vuosien päästä ottamaan käyttöön tehokkaat pelisäännöt, niin Bahama, Dubai, Sveitsi ja muut houkuttelevat verosuunnittelijoita joka tapauksessa. Kilpailukykyinen, oikeudenmukainen ja ennustettava verotus sekä vanhanaikaisen sääntelyn purkaminen olisivat paras tapa torjua verovuotoa.

Helvetistä voi tehdä paratiisin veroruuvia löysentämällä. Yhteisö- ja autoveron alennus ovat osoittaneet, että matalampi veroaste voi lisätä verotuottoja enemmän kuin mitä veroalessa lasketaan menetettävän. Esimerkiksi olutveron alentaminen kasvattaisi verokertymää, kun kaljakauppa siirtyisi Tallinnasta veronkiertäjien käsistä kotimaisen verotuksen piiriin.

Ja nuorille pitää tarjota töitä. On mieletöntä osaamisen ja resurssien hukkaamista, että alle 18-vuotiaat työnnetään työmarkkinoiden ulkopuolelle jo kesätyötä etsiessä. Tyttäreni lähti Sveitsiin töihin, kun Suomella ei ollut hänelle mitään annettavaa. Hänen opiskelukavereistaan osa muutti Ruotsiin, Englantiin ja Belgiaan. Paratiisi löytyi muualta kuin Suomesta.

 

[Minuteman]

Tuosta kannattaa noukkia muutama fakta joilla voi ruoskia nätä EU-pakotteista marmattavia kepulaisia ja muita trolleja:

Talous
Suomen vienti Venäjälle tippunut öljyn vuoksi, ei EU:n pakotteiden
Suvi Hautanen

EU:n Venäjälle asettamalla pakotelistalla on ollut suhteellisen pieni merkitys Suomen viennille, ilmenee Etlan muistiosta.


Suomen tavaravienti Venäjälle on supistunut arvoltaan 44 prosenttia vuodesta 2012 vuoteen 2015. Vienti on tippunut ennen kaikkea vuonna 2014 alkaneen öljyn hinnan romahduksen ja siihen liittyneen ruplan heikkenemisen vuoksi, todetaan Etlan Pakotteiden vaikutus Suomen vientiin Venäjälle -muistiossa.

Öljyn hinnan romahduksen ja ruplan heikkenemisen vuoksi venäläisten yritysten ja kotitalouksien ostovoima on alentunut erityisesti ulkomaisten tavaroiden ja palvelusten suhteen.

Ukrainan kriisin vuoksi asetetuilla sanktiot ovat voimistaneet kehitystä. Sanktioiden suorat vaikutukset ovat kuitenkin olleet melko pienet koko viennin supistumiseen verrattuna.

Etlan mukaan EU:n Venäjälle asettamalla pakotelistalla on ollut suhteellisen pieni merkitys Suomen viennille. Tämä selittyy jo sillä, että pakotteiden alaisten tuoteryhmien vientiosuus oli vain puolisen prosenttia koko tavaraviennistä Venäjälle ennen kriisiä.

Maito- ja liha-ala kärvistelevät
Sen sijaan Venäjän tuontielintarvikkeille asettamilla pakotteilla on ollut suurempi merkitys kuin EU:n asettamilla pakotteilla.

Venäjän asettamien sanktioiden alaisten hyödykeryhmien vienti aleni vuosien 2011–2013 noin 270 miljoonasta eurosta vajaaseen kolmeen miljoonaan euroon vuonna 2015. Näiden pakotteiden alaisten tuoteryhmien osuus oli ennen kriisiä noin viisi prosenttia Suomen tavaraviennistä Venäjälle.

Venäjän sanktiolistalla Suomelle merkittävimpiä ovat maito, liha ja kala sekä niistä valmistetut tuotteet. Lisäksi listalla ovat tuoteryhmät, jotka sisältävät muun muassa vihanneksia ja hedelmiä.

Venäjän asettamilla pakotteilla on ollut suuri negatiivinen vaikutus erityisesti Suomen maito- ja liha-alan vientiin sekä alan kannattavuuteen.

Maitotaloustuotteiden ja juuston osuus Suomen elintarviketeollisuuden viennistä Venäjälle oli viime vuonna vain 0,9 prosenttia, kun vielä vuonna 2014 vienti oli 53 prosenttia ja 60 prosenttia vuonna 2013.

