Suomalainen talouspropaganda

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vonka
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Nyt taitaa joku repiä jo pelihousunsa kun vassaritkin vertaavat Neuvostoliittoon:p

http://www.talouselama.fi/uutiset/r...a-suomessa-me-ollaan-neuvostoliitossa-6541990

Rakennusliitossa tuli vati täyteen politikointia: ”Ei me olla Suomessa, me ollaan Neuvostoliitossa”

Wow..:p Eikös Demaritkin ole muuttunut yrittäjien puolueeksi kun kokoomus vei duunarit...?

Taitaa olla menossa puolueiden perusagendoissa totaalinen muutos päinvastaiseksi alkuperäisiin...?
 
Umpisurkeaa, joo. Kova on into luovuttaa pois valtion omaisuutta pilkkahintaan tai lähes ilmaiseksi.
Aiemmin jo täälläkin on puhuttu Kemira GrowHow:n tapauksesta.
Tuossa Lipposen hallituksessa oli 6 kokoomusministeriä, mm. valtiovarainministeri. Mitenkähän en ole yllättynyt....

Isot miehet jaksaa jauhaa tätä samaa masentavaa paskaa. Fakta on niin että nykyinen omistaja on satsannut Siilinjärven tehtaaseen, tuotantoon ja työpaikkoihin semmoisia summia joita olisi ollut ihan turha kuvitellakaan valtionyhtiön tekevän. Ja se toinen ikuinen itkun aihe eli lannoitteiden hinta: Mikä ihmeen velvoite länsimaisin liiketoimintaperiaattein toimivalla yrityksellä on toimittaa lannoitteita suomalaisille jyväjemmareille alle maailmanmarkkinahintojen? Tai toisin päin: Jos Yara perii ylihintaa niin mikä estää teitä tuomasta kilpailevia tuotteita maailmalta Suomeen? Growhow jauhaa valtion kassaan hyvin tuloverorahaa ja on paikkakunnallaan erittäin tärkeä työllistäjä joka pitää osaltaan Kuopion seudun taloutta pyörimässä.

Meinaa välillä verisuoni katketa päästä kun kuuntelee kitinää milloin mistäkin yrityskaupasta. Pakko kysyä ihan tosissaan että jos teillä on noin raudanlujaa tietoa ja osaamista siitä mitä milloinkin kannattaa ostaa ja myydä ja millä hinnalla niin miksi ette myy ylivertaista osaamistanne vaikka jollekin investointipankille? Tekevät miljonäärin alta aikayksikön kenestä hyvänsä joka pystyy tunnistamaan hinnoitteluvirheet markkinoilla.
 
Isot miehet jaksaa jauhaa tätä samaa masentavaa paskaa. Fakta on niin että nykyinen omistaja on satsannut Siilinjärven tehtaaseen, tuotantoon ja työpaikkoihin semmoisia summia joita olisi ollut ihan turha kuvitellakaan valtionyhtiön tekevän. Ja se toinen ikuinen itkun aihe eli lannoitteiden hinta: Mikä ihmeen velvoite länsimaisin liiketoimintaperiaattein toimivalla yrityksellä on toimittaa lannoitteita suomalaisille jyväjemmareille alle maailmanmarkkinahintojen? Tai toisin päin: Jos Yara perii ylihintaa niin mikä estää teitä tuomasta kilpailevia tuotteita maailmalta Suomeen? Growhow jauhaa valtion kassaan hyvin tuloverorahaa ja on paikkakunnallaan erittäin tärkeä työllistäjä joka pitää osaltaan Kuopion seudun taloutta pyörimässä.

Meinaa välillä verisuoni katketa päästä kun kuuntelee kitinää milloin mistäkin yrityskaupasta. Pakko kysyä ihan tosissaan että jos teillä on noin raudanlujaa tietoa ja osaamista siitä mitä milloinkin kannattaa ostaa ja myydä ja millä hinnalla niin miksi ette myy ylivertaista osaamistanne vaikka jollekin investointipankille? Tekevät miljonäärin alta aikayksikön kenestä hyvänsä joka pystyy tunnistamaan hinnoitteluvirheet markkinoilla.

