http://juhonieminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213764-mihin-joka-vuosi-katoaa-viisi-miljardia
Aika hetkeen osuva blokikirjoitus
Aika hetkeen osuva blokikirjoitus
Suomalainen talouspropaganda
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
http://yle.fi/uutiset/tilastokeskus...tuu_enemman_veroeuroja_kuin_vouti_vie/8842299
Tilastokeskus selvitti: Kotitalouksille palautuu enemmän veroeuroja kuin vouti vie
Suomalaisten veronmaksajien julkisen talouden maksuja ja saamisia laskettaessa jäävät kotitaloudet keskimäärin voiton puolelle, Tilastokeskuksen lehdessä kirjoitetaan.
Noniiin, emävalekeskus on päässyt siis tekemään diagnoosia sairaasta verotuksesta, joka kohdentuu verovelvollisiin!
Hauskaa tekstiä, tässä alkaa tuntua siltä, että on keksitty ikiliikkuja! Mitä kovemmin verotetaan, sen suuremmin palautetaan verovelvollisille!
Korjata pitäisi, mutta ketä kiinnostaa, ei ainakaan päättäjiä eikä virkakoneistoa!
Tilastokeskus selvitti: Kotitalouksille palautuu enemmän veroeuroja kuin vouti vie
Suomalaisten veronmaksajien julkisen talouden maksuja ja saamisia laskettaessa jäävät kotitaloudet keskimäärin voiton puolelle, Tilastokeskuksen lehdessä kirjoitetaan.
Noniiin, emävalekeskus on päässyt siis tekemään diagnoosia sairaasta verotuksesta, joka kohdentuu verovelvollisiin!
Hauskaa tekstiä, tässä alkaa tuntua siltä, että on keksitty ikiliikkuja! Mitä kovemmin verotetaan, sen suuremmin palautetaan verovelvollisille!
Korjata pitäisi, mutta ketä kiinnostaa, ei ainakaan päättäjiä eikä virkakoneistoa!
krd
Ylipäällikkö
Kiva havainnollistava kuva:
http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/165/#_ftn3
Kotitalouksia on noin 2.6 miljoonaa. Näinollen kotitaloudet saavat vajaalla 8 miljardilla enemmän kuin maksavat. Velkaa otetaan sitten loput (erotus likimain yhteensä-sarakkeesta):
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/f...t1/?rxid=47a8b352-3006-4bb5-a7d3-3e7ec57e2ee6
Tuottamiskustannus on siis 3000€/v korkeampi kuin käyttäjä tällä hetkellä siitä maksaa, nykyisen järjestelmän ylläpito tarkoittaisi siis sen 3000€ lisämaksua/kotitalous/vuosi. Jos päättäjät romauttaisivat sen kertalaakista maksettavaksi, niin veikkaan, että ei kauaa tarvitsisi omaa asemaa ihmetellä.
Tuolla tietotrendit-linkissä oli mainittuna, että "Mikäli palvelujen hinta olisi sama kuin niiden tuottamiskustannus ja kotitalous maksaisi käyttämänsä palvelut kokonaan itse se tarkoittaisi keskimäärin noin viidenneksen (21 %) lisäystä kotitalouden kulutusmenoihin vuodessa."
Eri ryhmille käytön mukaan se tarkoittaisi seuraavaa:
Opiskelijalle +50%:
"Kaikkiaan opiskelijakotitalouden palveluihin kuluu verorahaa keskimäärin vajaat 9 000 euroa vuodessa. Jos opiskelijoiden tulisi kustantaa koulutus- ja muiden hyvinvointipalvelujen käyttö kokonaan itse, se tarkoittaisi lähes 50 prosentin lisäystä kotitalouden kulutusmenoihin."
Lapsiperheille +31%:
"Eniten julkista rahaa käytetään lasten koulutukseen, jonka osuus on noin 60 prosenttia. Lasten perusasteen koulutukseen kuluu vuodessa 7 000 ja toisen asteen koulutukseen 2 600 veroeuroa lapsiperhettä kohden.
