Suomalainen talouspropaganda

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vonka
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Asia, jota kansanedustajat myös tahallaan vääristelevät on se, mitä he kertovat valtionvelan koosta. Ei sitä pidä koskaan ilmaista kansalaista kohden, vaan se pitää ilmaista tulevaisuuden maksumiestä kohden. Ne, joiden palkan maksaa yhteiskunta (kuten esim. kansanedustajat), eivät voi velanmaksuun osallistua. Jos voisivat, niin valtiohan voisi silloin maksaa muutkin verot. Se pitää jakaa yksityisen työnantajan palveluksessa olevien määrällä, sillä he sen maksavat. /

Tuota yksisilmäistä väitettä olen aina ihmetellyt (ei siis kommenttina sulle, vaan Isokalliolle). Otetaanpa esimerkiksi Juha Hernesniemi. HY:n professori, maailmankuulu neurokirurgi joka on tehnyt uransa aikana yli 16000 keskushermostoon kohdistuvaa vaativaa leikkausta jotka useissa tapauksissa ovat pelastaneet ihmisen elämään täysipainoista elämää. Jäi eläkkeelle 2015 lopulla koska oli pakko. Sai palkkaa 2011 260 000 euroa, eli Isokallion logiikalla pelkkä julkisen sektorin juotikas.

http://www.hus.fi/hus-tietoa/uutishuone/Sivut/Lääkäriseura-Duodecim-palkitsi-neurokirurgian-professori-Juha-Hernesniemen.aspx

Ilmeisesti jos olisi tehnyt samaa työtä yksityisellä puolella samalla palkalla tai korkeammalla olisi ollut suuri sankari. Kuinkahan monta työvuotta tuokin kaveri on mahdollistanut? Julkisen sektorin työn ja panostusten laskeminen vain kuluiksi on yksiselitteistä idiotiaa.
 
Viimeksi muokattu:
Tuota yksisilmäistä väitettä olen aina ihmetellyt (ei siis kommenttina sulle, vaan Isokalliolle). Otetaanpa esimerkiksi Juha Hernesniemi. HY:n professori, maailmankuulu neurokirurgi joka on tehnyt uransa aikana yli 16000 keskushermostoon kohdistuvaa vaativaa leikkausta jotka useissa tapauksissa ovat pelastaneet ihmisen elämään täysipainoista elämää. Jäi eläkkeelle 2015 lopulla koska oli pakko. Sai palkkaa 2011 260 000 euroa, eli Isokallion logiikalla pelkkä julkisen sektorin juotikas.

http://www.hus.fi/hus-tietoa/uutishuone/Sivut/Lääkäriseura-Duodecim-palkitsi-neurokirurgian-professori-Juha-Hernesniemen.aspx

Ilmeisesti jos olisi tehnyt samaa työtä yksityisellä puolella samalla palkalla tai korkeammalla olisi ollut suuri sankari. Kuinkahan monta työvuotta tuokin kaveri on mahdollistanut? Julkisen sektorin työn ja panostusten laskeminen vain kuluiksi on yksiselitteistä idiotiaa.

Nooooo, Isokallio on sellainen heppu joooo...
 
Tilastoja pitää ilmeisesti rukata ...?

Onnea Suomi ! Meillä on miljoona köyhää

Kun tulot eivät riitä, yhteiskunnan on ojennettava auttava kätensä. Sosiaaliapu pelastaa monet kaikkein pahimmalta. Valitettavasti sairas yhteiskuntamme ei kohta enää pysty, tai halua, auttaa. Päinvastoin, kaikkein köyhimmillä yritetään maksattaa valtion ja kuntien suureksi paisunutta velkaa.

Hiukan erikoinen sanavalinta. Suomi ei ole maksamassa penniäkään velkojaan vielä moneen vuoteen vaan ottamassa lisää. Nykymenolla sama jatkuu hamaan tulevaisuuteen. Myöskään kaikkein köyhimmillä ei voida "maksattaa" mitään, koska nämä ovat lähes varmasti kaiken ynnäten saamapuolella. Kaikkein köyhimmille voidaan kyllä olla jakamatta sellaisia tulonsiirtoja, joihin valtiolla ei ole varaa, mutta onko se todellakin suuri järkytys vaiko karu totuus maailman toiminnasta?

