Suomalainen talouspropaganda
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/195...ua-korkeakoulua-ja-yliopistoa-suomi-tarvitsee
”Kuinka monta ammattikorkeakoulua, korkeakoulua ja yliopistoa Suomi tarvitsee?” - Ekonomistilla uusi näkökulma koulutusleikkauksiin
Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen kertoo kannattavansa koulutusleikkauksia, kun puhutaan ainoastaan koulutusmenojen kokonaispotin leikkauksista. Sorjonen perustelee näkemystä sillä, että koululaisten ja opiskelijoiden määrä vähenee.
–Julkinen keskustelu on nähdäkseni toistaiseksi unohtanut yhden oleellisen asian. Kuinka suuria ovat tulevat nuoret ikäluokat? Onko koulutettavia tulevaisuudessa enemmän vai vähemmän kuin nyt? Jos ikäluokat ovat pienempiä, koulutusmenoja on ehkä mahdollista pienentää siten, että panostus per oppilas tai opiskelija voi kasvaa paitsi nimellisesti myös reaalisesti, hän kommentoi blogissaan.
Sorjonen viittaa Tilastokeskuksen väestöennusteeseen, jonka mukaan enintään 25-vuotiaiden määrä on vähentynyt 199 000 henkilöä (11 prosenttia) vuoden 1980 jälkeen. Ennusteen määrä lisäksi vähenee seuraavan vuosikymmenen aikana ainakin 25 000 henkilöä lisää (vajaalla kahdella prosentilla).
–Vain peruskouluikäisten määrä kasvaa lähivuosina, mutta se onkin matalin ainakin 35 vuoteen. Eikä se nouse läheskään tarpeeksi paikatakseen viimeisen 15 vuoden aikana koetun yli 50 000 lapsen vähennyksen, hän huomauttaa.
Sorjonen korostaa myös, että lukioikäisten määrä on vähentynyt jyrkästi ja heitä on nyt vähiten 24 vuoteen.
–Se selittää, miksi erityisesti 20–25-vuotiaiden eli potentiaalisten korkeakouluopiskelijoiden määrän ennustetaan vähenevän 10 prosenttia seuraavan vuosikymmenen aikana. Tarha- ja esikouluikäisten määrän arvioidaan vähenevän jopa pysyvän oloisesti. Leikkauksista huolimatta menot per opiskelija voivat silti edelleen nousta, ainakin jos opiskelijoiden määrä ollenkaan seuraa ikäluokan kokoa. Tämän lisäksi pitää voida keskustella siitä, kuinka monta ammattikorkeakoulua, korkeakoulua ja yliopistoa tarvitsee maa, jossa 20–25-vuotiaiden määrä vähenee selvästi, hän sanoo.
Pankin ekonomistilla on mielipide.
”Kuinka monta ammattikorkeakoulua, korkeakoulua ja yliopistoa Suomi tarvitsee?” - Ekonomistilla uusi näkökulma koulutusleikkauksiin
Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen kertoo kannattavansa koulutusleikkauksia, kun puhutaan ainoastaan koulutusmenojen kokonaispotin leikkauksista. Sorjonen perustelee näkemystä sillä, että koululaisten ja opiskelijoiden määrä vähenee.
–Julkinen keskustelu on nähdäkseni toistaiseksi unohtanut yhden oleellisen asian. Kuinka suuria ovat tulevat nuoret ikäluokat? Onko koulutettavia tulevaisuudessa enemmän vai vähemmän kuin nyt? Jos ikäluokat ovat pienempiä, koulutusmenoja on ehkä mahdollista pienentää siten, että panostus per oppilas tai opiskelija voi kasvaa paitsi nimellisesti myös reaalisesti, hän kommentoi blogissaan.
Sorjonen viittaa Tilastokeskuksen väestöennusteeseen, jonka mukaan enintään 25-vuotiaiden määrä on vähentynyt 199 000 henkilöä (11 prosenttia) vuoden 1980 jälkeen. Ennusteen määrä lisäksi vähenee seuraavan vuosikymmenen aikana ainakin 25 000 henkilöä lisää (vajaalla kahdella prosentilla).
–Vain peruskouluikäisten määrä kasvaa lähivuosina, mutta se onkin matalin ainakin 35 vuoteen. Eikä se nouse läheskään tarpeeksi paikatakseen viimeisen 15 vuoden aikana koetun yli 50 000 lapsen vähennyksen, hän huomauttaa.
Sorjonen korostaa myös, että lukioikäisten määrä on vähentynyt jyrkästi ja heitä on nyt vähiten 24 vuoteen.
