Suomalainen talouspropaganda

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vonka
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Honcho kirjoitti:
Heh, edellisessä taloyhtiössä alapohjat meni kuusinumeroisella summalla uusiksi, kun löytyi näiden sankarien tekemiä n. 50cm sokkelista päättyviä salaojaputkia, suljettuja alapohjia täynnä homehtunutta rakennusjätettä plus virolaisten eväspapereita... :rolleyes: Pelastavaksi tekijäksi nousi se, että (viimeiseen asti vastuustaan kiemurtelemaan pyrkivä, jopa henkilökohtaisilla kirjeillä asukkaita pelotellut) hyvämaineinen suomalainen keskisuuri rakennusliike oli rempannut aluksi sosiaalitoimistolle 10v:ksi vuokratun rivitaloyhtiön alle 10v asian selviämisestä ja myynyt sitten juridisesti uusina gryndiasuntoina eteenpäin. Olivat jättäneet 20:n asunnon yhtiöstä yhden kylppärin yhden seinän remontoimatta, yrittivät sillä torpata asiaa mutta lopulta taipuivat korvaamaan koko summan miinus 10000 EUR :rolleyes:
Klikkaa laajentaaksesi...

OH!
Hartela??
 
Jotain hyvää: tuotekehittely.

Toisin kuin muuta huipputeknologiaa, terveysteknologiaa Suomi vie enemmän kuin tuo. Viennin arvo on viisinkertaistunut 20 vuodessa.

Suomalainen terveysteknologia käy kaupaksi. Yhdysvallat on noussut vientialueista suurimmaksi. Sinne viedään tuotteista liki 40 prosenttia.

Viennin arvo viime vuonna oli ennätyksellisen suuri, 1,92 miljardia euroa. Kasvua edellisvuodesta oli 6,6 prosenttia.

http://yle.fi/uutiset/suomalaisella..._lujaa_viennissa_jalleen_uusi_ennatys/8787933
 
Näinköhän todella tulee tapahtumaan että kunnallisverot laskee, voi sanoa älä unta näe.

Kunnallisveroon tulee iso pakkoleikkaus
PolitiikkaKunnatSote

2016044612679.jpg

Valtiovarainministeriö valmistelee lakia, joka pakottaisi kuntia laskemaan merkittävästi veroastettaan, kun sote-menot siirtyvät valtion kontolle.


Tätä hallitus suunnittelee
Järjestämisvastuu. Sote-palveluiden järjestämisvastuu siirretään kunnilta 18 maakunnalle sekä 5 yhteistyöalueelle.

Rahoitus. Sote-palvelut rahoitetaan valtion verotuloista. Maakuntaveroa ei tule tällä vaalikaudella, mutta sen käyttöönottoa aletaan selvittää.

Valinnanvapaus. Valinnanvapautta edistetään julkisten palveluiden yhtiöittämisen kautta.

Aluehallinto. Maakunnille tulee laaja itsemääräämisoikeus, ja niille siirretään sote-vastuiden lisäksi paljon myös muita tehtäviä. Maakuntavaltuustot valitaan vaaleilla.

Hallitus aikoo pakottaa kunnat keventämään verotusta merkittävästi samalla, kun se siirtää kuntien budjeteista leijonanosan vievät sosiaali-ja terveysmenot maakuntatasolle. Valtiovarainministeriö valmistelee parhaillaan esitystä väliaikaisesta kunnallisveroleikkurista, joka määräisi kaikki kunnat laskemaan veroastettaan.

”Kaikkien kuntien täytyy laskea kunnallisveroprosenttia samalla prosenttiyksikkömäärällä. Lasku on toistakymmentä prosenttiyksikköä, tämänhetkisen arvion mukaan noin 12 prosenttiyksikköä”, kertoo VM:n vero-osaston päällikkö Terhi Järvikare.