Viime vuonna kyllä kuultiin ulostuloja, joissa riittävä elintaso katsottiin ihmisoikeudeksi:
Leikkaukset eivät saa johtaa ihmisoikeusloukkauksiin (Ihmisoikeusliitto 30.3.2015)
Oikeustieteilijät: Hallitus sivuuttaa menoleikkauksissa ihmisoikeudet (HS, 14.6.2015)

Vähän jäi silti avoimeksi, voiko ihmisoikeussopimus todellakin velvoittaa valtion jakamaan enemmän etuuksia kuin se faktisesti pystyy tuottamaan. Jos tätä tehdään velaksi vuosi toisensa jälkeen, joku kaunis päivä hana menee kiinni, ja silloin nämä pyhät ihmisoikeudet vasta alkavatkin paukkua. Esimerkin saattaa löytää elävästä elämästä.

Ainahan on tietysti patenttiratkaisu "otetaan rikkailta", mutta jo nykytilanteessa ns. rikkaat (koska kansainvälisellä tasolla mitaten rikkaita täällä ei edes ole) ottavat helposti jalat alleen. Seuraava vaihtoehto on "jonkun pitäisi tehdä enemmän rahaa jaettavaksi". Epäilemättä. Kenen ja miten? Kelpaako kasvoton ja isänmaaton raha, koska vain sellaista tapaa olla maailmalla tarjolla.

Yhteiskunta on jossain määrin sairas, kyllä. Haluaako se auttaa? No, ehkä se haluaisi jakaa vaikka omakotitalon ja mersun per nenä jos pystyisi. Pystyykö se? Tässä piilee villakoiran ydin.

Terveessä yhteiskunnassa mediaanihenkilö tekee suunnilleen täyttä työviikkoa ja 60% kyseisestä palkkatasosta, etenkin vastikkeettomasti saatuna, ei vielä tee ihmisestä erityisen köyhää. Jotain sairasta on kyllä siinäkin, jos ilman omia tuloja on mahdollista asua sellaisessa paikassa ja niin leveästi, ettei täysipäiväinen duunari pysty samaan omalla palkallaan. Käynnissä olevaa asuntopuhallusta hillitsemällä saataisiin niin köyhän kuin keskiverronkin tili riittämään paria piimätölkkiä pidemmälle.

Toivon toki kaikille parempaa, mutta katson myös ettei markkinatalouden lakien puitteissa voida jakaa kaikille ihan sitä mitä kukin saattaisi toivoa, haluta tai vaatia. Markkinataloudesta irtautuneissa yhteiskunnissa taas tilanne saattaa olla vielä astetta haljumpi.
 
23 prosenttia veronmaksajista maksaa 52 prosenttia valtion progressiivisesta ansiotuloverosta. Samat 23 prosenttia on suomalaista keskiluokkaa. Akavalaiset ym. huolehtivat suurimmasta osasta verojen maksusta.
Kyseisen lukeman "kauhistelu" on tyypillistä oikeistoliberaalien tarkoitushakuista propagandaa. Siinä ei ole mitään ihmeellistä, että progressiivinen vero kerää "liikaa" veroja hyvätuloisilta: jotakuinkin niin progressiivinen verotus jo määritelmällisesti toimii. Olisi kuitenkin älyllisesti rehellistä mainita samassa yhteydessä, että veroista vain varsin pieni osa kertyy valtion progressiivisen tuloveron kautta. Niin kunnallis- kuin arvonlisäverot yms. ovat tasaveroja eli veroprosentti on sama palkkatasoon katsomatta. Tilastokeskus kertoo näiden edellämainittujen verolajien verokertymistä vuonna 2015 seuraavaa:
  • Kunnalliset tuloverot: 20.2 miljardia
  • Valtion tulovero (sisältää ansio- ja pääomatulot): 12.1 miljardia
    • Progressiivisen tuloveron osuutta ei ollut erikseen, mutta se on joka tapauksessa alle 10 miljardia.
  • Tavaroista ja palveluista maksetut verot (ALV yms.): 29.6 miljardia
Ainakin näiden lukujen valossa voisi sanoa, että progressiivisesta valtion tuloverosta huolimatta Suomi on aika lähellä tasaverotusta: yli 80% verokertymästä kerätään tasaverotuksen kautta.
 
Olisi kuitenkin älyllisesti rehellistä mainita samassa yhteydessä, että veroista vain varsin pieni osa kertyy valtion progressiivisen tuloveron kautta.
Saman rehellisyyden nimissä voisi tietysti mainita, että:

1) Valtion keräämät verot eivät ole sama asia kuin luonnollisten henkilöiden maksamat verot. Jos yksityishenkilöiden veronmaksun rakennetta haluaa tarkastella, tähän löytyy vähän paremmin eriteltyä tietoa Veronmaksajain sivuilta:
Verokertymät
Maksetut tuloverot (luonnolliset henkilöt)
Verotuksen rakenne

Yritysten kohdalla taas toteutuu ajoittain yhden sortin regressiivinen vero, koska tarpeeksi iso firma pystyy verosuunnittelemaan voittonsa ulkomaille. Esimerkit pyörivät ajoittain lööpeissä.