Suurin yksittäinen yritys kärsijöiden joukossa on ollut Valio.

 

[krd]

Emme ole yksin jargonimme kanssa:

Selvitys paljasti: Maailmanpankin raportit ovat hiljalleen muuttuneet hölynpölyksi
Maailmanpankin raporteista löytyy yhä vähemmän tarkkoja faktoja ja yhä enemmän byrokraattista kielitaidetta, jonka merkitystä on vaikea tulkita.

Tämä käy ilmi ranskalaisen sosiaalitieteisiin erikoistuneen yliopiston EHESSin ja Standford Literary Labin yhteistutkimuksesta, jossa analysoitiin pankin vuosiraportteja yli 65 vuoden ajalta.

Tutkijat tarkastelivat raporttien tekstejä analyysiohjelmalla, joka kartoitti Maalimanpankin käyttämän kielen kieliopin ja lauserakenteiden muutoksia, kielenkäytön malleja ja painotuksia.

Tuloksena oli "pankkipuhe", eräänlainen koukerokieli, joka on tahallaan monitulkintaista ja jonka tarkoitus on hämätä lukijaa. Tutkijoiden mukaan Maailmanpankin kieli on kehittynyt abstraktimpaan suuntaan ja tarjoaa yhä vähemmän täsmällistä tietoa. Tutkimuksesta kertoo The New York Times.

Alkuvaiheen raporteissa pankki viittasi vielä tarkkoihin paikkoihin, projekteihin, välineisiin ja tapahtumiin. Kielellisesti teksteistä löytyi verbejä sekä preesensissä että menneissä aikamuodoissa, mikä erotti jo suoritetut toimet käynnissä olevista toimista ja mahdollisti vertailun.

Viimeisen parin vuosikymmenen aikana konkretia on tutkimuksen mukaan kadonnut, mistä kertoo myös verbien muuttuminen substantiiveiksi. Esimerkiksi ihmiset tai maat eivät enää tee yhteistyötä, vaan raporteissa puhutaan laveammin vain yhteistyöstä. Nälänhädän torjuminen on muuttunut ruokaturvallisuudeksi, ja niin edelleen. Samaan aikaan aikaa määrittävien adverbien, kuten "nyt" tai "myöhemmin" käyttö on vähentynyt puoleen entisestä.

Toinen tutkimuksen tekijöistä, EHESSin Dominique Pestrekorostaa The New York Timesille, että koukerokielisyyttä löytyy monista muistakin kansainvälisistä organisaatioista kuten YK:sta ja WWF:ltä.

"Emme väitä, että kieli oli ennen hyvää ja nyt se on huonoa", Pestre sanoo. Mutta kielellinen rakenteellinen muutos on suuri, hän jatkaa. "Kun niin tapahtuu, kannattaa olla varuillaan."

http://www.talouselama.fi/uutiset/s...at-hiljalleen-muuttuneet-holynpolyksi-6541653

 

[Vonka]

National Institute of Economic and Social Affairs -laitoksen tutkija Jonathan Portes myöntää, että tietyissä maissa talouskuri ja palkkojen alennukset ovat tuottaneet tulosta. Kokonaan toinen kysymys on, kannattaako tästä ottaa mallia.

Britannian vanhimman riippumattoman tutkimuslaitoksen päätutkija Jonathan Portes ei usko Suomen hallituksen lääkkeisiin talouden kohentamiseksi. Hän tuomitsee yritystalouden oppien tuomisen kansantalouteen.

– Yrityksessä palkkojen pienentäminen hankalassa tilanteessa on usein oikea ratkaisu. Saman keinon soveltaminen valtiontalouteen on huonoa taloudenpitoa. Lyhyellä aikavälillä politiikka johtaa todennäköisesti kotimaisen kysynnän laskuun ja työttömyyden kasvuun.

National Institute of Economic and Social Affairs -laitoksen tutkija myöntää, että tietyissä maissa talouskuri ja palkkojen alennukset ovat tuottaneet tulosta. Kokonaan toinen kysymys on, kannattaako tästä ottaa mallia.

– Sisäinen devalvaatio toimi Irlannissa, vaikka kansa kärsi tästä suuresti. En usko, että keino tepsii Suomessa. Irlannin talous on monipuolisempi ja maalla on erilaiset kauppakumppanit.