Kunnilta vietäisiin näin valtaosa verotuloista. Tänä vuonna keskimääräinen kunnallisveroaste on 19,87 prosenttia.

Leikkuri olisi voimassa kolmesta viiteen vuotta.

Kunnille asetettava verokatto on osa sote-uudistusta, jonka suuntalinjoista hallitus kertoi keskiviikkona lisää. Sote-vastuut siirretään 18 maakunnalle, ja palvelut rahoitetaan valtion verotuloista maakunnille ohjattavilla valtionosuuksilla. Maakuntaveroa ei tule ainakaan tällä hallituskaudella.

”Uudistus rahoitetaan ansiotuloverotuksen uudistuksella. Kenenkään kokonaisveroaste tai progressio ei kiristy”, perhe- ja peruspalveluministeriJuha Rehula (kesk)
linjaa.

Näin runsaan 17 miljardin euron sote-menot siirtyvät kuntien harteilta valtiolle. Koska hallitusohjelmassa linjataan, ettei kokonaisveroaste saa nousta eikä kenenkään ansiotuloverotus saa kiristyä, hallitus haluaa varmistua, että kuntien menojen keventyminen menee täysimääräisesti kunnallisverotukseen.

Järvikare perustelee tasaleikkausta sillä, että näin varmistetaan kansalaisten yhtäläinen kohtelu asuinkunnasta riippumatta.

2016044612681.jpg

Nelikko. Petteri Orpo, Anu Vehviläinen, Juha Rehula ja Hanna Mäntylä kertoivat sote-uudistuksen uusimmista vaiheista tiedotustilaisuudessa. KUVA: LAURA KOTILA
Näin valmistelu etenee
Toukokuu 2016. Valinnanvapautta selvittäneen Brommelsin työryhmän raportti valmistuu. Hallitus tekee peruslinjaukset valinnanvapaudesta.

Marraskuu 2016. Hallituksen esitys järjestämislaista ja maakuntalaista eduskuntaan.

Helmikuu 2017. Hallituksen esitys valinnanvapauden laajentamisesta ja rahoituksen yksinkertaistamisesta eduskuntaan.

Tammikuu 2019. Lait voimaan.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio on huolissaan siitä, että verokatto kohtelisi kuntia hyvin eri tavoin. Joissain kunnissa sote-menot vastaavat noin puolta kaikista menoista, kun toisissa osuus budjetista on jopa 70 prosenttia. Myös veroasteet ja yhden veroprosentin tuottamat tulot vaihtelevat suuresti.

”Karkeasti voi sanoa, että esityksestä hyötyvät sellaiset kunnat, joissa käytetään paljon palveluita, mutta jossa verot ovat pienet. Vastaavasti esimerkiksi isoissa kaupungeissa nuori, työssäkäyvä väestö käyttää enemmän esimerkiksi työterveyden palveluita, mutta verotulot ovat suuret”, Tainio sanoo.

Uudistus iskisi esimerkiksi Espooseen, kun taas Itä- ja Pohjois-Suomen pikkukunnat pääsisivät vähemmällä.

”Lopputuloksena osa kunnista olisi ylirahoitettuja, osa alirahoitettuja”, arvioi myös erityisasiantuntija Tuomas Hanhela kuntakonsulttiyritysPerlaconista.

Vaikutuksia voitaisiin kompensoida esimerkiksi uudistamalla valtionosuusjärjestelmää. Jonkinlainen uudistus järjestelmään joudutaan tekemään, Hanhela uskoo.

Hallituksen sote-kaavailuissa maakunnat päättävät palveluiden järjestämisestä. Viiden yliopistosairaalan ympärille luodaan yhteistoiminta-alueet, jotka tekevät päätökset muun muassa investoinneista. Yhteistoiminta-alueet eivät ole oma hallinnon tasonsa, vaan ne ovat yhteistyöelimiä, jotka tekevät sopimukset maakuntien kanssa.