–Se selittää, miksi erityisesti 20–25-vuotiaiden eli potentiaalisten korkeakouluopiskelijoiden määrän ennustetaan vähenevän 10 prosenttia seuraavan vuosikymmenen aikana. Tarha- ja esikouluikäisten määrän arvioidaan vähenevän jopa pysyvän oloisesti. Leikkauksista huolimatta menot per opiskelija voivat silti edelleen nousta, ainakin jos opiskelijoiden määrä ollenkaan seuraa ikäluokan kokoa. Tämän lisäksi pitää voida keskustella siitä, kuinka monta ammattikorkeakoulua, korkeakoulua ja yliopistoa tarvitsee maa, jossa 20–25-vuotiaiden määrä vähenee selvästi, hän sanoo.
Pankin ekonomistilla on mielipide.
http://www.taloussanomat.fi/kansant...aliskuun-saldo-10-/20164960/12?pos=luetuimmat
Karu luku Suomen viennistä: maaliskuun saldo -10 %
Suomen tavaravienti laski maaliskuussa kymmenen prosenttia ja tuonti kahdeksan prosenttia vuodentakaisesta.
ja poliitikot vaan jubailee siitä, että kuinka kotoutetaan...
Homma hanskassa heillä??? Todellakin, kun vielä joku löytäisi hanskat...
Karu luku Suomen viennistä: maaliskuun saldo -10 %
Suomen tavaravienti laski maaliskuussa kymmenen prosenttia ja tuonti kahdeksan prosenttia vuodentakaisesta.
ja poliitikot vaan jubailee siitä, että kuinka kotoutetaan...
Homma hanskassa heillä??? Todellakin, kun vielä joku löytäisi hanskat...
Bushmaster
Greatest Leader
http://www.taloussanomat.fi/kansant...aliskuun-saldo-10-/20164960/12?pos=luetuimmat
Karu luku Suomen viennistä: maaliskuun saldo -10 %
Suomen tavaravienti laski maaliskuussa kymmenen prosenttia ja tuonti kahdeksan prosenttia vuodentakaisesta.
ja poliitikot vaan jubailee siitä, että kuinka kotoutetaan...
Homma hanskassa heillä??? Todellakin, kun vielä joku löytäisi hanskat...
Olen pitkään ihmetellyt sitä miten jokainen poliitikko tietää mitä puuttuu ja mitä tarvitaan että talous saataisiin nousuun, mutta nyt on 10 vuotta vaan puhuttu näistä puutteista sekä tarpeista mutta mitään positiivista eivät ole poliitkot saaneet aikaan ja samaa jargonia toistetaan uudestaan ja uudestan...?
Tuottavan duunin työpaikat vaan vähenevät suomesta kokoajan....
Olisko jollain tällä laudalla jotain neuvoa/ajatusta näille umpityhmille suomen "talousnero poliitikoille" miten kansalle saataisiin duunia suomeen...?
http://vehkanen.blogspot.fi/2015/06/lama-taantuma-tyottomyys-suomi-nousuun.html
Tämä blogi ei varmaan täytä "luotettavan lähteen" termejä, mutta ihan kivaa jargonia
http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/6935/aaeae9e9cc
Tässä on sitten vielä eräs navigointivälineen esittelytilanne...
Voi vittu, ei voi kyllä muuta todeta... Häpeäisin silmäni päästä, jos olisi tuollaista tehnyt.
Bushmaster
Greatest Leader
http://vehkanen.blogspot.fi/2015/06/lama-taantuma-tyottomyys-suomi-nousuun.html
Tämä blogi ei varmaan täytä "luotettavan lähteen" termejä, mutta ihan kivaa jargonia
http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/6935/aaeae9e9cc
Tässä on sitten vielä eräs navigointivälineen esittelytilanne...
Voi vittu, ei voi kyllä muuta todeta... Häpeäisin silmäni päästä, jos olisi tuollaista tehnyt.
Ainakin saa hyvät naurut vakavasta aiheesta..
Ainakin saa hyvät naurut vakavasta aiheesta..
Joo, olen nauranut jo useamman vaalikauden, alkaa vaan mennä jo vähän "pakkonaurun" puolelle, tai ainakin jo hysteerinen sävy saavutettu
https://www.turku.fi/uutinen/2015-0...f-7-ja-8-risteilijat-tui-cruises-varustamolle
Meyer Turku rakentaa Mein Schiff 7 ja 8 -risteilijät TUI Cruises -varustamolle
TUI Cruises Ag ja Meyer Turku Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen kahden risteilyaluksen rakentamisesta. Tilaus vahvistaa entisestään telakan tilauskirjaa, joka tällä hetkellä ulottuu aina vuoteen 2020 asti.