- - -

Portesin mielestä ratkaisu Suomen ongelmiin ei ole palkkojen leikkaus vaan elinkeinorakenteen uudistaminen, eli uusien tuottavien alojen löytäminen.

– Suomi on kärsinyt pahemmin kuin monet muut maat, sillä maassa ei ole onnistuttu riittävän monipuolisen taloudellisen pohjan luomisessa. Siksi paperiteollisuuden, Nokian ja Venäjän-kaupan hiipuminen on ollut niin kova isku.

Tutkijan katsoo, että avain Suomen uuteen menestykseen löytyy korkeatasoisesta koulutuksesta.

– Koulujärjestelmänne on erittäin arvostettu. Kaikella kunnioituksella teillä ei ole metsää lukuun ottamatta muita taloudellisia valttikortteja. Teidän täytyy investoida huomattavia summia inhimilliseen pääomaan eli koulutukseen.


http://yle.fi/uutiset/brittitutkija...kset_ja_saastokuuri_eivat_auta_suomea/8813499

 

[krd]

– Koulujärjestelmänne on erittäin arvostettu. Kaikella kunnioituksella teillä ei ole metsää lukuun ottamatta muita taloudellisia valttikortteja. Teidän täytyy investoida huomattavia summia inhimilliseen pääomaan eli koulutukseen.

Eikö sitä juuri tästä(kin) olla leikattu. Ei niitä montaa kasvanutta momenttia valtion budjetissa ole ja ne kasvaneet eivät kyllä maatamme tästä suosta nosta.

 

[turska]

Umpisurkeaa kaivospolitiikkaa: Suomi myi miljardien kultaesiintymän pilkkahintaan

Uutisanalyysi: Kittilä on hyvä esimerkki suomalaisesta lyhytnäköisyydestä.
Mikko Niemelä
14.4.2016 18:45

3 min
(1)
Luettu (30 607)
Facebook (952)

Suomen valtion kaivospolitiikka on ollut kannattavaa ainakin Kittilän Suurikuusikon omistavalle kanadalaiselle kaivosyhtiö Agnico Eagle Minesille.

Kanadalainen kultajätti on tuottanutvajaassa kymmenessä vuodessa miljoona unssia kultaa, jonka arvotämänhetkisellä kullan maailmanmarkkinahinnalla on noin 1,2 miljardia dollaria.

Eikä tässä vielä kaikki.

Agnico Eagles on arvioinut, että Kittilän kultakaivos tuottaa koko sen elinkaaren aikana kultaa noin 4,4 miljoonaa unssia. Nykyisellä kullan hinnalla kaivos siis tuottaisi kultaa lähes 5,3 miljardilla dollarilla eli 4,7 miljardia euroa. Summa vastaa Suomen puolustusvoimien läheskahden vuoden budjettia.

Kittilässä sijaitseva kultaesiintymä on ollut valtion tiedossa vuodesta 1986. Tuolloin Kittilän kirkonkylän ja Pokan välisellä tiellä tehtiin korjaustöitä ja kallioleikkauksen räjäytyksen yhteydessä löytyi kivi, josta jokainen näki heti, että siinä oli kultaa.

Valtio ei kuitenkaan rohjennut itse aloittaa kaivostoimintaa, sillä kaivokseen investoimista pidettiin ja pidetään edelleen veronmaksajien näkökulmasta katsottuna kalliina ja liian riskipitoisena.

Kittilän kulta makasikin yli kymmenen vuotta maanpovessa, kunnes silloinen pääministeri Paavo Lipposen (sd) hallitus päätti myydä vuonna 1998 kultaesiintymän valtauksen ruotsalaiselle Riddarhyttan Resources Ab:lle nykyrahassa noin 200 000 euronkauppahintaan.

Valtauksen malmianalyysit ja tutkimukset teki valtion omistama Geologinen tutkimuskeskus GTK. Ruotsalaisten puolesta oli tehty siis myös tutkimustyöt.

Ruotsalaisyhtiö ei kuitenkaan ollut Suomen valtiota rohkeampi, eikä se saanut aikaiseksi kultatuotantoa. Lopulta se myi malmion kanadalaiselle Agnico Eagle Minesille, joka aloitti kaivoksen rakentamisen vuonna 2006.

Ja hyvin on kannattanut. Niin hyvin, että kaivosyhtiö on laajentanut muun muassa rikastamoaan ja siirtynyt avolouhostoiminnasta maanalaiseen louhintaan.