Sitten ovat melkoisena lohkona pakolliset sosiaaliturvamaksut. Kuka ne maksaa nimellisesti tai todellisuudessa?

2) Kunnallisverokin on tosiasiassa progressiivinen, koska siitä saa tehdä ansiotulovähennyksen ja perusvähennyksen. Pienillä tuloilla ei makseta lähellekään täyttä kunnallisveroprosenttia. Teen tarkan laskelman vain jos on ihan pakko, koska kaavat ja niiden ketjuttaminen aiheuttavat päänsärkyä. Kai tätä voi kokeilla jollain verohallinnon nettilaskurilla.

Myyjän arvonlisäverovelvollisuus alkaa nykyään 10 000 eurosta vuodessa. Progressiivinen ALV ostajalle taas olisi ajatuksena kiintoisa. Kiskan myyjä kysyy, kävikö asiakas jo aiemmin Siwassa ja säätää hintaa sen mukaan? Vai myyjänkö koon perusteella pitäisi laittaa eri alvit suklaapatukoille?

3) Pieni- ja keskituloinenkin saa helposti "ylimääräistä veronpalautusta" tulosidonnaisten tukien ja helpotusten muodossa. Esimerkiksi kahden aikuisen ja yhden lapsen perhe Helsingissä on oikeutettu yleiseen asumistukeen vielä 3212 euron kuukausituloilla. Siitä voidaan aina keskustella, millaisiksi eri luvut muuttuisivat, jos vastaavaa summaa yksinkertaisesti ei perittäisi veroina. Lopputuloksena kuitenkin todellinen progressio negatiivisesta veroprosentista (nettosaaja) positiiviseen (nettomaksaja) on niin jyrkkä, että aiemmin linkitetyn VATT-raportin mukaan efektiivinen marginaalivero voi olla pienissä tuloluokissa 90:n luokkaa, tarpeeksi hyvältä ansiosidonnaiselta pudotessa jopa yli sata. Tämä on siis se yhteinen tahti, jolla saantipuoli vähenee ja maksaminen alkaa. Kokonaisuutta voi hyvällä syyllä luonnehtia kannustinloukuksi, jonka seurauksena "työtä ei kannata ottaa vastaan" tai siitä pitäisi saada "kunnon palkka", jota kukaan ei kykene maksamaan päätymättä itse tappiolle.

Siitäkin saa keskustella, onko verojen ja tulorajoihin sidottujen tukien niputtaminen toisiinsa konseptina oikein vai väärin. Minulla ei ole tämän suhteen erityistä agendaa ajettavana, joten en myöskään käytä liikaa aikaa asian filosofisen puolen ruodintaan. Se on ainakin selvää, että jopa tismalleen samoista luvuista voi tehdä monenlaisia tulkintoja tarkoitushakuisesti tai ihan vahingossa.
 
Suomen Pankin näkemys ongelmiemme syistä. Tässä todetaan ykkösenä se, ettei vienti vedä mutta kakkoseksi tulevatkin sitten vääränlaiset tuotteet:

Suomi vie vääränlaisia tuotteita eli välituotteita, kuten metalli- ja metsäteollisuuden tuotteita, ja vähemmän kulutushyödykkeitä, erityisesti elintarvike-, lääke-, auto- ja pienelektroniikkateollisuuden tuotteita.

Kallis työvoima ja eläköityminen mainitaan seuraavaksi, äitien kotiin jääminen ja hajanainen asutus, pääomien rapautuminen ja niiden kireä verotus, mutta todetaan myös, että yrittäminen kiinnostaa vähän eikä siinä pyritä vientiin ja kasvamiseen:

Maailman talousfoorumin WEF:n mukaan Suomen kilpailukyky on maailman kärkeä, mutta parannettavaakin olisi. Selvä heikkous on kilpailun puute: Suomessa on muita enemmän vahvoja markkina-asemia pitäviä yrityksiä. Lisäksi Suomessa on vertailumaita vähemmän suoria ulkomaisia sijoituksia.