Terveyspalveluihin kuluu neljännes – 4 500 euroa – ja sosiaalipalveluihin, eli käytännössä lasten päivähoitoon, 2 800 euroa. Jos lapsiperheiden pitäisi maksaa lasten koulutus, päivähoito ja muut hyvinvointipalvelut kokonaan itse, se tarkoittaisi keskimäärin lähes kolmanneksen (31 %) lisäystä perheen vuotuisiin kulutusmenoihin."
"Ilmaiset tai lähes ilmaiset hyvinvointipalvelut vapauttavat kotitalouden varoja muuhun kulutukseen toisin kuin maissa, joissa suuri osa perheen tuloista varataan esimerkiksi lasten koulutukseen tai, joissa lasten päivähoidosta joutuu maksamaan nelinumeroisia summia kuukaudessa, jolloin toisen vanhemman on edullisempaa jäädä kotiin hoitamaan lapsia."
Vanhuksille +19%:
"Jos kotona asuvien vanhusten pitäisi maksaa käytetyistä palveluista ja lääkkeistä täysimääräisesti, se tarkoittaisi keskimäärin noin viidenneksen (19 %) lisäystä kulutusmenoihin."
"Hyvinvointipalveluihin ei tässä suinkaan lueta kaikkia yhteiskunnallisia palveluja, vaan ainoastaan ns. yksilölliset palvelut kuten koulutus, terveydenhoitopalvelut, lasten päivähoito ja kunnalliset kotihoitopalvelut. Yhteiskunta ylläpitää myös monia muita ns. kollektiivisia palveluja, joita ovat esimerkiksi toimiva infrastruktuuri, yleiset liikuntapaikat ja puistot, poliisi, maanpuolustus ja kirjastot."
Bushmaster
Greatest Leader
Virossa alle 40.000 euron liikevaihdon yrityksiltä poistettiin arvonlisävero.
28.4.2016 19:47 Pertti Lindeman
13 kommenttia
http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisu...vaihdon-yrityksilta-poistettiin-arvonlisavero
Viron hallitus päätti tänään nostaa yritysten arvonlisäveron maksuvelvollisuuden rajaa pienyritysten ja ammatinharjoittajien osalta 16.000€:n liikevaihdosta 40.000€:n ylittävään liikevaihtoon. Eli alle 40.000€:n vuosiliikevaihdolla toimivilla yrityksillä ei ole arvonlisäveron ilmoitusvelvollisuutta.
Viron hallitus todella panostaa yksityisyrittäjyyteen. Se ei tue yritysten monopolisoitumista, vaan estää sitä ja lisää yritysten kilpailua. Näillä toimilla edesautetaan talouden tervettä kehitystä, josta hyötyvät kuluttajat, yrittäjät ja valtio.
Suomessa liikevaihto raja on 10.000 euroa, jolloin yritys ei ole toiminnastaan arvonlisäverovelvollinen. Suomessa raja voisi olla, ottaen huomioon Suomen hinta ja kustannustaso, alle 100.000€:n liikevaihdon tekeviltä yrityksiltä voitaisiin poistaa arvonlisävero velvollisuus. Esimerkiksi Britanniassa vain yli 114.397€:n liikevaihtoa pyörittävät yritykset ovat arvonlisävero velvollisia ja Italiassa raja on 65.000€:n liikevaihto.
Virossa siirretään nyt myös pankeille ja muille lainanantajille vastuuta luotonannosta. Sillä pystytään estämään kuluttajien ja yrityksien ylivelkaantumista. Tulevaisuudessa Virossa joutuu vastuuseen ja korvausvelvolliseksi huolimaton luotonantaja, ja ylivelkaantuneen vastuuta piennetään. Sillä pyritään estämään ylivelkaantuminen, luottotietojen menettäminen ja syrjäytyminen yhteiskunnasta. Vertailun vuoksi Suomessa on jo kohta 400.000 ylivelkaantunutta, luottohäiriömerkinnän omaavaa, joista osa on jo syrjäytynyt yhteiskunnasta, ja suurin osa ei enää jaksa antaa täyttä panosta työelämässä tai yrittäjänä. Suomen osalta karkeastikin arvoituna ylivelkaantueitten alentuneena työpanoksena menetetään miljardeja euroja vuodessa.