Kemira GrowHow todellakin myytiin yksityistämisinnostuksessa ilmeisesti totaaliseen alíhintaan kuten on käynyt lähes kaikissa valtion omistamien yhtiöiden myynneissä.

Toki jokainen viljelijä pyrkii saamaan tuotantopanokset järkevään hintaa ja tosiasia on ettei kilpailu taida toimia kunnolla Suomessa.

Maatalouden kriisi on selvio koko Euroopassa ja jos konkurssi aalto pyyhkäisee yli suomalaisen maatalouden ja uusia yrittäjiä ei tule tilalle koskee se silloin koko kansaa ruuan tuotannon arvo on nimittäin sellainen että jos ollaan tuonnin varassa niin sen maksamiseen ei taida edes metsäteollisuuden viennistä saatava tulo riittää ja silloin koko maa alkaa köyhtyä.
 
Fakta on niin että nykyinen omistaja on satsannut Siilinjärven tehtaaseen, tuotantoon ja työpaikkoihin semmoisia summia joita olisi ollut ihan turha kuvitellakaan valtionyhtiön tekevän.
Meinaa välillä verisuoni katketa päästä kun kuuntelee kitinää milloin mistäkin yrityskaupasta. Pakko kysyä ihan tosissaan että jos teillä on noin raudanlujaa tietoa ja osaamista siitä mitä milloinkin kannattaa ostaa ja myydä ja millä hinnalla niin miksi ette myy ylivertaista osaamistanne vaikka jollekin investointipankille? Tekevät miljonäärin alta aikayksikön kenestä hyvänsä joka pystyy tunnistamaan hinnoitteluvirheet markkinoilla.

Tähän vain sen verran, että hyvin on mennyt EK:n ja kokoomuksen puoluetoimiston propaganda perille.
Kritiikitön ja yhteisistä asioista tietämätön/välittämätön kiihko myydä/yksityistää/saada jokin yksityinen taho tienaamaan tällä.

Kysymyshän on vain siitä, että olisi ollut omistajien eli veronmaksajien kannalta vähintäänkin kohtuullista, että ao. päättäjät olisivat edes tienneet mitä oikeasti myydään ja mikä olisi markkinahinta, eikä annettu pois joko lähes ilmaiseksi tai räikeään alihintaan.
Kyllä noissa molemmissa tapauksissa olisi kohtuullisen pienellä panostuksella, vaikkapa ehdottamiisi investointipankkiireihin, saatu vähintäänkin realistinen arvio kohteesta.

Mistä muuten tiedät, ettei esim. jokin valtion (osaomistama) yhtiö olisi investoinut, jos/kun olisi tiennyt kohteen todellisen arvon/potentiaalin edes suunnilleen ?

Ei tässä ole mitään ylivertaista, aivan yleisellä tietämyksellä tällaisia voi arvioida, kunhan jaksaa tai haluaa vähän ottaa asioista selvää.
Ja ymmärrän hyvin, että tällainen stressaa, siinähän saattaisivat omat ja/tai "kaveripiirin" voitot pienetä, jos myyjä osaisi hinnoitella.

Monen pienyrittäjän tilanteen tunnen jollainlailla ja heidän asiaansa ajan mielelläni ja aina kun voin, mutta nämä tällaiset yhteisten resurssien/julkisen omaisuuden yms avulla rikastumaan pyrkivät keinottelijat ovat jotain aivan muuta.
 
Tähän vain sen verran, että hyvin on mennyt EK:n ja kokoomuksen puoluetoimiston propaganda perille.
Kritiikitön ja yhteisistä asioista tietämätön/välittämätön kiihko myydä/yksityistää/saada jokin yksityinen taho tienaamaan tällä.

Kysymyshän on vain siitä, että olisi ollut omistajien eli veronmaksajien kannalta vähintäänkin kohtuullista, että ao. päättäjät olisivat edes tienneet mitä oikeasti myydään ja mikä olisi markkinahinta, eikä annettu pois joko lähes ilmaiseksi tai räikeään alihintaan.
Kyllä noissa molemmissa tapauksissa olisi kohtuullisen pienellä panostuksella, vaikkapa ehdottamiisi investointipankkiireihin, saatu vähintäänkin realistinen arvio kohteesta.

