Suomalainen talouspropaganda
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
krd
Ylipäällikkö
Vai ei Helsingissä ole tyhjiä asuntoja?
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/n...llaan/MWhdJEFX?ref=ampparit:0949&ext=ampparit
Joten kysymys kuuluu, että paljonko se nyt sitten yhteiskunnalle maksaisi, jos tuosta verosta luovuttaisiin, tai sitten sitä leikattaisiin? Oletan, että noiden asuntojen tyhjänä pitäminen maksaa tavalla tai toisella yhteiskunnalle jotakin.
krd
Ylipäällikkö
Eiköhän tästäkin "arvonnousuongelmasta" päästä kun inflaatiolukemat on pari vuosikymmentä nollassa.
Geronimo
Ylipäällikkö
Räjähdysherkät asiakirjat paljastavat: Nordealta uupuu miljardeja
FinanssialaPankitKansantalousRuotsi
KUVA: PEKKA KARHUNEN/KL
Svenska Dagbladetin haltuunsa saamien asiakirjojen mukaan finanssikonserni Nordea on järjestelmällisesti aliarvioinut riskejä yrityslainoissa.
Svenska Dagbladet -lehti on saanut käsiinsä salaisia asiakirjoja Ruotsin finanssivalvojalta Finansinspektionenilta.
Julkisuuteen vuotaneiden dokumenttien mukaan Pohjoismaiden suurin pankki Nordea olisi järjestelmällisesti aliarvioinut riskejä yrityslainoissa, minkä seurauksena pankilta puuttuu suuria summia.
Lehti kuvailee asiakirjojen sisältöä "dynamiitiksi". Tietojen perusteella Nordea olisi tarkoituksellisesti vääristellyt lukuja, mikä täyttäisi vakavan yrityspetoksen tunnusmerkit, SvD kirjoittaa.
SvD:n mukaan Nordea on lisäksi arvioinut pääoman tarpeensa rajusti alakanttiin.
Pankki voi joutua keräämään maksullisella osakeannilla, uusmerkinnällä, omaa pääomaa toimintansa rahoittamiseen arviolta 50-80 miljardia kruunua eli jopa 8,6 miljardia euroa.
Nordealla on lähes 600 000 yritysasiakasta, joille se on on lainannut kaikkiaan 171 miljardia euroa.
http://www.svd.se/hemligt-pm-fran-fi-80-miljarder-saknas-i-nordea/om/naringsliv
Hemligt PM från FI: 80 miljarder saknas i Nordea
Nordea NDA SEK +3.67%, Nordens största bank, har systematiskt underskattat riskerna i sin utlåning till företag. Konsekvensen är att banken saknar enorma summor pengar och kan tvingas till en nyemission på mellan 50 och 80 miljarder kronor. De sensationella uppgifterna finns i en hemlig promemoria på Finansinspektionen, kan SvD Näringsliv avslöja.
FinanssialaPankitKansantalousRuotsi
KUVA: PEKKA KARHUNEN/KL
Svenska Dagbladetin haltuunsa saamien asiakirjojen mukaan finanssikonserni Nordea on järjestelmällisesti aliarvioinut riskejä yrityslainoissa.
Svenska Dagbladet -lehti on saanut käsiinsä salaisia asiakirjoja Ruotsin finanssivalvojalta Finansinspektionenilta.
Julkisuuteen vuotaneiden dokumenttien mukaan Pohjoismaiden suurin pankki Nordea olisi järjestelmällisesti aliarvioinut riskejä yrityslainoissa, minkä seurauksena pankilta puuttuu suuria summia.
Lehti kuvailee asiakirjojen sisältöä "dynamiitiksi". Tietojen perusteella Nordea olisi tarkoituksellisesti vääristellyt lukuja, mikä täyttäisi vakavan yrityspetoksen tunnusmerkit, SvD kirjoittaa.
SvD:n mukaan Nordea on lisäksi arvioinut pääoman tarpeensa rajusti alakanttiin.
Pankki voi joutua keräämään maksullisella osakeannilla, uusmerkinnällä, omaa pääomaa toimintansa rahoittamiseen arviolta 50-80 miljardia kruunua eli jopa 8,6 miljardia euroa.
Nordealla on lähes 600 000 yritysasiakasta, joille se on on lainannut kaikkiaan 171 miljardia euroa.
http://www.svd.se/hemligt-pm-fran-fi-80-miljarder-saknas-i-nordea/om/naringsliv
Hemligt PM från FI: 80 miljarder saknas i Nordea
Nordea NDA SEK +3.67%, Nordens största bank, har systematiskt underskattat riskerna i sin utlåning till företag. Konsekvensen är att banken saknar enorma summor pengar och kan tvingas till en nyemission på mellan 50 och 80 miljarder kronor. De sensationella uppgifterna finns i en hemlig promemoria på Finansinspektionen, kan SvD Näringsliv avslöja.