Elikkä toimitushetkiä on 2016 ja 2017 vuosina, joinain kuukausina siis pompskahtaa.
No eipä hätää, kohta pomppaa hallituksen SUOMI NOUSUUN indeksit ja on taas sluibarit kertomassa suu messingillä, että "tässä kuussa taas vienti vetää, meidän politiikan ansiosta".
Meyer Turku rakentaa Mein Schiff 7 ja 8 -risteilijät TUI Cruises -varustamolle
TUI Cruises Ag ja Meyer Turku Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen kahden risteilyaluksen rakentamisesta. Tilaus vahvistaa entisestään telakan tilauskirjaa, joka tällä hetkellä ulottuu aina vuoteen 2020 asti.
Elikkä toimitushetkiä on 2016 ja 2017 vuosina, joinain kuukausina siis pompskahtaa.
No eipä hätää, kohta pomppaa hallituksen SUOMI NOUSUUN indeksit ja on taas sluibarit kertomassa suu messingillä, että "tässä kuussa taas vienti vetää, meidän politiikan ansiosta".
http://ohohupsis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/126097-tukiainen-suomen-suurin-vientiartikkeli
Ihan vaan hyvä huomio.
Ihan vaan hyvä huomio.
yrjö
Ylipäällikkö
Ei se ehkä ihan sillee mee, että joko kannattaa kaikkien verojen lakkauttamista tai sit nykyinen verotus on optimi...
Täytyy nyt muistaa mikä verotuksen funktiot ovat: tietenkin kerätään rahat valtion kassaan. Toissijainen funktio on ohjaus. Otetaan esim. tuo autovero. Suomi täyttää kassansa autoilijoiden rahoilla. Samalla Suomi ohjaa suomalaisia ajamaan vanhoilla autoilla ja sellaisilla autoilla joihin ei hankita lisävarusteina turvallisuutta edistäviä varusteita. Esim. kaistavahteja, automaattista jarrutusta jos näyttää että ajetaan jalankulkijan yli jne.
Jos lukkiutumattomat jarrut olisi keksitty 5 vuotta sitten niin nyt sellaiset olisivat tavallisen palkansaajan automallissa hintava lisävaruste. Verotus ohjaa niin, että Suomessa niitä valitaan vähemmän kuin muualla. Tämä on väärin. Verotusta ei pidäkään tarkastella ainoastaan fiskaalisesta näkökulmasta.
Toivottavasti kukaan ei ajattele noin.
Mitä tulee autoveroon, niin tietysti hienoa että jotkut kantavat huolta liikenteen turvallisuudesta Suomesta. Olisi mielenkiintoista tietää mikä olisi taloudellisin tapa tehdä liikenteestä turvallisempaa - on tietysti muitakin keinoja liikenteen turvallisuuden edistämiseen kuin autoveron alennus.
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/a...ayttaa-lopettakaa-perassa-hiihtaminen/5883946
Suomessa yhä asuva USA:n ex-suurlähettiläs näpäyttää: "Lopettakaa perässä hiihtäminen"
Bruce Oreckin mukaan Suomessa kävellään rauhallisesti silloinkin kuin olisi tarvetta juosta.
Yhdysvaltalainen Bruce Oreck on asunut Suomessa vuodesta 2009. Viime vuoteen saakka hän toimi Suomessa Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläänä.
Vuosien aikana Oreckille on ehtinyt muodostua selvä kuva siitä, mikä maassa mättää: New Yorkissa kasvaneesta ja suurkaupungin tahtiin tottuneesta Oreckista kaikki täällä tapahtuu kovin hitaasti.
Suomessa yhä asuva USA:n ex-suurlähettiläs näpäyttää: "Lopettakaa perässä hiihtäminen"
Bruce Oreckin mukaan Suomessa kävellään rauhallisesti silloinkin kuin olisi tarvetta juosta.
Yhdysvaltalainen Bruce Oreck on asunut Suomessa vuodesta 2009. Viime vuoteen saakka hän toimi Suomessa Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläänä.
Vuosien aikana Oreckille on ehtinyt muodostua selvä kuva siitä, mikä maassa mättää: New Yorkissa kasvaneesta ja suurkaupungin tahtiin tottuneesta Oreckista kaikki täällä tapahtuu kovin hitaasti.