Virossa toimii myös kilpailuvirasto tehokkaasti. Korruptiotutkintaan panostetaan reippaasti ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja puolueettomuutta tarkkaillaan erityisesti. Viron pääministeri Taavi Rõivas totesi viime syyskuussa näin: "– Kukaan ei voi kuvitella, että on Viron lakien yläpuolella", Lähde: Iltasanomat.
Viro on jo ohittanut yrittäjäturvallisena maana Suomen.
Lähde Viron Postimees lehti: http://majandus24.postimees.ee/3673315/kaibemaksukohustuslase-piirmaar-touseb-40-000-euroni
28.4.2016 19:47 Pertti Lindeman
13 kommenttia
http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisu...vaihdon-yrityksilta-poistettiin-arvonlisavero
Viron hallitus päätti tänään nostaa yritysten arvonlisäveron maksuvelvollisuuden rajaa pienyritysten ja ammatinharjoittajien osalta 16.000€:n liikevaihdosta 40.000€:n ylittävään liikevaihtoon. Eli alle 40.000€:n vuosiliikevaihdolla toimivilla yrityksillä ei ole arvonlisäveron ilmoitusvelvollisuutta.
Viron hallitus todella panostaa yksityisyrittäjyyteen. Se ei tue yritysten monopolisoitumista, vaan estää sitä ja lisää yritysten kilpailua. Näillä toimilla edesautetaan talouden tervettä kehitystä, josta hyötyvät kuluttajat, yrittäjät ja valtio.
Suomessa liikevaihto raja on 10.000 euroa, jolloin yritys ei ole toiminnastaan arvonlisäverovelvollinen. Suomessa raja voisi olla, ottaen huomioon Suomen hinta ja kustannustaso, alle 100.000€:n liikevaihdon tekeviltä yrityksiltä voitaisiin poistaa arvonlisävero velvollisuus. Esimerkiksi Britanniassa vain yli 114.397€:n liikevaihtoa pyörittävät yritykset ovat arvonlisävero velvollisia ja Italiassa raja on 65.000€:n liikevaihto.
Virossa siirretään nyt myös pankeille ja muille lainanantajille vastuuta luotonannosta. Sillä pystytään estämään kuluttajien ja yrityksien ylivelkaantumista. Tulevaisuudessa Virossa joutuu vastuuseen ja korvausvelvolliseksi huolimaton luotonantaja, ja ylivelkaantuneen vastuuta piennetään. Sillä pyritään estämään ylivelkaantuminen, luottotietojen menettäminen ja syrjäytyminen yhteiskunnasta. Vertailun vuoksi Suomessa on jo kohta 400.000 ylivelkaantunutta, luottohäiriömerkinnän omaavaa, joista osa on jo syrjäytynyt yhteiskunnasta, ja suurin osa ei enää jaksa antaa täyttä panosta työelämässä tai yrittäjänä. Suomen osalta karkeastikin arvoituna ylivelkaantueitten alentuneena työpanoksena menetetään miljardeja euroja vuodessa.
Virossa toimii myös kilpailuvirasto tehokkaasti. Korruptiotutkintaan panostetaan reippaasti ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja puolueettomuutta tarkkaillaan erityisesti. Viron pääministeri Taavi Rõivas totesi viime syyskuussa näin: "– Kukaan ei voi kuvitella, että on Viron lakien yläpuolella", Lähde: Iltasanomat.
Viro on jo ohittanut yrittäjäturvallisena maana Suomen.