Vaikka maakunnista on tulossa laajasti itsevaltaisia, sote-asioissa valtio pitää ohjat omissa käsissään. Yksi syy tähän on, että sote-uudistuksella tavoitellaan merkittäviä säästöjä. Hallituksen 10 miljardin julkisen talouden tasapainotusohjelmasta kolme miljardia on jyvitetty sote-uudistukselle. Myös sote-palveluihin liittyvät ICT-hankinnat pidetään valtion vahvassa ohjauksessa.
 
Vonka kirjoitti:
Jotain hyvää: tuotekehittely.

Toisin kuin muuta huipputeknologiaa, terveysteknologiaa Suomi vie enemmän kuin tuo. Viennin arvo on viisinkertaistunut 20 vuodessa.

Suomalainen terveysteknologia käy kaupaksi. Yhdysvallat on noussut vientialueista suurimmaksi. Sinne viedään tuotteista liki 40 prosenttia.

Viennin arvo viime vuonna oli ennätyksellisen suuri, 1,92 miljardia euroa. Kasvua edellisvuodesta oli 6,6 prosenttia.

http://yle.fi/uutiset/suomalaisella..._lujaa_viennissa_jalleen_uusi_ennatys/8787933
Klikkaa laajentaaksesi...

Nimenomaan tuotekehittely, mutta monessa firmassa sitä on vähennetty radikaalisti joissain jopa lopetettu, kun nykytuotteilla ja toiminnalla tulos on ihan hyvä, mitäs sitten kun aika tai teknologia ajaa ohi tai joku kilpailia kehittää tuotteen joka on ominaisuuksiltaan ylivoimainen?
 
Geronimo kirjoitti:
Nimenomaan tuotekehittely, mutta monessa firmassa sitä on vähennetty radikaalisti joissain jopa lopetettu, kun nykytuotteilla ja toiminnalla tulos on ihan hyvä, mitäs sitten kun aika tai teknologia ajaa ohi tai joku kilpailia kehittää tuotteen joka on ominaisuuksiltaan ylivoimainen?
Klikkaa laajentaaksesi...

Nämä ovat yleensä niitä näkymättömiä ansoja. 1990-luvun laman toiveikkuus rakennettiin koulutuksen (joka on aina onnistuneen tuotekehittelyn pohjalla) varaan. Ajateltiin, että jos kaikesta muusta on tingittävä, siitä pidetään loppuun asti kiinni, koska sen varaan rakennetaan sitten uusi nousu.

Nyt ei ole mitään tällaista strategiaa.
 
Vonka kirjoitti:
Nämä ovat yleensä niitä näkymättömiä ansoja. 1990-luvun laman toiveikkuus rakennettiin koulutuksen (joka on aina onnistuneen tuotekehittelyn pohjalla) varaan. Ajateltiin, että jos kaikesta muusta on tingittävä, siitä pidetään loppuun asti kiinni, koska sen varaan rakennetaan sitten uusi nousu.

Nyt ei ole mitään tällaista strategiaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Onkohan mitään srategiaa tai on säästetään säästetään ja leikataan leikataan nämä sinänsä välttämättömät toimenpiteet ovatkin ainoita mitä yritykst ja erityisesti valtio tekee, mutta se tulevaisuuteen suunnattu kehtys ja invetoinnit on täysin unohdettu, saatan olla vanhanaikainen mutta riskeistä huolimatta investoinnit ja tuotekehittely ovat keino luoda hyvinvointia.

En muuten usko että pitkällätähtäimellä sitruunasta onnistutaan puristamaan loputtomasti mehua vaikka käyttäisi tehokkanpaa puristinta vaan se sitruunan kannattaa vaihtaa uudenpaan, aivan samoin kannattaa joskus kehittää ja investoida.
 