Minuteman
Eversti
Miten kulutuksesta tuli avain paratiisiin?
9.5.2016 14:19 matti viren
Keskustelu alkaa yleensä näin: ”Miten voit hyväksyä leikkauksia? Etkö yhtään ajattele, miltä ihmisistä tuntuu, kun heiltä otetaan pois…”..
Niin ekonomistilla ei ole sydäntä eikä sielua. He ovat pahoja ihmisiä. Toista ovat sosiologit, filosofit, toimittajat ja tietenkin poliitikot. He ymmärtävät pienen ihmisen hädän.
Mutta mitä tarkoittaa fraasi, ”ei saa leikata”. Onko rahaa todella rajattomasti; voidaanko kaikille antaa ”tarpeidensa mukaan”, niin kuin vanhassa iskulausessaa sanottiin. Jos yrittää ymmärtää ”ei tarvitse leikata” koulukuntaa, on huomaavinaan kaksi hieman erilaista versiota, jolla väitettä perustellaan.
Yksinkertaisin versio sanoo, että rahaa vaan yksinkertaisesti on rajattomasti. Ennen kaikkea sitä pääomapiireillä, mutta myös valtiolla on rajattomat resurssit. Pääomapiirien suurista rahoista tiesi kertoa jo O.W. Kuusinen Työmiehen talousoppi-kirjassa (1924) väittäessään, että palkoilla ja hinnoilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Kun väite tuntuu hieman epäuskottavalta, on sitä höystettävä sopivalla salaliittoteorialla: pääomapiirien sadat miljardit ovat piilossa joissain paratiiseissa. Puheet pääomapiirien kansalta piilottamista sadoista miljardeista tuovat mieleen Josef Stalinin selitykset 1930-alun maatalouden kollektivisoinnin aikaansaamalle nälänhädälle: syy ei suinkaan ollut kollektivisoinnissa vaan kulakkien piilottamassa viljassa ja myrkyttämissä lehmissä ja hevosissa.
Jos ei usko näihin ”rahaa vain yksinkertaisesti on valtavasti” tarinoihin, voi tukeutua lievästi sofistikoidumpaan versioon, joka sanoo, että kuluttamalla rahaa syntyy lisärahaa. Ekonomistislangissa tämä tarkoittaa samaa, kuin että finanssipolitiikan ekspansio on itserahoittavaa, lisäämällä menoja, menojen suhde tuloihin pienenee.
Mutta nämä tarinat ovat satua, eikö totta!
Ei rahaa ole rajattomasti, ja vaikka julkinen sektorin olisi miten erilainen kuin kotitaloudet ja yritykset, on silläkin budjettirajoituksensa. Eli aina joltain leikataan. Jos sinulta ei leikata, niin naapuriltasi leikataan. Jos nyt ei leikata julkisista menoista, niin huomenna leikataan lastemme tuloista. Reilu peli, laitetaan lapset maksamaan. Kukaan ei yleensä suostu myöntämään kannattavansa tätä epämoraaliselta kuulostavaa ratkaisua, vaan suuntaa katseensa muihin väestöryhmiin. Ja sitten ollaankin jo tutuilla askelkuvioilla: leikataan niiltä, joilla on rahaa. Ah, miten ihanan helpolta se kuulostaakin.
Mutta jos tulot tasataan, niin miksi kukaan tekisi enää töitä? Saadakseen valtion ansiomerkin, ei kai nyt sentään. Korkein marginaalivero on 58 % ja se päälle tulee vielä keskimäärin 30 prosenttia kulutusveroja – ketä enää kiinnostaa rehkiä työelämässä. Ilmanko eläkkeelle pyritään jo viisviitosena? Mutta pääomatuloistahan on paljon alhaisemmat verot, sanotaan. Mutta ei se nyt ihan niinkään mene. Pienyrittäjälle maksettavaksi kertyy ensinnäkin ALV (24 %) ja nettotuloista vielä pääomavero (34 %) ja jäljelle jääneistä tuloista vielä kulutusverot. Toki jotkut suurten pääomatulojen saajat pääsevät vähemmällä, mutta mitä sitten? Vanhaa fraasia käyttääkseni, pääomalla ei ole isänmaata, ja näinhän se on. Pääoma menee sinne, mistä saa parhaimman tuoton, jos tuotot ajetaan alas, päästään toki eroon pääomista. Paradoksaalista on se, että ne jotka kiivaimmin paheksuvat pääoman liikkeitä maasta toiseen, ovat kaikkien innokkaimpia avaamaan rajoja maahanmuutolle. Paradoksaalista on sekin, että vaikka väitetään yrittäjien rikastuvan helposti, yritysten määrä on ollut laskussa. Suomen tilanne on kansainvälisten vertailujen mielessä poikkeava myös siinä mielessä, että yritykset eivät kasva yhtä työpaikkaa suuremmiksi, eli vaikka uusia yrityksiä perustetaankin, ne jäävät poikkeuksellisen usein yhden hengen työpaikoiksi.