Lisäksi suomalaisista liian pieni osa hakeutuu yrittäjiksi, ja yrittäjistä liian vähäinen määrä tavoittelee vientiä ja yrityksen kasvua.

http://yle.fi/uutiset/suomen_pankki_yhdeksan_syyta_miksi_suomi_jai_muista_jalkeen/8757646

Tämä 'raakatuotteiden' vienti ongelmana mielestäni pitää paikkaansa. Meillä on kuitenkin hyvätasoinen koulutusjärjestelmä joka tuottaa fiksua porukkaa, joilla pitäisi olla kykyä synnyttää vetäviä tuotteita myös suoraan kuluttajamyyntiin. Kate on korkeimmillaan siinä kohtaa, kun ei myydäkään elektroniikan komponentteja vaan kasataan niistä kivoihin kuoriin vetävä puhelin. Pitäisi siis olla rohkeammin tekemässä omia tuotteita ja myymässä niitä maailmalla, kotimarkkinat ovat joka tapauksessa niin pienet että turha siihen nojata. Luonnollisesti valtion pitäisi myös tukea startup-yrityksiä sekä muita pieniä firmoja ja pyrkiä edistämään näiden vientiharrastuksia. Niillä kymmenillä miljoonilla millä sponssataan isojen firmojen vientiprojekteja saisi luonnollisesti tuettua sataa pienempää projektia.

Tässä on vähän sama ongelma kuin muutenkin suomalaisten yritysten alkupään kasvussa, eli yhden nokan firmalla on hankala lähteä palkkaamaan toista työntekijää kun kaikkineen maksut ovat niin kalliit. Yrittäjyyskään ei ole kauhean ruusuinen kuva, niin kauan kun mielikuva pienyrityksestä on että raadat yksin 20h päivää kivijalkayrittäjänä kituuttamassa hamaan tulevaisuuteen, ja ehkä jos on tuuria saattaa joskus olla varaa vaikkapa lomasijaiseen. Eli aika hyvin kyseinen Suomen Pankin analyysi on oikeilla jäljillä ja pienyritysten kasvatusta kannattaisi lähteä ajamaan.
 
http://yle.fi/uutiset/yrityspomo_se...ijoteta_ensimmaisena_tyoehtosopimusta/8778806
Oululainen hallitusammattilainen Pertti Huuskonen aiheutti hienoisen kommenttikohun sosiaalisessa mediassa. Hän totesi keskiviikkona Helsingin Sanomissa, että Oulaisista on saatavissa hyviä ihmisiä, jotka lukevat Maaseudun tulevaisuutta eivätkä rakennusalan työehtosopimusta

Lestaatiolaisia nämäkin. RKL Lehdon taustalla lukuisa määrä oikeuden määräämiä maksuunpanoja alihankkijoiden haettua maksunsa käräjänoikeuksien kautta...
Mistä näitä sikiää...
 
Hyvä artikkeli ja minä laitan linkin tänne, VAIKKA se on MV lehdestä, mutta mielestäni tämä on asiaa.
http://mvlehti.net/2016/04/01/verok...on-syyllinen-yrittajakatoon-ja-tyottomyyteen/

Eli verottajan omavaltaisesta toiminnasta kertomusta. Ei paskaa, tällä kertaa, vaikka kaikkien tiedossa MV-lehden maine on.
Pyytelen anteeksi ja pahoittelen, mielensäpahoittajilta jo etukäteen... :)

Juttua lukematta, niin ainakin tuo linkissä oleva otsikko nyt on ollut tiedossa jo ties kuinka kauan.
 
Mistä löytyisi määritelmät köyhyysrajoille hieman laajemmin? Lähinnä rupesi kiinnostamaan, että ollaanko me 5-lapsisena perheenä virallisesti köyhyysrajan ala- vai yläpuolella.

Olemmeko n-neet itsestämme köyhiä? :D
 
Löytyi. Jakotekijä nettotuloille meille on siis 3 (Minä 1, vaimo 0,5, viisi lasta * 0,3 on 1,5 --> 3,0). Meidän pitäisi saada käteen siis 1160*3= 3480 € jotta sinnittelisimme köyhyysrajan yläpuolelle.

Lopputulos: Elämme tämän määritelmän mukaan juuri ja juuri köyhyysrajan ykäpuolella. Nyt osittaisen lomautuksen piirissä ehkä jopa tuon alle ansiosidonnainen tietty huomioiden.

Tämä on hyvä vetää esiin kun väittelen jonkun vasemmistolaisen kanssa joka sanoo että minun on hyvätuloisena helppo olla samaa mieltä yrittäjän kanssa :rolleyes:

Edit: Ellen erehdy, niin tämä meinaa myös sitä että ottaen kaikki tekijät huomioon ottaen syrjäytyminen olisi meille henkilökohtaisesti upea ratkaisu. Lähellä asuu iso lapsiperhe sosiaalituella ja heillä on varaa mm. pitää isoa koiralaumaa pihallaan.
 
PAMin Nyman kirjoittelee tällaisia. Itse mietin, että eivätkö osa-aikaishommat ole aina olleet sellaisia opiskelijan lisätulohommia? Onko jotain muuttunut?