Mistä muuten tiedät, ettei esim. jokin valtion (osaomistama) yhtiö olisi investoinut, jos/kun olisi tiennyt kohteen todellisen arvon/potentiaalin edes suunnilleen ?

Ei tässä ole mitään ylivertaista, aivan yleisellä tietämyksellä tällaisia voi arvioida, kunhan jaksaa tai haluaa vähän ottaa asioista selvää.
Ja ymmärrän hyvin, että tällainen stressaa, siinähän saattaisivat omat ja/tai "kaveripiirin" voitot pienetä, jos myyjä osaisi hinnoitella.

Monen pienyrittäjän tilanteen tunnen jollainlailla ja heidän asiaansa ajan mielelläni ja aina kun voin, mutta nämä tällaiset yhteisten resurssien/julkisen omaisuuden yms avulla rikastumaan pyrkivät keinottelijat ovat jotain aivan muuta.

Valtioiden omaisuuden yksityistäminen on ollut samanlainen rosvoretki kun Neuvostoliiton tuotantovälineiden yksityitäminen, tosin piemmässä mittakaavassa.

Jos Suomalaiset muistaisivat vain mitä tapahtui Telen omaisuuden yksityitamisessä ja mitä joku Vennamo siellä puuhasteli.

Aivan samoin Fortumin yksityistämisen yhteydessä politiikot ostivat osakkeita ja kohta niiden arvo nousi ja heidän varallisuutensa nousi huomattavasti, tämä on sinällään sallittua mutta kertoo että omaisuus myytiin alunperin alihintaan.

Näitä esimerkkejä on paljon ja Kemira Growhown myyntikin oli varsin outo, muistelen että alunalkaen viljelijät vastusti sitä ja nyt en ole varma mutta minulla on sellainen mielikuva eettä jossakin esitettiin ostajaksi myös kotimaista vaihtoehtoa? @Ikarus voisi muistaa paremmin koska asia liittyy hänen ammattiinsa.
 
Näitä esimerkkejä on paljon ja Kemira Growhown myyntikin oli varsin outo, muistelen että alunalkaen viljelijät vastusti sitä ja nyt en ole varma mutta minulla on sellainen mielikuva eettä jossakin esitettiin ostajaksi myös kotimaista vaihtoehtoa? @Ikarus voisi muistaa paremmin koska asia liittyy hänen ammattiinsa.

http://maailmankuva.com/politiikka/...itettiin-soklin-miljardien-arvoiset-malmit/25

Kemira Agron myynnistä tuossa. Viljelijät kauppaa vastusti, koska pöljempikin tajusi, että pörssiyhtiö Yara ottaa kauppahinnan heti eikä viidestoistapäivä.
Näin kävi, kaupan jälkeen lannoitteiden hinnat kaksinkertaistuivat yhdessä vuodessa. Valtio perusteli myyntiä sillä, että lannoiteliiketoiminta on huonosti kannattavaa. No, enpä tiedä, onhan Yara pärjännyt aika mukavasti.;) En jaksa muistaa, oliko tarjolla kotimaista ostajakanditaattia.
 
http://maailmankuva.com/politiikka/...itettiin-soklin-miljardien-arvoiset-malmit/25

Kemira Agron myynnistä tuossa. Viljelijät kauppaa vastusti, koska pöljempikin tajusi, että pörssiyhtiö Yara ottaa kauppahinnan heti eikä viidestoistapäivä.
Näin kävi, kaupan jälkeen lannoitteiden hinnat kaksinkertaistuivat yhdessä vuodessa. Valtio perusteli myyntiä sillä, että lannoiteliiketoiminta on huonosti kannattavaa. No, enpä tiedä, onhan Yara pärjännyt aika mukavasti.;) En jaksa muistaa, oliko tarjolla kotimaista ostajakanditaattia.