Käsi kädessä heikon yrittäjyyden kanssa kulkee alhainen säätäminen – kotitalouksien (julkisesta sektorista puhumattakaan) – säästämisaste on viimeiset pari vuosikymmentä ollut nollan tuntumassa ja viime vuonna negatiivinen. Mitä se merkitsee? Ihmisillä ei mitään varoja pahan päivän varalle. Netto-omaisuus on sama, mikä on peritty vanhemmilta, mutta muuten se on keskimäärin lähes nolla. Koti ja auto ovat velkaa pankeille tai muille rahoituslaitoksille.
Kun tulee mikä tahansa onnettomuus, on vain yksi pelastus: KELA ja sosiaalivirasto. On vaikea ymmärtää, että sotien jälkeen 1950-luvulla, jolloin ihmiset olivat todella köyhiä, kotitalouksien säästämisaste oli yli 10 %. Sama tilanne oli julkisen sektorin osalta. Eikä sotien jälkeen kukaan sanonut, että pannaanpa sotavelat lasten maksettaviksi. Valtion velka/BKT -suhde oli vuonna 1945 yli 100 %, kun otetaan huomioon sotakorvaukset. Kuitenkin jo 1960-luvun alkuun mennessä valtion velkasuhde oli laskenut 10 %:iin (ks. oheinen kuvio). Nyt optimistisin arvio on, että velan kasvu saadaan pysähtymään vuosikymmen loppuun mennessä; velkojen takaisinmaksusta ei kukaan puhu. Mitä varakkaammiksi ihmiset ovat tulleet, sitä köyhemmiksi he itsensä kokevat ja sitä kärsimättömämmin he haluavat lisää muitten kustannuksella.
Luulisi, että tähän nurjaan kehitykseen reagoitaisiin supistamalla kulutusta, mutta miten ollakaan, Suomen ongelmien syynä sanotaan olevan liian alhainen kulutus. Miten se voi olla niin, kulutusmenojen (julkiset + yksityiset) osuus BKT:sta on (oli 2015) peräti 80 %. 1960 –luvun alussa se oli vain 61 %, eikä juuri sen korkeampi 1970-luvulla. Kaiken järjen mukaan kasvun moottoreina Suomen kaltaisessa avoimessa taloudessa ovat vienti ja investoinnit, mutta niille jää aika vähän tilaa jos kaikki tulot menevät kulutukseen. Uusimmat tavaraviennin tilastot kertovat, että vienti supistui alkuvuodesta, tammi-maaliskuussa 8 % (aika kauheaa). Uskooko joku, että tämä supistuminen voidaan korvata syömällä ja juomalla enemmän. Siitäkö kasvu lähtee liikkeelle? Vai hoituuko se kansalaispalkalla? Vai onko vielä joku hullumpi idea esittämättä?
Matti Viren
9.5.2016 14:19 matti viren
Keskustelu alkaa yleensä näin: ”Miten voit hyväksyä leikkauksia? Etkö yhtään ajattele, miltä ihmisistä tuntuu, kun heiltä otetaan pois…”..
Niin ekonomistilla ei ole sydäntä eikä sielua. He ovat pahoja ihmisiä. Toista ovat sosiologit, filosofit, toimittajat ja tietenkin poliitikot. He ymmärtävät pienen ihmisen hädän.
Mutta mitä tarkoittaa fraasi, ”ei saa leikata”. Onko rahaa todella rajattomasti; voidaanko kaikille antaa ”tarpeidensa mukaan”, niin kuin vanhassa iskulausessaa sanottiin. Jos yrittää ymmärtää ”ei tarvitse leikata” koulukuntaa, on huomaavinaan kaksi hieman erilaista versiota, jolla väitettä perustellaan.