Lähde Viron Postimees lehti: http://majandus24.postimees.ee/3673315/kaibemaksukohustuslase-piirmaar-touseb-40-000-euroni
http://yle.fi/uutiset/saastokuuri_vei_helsingin_yliopistosta_musiikinopettajan_tehtavan__rahat_riittivat_400_vuotta/884778
Punakynä viuhui myös Japani-professuurille
Irtisanominen osui myös Japanin kielen ja kulttuurin professoriin Rein Raudiin. Julkilausumassaan hän ihmettelee, miten käy yli sadalle opiskelijalle, ja mitä asiasta tuumii Japanin suurlähetystö. Professuuri perustettiin parikymmentä vuotta sitten osittain Japanin lahjoittamin varoin.
Japanin opiskelun suosio on ollut kasvussa, mutta varadekaani Hanna Snellman muistuttaa, että yliopiston täytyy pohtia toimintansa sen mukaan, mitkä ovat yhteiskunnan suurimmat tarpeet.
– Meillä alkaa syksyllä somalinkielen opetus, ja arabian opetusta lisätään merkittävästi. Niille on todella suuri tarve. Me emme voi pitää kiinni 1880-luvun oppituolijaosta. Maailma muuttuu ja yliopiston pitää muuttua sen mukana.
Täällä on puhuttu että pitäisikö suomen kuulua länteen vai itään. No, suunta on etelä
Punakynä viuhui myös Japani-professuurille
Irtisanominen osui myös Japanin kielen ja kulttuurin professoriin Rein Raudiin. Julkilausumassaan hän ihmettelee, miten käy yli sadalle opiskelijalle, ja mitä asiasta tuumii Japanin suurlähetystö. Professuuri perustettiin parikymmentä vuotta sitten osittain Japanin lahjoittamin varoin.
Japanin opiskelun suosio on ollut kasvussa, mutta varadekaani Hanna Snellman muistuttaa, että yliopiston täytyy pohtia toimintansa sen mukaan, mitkä ovat yhteiskunnan suurimmat tarpeet.
– Meillä alkaa syksyllä somalinkielen opetus, ja arabian opetusta lisätään merkittävästi. Niille on todella suuri tarve. Me emme voi pitää kiinni 1880-luvun oppituolijaosta. Maailma muuttuu ja yliopiston pitää muuttua sen mukana.
Täällä on puhuttu että pitäisikö suomen kuulua länteen vai itään. No, suunta on etelä
Bushmaster
Greatest Leader
Kylllä Suomessa myös osataan, vaikka näitäkin joku haluaisi ajaa alas! Tässä vertailussa otettiin suhdeluvuissa huomioon myös oppilaitoksen koko. Ei ne Nallen rahat ole kaikki menneet hukkaan. Hankenissa opiskelee ja työskentelee myös koko joukko suomenkielisiä. Esimerkkinä suomenkielinen huippuprofessori Anne Brunila.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1460688611215
Hanken listattiin viidenneksi parhaaksi yliopistoksi kansainvälisessä vertailussa
Kärkisijat menivät yhdysvaltalaisille yliopistoille.
Kotimaa 15.4.2016 13:25
http://www.hs.fi/kotimaa/a1460688611215
Hanken listattiin viidenneksi parhaaksi yliopistoksi kansainvälisessä vertailussa
Kärkisijat menivät yhdysvaltalaisille yliopistoille.
Kotimaa 15.4.2016 13:25
krd
Ylipäällikkö
Ja kun tarpeeksi leikataan niin pääsee ykköseksi.
krd
Ylipäällikkö
Oho! Somalian turistit on kansantaloudelle tosi tärkeitä. Kauppasuhteista puhumattakaan.
sotaylijumala
Alikersantti
Tosta helsingin yliopiston jutusta sen verta, että kyseinen yliopistohan teki viime vuonna joku 50 milj. euroa ylijäämää aka voittoa. Valtion säästöistä huolimatta olisivat voineet pitää joka ikisen työntekijän palkkalistoilla tuon ylijäämän avulla, mutta voitoista ei haluttu luopua käsittääkseni. Tästä oli juuri uutinen. Asiaa ihmettelen suuresti. Yliopistojen tehtävänähän on jakaa sivistystä ja tiedettä kansalle, eikä tehdä voittoa.