Vonka kirjoitti:
Nämä ovat yleensä niitä näkymättömiä ansoja. 1990-luvun laman toiveikkuus rakennettiin koulutuksen (joka on aina onnistuneen tuotekehittelyn pohjalla) varaan. Ajateltiin, että jos kaikesta muusta on tingittävä, siitä pidetään loppuun asti kiinni, koska sen varaan rakennetaan sitten uusi nousu.

Nyt ei ole mitään tällaista strategiaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Onhan se aika kuvaavaa, että esimerkiksi EK:n Alahuhta, joka kyllä kannattaa leikkauksia, toteaa että koulutuksesta leikataan liikaa. Lisäksi vaikka leikattaisiinkin yhtä paljon, niin mikäköhän idea on leikata juuri parhaiten pärjääviltä yksiköiltä? Jokainen toki varmaan tietää miksi niin tehdään (katsokaa missä parhaiten menestyvät yliopistot sijaitsevat), mutta eihän siinä mitään järkeä ole.
 
Tetra kirjoitti:
Onhan se aika kuvaavaa, että esimerkiksi EK:n Alahuhta, joka kyllä kannattaa leikkauksia, toteaa että koulutuksesta leikataan liikaa. Lisäksi vaikka leikattaisiinkin yhtä paljon, niin mikäköhän idea on leikata juuri parhaiten pärjääviltä yksiköiltä? Jokainen toki varmaan tietää miksi niin tehdään (katsokaa missä parhaiten menestyvät yliopistot sijaitsevat), mutta eihän siinä mitään järkeä ole.
Klikkaa laajentaaksesi...
Taloustieteilijät ovat yleensä eri mieltä vähän joka asiasta, mutta tutkimus- ja koulutusleikkauksia en ole kuullut kenenkään puolustavan. Niissä ei vaan ole mitään järkeä.
 
scip10 kirjoitti:
Taloustieteilijät ovat yleensä eri mieltä vähän joka asiasta, mutta tutkimus- ja koulutusleikkauksia en ole kuullut kenenkään puolustavan. Niissä ei vaan ole mitään järkeä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Riippuu aloista mitä aiotaan leikata. Ainakin tietyt instituutit ovat selkeästi leikattavissa pois ilman mitään merkittävää haittaa.
 
Tulevatko Suomen todelliset vientitulot tulevat muualta kuin on luultu? Tämä on strategisen suunnittelun kannalta varmasti tärkeä tutkimus, mutta epäilenpä että kulutustavaravientiäkin tarvitaan...

Tavaraviennin tilastot eivät pysy monimutkaisten globaalien valmistusketjujen perässä. Kun välituotteet ja komponentit risteilevät maasta toiseen, saattaa sama tuote eri valmistusvaiheessa päätyä tilastoihin moneen kertaan.

Iso osa kansainvälisistä tavaravirroista ei ole aitoa kauppaa vaan yritysten sisäistä liikennettä. On arvioitu, että 60 prosenttia EU:n viennistä Yhdysvaltoihin on itse asiassa konsernien sisäistä kauppavirtaa.

Lisäksi viennin volyymiin tuijottaminen ei ota huomioon, että luku voi olla isolta osin vain läpivirtausta, ulkomaisten välituotteiden jälleenvientiä pienen jalostuksen jälkeen. Kun arvioidaan eri toimialojen viennin merkitystä kansantaloudelle, parempi mittari on kotimainen arvonlisäys. Se kuvaa euromäärää, joka viennistä jää Suomeen palkanmaksuun ja voitonjakoon. Esimerkiksi elektroniikkateollisuudessa lähes puolet viennin arvosta menee ulkomaisten välituotteiden maksamiseen, kun palvelualoilla 80-90 prosenttia viennin arvosta tulee kotimaisesta arvonlisäyksestä.


http://m.kauppalehti.fi/uutiset/suo...a?ref=facebook%3Add26%3Fref%3Dfacebook%3Add26
 
  • Tykkää
Reactions: krd
Vonka kirjoitti:
Tulevatko Suomen todelliset vientitulot tulevat muualta kuin on luultu? Tämä on strategisen suunnittelun kannalta varmasti tärkeä tutkimus, mutta epäilenpä että kulutustavaravientiäkin tarvitaan...

