StepanRudanskij
Respected Leader
Masentavaa seurata tätä pässinpäistä vääntöä talouden ympärillä ja varsinkin vasemmiston umpikyynistä valtapeliä nykyisen hallituksen kaatamiseksi ja mielellään ennenaikaisten eduskuntavaalien - Herra meitä siltä varjelkoon! - saamiseksi. Vai onko vasemmisto oikeasti niin pihalla taloudesta?
Suurimman laskun tästä tappelusta kun maksaa juuri se porukka jota vasemmisto väittää puolustavansa: Pienituloiset, työttömät, työelämästä syrjäytyneet. Vasemmiston ja ay-liikkeen toimin palkkatöistä ja vakituisista työsuhteista tehdään hissukseen harvinaisia poikkeuksia. Vai miksi luulette että henkilöstönvuokrauksesta on muutamassa vuodessa kasvanut suorastaan teollisuudenala suomalaiseen palvelubusinekseen?
Ihmisten palkkaamisesta on tehty Suomessa niin helkkarin pelottavaa ja riskialtista puuhaa että työn ostajat maksavat ilomielin puolitoista-kaksi kertaa ihmisen palkkaamisesta aiheutuvien kustannusten verran siitä että saa ostettua työsuorituksia ilman sitoutumista ihmiseen: On kannattavampaa hoitaa sopimuksia kuin suhteita. Alemman koulutuksen ihmiset ajautuvat henkilöstövuokrausfirmojen välistävetäjien saaliiksi ja korkeammin koulutetut ajautuvat myymään osaamistaan yhden miehen konsulttifirmoissaan.
Juttu nyt on vaan niin että Suomi on stagnaatiossa koska ylenmääräinen oikeudenmukaisuuden ja turvallisuuden tavoittelu on vesittäyt suomalaisten yritteliäisyyden ja vastuuntuntunnon. Luovuus tyrehtyy, hedelmätön nollasummapelaaminen saa ylivallan, ja yhteiskunta vajoaa pysähtyneisyyden tilaan kun halu riskinottoon loppuu. Ja sehän loppuu kun lopputulos on vain äärimmäisen harvoin riskinottajan itsensä kannalta suotuisa: Jos riski toteutuu ja epäonnistut yrittäjänä eli menet konkurssiin, yritystoiminnan jonkinlaisena moraalinäytelmänä näkevä yhteisö pitää epäonnistumistasi lopullisena ja peruuttamattomana todisteena kelvottomuudestasi ihmisenä. Jos taas menestyt, menestyksesi hedelmät viedään suurimmaksi osaksi sinulta ja kaupan päälle saat kuulla loputonta vittuilua hyväosaisten ahneudesta.
Tulevaisuus näyttää erityisen synkältä kun kuuntelee tälläkin palstalla kuultua itkua opiskelijoiden maailmanlaajuisesti käsittämättömän ruhtinaallisiin etuihin kohdistuvista leikkauksista.
Yliopisto-opiskelijat tai muutkaan opiskelijat eivät ole köyhiä tai huono-osaisia. Ei ole köyhyyttä alentaa vapaaehtoisesti ja väliaikaisesti tulotasoaan, jotta saisi tulevaisuudessa enemmän. Aika hyvä vertailukohta opiskelijalle on aloitteleva yrittäjä. Yrittäjä joutuu usein tekemään paljon töitä ilman juurikaan tuloja. Oman yrityksen rakentaminen vie kaiken ajan, eikä yrittäjä siis voi olla palkkatyössä muualla. Investoinnit omaan yritykseen tehdään usein lainarahalla. Kaikki tämä tapahtuu siinä toivossa, että yritys menestyy ja omistaja rikastuu.
Miksiköhän kukaan ei ole sitä mieltä, että yrittäjä on köyhä? Kukaan ei kannata merkittäviä tulonsiirtoja tuleville rikkaille yrittäjille siksi että nämä ovat jotenkin huono-osaisia. Kaikki ymmärtävät, että yrittäjän tulonalennus on väliaikaista ja vapaaehtoista. Kukaan ei vakavissaan sano, että yrittäjien pitäisi saada investointitavarat maksutta. Valtio ei jakele ilmaisia kaivinkoneita, ravintoloita tai kalastusaluksia vain sen vuoksi, että yrittäjillä ei alkuvaiheessa ole varoja.
Ai niin, opiskelu ei takaa automaattisesti hyväpalkkaista duunia? Juu, ei takaakaan eikä ole koskaan taannutkaan. Mikään tässä elämässä ei ole riskitöntä eikä automaattista, elämässä pitää pystyä ottamaan riskiä ja jos perse ei merivettä kestä niin parempi pysyä vaan siellä peräkammarissa äitin elätettävänä. Omaan osaamiseen ja työmarkkina-arvoon satsaamista pieniriskisempää sijoitusta on vaikea kuvitella mutta tämäkin tuntuu olevan kermaperseiselle nuorisolle liikaa.
Suomi pelaa nollasummapeliä koko ajan pienenevän kakun ympärillä ja kovin kummoista impulssia ei tarvita kun mennään miinussummapeliin jossa kakunjakokysymyksiä ryhdytään ratkomaan oman käden oikeudellla. Vaihtoehtohan olisi että muutettaisiin systeemiä inan verran siihen suuntaan että riskin ottamiseen kannustettaisiin ja onnistumisista palkittaisiin. Talous kun on psykologiaa ja pienilläkin insentiiveillä on ihmeitä tekevä vaikutus.
Samalla kun demokraattinen yhteiskuntajärjestys turvaa kansalaisvapaudet ja yhteiskuntarauhan, sen pitää luoda puitteet vapaiden markkinoiden vaurautta tuottavalle plussummapelille. Suomessa vaatimus riskittömään ja joka suhteessa turvalliseen elämään holhousvaltion tiukassa valvonnassa on ajanut markkinat täysin jumiin ja jos "yhteiskuntasopimukseksi jostain käsittämättömästä syystä nimetyn hintakilpailukyvyn säätöyrityksen kohtalosta voi jotain johtopäätöksiä vetää niin eipä hyvältä näytä.
Hyvin puhuttu siellä edessä/takana/välissä. Missä noista, sillä ei oikesti ole isoa merkitystä.