Suomen kokoinen maa ei tarvitse 15 yliopistoa. Toimintoja ja tutkimusta pitäisi kohdentaa sekä yhdistää yliopistojen välillä. Turhaa kahden pikku paikan tutkia yhtä samaa asiaa laihoin tuloksen. Mielummin yksi iso, ja samalla tuloksellisempi yksikkö. Säästöt voivat olla ehkä paikallaankin, herättelee ehkä yliopistoja pöhöttyneestä tilasta. En osaa sanoa.
Suomen kokoinen maa ei tarvitse 15 yliopistoa. Toimintoja ja tutkimusta pitäisi kohdentaa sekä yhdistää yliopistojen välillä. Turhaa kahden pikku paikan tutkia yhtä samaa asiaa laihoin tuloksen. Mielummin yksi iso, ja samalla tuloksellisempi yksikkö. Säästöt voivat olla ehkä paikallaankin, herättelee ehkä yliopistoja pöhöttyneestä tilasta. En osaa sanoa.
Joo. Osittain samaa mieltä. Yliopistopuolella joillakin aloilla tiivistäminen olisi ihan paikallaan. Taustasta huolimatta tarkoitan esim. humanistisia aloja. Silti kilpailu eri laitosten välillä on ihan hyvästä, samoin mahdollisimman monialaiset kampukset. Tiivistämisen voisi ehkä tehdä tyyliin: Oulu (syö Rovaniemen), Kuopio (Syö Joensuun ja osan Jyväskylästä), Lappeenranta, Tampere (Vaasa ja osa Jyväskylästä), Turku, Helsinki. Ruotsinkieliset laitokset yhdistettäisiin suomenkielisiin ja saman paikkakunnan päällekkäisyydet poistettaisiin. Sivulaitokset pois.
Ammattikorkeakouluille kokonaisuudessaan tarveharkinta. Itse en ole lainkaan vakuuttunut tarpeesta/henkilökunnan osaamisesta.
Silti tuosta Helsingin yliopiston tuloksesta kannattaa huomata, että ylijäämä vastaa 25 päivän käyttömenoja, eli sinänsä on ihan hyvä, että pientä pelivaraa on. Nimim. joskus täytettiin selvityksiä tulostuksista.
https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/2015_helsingin_yliopisto_tilinpaatos.pdf
Bushmaster
Greatest Leader
Suomen opiskelijamäärillä me tarvitaan 3 yliopistoa. Ammattikorkeakouluja maksimissaan 4...
aivan turhia "sivukampuksia" nyt olemassa...
jokainen opiskelija, joka ei ole suomen kansalainen lukukausimaksujen maksajaksi, opintokausi pitäisi olla 100 000 euron pinnassa. Jos raha ei riitä, niin bagdatin yliopistolla varmaan riittää, sinne vaan.
fulcrum
Greatest Leader
"Mitä eroa on kirveellä ja medianomilla? -Kirveelle olisi töitä."
Nojoo. Opinahjojen vähentäminen on vähän sellainen monipiippuinen juttu. Kyllähän sitä helposti tulee mieleen että kun paikassa A ja paikassa B opetetaan samaa asiaa, niin karsitaan pois paikka B. Valitettavasti yleensä käy sitten niin että jäljelle jäänyt oppilaitos on kasvukeskuksessa, ja paikan B opiskelijat menevät sinne. Aluepoliittisesti ei mitenkään ongelmaton tilanne, edes paikan A kannalta, jossa yleensä esimerkiksi asuntojen hinta on ennestäänkin jo korkea.