Tavaraviennin tilastot eivät pysy monimutkaisten globaalien valmistusketjujen perässä. Kun välituotteet ja komponentit risteilevät maasta toiseen, saattaa sama tuote eri valmistusvaiheessa päätyä tilastoihin moneen kertaan.

Iso osa kansainvälisistä tavaravirroista ei ole aitoa kauppaa vaan yritysten sisäistä liikennettä. On arvioitu, että 60 prosenttia EU:n viennistä Yhdysvaltoihin on itse asiassa konsernien sisäistä kauppavirtaa.

Lisäksi viennin volyymiin tuijottaminen ei ota huomioon, että luku voi olla isolta osin vain läpivirtausta, ulkomaisten välituotteiden jälleenvientiä pienen jalostuksen jälkeen. Kun arvioidaan eri toimialojen viennin merkitystä kansantaloudelle, parempi mittari on kotimainen arvonlisäys. Se kuvaa euromäärää, joka viennistä jää Suomeen palkanmaksuun ja voitonjakoon. Esimerkiksi elektroniikkateollisuudessa lähes puolet viennin arvosta menee ulkomaisten välituotteiden maksamiseen, kun palvelualoilla 80-90 prosenttia viennin arvosta tulee kotimaisesta arvonlisäyksestä.


http://m.kauppalehti.fi/uutiset/suomen-todellinen-vientikarki/5WG4zZda?ref=facebook%3Add26%3Fref%3Dfacebook%3Add26
Klikkaa laajentaaksesi...
KL:n jutussa oli myös mukavat kuvat arvonlisäyksestä, jotka ansaitsevat mielestäni noston:
upload_2016-4-8_8-3-54.webp
Kuvan luvut ovat vuodelta 2011, joten ehkä vähintään olympiadin välein tulee uusi kuva saada tuotetuksi.
 
Geronimo kirjoitti:
Onkohan mitään srategiaa tai on säästetään säästetään ja leikataan leikataan nämä sinänsä välttämättömät toimenpiteet ovatkin ainoita mitä yritykst ja erityisesti valtio tekee, mutta se tulevaisuuteen suunnattu kehtys ja invetoinnit on täysin unohdettu, saatan olla vanhanaikainen mutta riskeistä huolimatta investoinnit ja tuotekehittely ovat keino luoda hyvinvointia.

En muuten usko että pitkällätähtäimellä sitruunasta onnistutaan puristamaan loputtomasti mehua vaikka käyttäisi tehokkanpaa puristinta vaan se sitruunan kannattaa vaihtaa uudenpaan, aivan samoin kannattaa joskus kehittää ja investoida.
Klikkaa laajentaaksesi...

Stagnaatio alkaa siitä kun aletaan kuvitella että maailma on valmis. Suomessa lillutaan haaleassa vedessä ja vaaditaan että elämän on oltava sekä riskitöntä että rikasta, mikä on suoraan sanottuna täysin mielipuolinen ajatus.

Kieltäytyminen riskinotosta tarkoittaa vääjäämätöntä hiipumista, putoamista alas kaikilla mittareilla koska ylöspäin menoon tai edes paikallaan pysymiseen tarvitaan riskinottoa ja siihen näköjään Suomessa ei ole enää halukkuutta. Ilmeisesti liian moni ihminen on todennut että on saavuttanut kaiken haluamansa ja on sortunut siihen kuvitelmaan että pystyy jäädyttämään maailman tähän pisteeseen kieltäytymällä näkemästä jatkuvasti kiihtyvää muutosta.

Ikävä juttu mutta nykyään täytyy juosta lujaa että pysyisi edes paikoillaan ja haaleassa vedessä lilluminen tarkoittaa sitä että ulkopuolelta tulee joku joka ottaa sinulta pois kaiken sen minkä kuvittelit omistavasi ikiusesti.