Bushmaster
Greatest Leader
Räjähdysherkät asiakirjat paljastavat: Nordealta uupuu miljardeja
FinanssialaPankitKansantalousRuotsi
KUVA: PEKKA KARHUNEN/KL
Svenska Dagbladetin haltuunsa saamien asiakirjojen mukaan finanssikonserni Nordea on järjestelmällisesti aliarvioinut riskejä yrityslainoissa.
Svenska Dagbladet -lehti on saanut käsiinsä salaisia asiakirjoja Ruotsin finanssivalvojalta Finansinspektionenilta.
Julkisuuteen vuotaneiden dokumenttien mukaan Pohjoismaiden suurin pankki Nordea olisi järjestelmällisesti aliarvioinut riskejä yrityslainoissa, minkä seurauksena pankilta puuttuu suuria summia.
Lehti kuvailee asiakirjojen sisältöä "dynamiitiksi". Tietojen perusteella Nordea olisi tarkoituksellisesti vääristellyt lukuja, mikä täyttäisi vakavan yrityspetoksen tunnusmerkit, SvD kirjoittaa.
SvD:n mukaan Nordea on lisäksi arvioinut pääoman tarpeensa rajusti alakanttiin.
Pankki voi joutua keräämään maksullisella osakeannilla, uusmerkinnällä, omaa pääomaa toimintansa rahoittamiseen arviolta 50-80 miljardia kruunua eli jopa 8,6 miljardia euroa.
Nordealla on lähes 600 000 yritysasiakasta, joille se on on lainannut kaikkiaan 171 miljardia euroa.
http://www.svd.se/hemligt-pm-fran-fi-80-miljarder-saknas-i-nordea/om/naringsliv
Hemligt PM från FI: 80 miljarder saknas i Nordea
Nordea NDA SEK +3.67%, Nordens största bank, har systematiskt underskattat riskerna i sin utlåning till företag. Konsekvensen är att banken saknar enorma summor pengar och kan tvingas till en nyemission på mellan 50 och 80 miljarder kronor. De sensationella uppgifterna finns i en hemlig promemoria på Finansinspektionen, kan SvD Näringsliv avslöja.
Mahtaako nyt nallen mursuviikset väpättää...?
edit.
miten paljon vastaavaa "veivaamista" ja toimintaa on muilla suomen sekä euroopan pankeilla...?
Viimeksi muokattu:
Bushmaster
Greatest Leader
Näin Suomen KiKu kasvaa ja kehityy... säätelybyroslaviaa rakennetaan lisää oikein urakalla ja "tuottavuus-larppausloikkakoikkahyppyppysin"..
...ja kansa maksaa taas kerran "säästöjen" tuomat kustannukset...
lainaukset kirjoituksen kommenteista:
Jari Rutanen 30.6.2016 13:56
Uppoavassa laivassa ei pitäisi järjestää enää yhtään ylimääräistä kansituolileikkiä.
Löytyyköhän Suomen terveydenhuollon ammattilaisista/asiantuntijoista ensimmäistäkään joka uskoo ko sote-mallin tuomiin hyötyihin ja 3 mrd säästöihin? Voi ilmoittautua tähän ketjuun tai laittaa oman postauksen.
Miten käy sellaisen ”uudistuksen”, johon kukaan asianosainen ei itse usko?
Puoluekleptokratia on lopullisesti tuhoamassa tämän maan.
Kimmo Saarikko 30.6.2016 14:01
Seuraava vaiheessa yritetään tehdä keskusjohtoinen simulointijärjestelmä, jolla maakuntien toimintaa voidaan hallinnoida, ohjata ja seurata.
Vertailun vuoksiHUS:n potilastietojärjelmä Apotti hankitaan 384 miljoonalla eurolla ulkopuoliselta yrritykseltä. Maakuntien tietojärjestelmää jos tehdään samalla shapluunalla, niin hinnasta tulee tähtitieteellinen.
...ja kansa maksaa taas kerran "säästöjen" tuomat kustannukset...lainaukset kirjoituksen kommenteista:
Jari Rutanen 30.6.2016 13:56
Uppoavassa laivassa ei pitäisi järjestää enää yhtään ylimääräistä kansituolileikkiä.
Löytyyköhän Suomen terveydenhuollon ammattilaisista/asiantuntijoista ensimmäistäkään joka uskoo ko sote-mallin tuomiin hyötyihin ja 3 mrd säästöihin? Voi ilmoittautua tähän ketjuun tai laittaa oman postauksen.
Miten käy sellaisen ”uudistuksen”, johon kukaan asianosainen ei itse usko?
Puoluekleptokratia on lopullisesti tuhoamassa tämän maan.
Kimmo Saarikko 30.6.2016 14:01
Seuraava vaiheessa yritetään tehdä keskusjohtoinen simulointijärjestelmä, jolla maakuntien toimintaa voidaan hallinnoida, ohjata ja seurata.