Nojoo. Opinahjojen vähentäminen on vähän sellainen monipiippuinen juttu. Kyllähän sitä helposti tulee mieleen että kun paikassa A ja paikassa B opetetaan samaa asiaa, niin karsitaan pois paikka B. Valitettavasti yleensä käy sitten niin että jäljelle jäänyt oppilaitos on kasvukeskuksessa, ja paikan B opiskelijat menevät sinne. Aluepoliittisesti ei mitenkään ongelmaton tilanne, edes paikan A kannalta, jossa yleensä esimerkiksi asuntojen hinta on ennestäänkin jo korkea.
Kaarne
Majuri
Itä-Suomessa tapahtuu, Joensuu ja Kuopio on yhdistetty Itä-Suomen yliopistoksi vuonna 2010 sen jälkeen siellä on ollut aika monet YT:t oilla päällekkäisyyksiä on karsittu. Vastikään päätettiin lakkauttaa Savonlinnan kampus, jossa on opettajakoulutuslaitos. Kieltenopetus Savonlinnassa loppui jo aiemmin.
Aluepolitiikan kannalta pitäisi kyllä olla riittävä verkosto, esimerkiksi Kuopion hammaslääkärikoulutuksen lakkauttaminen 90- luvulla tuntuu Itä-Suomessa vaikka koulutus aloitetiin uudelleen muutama vuosi sitten.
Lähdin pois Joensuusta vähän yhdistymisen jälkeen, vapaaehtoisesti. Eli tuttua on. Seinät vain tahtovat maksaa, joten keskittäminen yhteen paikkaan toisi säästöjä.
HY:ssä on mennyt turhan paljon rahaa raskaaseen keskushallintoon. Tästä oli vertailukin HY:n ja Wienin yliopiston välillä. Wienissä huomattavasti suurempi osuus päätyi perustehtäviin, opetukseen ja tutkimuksen. En valitettavasti muista tuon selvityksen nimeä, että saisin sen lähteeksi tähän. On myönnettävä, että Helsingissä on tehty toimia hallinon keventämiseksi jo ennen näitä yt- neuvotteluja. Herkästi käy niin, että säästöjen toteutus annetaan keskushallinnon tehtäväksi ja tämä sälyttää ne eteenpäin. Lopulta säästetään sieltä alimmalta taholta lähimpää opiskelijoita.
Nyt opetus- ja tutkimushenkilöstön osalta arvostettiin tutkimusnäyttöjä. Ohjeena oli tutkimustietokannan päivitys ennen yt:tä. Siinä vain jää opetusansiot pois kokonaan. Kannustimet henkilökunnalle muodostuu sellaisiksi, että opetukseen minimipanos ja kaikki muu aika tutkimuksen.
Nyt opetus- ja tutkimushenkilöstön osalta arvostettiin tutkimusnäyttöjä. Ohjeena oli tutkimustietokannan päivitys ennen yt:tä. Siinä vain jää opetusansiot pois kokonaan. Kannustimet henkilökunnalle muodostuu sellaisiksi, että opetukseen minimipanos ja kaikki muu aika tutkimuksen.
Ja suomeksi julkaistavan tutkimuksen arvo =0. Käytännössä historiantutkijan ainoa pisteitä tuova julkaisukanava on Scandinavian Journal of History, mutta sinne oli 2-3 vuoden jono, kun itse pyörin yliopistolla. Ulkomailla julkaisee lähinnä ne, jotka ulkomailla tutkii ja opettaa. Esim. Historiallinen Aikakauskirja, joka on historiantutkimuksen ykkösfoorumi Suomessa on pisteytyksen mukaan 0 pojon arvoinen. Kelpaa kuitenkin väikkärin artikkelien julkaisualustaksi.