Pöljimmistä pöljin idea on kuvitella että hyvät ajat palaavat jos teemme halvemmalla sitä mitä kukaan ei meiltä halua ostaa.
 
Minuteman kirjoitti:
Stagnaatio alkaa siitä kun aletaan kuvitella että maailma on valmis. Suomessa lillutaan haaleassa vedessä ja vaaditaan että elämän on oltava sekä riskitöntä että rikasta, mikä on suoraan sanottuna täysin mielipuolinen ajatus.

Kieltäytyminen riskinotosta tarkoittaa vääjäämätöntä hiipumista, putoamista alas kaikilla mittareilla koska ylöspäin menoon tai edes paikallaan pysymiseen tarvitaan riskinottoa ja siihen näköjään Suomessa ei ole enää halukkuutta. Ilmeisesti liian moni ihminen on todennut että on saavuttanut kaiken haluamansa ja on sortunut siihen kuvitelmaan että pystyy jäädyttämään maailman tähän pisteeseen kieltäytymällä näkemästä jatkuvasti kiihtyvää muutosta.
.
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin teki Nokia ja kuinkas siinä sitten kävikään....?
 
Sekä seurauksiltaan että härskiydeltään kammottavin ja irvokkain näytelmä mitä vuosikymmeniin on nähty on ollut EK:n ja SAK:n allianssi työmarkkinoiden rigoris mortiksen säilyttämiseksi. SAK ei voi luopua valtaoikeuksistaan sanella viimeisen sanan työehtosopimuksissa ja EK taas ei voi ideologisista syistä suostua mihinkään sellaiseen jossa lainsäädännöllä rajoitettaisiin työnantajan ylivoimaista neuvotteluasemaa paikallisissa sopimuksissa.

Molemmat organisaatiot pitäisi julistaa järjestäytyneen rikollisuuden olomuodoiksi ja kohdella sen mukaan.

SAK ei piittaa pätkääkään työllisyydestä ja työttömistä, EK taas ei korvaansa lotkauta pienyrityksille ja pk-sektorille vaan toimii yksiislmäisesti vakiintuneiden suuryritysten (suomalaisessa mittakaavassa) edunvalvojana.

Kuitenkin ratkaisun avaimet ovat pienissä ja keskisuurissa yrityksissä jotka taitavat jo nyt työllistää yli puolet yksityisen sektorin duunareista. Näissä yrityksissä olisi parhaat edellytykset reilulle, toimivalle ja joustavalle paikalliselle sopimukselle joka taas tuottaisi takuulla talouskasvua ja hyvinvointia.

Mutta ei onnistu koska EK ja SAK.
 
SJ kirjoitti:
Riippuu aloista mitä aiotaan leikata. Ainakin tietyt instituutit ovat selkeästi leikattavissa pois ilman mitään merkittävää haittaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Periaatteessa kyllä, mutta kuka osaa määritellä tulevat voittaja-alat? Minä en osaa ja tuskin osaavat Grahn-Laasonen tai OPM:n virkamiehetkään. Siksi tutkimuksen ja koulutuksen on syytä olla laaja-alaista.

Mitä tiettyihin instituutteihin tulee, niin Aleksanteri-instituutin tutkimus voi olla korkealuokkaista, mutta laitoksen johto on kelvoton ja se tulisi vaihtaa.
 
scip10 kirjoitti:
Mitä tiettyihin instituutteihin tulee, niin Aleksanteri-instituutin tutkimus voi olla korkealuokkaista, mutta laitoksen johto on kelvoton ja se tulisi vaihtaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mikä nähdäkseni onnistuu, kun toimivat osat siitä sulautetaan johonkin muuhun yksikköön joka tutkii vastaavia asioita. Johto tulisi siis tuosta uudesta yksiköstä.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top