"Kun sanon, että saan palkkaa tonnin tai kolme kuussa, niin kuulostaako se miljonääri Sipilän korvissa ihan samalta, joltain taskurahalta? Pääministeri ei takuulla tajua, että on toimeentulon rajoilla keikkuvia ihmisiä, joilta ei enää voi ottaa."

http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3525621-anne-nymanin-suorat-sanat-sipilalle
 
PAMin Nyman kirjoittelee tällaisia. Itse mietin, että eivätkö osa-aikaishommat ole aina olleet sellaisia opiskelijan lisätulohommia? Onko jotain muuttunut?

"Kun sanon, että saan palkkaa tonnin tai kolme kuussa, niin kuulostaako se miljonääri Sipilän korvissa ihan samalta, joltain taskurahalta? Pääministeri ei takuulla tajua, että on toimeentulon rajoilla keikkuvia ihmisiä, joilta ei enää voi ottaa."

http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3525621-anne-nymanin-suorat-sanat-sipilalle

Vaikka en nyt kaikkia Nymanin retoriikkaa allekirjoita niin kyllähän tuossa asiaakin on. Osa-aikaisuus lisääntyy jatkuvasti, toisaalta työt (vaikkapa siivoojan) saatetaan mitoittaa niin raskaiksi, että täysillä tunneilla niitä olisi mahdoton tehdä. Maailmalla tuo nk. "working poor" on yleinen käsite, ja kyllähän äskettäin julkisuudessa ollut HUS:n hanke oman vuokratalon rakentamiseksi kielii samasta ongelmasta.
 
Vaikka en nyt kaikkia Nymanin retoriikkaa allekirjoita niin kyllähän tuossa asiaakin on. Osa-aikaisuus lisääntyy jatkuvasti, toisaalta työt (vaikkapa siivoojan) saatetaan mitoittaa niin raskaiksi, että täysillä tunneilla niitä olisi mahdoton tehdä. Maailmalla tuo nk. "working poor" on yleinen käsite, ja kyllähän äskettäin julkisuudessa ollut HUS:n hanke oman vuokratalon rakentamiseksi kielii samasta ongelmasta.

Se ahneus, se ahneus.

Tarkoitin sitä, että itsekin tein kaikenlaista keikkaa opiskeluaikoina henkeni pitimiksi iltaisin ja öisin. Aina oli niissä prolehommissa minimipalkka ja tunteja hommasta riippuen 4-7 tuntia.

Onhan se miljonäärin perspektiivistä tietysti aika mitätön joku tonnin ja kahden ero. Siivoojalle se on iso kysymys. Kuitenkin palvelualoilla jaksavat ovat senkin osuuden toisten kukkarolta poissa ja pikkuisen veroakin jo antavat.
 
Kun nyt tästä asuntopolitiikan ja tukien noidankehän seuraamisesta on tullut minulle yhden sortin tapa, pistänpä sunnuntain päätteeksi vielä pari tilannepäivitystä kehiin.

Nykyinen Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä teki melko merkittävän, ehkä tyhmänrohkeankin ulostulon kommentoidessaan tukia ja niiden kustannuksia.
Työtön häviää eläkeläiselle vuodessa tuhansia – Kelan pääjohtaja haluaa eroon epätasa-arvosta
Vuokrankorotuksille piste verotuksella tai sääntelyllä: rahat loppuvat, Hyssälä vaatii toimia

Ensimmäinen artikkeli käsittelee useampaa asiaa kerralla, mutta painottaa työttömien ja eläkeläisten erilaista kohtelua avustusten ja verotuksen yhteisvaikutuksena. Tämä on melkoista muurahaispesän sohimista. Vaikka asiaa miten yrittäisi pehmustaa "tasa-arvo"-termillä, tässä ajetaan helposti ryhmät julistamaan kurjuuttaan kilpaa ja korkeintaan löytämään yhteinen sävel siitä, että Kela ja valtio ovat juuriaan myöten pahoja. Hankala asia ajettavaksi. Vaikka jollain harmonisoinnilla yhdeksän kymmenestä tuensaajasta hyötyisi, se viimeinen kymmenys julistaa miten taas köyhää riistetään. Toisaalta lisärahan löytäminen yhdeksälle kymmenestä ei myöskään ole helppo temppu. Sanomista tulee varmasti, teki ihan miten päin hyvänsä.

Entäpä sitten se asumispuoli. Pari lainausta jälkimmäisestä artikkelista:
Kaikista tuensaajista 68 %:lla vuokra ylittää asumistuen ylärajat ja yksin asuvista peräti 77 %:lla.