Kun Itä-Suomen yliopistoa muodostettiin, havaittiin sellainen pikkujuttu, että Lääkiksestä esim. 10 tyyppiä osallistuu yhden artikkelin laatimiseen. Artikkeli julkaistaan saman tien ulkomailla julkaisussa, joka tuo maksimipisteet (sovitaan, että 10 pinnaa). Jokainen artikkelin laatimiseen osallistunut ja siinä tekijäksi nimetty tutkija saa merkitä itselleen maksimipisteet, eli 10x10=100 pistettä lääketieteelliselle. Hissan puolelle yksi surkimus vääntää kerää puoli vuotta aineistoa ja kirjoittaa kuukauden artikkelia, joka julkaistaan vuoden päästä HAikissa. 0 pistettä hissanlaitokselle, tosin tilanteen tasoittamiseksi HAikin julkaisuista saa säälipisteinä n.1. Lisäksi kannattaa huomata, että samasta lääkiksen tutkimuksesta voidaan julkaista samalla porukalla useampia artikkeleita. Niin tietenkin myös historian puolella, mutta siellä tutkimukset julkaistaan yleensä monografiana, eli suomeksi sanottuna kirjana.
Ja kyllä. Olen sitä mieltä, että lääketiede on tärkeämpää ja arvokkaampaa kuin historiantutkimus. Ja kyllä. Historian puolella pitäisi katsoa peiliin ja opetella kirjoittamaan englanniksi ja ottaa kontaktia reippaammin ulkomaille. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kaikkien tieteenalojen vertaaminen samoilla mittareilla on hedelmätöntä sinänsä. Lisäksi mielestäni on vähän tyhmää julkaista suomalaisista tehtyä tutkimusta, jonka kohdeyleisö on suomalaiset, englanniksi vain sen vuoksi, että kerätään pisteitä yliopistolle.
Tuo opetustyön mitätöinti on ihan perseestä. Ainut kerta, kun kuulin siitä olleen jotain konkreettista hyötyä, oli presidentin puoliso, jonka valintaperusteissa todettiin opetuksen tason korvaavan tieteellisten tuotosten puutteita.
Ja vielä muutaman vuoden takaa:
Akavan puheenjohtaja
Viljasella oli ihan asiaakin, mutta osa esimerkeistä antoi viitteitä, että kyse oli enemmänkin ideologiasta kuin tiedosta. Lappeenrannan yliopiston porukka ihmetteli (mielestäni aiheesta), että jos Kymijoki-laaksossa on maailman toiseksi suurin (Japanissa suurin) metsäteollisuuden keskittymä, niin miten se ei riitä yhteistyökumppaniksi teknilliselle yliopistolle.
Mutta tietenkin, jos ajattelee kuten Hesarin kommentoija artikkelissa proffan potkuista:
Akavan puheenjohtaja
Viljasella oli ihan asiaakin, mutta osa esimerkeistä antoi viitteitä, että kyse oli enemmänkin ideologiasta kuin tiedosta. Lappeenrannan yliopiston porukka ihmetteli (mielestäni aiheesta), että jos Kymijoki-laaksossa on maailman toiseksi suurin (Japanissa suurin) metsäteollisuuden keskittymä, niin miten se ei riitä yhteistyökumppaniksi teknilliselle yliopistolle.
Mutta tietenkin, jos ajattelee kuten Hesarin kommentoija artikkelissa proffan potkuista:
on tutkimuksesta ja koulutuksesta leikkaaminen ihan loogista. Mutta niitä innovaatioita on ehkä turha hirveästi odottaa.
Aivan. Yliopistoja "kehitetään" tai veistetään liian usein ideologia edellä. Ja niin se on muunkin yhteiskunnan toimintojen suhteen.
Puiden tutkiminen on varsin tarpeellista hommaa, kun suunnitellaan metsän käyttöä, kestävää toimintaa ja hyvää taloudellista lopputulosta.
Jos teknilliselle yliopistolle ei yhteistyökumppaniksi riitä oloissamme megaluokan kumppani, niin kysyä pitää, mikä sitten kelpaa? Toivottavasti on vähintään yhtä järeän luokan kumppani ohittanut ym. keskittymän......taustalla on taatusti tieto siitä, että te-yo saa päättäjiltä rahaa johonkin muuhun paremmin...ja tuolloin päätös on tehty joko ideologian pohjalta tai sitten on totisesti joku tulevaisuuteen sijoittuva näkymä, joka ohittaa metsäteollisuuden heittäen. Onkohan, en tiedä.