Yksinkertaisin versio sanoo, että rahaa vaan yksinkertaisesti on rajattomasti. Ennen kaikkea sitä pääomapiireillä, mutta myös valtiolla on rajattomat resurssit. Pääomapiirien suurista rahoista tiesi kertoa jo O.W. Kuusinen Työmiehen talousoppi-kirjassa (1924) väittäessään, että palkoilla ja hinnoilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Kun väite tuntuu hieman epäuskottavalta, on sitä höystettävä sopivalla salaliittoteorialla: pääomapiirien sadat miljardit ovat piilossa joissain paratiiseissa. Puheet pääomapiirien kansalta piilottamista sadoista miljardeista tuovat mieleen Josef Stalinin selitykset 1930-alun maatalouden kollektivisoinnin aikaansaamalle nälänhädälle: syy ei suinkaan ollut kollektivisoinnissa vaan kulakkien piilottamassa viljassa ja myrkyttämissä lehmissä ja hevosissa.
Jos ei usko näihin ”rahaa vain yksinkertaisesti on valtavasti” tarinoihin, voi tukeutua lievästi sofistikoidumpaan versioon, joka sanoo, että kuluttamalla rahaa syntyy lisärahaa. Ekonomistislangissa tämä tarkoittaa samaa, kuin että finanssipolitiikan ekspansio on itserahoittavaa, lisäämällä menoja, menojen suhde tuloihin pienenee.
Mutta nämä tarinat ovat satua, eikö totta!
Ei rahaa ole rajattomasti, ja vaikka julkinen sektorin olisi miten erilainen kuin kotitaloudet ja yritykset, on silläkin budjettirajoituksensa. Eli aina joltain leikataan. Jos sinulta ei leikata, niin naapuriltasi leikataan. Jos nyt ei leikata julkisista menoista, niin huomenna leikataan lastemme tuloista. Reilu peli, laitetaan lapset maksamaan. Kukaan ei yleensä suostu myöntämään kannattavansa tätä epämoraaliselta kuulostavaa ratkaisua, vaan suuntaa katseensa muihin väestöryhmiin. Ja sitten ollaankin jo tutuilla askelkuvioilla: leikataan niiltä, joilla on rahaa. Ah, miten ihanan helpolta se kuulostaakin.
Mutta jos tulot tasataan, niin miksi kukaan tekisi enää töitä? Saadakseen valtion ansiomerkin, ei kai nyt sentään. Korkein marginaalivero on 58 % ja se päälle tulee vielä keskimäärin 30 prosenttia kulutusveroja – ketä enää kiinnostaa rehkiä työelämässä. Ilmanko eläkkeelle pyritään jo viisviitosena? Mutta pääomatuloistahan on paljon alhaisemmat verot, sanotaan. Mutta ei se nyt ihan niinkään mene. Pienyrittäjälle maksettavaksi kertyy ensinnäkin ALV (24 %) ja nettotuloista vielä pääomavero (34 %) ja jäljelle jääneistä tuloista vielä kulutusverot. Toki jotkut suurten pääomatulojen saajat pääsevät vähemmällä, mutta mitä sitten? Vanhaa fraasia käyttääkseni, pääomalla ei ole isänmaata, ja näinhän se on. Pääoma menee sinne, mistä saa parhaimman tuoton, jos tuotot ajetaan alas, päästään toki eroon pääomista. Paradoksaalista on se, että ne jotka kiivaimmin paheksuvat pääoman liikkeitä maasta toiseen, ovat kaikkien innokkaimpia avaamaan rajoja maahanmuutolle. Paradoksaalista on sekin, että vaikka väitetään yrittäjien rikastuvan helposti, yritysten määrä on ollut laskussa. Suomen tilanne on kansainvälisten vertailujen mielessä poikkeava myös siinä mielessä, että yritykset eivät kasva yhtä työpaikkaa suuremmiksi, eli vaikka uusia yrityksiä perustetaankin, ne jäävät poikkeuksellisen usein yhden hengen työpaikoiksi.
Käsi kädessä heikon yrittäjyyden kanssa kulkee alhainen säätäminen – kotitalouksien (julkisesta sektorista puhumattakaan) – säästämisaste on viimeiset pari vuosikymmentä ollut nollan tuntumassa ja viime vuonna negatiivinen. Mitä se merkitsee? Ihmisillä ei mitään varoja pahan päivän varalle. Netto-omaisuus on sama, mikä on peritty vanhemmilta, mutta muuten se on keskimäärin lähes nolla. Koti ja auto ovat velkaa pankeille tai muille rahoituslaitoksille.