Rahaa Suomen valtiolla ei ollut kaivosten perustamiseen vuosikymmeniin, kunnes eteen tipahti Talvivaara. Sotkamolaisen nikkelikaivoksen ylösajoon on valtion budjetista otettu jo 209 miljoonaa euroa, ja tänä kesänä valtio joutuu todennäköisesti antamaan lisärahaa kaivoksen pyörittämiseen.

Yksityisiä sijoittajia ja ulkomaisia kaivosyhtiöitä on yritetty houkutella Kainuun korpiin toistaiseksi tuloksetta. Tämä on ymmärrettävää, sillä kukaan ei sijoita kaivokseen ennen kuin tietää, että se todellakin toimii ja tuottaa omistajalleen rahaa.

Sijoittajat odottavat rauhassa, että valtio ajaa kaivoksen ylös ja nikkelin hinta lähtee pikkuhiljaa nousuun.

Tämän jälkeen on helppo tehdä tarjous, josta valtio ei poliittisista syistä voi kieltäytyä, sillä kaivoksen omistaminen, varsinkin Talvivaaran kaivoksen omistaminen, on ennen kaikkeakansantaloudellinen riski, myöspoliittinen riski.

Toivottavasti Juha Sipilän (kesk) hallituksen siunauksella sadoilla miljoonilla euroilla tuettua Talvivaaran kaivosta (nykyinen Terrafame) ei myydä 200 000 eurolla, niin kuin kävi Kittilän kaivosoikeuksille. Rahaa olisi virrannut Kittilästä valtion pohjattomaan kassaan miljardeja. Mutta ei, sillä suomalainen kaivospolitiikka on niin kallista meille veronmaksajille.

 

[vehamala]

Umpisurkeaa, joo. Kova on into luovuttaa pois valtion omaisuutta pilkkahintaan tai lähes ilmaiseksi.
Aiemmin jo täälläkin on puhuttu Kemira GrowHow:n tapauksesta.
Tuossa Lipposen hallituksessa oli 6 kokoomusministeriä, mm. valtiovarainministeri. Mitenkähän en ole yllättynyt....

 

[turska]

Oikeasti Sipilän hallitus on jo leikannut palkkatuesta puolet pois – ”Työllisyyspaketti on propagandaa”
Työnäyte on tunnettu aiemmin kolmella eri nimellä.

Mikko Niemelä
15.4.2016 12:30

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus on luvannut Suomeen 110 000 uutta työpaikkaa. Tavoitteeseen pääsyä selostivat työministeri Jari Lindström (ps), elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk) ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok) taannoisessa ministeriöntiedotustilaisuudessa.

Uskoa uusiin työpaikkoihin vannottiin ministereiden puheessa innovaatioseteleiden, innovaatiopankin ja muun muassa työnäyttökokeilun ”muodossa”.

Suomen Kuvalehti kysyi Kelan johtavalta tutkijalta, valtiotieteen tohtori Pertti Honkaselta ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamolta, mitä uutta Sipilän ministerit ovat saaneet aikaiseksi.

”Näyttää kyllä aika epämääräiseltä. Ei vakuuta”, Honkanen sanoo.

Honkanen lähettää sähköpostilla esimerkin, joka kertoo, miksi hän ei ole kovin vakuuttunut työllisyyspaketista. Sähköposti sisältää tuoreet luvut palkkatuetusta työllistämisestä.

Koko 2000-luvun vuoteen 2014 saakka palkkatukea on annettu noin 37 000 ihmiselle kuukausittain. Tilastoista käy ilmi, että viime vuonna palkkatukia annettiin keskimäärin 28 000 henkilölle, mutta alkuvuodesta enää 19 000:lle.

Sipilän hallitus on siis puolittanut palkkatuen saajien määrän.

”Tähän lukuun sisältyvät starttirahat ja oppisopimuskoulutukset”, Honkanen sanoo. ”Eli on jossain määrin propagandaa sanoa, että työllistämiseen panostetaan, sillä esimerkiksi palkkatukeen perustuvaa työllistämismuotoa on rajusti leikattu.”



Sipilän hallituksen työllisyyspaketti näyttää muutenkin sanakikkailulta ja vanhojen asioiden uudelleen markkinoinnilta.

Esimerkiksi ”työnäyteidea” on tunnettu aiemmin kolmella eri nimellä.