– Sitten vuokria maksetaan toimeentulotuella, josta arviolta 300 miljoonaa menee asumiseen. Vuokranantajat tietävät tämän. Ympäristöministeriön pitäisi selvittää vuokranantajien tulonmuodostus, ja sen jälkeen pitäisi tarvittaessa tiukentaa vuokranantajien kohtelua verotuksella tai sääntelyllä, Hyssälä esittää Lännen Median haastattelussa
Vuoden 2015 lopussa asumistukien piirissä oli 820 000 ihmistä, 15 % väestöstä.

Suomessa on neljä erilaista asumistukea, joiden maksaminen lohkaisi verovaroista viime vuonna yli 1,7 miljardia euroa. Menojen kasvu on ollut taantumassa huimaa: vuoden 2008 jälkeen reaaliset asumistukimenot ovat nousseet 600 miljoonalla eurolla
Erityisen huolissaan Hyssälä on siitä, että vuokrankorotusten seurauksena toimeentulotuesta on alkanut valua satoja miljoonia euroja vuokrien maksamiseen, minkä ei pitäisi olla toimeentulotuen tarkoitus.

Pari viestiä sitten kysyin piruillen VVO:n jokavuotisista neljän prosentin vuokrankorotuksista, että mistä se raha tulee ja minne se menee. No, tuolta se tulee ja tuonne se menee. Kerätään työtä tekeviltä, kierrätetään parin viraston paperipinojen kautta tuensaajille, sieltä vuokrataloyhtiöille, sieltä omistajille. Osa tihkuu takaisin valtiolle ja kunnille esimerkiksi energia- ja kiinteistöverojen muodossa. Osa menee paperinpyöritykseen ja kampaviinereihin. Merkittävä osa löytää tiensä liittojen kassaan ja sekalaisten tahojen veroparatiisitileille. Onko tämä nyt varmasti parempi menettelytapa kuin rakennuttaa vihdoin niitä asuntoja ja pitää hinnat jossain tolkun rajoissa? Tai ehkä jopa tehdä työllistämisestä kannattavaa, ettei tukia tarvitsisi maksaa niin tolkuttomasti. Kenen etua ajaa tämä jatkuva rahan kantaminen vuotavalla ämpärillä eestaas? Kannustinloukuista ei päästä eroon, jos aiemmin tonnin tukia saanut huomaa yhtäkkiä maksavansa heti ensimmäisestä palkkatilistään puoli tonnia saman tukisirkuksen rahoittamiseen ja tietysti myös sen tonnin asumisestaan.

Jotain hyviäkin uutisia sentään. Hesarin mukaan Helsingin seudulla rakennetaan urakalla – trendinä ovat nyt pienet asunnot. Tästä jälkimmäisestä osasta joku kyllä aikoinaan totesi, että Riossa on trendinä asua slummissa ja Kalkutassa kaatopaikalla. Jos perheasunto Helsingissä maksaa nykyneliöhinnoilla päälle puoli miljoonaa, P. Perusduunari saattaa tosiaan valita trendikkäästi hiukan pienemmän. Mutta hyvä silti, jos rakentamisen tyyli saadaan sovitettua vähän lähemmäs kysyntää. Huonompi juttu, jos hinnoittelu noudattaa Sato-kaavaa eli neliöistä leikataan puolet mutta vuokra pysyy samana kuin tuplasti isommassa. Jää nähtäväksi.

Hämmentävää on kyllä se, että artikkelin mukaan rakennusalan työttömyys on yhä 22,8 prosenttia samalla kun työmaille tarvittaisiin väkeä. Eikö edes rakentajalla ole varaa muuttaa rakennustyömaan ääreen? Ehkä ei, jos virolainen ehtii tarttua palkkatarjoukseen jo tonnia alemmalla tasolla. Absurdin rajoilla kyllä mennään, joten pattitilannetta on enemmän kuin korkea aika ryhtyä purkamaan.

Todellista tarvetta vastaavien asuntojen rakentaminen on juuri sitä, millä tästä on mahdollista päästä etenemään johonkin päin. Valtio voisi vielä avittaa asiaa heittämällä mäelle koko työn perässä muuttamisesta rankaisevan varainsiirtoveron, höllentämällä älyttömimpiä rakennusmääräyksiä ja pistämällä jotkut järkirajat tukien tasoon, etenkin pääkaupunkiseudun paraatipaikoilla. Vaikka perustuslaki antaa vapauden valita asuinpaikkansa, ei se ihan tuota voi tarkoittaa. Jos nimittäin Kela yrittää juosta vuokranantajien pyyntihinnat kiinni, sen pitäisi pian tajuta että maaliviiva juoksee samaa tahtia karkuun.


Muitakin talousasioita voisin kommentoida, mutta pitänee jättää toiselle päivälle.
 