Tuonkaltainen muistikuva oli ja osui lähes oikeaan, jos hintoja olisi ollut pakko nostaa Suomaalaisen yhtiön voitot tahtovat jäädä kotimaahan ja hyödyttää sillatavoin kansantaloutta,

Onhan näistä Suomalais politiikkojen loisto kaupoista joku kirjoittanutkin-

http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203944-suomen-pahimmat-bisnesmokat
 
Tämä hyvä ja oivaltava kirjoitus sopii niin tälle kuin muuhunkin suomen "kehittämis" puuhasteluun liippaavaa ketjua...

http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215520-bluesia-toijalan-asemalla

Bluesia Toijalan asemalla
17.4.2016 10:39 Arno Kotro

Tuli käytyä Turussa filosofian oppikirjaa esittelemässä. Mukava reissu aina siihen asti, kun piti loppuillasta lähteä takaisin Helsinkiin. Hölmösti ajattelin, että kun Tampereeltakin menee tunnin välein junia Helsinkiin, niin varmaan sitten Turustakin. No ei mene. Olisi pitänyt katsoa karttaa. Ja varsinkin aikatauluja.

Onneksi puoli kymmeneltä näytti lähtevän juna, ja taksilla siihen kerkesinkin. Seuraava olisi lähtenyt kahdeksan tunnin kuluttua.

Junassa ostin lipun ja sanoin nuorelle naiskonduktöörille meneväni Helsinkiin, Tampereella ilmeisesti on vaihto. Konduktööri sanoi että eipä ole enää. Aikatauluja on jostain syystä rukattu niin että vaihto tapahtuu nykyään Toijalassa. Odotusaikaa asemalla olisi sellaiset neljäkymmentä minuuttia.

Konnari rupesi miettimään, miten saisin aikani kulumaan Toijalassa. Lupasi palata asiaan.

Vartin kuluttua hän tuli takaisin, istahti vastapäätä ja sanoi että on kovasti koettanut selvittää, mutta ei hyvältä näytä. Löysi kyllä baareja ja ravintoloita mutta mikään niistä ei ole enää tuohon aikaan auki. ABC-huoltamokin on liian kaukana. Ja asemarakennushan menee jo aikaisin kiinni. Sanoi että tämmöistä tämä on kun kovasti pitää säästää. Vaihdettiin siinä ajatuksia ajan hengestä laajemminkin.

Tämä alkaa olla kylmien asemien maa.

Toijalassa oli tosiaan hiljaista. ”Ei oo nakkikioskia, ei kahvilaa...” Mutta ihmismieli on jännä kapistus. Fiilis ei ollut yhtään hullumpi. Konduktöörin aurinkoinen palvelu lämmitti mieltä, meillä oli hauskaa.

Ajatus alkoi lentää Toijalan yössä. Taas opittiin jotain. Uskallan väittää, että asiakaspalvelu on muuttunut viime vuosina vähän siellä sun täällä (no, Töölön Kisahallin vakseja ei lasketa). Poissa on jopa se vanha yrmy-VR, joka neuvostososialistiseen tapaan tiedotti myöhästymisistäkin vasta pakon edessä, jos silloinkaan.

Suomi on täynnä loistavia palvelualojen ammattilaisia, jotka yrittävät parhaansa mukaan toimia asiakkaiden hyväksi, vaikka arkitodellisuudesta vieraantunut päättäjäporras keksisi mitä.

Mieleen tuli väistämättä koulumaailma. Äskettäin Helsingin opetuslautakunta halusi linjata, että lukioissa pitää käyttää digivehkeitä 75 prosenttia opetusajasta.

Päähänpisto on järjetön. Pitääkö oppituntien filosofista keskustelua vähentää ja katsoa kellosta, että nyt on taas älypuhelimet olleet liian vähän esillä ja niille on äkkiä keksittävä jotain käyttöä? Jos opiskelijoiden ensimmäinen tunti on ollut liikuntaa, pitääkö loppupäivä mennä kokonaan digivempeleitten kanssa, että saadaan prosentit täyteen? Miksi välineestä on tehty päämäärä?

Ehdotus vedettiin pois, mutta se että tuommoinen ehti edes käydä pöydällä, on uskomatonta.

Muitakin asiantuntijaportaan aivoituksia puski mieleen. Hiljattain Helsingin Sanomiin kirjoitti yliopiston koulutustutkija, joka pohti sijaisopettajan saamaa kylmää kyytiä levottoman luokan kanssa. Tutkijan mukaan nuorten huono käytös sijaista kohtaan johtui heidän vakituisesta opettajastaan, koska tämä oli pitänyt luokassa hyvää työrauhaa. Nyt se kostautui sijaisopettajan kaltoinkohteluna.