”Ensin oli työharjoittelu, sitten tuli työelämänvalmennus ja viimeksi lakiin tuli työkokeilun käsite. Nyt on ’keksitty’ työnäyte, joka on edellisten tapaan palkatonta työtä.”

”Ainut ero on se, että tämä työnäyte olisi lyhytkestoisempi kuin aikaisemmat systeemit”, Honkanen sanoo.

Keksittiinkö nyt pyörä uudelleen?

”No vähän se siltä vaikuttaa.”

Honkasen mielestä myös Sipilän hallituksen innovaatioehdotukset seteleistä ja pankeista kuuluvat enemmänkin Tekesin vastuualueelle kuin perustyöttömyyden hoitoon. Tekesin kautta jaetaan vuosittain satoja miljoonia euroja innovaatiorahaa startupeille ja yrityskokeiluille.

”Eivät nämä innovaatiosetelit ja innovaatiopankit mitään suuria oivalluksia ole.”

Lisäksi Sipilän hallituksen yksi ideoista on työttömyysturvan käyttäminen liikkumisavustuksena.

”Sellainen systeemi on jo olemassa. Työmarkkinatukea voidaan maksaa matkarahan nimellä tietyissä tilanteissa”, Honkanen sanoo.

Saavutetaanko näillä Sipilän hallituksen työllisyys- ja yrittäjäpaketin ”uudistuksilla” 110 000 uutta työpaikkaa?

”En usko, että näillä toimilla saavutetaan muuta kuin pientä värinää.”

Miten uusia työpaikkoja saadaan luotua?

”Muuttamalla talouspolitiikkaa niin, että se tukisi kysyntää. Leikkaukset pitää lopettaa. Kiristävä talouspolitiikka pitää yllä deflaatiota, mikä saa myös kuluttajat varovaiseksi.”



Professori Hiilamokaan ei usko, että Sipilän hallituksen tavoite 110 000 uudesta työpaikasta ja 72 prosentin työllisyysasteesta toteutuvat. Hiilamon mukaan tavoitteet ovat ”liian kunnianhimoisia suhteessa panostuksiin”.

”Esimerkiksi 72 prosentin työllisyysaste saavutettiin edellisen kerran yli neljännesvuosisata sitten, jolloin maailma oli kovin toisen näköinen kuin nyt. Yhtä kauan hallitukset ovat yrittäneet saavuttaa tuota tavoitetta, ja epäonnistuneet.”

Kokonaisuudessaan Hiilamon näkemys on hyvin samankaltainen kuin Kelan johtavan tutkijan Pertti Honkasen. Sipilän työllisyyspaketti on epämääräinen.

Hiilamo kiinnittää huomion työnäytekokeiluun, jota hallitus nyt aikoo kokeilla. Miten voidaan varmistaa, etteivät yritykset ala vaatia palkkaamiltaan henkilöiltä säännönmukaisesti työnäytteen antamista, Hiilamo kysyy.

”Tämä tarkoittaisi ilmaisen työvoiman käyttämistä jopa neljän kuukauden ajan.”

Hiilamon mielestä työnäyte saattaisi toimia paljon esiteltyä lyhyempänä aikana, esimerkiksi viikon tai kahden ajanjaksolla ja sellaisissa ammateissa, joissa työntekijältä odotetaan nopeasti mitattavia työsuorituksia kuten esimerkiksi myyntiä.

”Aloite kaipaa selvästikin lisää miettimistä,”

Honkasen ja Hiilamon mielestä on hyvä jos esimerkiksi työttömyysturvajärjestelmä tehdään joustavammaksi itsensä työllistäjille. Tämä kohta Sipilän työllisyys- ja yrittäjyyspaketissa vaatisi lisäselvennystä ja konkretisointia.

 

[Bushmaster]

Umpisurkeaa, joo. Kova on into luovuttaa pois valtion omaisuutta pilkkahintaan tai lähes ilmaiseksi.
Aiemmin jo täälläkin on puhuttu Kemira GrowHow:n tapauksesta.
Tuossa Lipposen hallituksessa oli 6 kokoomusministeriä, mm. valtiovarainministeri. Mitenkähän en ole yllättynyt....

Onko kukaan koskaan tutkinut onko asiaan littyville ja edesauttaville poliitikoille kertynyt omaisuutta tai jotain maallistahyvää /optioita näistä kaupoista..?