Kun tulee mikä tahansa onnettomuus, on vain yksi pelastus: KELA ja sosiaalivirasto. On vaikea ymmärtää, että sotien jälkeen 1950-luvulla, jolloin ihmiset olivat todella köyhiä, kotitalouksien säästämisaste oli yli 10 %. Sama tilanne oli julkisen sektorin osalta. Eikä sotien jälkeen kukaan sanonut, että pannaanpa sotavelat lasten maksettaviksi. Valtion velka/BKT -suhde oli vuonna 1945 yli 100 %, kun otetaan huomioon sotakorvaukset. Kuitenkin jo 1960-luvun alkuun mennessä valtion velkasuhde oli laskenut 10 %:iin (ks. oheinen kuvio). Nyt optimistisin arvio on, että velan kasvu saadaan pysähtymään vuosikymmen loppuun mennessä; velkojen takaisinmaksusta ei kukaan puhu. Mitä varakkaammiksi ihmiset ovat tulleet, sitä köyhemmiksi he itsensä kokevat ja sitä kärsimättömämmin he haluavat lisää muitten kustannuksella.
Luulisi, että tähän nurjaan kehitykseen reagoitaisiin supistamalla kulutusta, mutta miten ollakaan, Suomen ongelmien syynä sanotaan olevan liian alhainen kulutus. Miten se voi olla niin, kulutusmenojen (julkiset + yksityiset) osuus BKT:sta on (oli 2015) peräti 80 %. 1960 –luvun alussa se oli vain 61 %, eikä juuri sen korkeampi 1970-luvulla. Kaiken järjen mukaan kasvun moottoreina Suomen kaltaisessa avoimessa taloudessa ovat vienti ja investoinnit, mutta niille jää aika vähän tilaa jos kaikki tulot menevät kulutukseen. Uusimmat tavaraviennin tilastot kertovat, että vienti supistui alkuvuodesta, tammi-maaliskuussa 8 % (aika kauheaa). Uskooko joku, että tämä supistuminen voidaan korvata syömällä ja juomalla enemmän. Siitäkö kasvu lähtee liikkeelle? Vai hoituuko se kansalaispalkalla? Vai onko vielä joku hullumpi idea esittämättä?
Matti Viren
Minuteman
Eversti
Avatkaapa muuten te minua viisaammat miten voidaan ottaa pois sellaista jota ei ole olemassa?
Tarkoitan tällä vasemmistohenkistä syyllistävää retoriikkaa joka pitää tulevaisuudessa ehkä mahdollisesti saatavia etuja jo olemassaolevina, saavutettuina ja oikeutettuina: Kun pera laskeskelee saavansa ensi kuussa sossusta tonnin mutta saakin viisi sataa niin pera syyttää sossua siitä että tämä on ottanut häneltä viisi hunttia.
Miten joltain voidaan ottaa pois jotain sellaista jota tuolla jollain ei ole koskaan ollut eikä todennäköisesti tule koskaan olemaankaan?
Pitäisikö minun valittaa kun lottoarvonta vei minulta muutaman ilman muuta minille kuulunutta miljoonaa kun ei poiminutkaan niitä numeroita jotka olin lappuuni ruksinut?
Miliisi istui kopissaan Karjalan korvessa. Paikalle porhalsi uusrikas mersullaan umpikännissä. Miliisi pysäytti uusrikkaan. Uusrikas löi miliisin kouraan sata dollaria. Miliisi löi kättä lippaan ja toivotti hyvää matkaa.
Tämä toistui seuraavana päivänä.
Ja seuraavana.
Ja sitä seuraavana.
Eräänä päivänä uusrikas ei tullutkaan. Miliisi huolestui. Otti asiasta selvää: Uusrikas oli lentänyt Egyptiin lomalle.
Miliisi kirosi katkerasti: Siellä se nyt juhlii MINUN rahoillani!
Yhteiskunta on jakanut paljon rahaa vastikkeettomina almuina. Nyt kun rahaa ei enää niin paljon ole niin almuja jaetaan vähemmän. Almuilla elävät kiroavat katkerasti: Nyt ne juhlivat MEIDÄN rahoillamme.
Olenko ainoa jonka mielestä tämä retoriikka on mieltä vailla?
Tarkoitan tällä vasemmistohenkistä syyllistävää retoriikkaa joka pitää tulevaisuudessa ehkä mahdollisesti saatavia etuja jo olemassaolevina, saavutettuina ja oikeutettuina: Kun pera laskeskelee saavansa ensi kuussa sossusta tonnin mutta saakin viisi sataa niin pera syyttää sossua siitä että tämä on ottanut häneltä viisi hunttia.