Logiikka vetää sanattomaksi.

Hyvät pomoportaan asiantuntijat ja seminaarihuoneiden virkamiehistö: järjen käyttö on sallittua. Eikä olisi yhtään pahitteeksi, jos heitettäisiin hetkeksi powerpointit ja kampaviinerit sivuun ja tultaisiin katsomaan miten täällä kuraportaassa menee.

Nyt meni ihan hyvin. Synkistyvät aatokset keskeytti lähestyvän Helsingin-junan valo, vain kymmenen minuuttia myöhässä.

 
Vielä tuosta Kemira / Yara kaupasta:
Olin maksanut ennen toteutunutta lannoiteteollisuuden myyntiä N-P-K lannoite tonnista 241.08 € tn alv 0%.
Seuravana syksynä maksoin Yaran samoista lannoitteista 363,93 € tn alv 0 %.
Tarkistin verokirjanpidosta. Ei ne hinnat kuitenkaan aivan kaksinkertaistuneet.

Viime vuonna marraskuussa NPK hinta oli 380.64 €/tn alv 0%. Jos tuottahintojen kehitys olisi ollut tänä ajanjaksona samanlaisella nousu-uralla, eihän tässä
mitään hätää. Valitettavasti tuona ajanjaksona onkin käynyt tuottajahintojen suhteen toisin, ne ovat laskeneet.

Viljelijät tuovat Euroopasta lannoitteita laiva lasteittain. Rahtaus laivalla maksaa samoin rahtaus sisämaahan. Satamien läheisyydessä oleville maatiloille tuonti on kannattavaa, sisämaan viljelijälle huonommin. Kun laivarahdin päälle rekkalastia (n.40tn) vetästään muutama sata kilometriä, Yaran hinnoissa ollaan.
 
lisää lunta tupaan.

Onko koittanut globalisaation loppu?
KansantalousSuhdanteet

2016044621685.jpg

Maailmankauppa kasvoi viime vuonna hitainta vauhtiaan sitten vuoden 2009.


Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kevätkokoukseen Washingtoniin viikonloppuna kokoontuvilla keskuspankkiireilla ja ministereillä on ainakin yksi yhteinen ihmettelyn aihe. Miksi maailmankauppa hidastuu? Onko kehityksen draiveri, globalisaatio, tullut tiensä päähän?

Maailmankauppa kasvoi viime vuonna hitainta vauhtiaan sitten vuoden 2009. Merirahtien hintoja kuvaava Baltic Dry Index kävi helmikuussa ennätysalhaalla.

Yleensä maailmankauppa on kasvanut selvästi nopeammin kuin maailman bruttokansantuote. Erityisen nopeaa kaupan kasvu oli vuosina 1986-2007. Kasvu tyssäsi kuitenkin finanssikriisiin, eikä se sen jälkeen ole päässyt entiseen vauhtiin.

Suomen Pankki on tuoreimmassa Euro & talous -julkaisussa pohtinut maailmankaupan hidastumisen syitä. Osittain ilmiölle on löydettävissä syyt suhdanteista, jotka ovat ohimeneviä. Osa syistä on rakenteellisia eli luonteeltaan pysyviä.
Ohimenevää voi olla esimerkiksi se, että Kiinan talouskasvu takkuilee. Myös muilla nousevilla talouksilla on ollut vaikeuksia, mikä on vähentänyt varsinkin investointitavaroilla käytävää kauppaa. Lisäksi EU:n alueella kasvu on ollut heiveröistä. Useissa maissa yritykset ja kotitaloudet ovat purkaneet velkaantuneisuuttaan, mikä on vähentänyt tavaroiden ja palveluiden kysyntää.

Hidastuvaa maailmankauppaa on selitetty myös raaka-aineiden halpenemisella. On itsestään selvää, että raaka-aineiden halpeneminen alentaa kaupan arvoa. Mutta Brysselissä toimivan Centre for European Policy Studies (CEPS) -tutkimuslaitoksen johtajan Daniel Grosin mukaan raaka-aineiden hinnalla ja maailmankaupalla on muukin yh-
teys. Kun raaka-aineiden hinnat ovat alhaalla, raaka-aineiden tuojan tarvitsee viedä vähemmän pitääkseen ulkomaankauppansa tasapainossa.