Vaikka en nyt kaikkia Nymanin retoriikkaa allekirjoita niin kyllähän tuossa asiaakin on. Osa-aikaisuus lisääntyy jatkuvasti, toisaalta työt (vaikkapa siivoojan) saatetaan mitoittaa niin raskaiksi, että täysillä tunneilla niitä olisi mahdoton tehdä. Maailmalla tuo nk. "working poor" on yleinen käsite, ja kyllähän äskettäin julkisuudessa ollut HUS:n hanke oman vuokratalon rakentamiseksi kielii samasta ongelmasta.

JUURI NÄIN!!!
Tämä Working Poor on todellakin maailmalla näkyvä ilmiö ja rantautunut voimakkaasti suomeen, jota vielä tietyt tahot voimakkaasti ajavat käyttöönotettavaksi toimintamalliksi.
Samoin pohjolan perukoille on rantautunut noiden pikkukämppien vuokraaminen "OK-talon hinnalla", näennäisen keskeltä kaupunkia. Syynähän on tietysti se, että kun toimijat ajavat Working Poor toimintamallia tänne, niin ei vaan ole varaa sitten asua normaalilla tavalla enään pääkaupunkiseudulla ja sitten "lanseerataan" uusi tapa asua, "skandinaavinen minimalistiikka" jossa pohjan pinta-ala on 12 neliöä ja siinähän asuu Intiassa jo 4 sukupolvea sujuvasti. Tosin varmaan yksi WC voi hieman olla ylikuormitettu aamutuimaan töihin lähteisessä, mutta kun perheen isä pääsee "työssäkäyntialueen rajalta" kerran viikossa käymään kotona (jos palkasta jää rahaa matkaan), niin sehän helpottaa tosi paljon miniasunnossa elämistä... :)

ja me otetaan naama hymyssä vastaan tällaisia uusia "yhteiskunnan kädenojennuksia" joita tarjoilee professorit ja maisterit+arkkitehdit!!!
Voi jeesus tätä maata ja kansaa!
 
Kun nyt tästä asuntopolitiikan ja tukien noidankehän seuraamisesta on tullut minulle yhden sortin tapa, pistänpä sunnuntain päätteeksi vielä pari tilannepäivitystä kehiin.

Nykyinen Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä teki melko merkittävän, ehkä tyhmänrohkeankin ulostulon kommentoidessaan tukia ja niiden kustannuksia.
Työtön häviää eläkeläiselle vuodessa tuhansia – Kelan pääjohtaja haluaa eroon epätasa-arvosta
Vuokrankorotuksille piste verotuksella tai sääntelyllä: rahat loppuvat, Hyssälä vaatii toimia

Ensimmäinen artikkeli käsittelee useampaa asiaa kerralla, mutta painottaa työttömien ja eläkeläisten erilaista kohtelua avustusten ja verotuksen yhteisvaikutuksena. Tämä on melkoista muurahaispesän sohimista. Vaikka asiaa miten yrittäisi pehmustaa "tasa-arvo"-termillä, tässä ajetaan helposti ryhmät julistamaan kurjuuttaan kilpaa ja korkeintaan löytämään yhteinen sävel siitä, että Kela ja valtio ovat juuriaan myöten pahoja. Hankala asia ajettavaksi. Vaikka jollain harmonisoinnilla yhdeksän kymmenestä tuensaajasta hyötyisi, se viimeinen kymmenys julistaa miten taas köyhää riistetään. Toisaalta lisärahan löytäminen yhdeksälle kymmenestä ei myöskään ole helppo temppu. Sanomista tulee varmasti, teki ihan miten päin hyvänsä.

Entäpä sitten se asumispuoli. Pari lainausta jälkimmäisestä artikkelista:




Pari viestiä sitten kysyin piruillen VVO:n jokavuotisista neljän prosentin vuokrankorotuksista, että mistä se raha tulee ja minne se menee. No, tuolta se tulee ja tuonne se menee. Kerätään työtä tekeviltä, kierrätetään parin viraston paperipinojen kautta tuensaajille, sieltä vuokrataloyhtiöille, sieltä omistajille. Osa tihkuu takaisin valtiolle ja kunnille esimerkiksi energia- ja kiinteistöverojen muodossa. Osa menee paperinpyöritykseen ja kampaviinereihin. Merkittävä osa löytää tiensä liittojen kassaan ja sekalaisten tahojen veroparatiisitileille. Onko tämä nyt varmasti parempi menettelytapa kuin rakennuttaa vihdoin niitä asuntoja ja pitää hinnat jossain tolkun rajoissa? Tai ehkä jopa tehdä työllistämisestä kannattavaa, ettei tukia tarvitsisi maksaa niin tolkuttomasti. Kenen etua ajaa tämä jatkuva rahan kantaminen vuotavalla ämpärillä eestaas? Kannustinloukuista ei päästä eroon, jos aiemmin tonnin tukia saanut huomaa yhtäkkiä maksavansa heti ensimmäisestä palkkatilistään puoli tonnia saman tukisirkuksen rahoittamiseen ja tietysti myös sen tonnin asumisestaan.