Miten joltain voidaan ottaa pois jotain sellaista jota tuolla jollain ei ole koskaan ollut eikä todennäköisesti tule koskaan olemaankaan?
Pitäisikö minun valittaa kun lottoarvonta vei minulta muutaman ilman muuta minille kuulunutta miljoonaa kun ei poiminutkaan niitä numeroita jotka olin lappuuni ruksinut?
Miliisi istui kopissaan Karjalan korvessa. Paikalle porhalsi uusrikas mersullaan umpikännissä. Miliisi pysäytti uusrikkaan. Uusrikas löi miliisin kouraan sata dollaria. Miliisi löi kättä lippaan ja toivotti hyvää matkaa.
Tämä toistui seuraavana päivänä.
Ja seuraavana.
Ja sitä seuraavana.
Eräänä päivänä uusrikas ei tullutkaan. Miliisi huolestui. Otti asiasta selvää: Uusrikas oli lentänyt Egyptiin lomalle.
Miliisi kirosi katkerasti: Siellä se nyt juhlii MINUN rahoillani!
Yhteiskunta on jakanut paljon rahaa vastikkeettomina almuina. Nyt kun rahaa ei enää niin paljon ole niin almuja jaetaan vähemmän. Almuilla elävät kiroavat katkerasti: Nyt ne juhlivat MEIDÄN rahoillamme.
Olenko ainoa jonka mielestä tämä retoriikka on mieltä vailla?
StepanRudanskij
Respected Leader
Siinä on mieltä oikein hyvin. Suuri osa erilaisista 'ansaintalogiikoista' perustuu johonkin muuhun kuin lisäarvon tuottamiseen.
Tähän sopii oikein hyvin 90-luvulla näkemäni tapaus eräässä helsinkiläisessä koko kansan anniskelupaikassa. Nojailin johonkin kulmapöydän nurkkaan, toisella puolella salia vastaavasti nojaili kauluspaitaan, pussihousuihin ja kiiltäviin jatsareiheihin sonnustautunut siisti keski-ikäinen kansallisen vähemmistön edustaja. Kävelipä paikalle 'neekeri' ja vanhemman vähemmistön edustaja sai lähes raivarin. Salin yli kuului vanhemman vähemmistön edustajan ripitys uudemmalle siitä, miten 'ne' tulee 'meidän' maahan loisimaan. Kauluspaitamiehen harmistus oli ymmärrettävää, koska hän tiesi, että jos hänen ansaintalogiikkaansa tulee nauttimaan liian paljon muita, järjestelmä romahtaa ja hänellekin käy huonosti.
http://www.taloussanomat.fi/porssi/...iista-tuskin-heruu-euroakaan/20165049/170?n=1
Muistatko vielä Kreikka-vakuudet? Niistä tuskin heruu euroakaan
Kreikan seuraavatkin velkahelpotukset toteutunevat tavalla, josta Suomikin kärsii itse omat tappionsa. Vakuuksista ei heru euroakaan hyvitystä, jos huojennukset syntyvät sovussa.
Jurpilainen ja käteinen homman hoitivat... Vastuu???
Muistatko vielä Kreikka-vakuudet? Niistä tuskin heruu euroakaan
Kreikan seuraavatkin velkahelpotukset toteutunevat tavalla, josta Suomikin kärsii itse omat tappionsa. Vakuuksista ei heru euroakaan hyvitystä, jos huojennukset syntyvät sovussa.
Jurpilainen ja käteinen homman hoitivat... Vastuu???
Bushmaster
Greatest Leader
Noin se ihmismieli vaan toimii, vaikka mitään järkeä siinä ei ole.
Tuosta on ainakin rahoituksen alalla oikein tutkimuksiakin tehty. Viidenkympin menetys kirpaisee enemmän kuin satasen saaminen.
Joe pelaa Vegasissa rulettia ja on kymppitonnin voitolla. Sitten onni kääntyy ja talo vie kymppitonnista 2000 taalaa. Joe ei iloitse 8000:n voitostaan vaan suree parin tonnin menetystään, ja äkkiä pelaa loputkin rahansa yrittäessään tienata "tappioitaan" takaisin.
Tämä on hyvä tiedostaa, kun ollaan käymässä käsiksi jonkun saavutettuihin etuihin. Vielä tärkeämpää se on tiedostaa, kun ollaan uusia etuja myöntämässä.
krd
Ylipäällikkö
Jep, "kerroin" on ainakin Hirchin mukaan 2.5:
https://books.google.fi/books?id=JA...q=2.5 times more painful loss vs gain&f=false