Suhdanteiden lisäksi maailmankauppaa mullistavat isot rakenteelliset tekijät.

Yksi syy kaupankäynnin vähenemiseen on Itä- ja Keski-Euroopan maiden sekä Kiinan talouksien kypsyminen. Niillä ei ole enää yhtä paljon kiinnikurottavaa kuin ennen.

Toinen tekijä on siirtymä tavarakaupasta palveluiden kauppaan. Palveluiden kauppa on paikallisempaa kuin tavarakauppa.

Lisäksi yritykset hajauttavat arvoketjujaan vähemmän kuin ennen. Kiinalaiset ovat oppineet valmistamaan älypuhelimia ihan omin avuin. Digitalisaatio ja 3D-tulostus mahdollistavat tuotteiden valmistamisen paikan päällä.

Tuotannon pilkkomista eri maihin on vähentänyt myös se, että monissa maissa on taantuman aikana suosittu kotimaista tuotantoa muun muassa verohelpotusten ja tukiaisten avulla.

Globalisaatio etenee yleensä aalloissa. Ensimmäinen aalto lähti liikkeelle teollistumisesta 1800-luvun lopulla. Sotien välissä globalisaatio taantui, mutta uusi aalto vyöryi taas sotien jälkeen, kun kaupan esteitä purettiin ja kehittyvät taloudet lähtivät nousuun.

Onko maailman meri nyt tyyntynyt ja globalisaation aalto talttunut?

Kysymys on olennainen, sillä Suomen vienti on vetänyt viime vuosina poikkeuksellisen heikosti. Jos maailmankaupan hidastumisen taustalla ovat isot rakenteelliset tekijät, ratkaisu Suomen ongelmiin ei välttämättä löydy vientiteollisuuden kilpailukyvyn parantamisesta.

Suomen Pankki ennustaa maailmankaupan kasvun jäävän tänä vuonna 2,7 prosenttiin. Kansainvälinen valuuttarahasto on ennustanut 3,4 prosentin kasvua. Kevätkokouksessaan IMF joutuu todennäköisesti korjaamaan kasvuennusteitaan alaspäin.
 
Tässähän alkaa tuntua että johtajilta on eväät lopussa kun kansakin kelpaa taloudenpelastajaksi, tosin kuinkahan tuo onnistuu.

http://www.talouselama.fi/uutiset/neuvo-imf-lta-kuluttakaa-enemman-tukekaa-kasvua-6542139

Neuvo IMF:lta: Kuluttakaa enemmän, tukekaa kasvua


Näinhän se on. Raha pitää kierrättää. Ei siitä nykyisin pankkitililläkään iloa ole. Pitää vaan huolehtia, että se ei karkaa veropetosten kautta Turkkiin tai al-Barakaatin kautta tukemaan islamisteja. Keksikää keinot pyörittää sitä Suomessa. Tietty jos kaikki mikä tulee, meneekin, niin en syytä. Silloin voi vaan tehdä pieniä painotuksen siirtoja.
 
Näinhän se on. Raha pitää kierrättää. Ei siitä nykyisin pankkitililläkään iloa ole. Pitää vaan huolehtia, että se ei karkaa veropetosten kautta Turkkiin tai al-Barakaatin kautta tukemaan islamisteja. Keksikää keinot pyörittää sitä Suomessa. Tietty jos kaikki mikä tulee, meneekin, niin en syytä. Silloin voi vaan tehdä pieniä painotuksen siirtoja.

Näinhän sen pitäisi olla, mutta jos eläkeläiseltä, lapsieerheeltä tai keltä tahansa leikataan niin silloi kulutuksen sijaan on järkevää säästää aivan samoin jos on mahdollista että töyttömyys uhkaa on säästettävä jos mahdollista vuoden tai kahden selviytymisvara, aivan samoin on varauduttava sairastumiseen ja vasta sen jälkeen on mahdollista kuluttaa jos toimii järkevästi.
 