Jotain hyviäkin uutisia sentään. Hesarin mukaan Helsingin seudulla rakennetaan urakalla – trendinä ovat nyt pienet asunnot. Tästä jälkimmäisestä osasta joku kyllä aikoinaan totesi, että Riossa on trendinä asua slummissa ja Kalkutassa kaatopaikalla. Jos perheasunto Helsingissä maksaa nykyneliöhinnoilla päälle puoli miljoonaa, P. Perusduunari saattaa tosiaan valita trendikkäästi hiukan pienemmän. Mutta hyvä silti, jos rakentamisen tyyli saadaan sovitettua vähän lähemmäs kysyntää. Huonompi juttu, jos hinnoittelu noudattaa Sato-kaavaa eli neliöistä leikataan puolet mutta vuokra pysyy samana kuin tuplasti isommassa. Jää nähtäväksi.

Hämmentävää on kyllä se, että artikkelin mukaan rakennusalan työttömyys on yhä 22,8 prosenttia samalla kun työmaille tarvittaisiin väkeä. Eikö edes rakentajalla ole varaa muuttaa rakennustyömaan ääreen? Ehkä ei, jos virolainen ehtii tarttua palkkatarjoukseen jo tonnia alemmalla tasolla. Absurdin rajoilla kyllä mennään, joten pattitilannetta on enemmän kuin korkea aika ryhtyä purkamaan.

Todellista tarvetta vastaavien asuntojen rakentaminen on juuri sitä, millä tästä on mahdollista päästä etenemään johonkin päin. Valtio voisi vielä avittaa asiaa heittämällä mäelle koko työn perässä muuttamisesta rankaisevan varainsiirtoveron, höllentämällä älyttömimpiä rakennusmääräyksiä ja pistämällä jotkut järkirajat tukien tasoon, etenkin pääkaupunkiseudun paraatipaikoilla. Vaikka perustuslaki antaa vapauden valita asuinpaikkansa, ei se ihan tuota voi tarkoittaa. Jos nimittäin Kela yrittää juosta vuokranantajien pyyntihinnat kiinni, sen pitäisi pian tajuta että maaliviiva juoksee samaa tahtia karkuun.


Muitakin talousasioita voisin kommentoida, mutta pitänee jättää toiselle päivälle.

Rakennusala on todellisessa osaamisen alennustilassa suomessa.
Ei vaadita todellakaan sitä osaamista, että voisi tulla raksalle duuniin, riittää, kun jaksaa kantaa 2by4", 20´ long olalla, mieluusti nippuna, eikä halua palkkaa enempää, kun 1600 kuussa. Näitä heppuja sitten tulee virosta. Osalla viron "rakentajia" ei ole hölkäisen pölähtävää käsitystä laadusta/laatuvaatimuksista suomalaisessa talonrakentamissa, eikä heitä kiinnosta pätkääkään.
Heillä tienaaminen perustuukin siihen, että "papereissa" sanotaan, että kotona on 4 lasta ja kodinhoidontuelle pyrkivä vaimo ja "toinen tili" tippuu koko ajan viroon "perheelle"....
On tama maa todellakin joo!
 
Osalla viron "rakentajia" ei ole hölkäisen pölähtävää käsitystä laadusta/laatuvaatimuksista suomalaisessa talonrakentamissa, eikä heitä kiinnosta pätkääkään.

Heh, edellisessä taloyhtiössä alapohjat meni kuusinumeroisella summalla uusiksi, kun löytyi näiden sankarien tekemiä n. 50cm sokkelista päättyviä salaojaputkia, suljettuja alapohjia täynnä homehtunutta rakennusjätettä plus virolaisten eväspapereita... :rolleyes: Pelastavaksi tekijäksi nousi se, että (viimeiseen asti vastuustaan kiemurtelemaan pyrkivä, jopa henkilökohtaisilla kirjeillä asukkaita pelotellut) hyvämaineinen suomalainen keskisuuri rakennusliike oli rempannut aluksi sosiaalitoimistolle 10v:ksi vuokratun rivitaloyhtiön alle 10v asian selviämisestä ja myynyt sitten juridisesti uusina gryndiasuntoina eteenpäin. Olivat jättäneet 20:n asunnon yhtiöstä yhden kylppärin yhden seinän remontoimatta, yrittivät sillä torpata asiaa mutta lopulta taipuivat korvaamaan koko summan miinus 10000 EUR :rolleyes:
 
Back
Top