PowerPoint hallitus

18apr2016
Kirjoittanut Kalle Isokallio | 5 Kommenttia


http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2016/04/18/powerpoint-hallitus/

Hallituksen toiminnassa näyttää olevan tärkeintä, miltä puuhastelu näyttää, ei se mitä, se saa aikaan. Innovaatioseteli, jep. Pannaan se isolla kalvoihin! Innovaatiopankki? Pannaan vielä isommalla! Aikuisten maailmassa kaikki tietävät, että julkiseen innovaatiopankkiin päätyvät vain ne ideat, jotka on vakavasti otettavissa yrityksissä jo hylätty kannattamattomina. Kannattavia ideoita ne vievät itse eteenpäin. Vai luuleeko hallitus, että suomalaisissa yrityksissä on niin paljon loistavia ideoita, ettei aika riitä kaikkien kaupallistamiseen? Toisaalta, perustihan valtio yhdeksänkymmentäluvun laman aikaankin roskapankin. Mutta se, että aikuiset miehet uskovat, että yksinyrittäjillä tai ansiosidonnaisella työttömyyskorvauksella ponnistelevilla on tilillään piilossa kymmeniä miljoonia, joilla jo kerran hylätystä idean tyngästä hiotaan toimiva prototyyppi, rämpätään ylös tuotanto ja pystytetään kansainvälinen jakeluverkosto, on hämmästyttävää.
Viiden tuhannen euron innovaatiosetelistäkään ei taida olla muuta hyötyä, kuin että kyvyttömät konsultit käyvät keräämässä ne pienyrityksiltä. Koska Olli Rehn kuitenkin uskoo konsulttien kykyyn innovoida uusia tuotteita, voisiko hän kertoa edes yhden esimerkin uudesta huipputuotteesta, johon joku pienyrittäjä on ostanut idean konsultilta viidellä tonnilla? Voisi kertoa myös konsultin kännykän numeron. Haluaisin oitis ostaa kyseiseltä Pelle Pelottomalta kymmenkunta loistavaa tuoteideaa.

Ministerimersulla on mukava vedellä moottoritiellä ohituskaistaa. Siitä varmaan kalvoihin tuli ohituskaista niille start up -yrittäjille, jotka jonottavat innoissaan miljoonat salkussa Suomeen muuttoa. Ihan aikuisten oikeasti! Jos joku haluaa sijoittaa Suomeen, sen pystyy tekemään jo tänään ilman kaistoja. Vain ani harva, jos yksikään, ulkomainen sijoittaja haluaa siirtää kirjansa Suomeen. Enemmän näyttää olevan haluja toiseen suuntaan, kun niin monet kotimaiset tuntuvat pakkailevan matkalaukkujaan. Kannattaisiko mieluummin miettiä, mikä kannustaisi heitä jäämään? Vai onko hallitukselta mennyt käsitteet sekaisin? Vain asfaltoitu tie on infrainvestointi, paperinen kaista ei ole. Kysykää Keynesiltä, jos ette usko.

Kuinka kauan täytyy odottaa, että hallitus ymmärtää miten yritykset toimivat? Yritys palkkaa lisää työntekijöitä, jos se on varma, että pystyy myymään ostetun työpanoksen asiakkailleen voitolla. Jos ei ole, ei palkkaa. Hallituksen tehtävänä on kaventaa työn ostamisen ja myymisen välistä kuilua. Se on hallituksen omissa käsissä. Vain sillä tavalla suomalaiset yritykset ja Suomi menestyvät. Ei konsulttiseteleillä, ei roskapankeilla eikä ohituskaistoilla.
Minua on alkanut pelottaa hallituksen osaamattomuus. Yrityksissä noin kyvytön johto pantaisiin vaihtoon
 
http://www.iltalehti.fi/tyoelama/2016041521416129_tb.shtml
Sadan teoksen professori: "Näin saadaan Suomi nousuun"

Maanantai 18.4.2016 klo 07.44

Aalto-yliopiston yrittäjyyden professori Arto Lahti, 66, on äärimmäisen tuottelias mies. Hän on ehtinyt julkaista uransa aikana jo peräti yli sata teosta.

Olen lukenut kymmenkunta Lahden kirjaa ja voi olla, että hän olisi joissain asioissa hyvinkin oikeassa, tai sitten ei. Julkistalous on vaikea asia ja vaikeasti hallittavissa. Ei voida toimia samoin, kuin yritystaloudessa, tai diktatuurissa.
 
Back
Top