Vertailun vuoksiHUS:n potilastietojärjelmä Apotti hankitaan 384 miljoonalla eurolla ulkopuoliselta yrritykseltä. Maakuntien tietojärjestelmää jos tehdään samalla shapluunalla, niin hinnasta tulee tähtitieteellinen.
Geronimo
Ylipäällikkö
Todellisia myrskypilviä on edessä, monen kannattaisi hakeutua velkasaneeraukseen tai ainakin neuvotella nykyisistä veloista enenkuin alkaa korjata ongelmia uudella velalla.
Maksuhäiriöisten määrä nousi Suomessa ennätyslukemiin - "Suoraan sanottuna melko huolestuttavaa"
Talouselämä4.7. 09:02päivitetty 4.7. 09:04
Colourbox
JAA ARTIKKELI
Maksuhäiriöisiä kuluttajia oli kesäkuun lopussa 372 800 eli maaliskuussa saavutettu edellinen ennätys on jälleen rikkoutunut, kertoi Suomen Asiakastieto tiedotteessaan maanantaina. Maksuhäiriöisten määrä on kasvanut viime vuodesta 5 000 henkilöllä.
Alkuvuonna maksuhäiriömerkintöjä Suomen Asiakastieto Oy:n rekisteriin on saanut 209 000 henkilöä eli noin 12 500 enemmän kuin vuoden takaisella vertailujaksolla.
Uusien merkintöjen kokonaismäärä oli nyt 838 700 eli suunnilleen sama kuin vuosi sitten.
”Meidän analyysimme uutta luottoa hakevien taloudellisesta tilanteesta ennakoi valitettavan vahvasti, ettei käännettä parempaan kannata vielä tänä vuonna odottaa. Edelleen liian moni yrittää paikata talouttaan ja pitkittää velkakierrettään uutta luottoa hakemalla ”, kertoo liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Suomen Asiakastieto Oy:stä.
Asiakastieto ylläpitää palvelua, jossa kasvava joukko Suomessa toimivia kulutusluottoyhtiöitä vaihtaa keskenään tietoa luotonhakijan ottamista kulutusluotoista ja niiden hoitamisesta. Kyselyt tehdään luottoa hakevan kuluttajan omalla suostumuksella.
”Tästä palvelusta saamme kuluttajien velkaantumisesta ennakoivaa tietoa, joka suoraan sanottuna on melko huolestuttavaa. Kymmenellä prosentilla kulutusluottoa hakevista henkilöistä on pitkiä maksuviiveitä, mutta ei vielä maksuhäiriömerkintöjä. Analyysimme mukaan kahden kuukauden kuluessa näistä henkilöistä maksuhäiriömerkinnän saa joka kuudes ja vuoden kuluessa jo puolet ”, Muhonen sanoo.
Viiveiden lisäksi kulutusluottoa hakevien taloutta rasittaa se, että muita luottoja on paljon. 60 prosenttia hakijoista teki vuoden kuluessa vähintään kaksi kulutusluottohakemusta ja joka neljäs haki sitä yli viisi kertaa. Uudella hakemuksella on haluttu joko järjestellä tai kasvattaa jopa satojen tuhansien eurojen kulutusluottopääomaa.
Maksuhäiriöisiä henkilöitä on edelleen 8,4 prosenttia aikuisväestöstä. Laskennallinen luottoriski vaihtelee suuresti iän ja sukupuolen mukaan.
”25-44-vuotiaista miehistä maksuhäiriömerkintöjä on peräti 15 prosentilla eli käytännössä heidän riskinsä jättää laskuja maksamatta on koko kansan keskiarvoon verrattuna lähes kaksinkertainen. Naisilla korkeinkin ikäluokkakohtainen riski jää 10 prosenttiin, joka on maksuhäiriöisten osuus 25-34-vuotiaista naisista”, Jouni Muhonen vertailee.
Hän kuitenkin korostaa, että vaikka maksuhäiriöisiä on ennätyksellisen paljon, on valtaosa kansasta kuitenkin hoitanut talouttaan hyvin.
”Täytyy suhteuttaa ongelmien määrä siihen, että yli 90 prosentilla suomalaisista asiat ovat kunnossa eikä maksuhäiriöitä ole”, Muhonen summaa.
Maksuhäiriöisten määrä nousi Suomessa ennätyslukemiin - "Suoraan sanottuna melko huolestuttavaa"
Talouselämä4.7. 09:02päivitetty 4.7. 09:04
JAA ARTIKKELI
Maksuhäiriöisiä kuluttajia oli kesäkuun lopussa 372 800 eli maaliskuussa saavutettu edellinen ennätys on jälleen rikkoutunut, kertoi Suomen Asiakastieto tiedotteessaan maanantaina. Maksuhäiriöisten määrä on kasvanut viime vuodesta 5 000 henkilöllä.
Alkuvuonna maksuhäiriömerkintöjä Suomen Asiakastieto Oy:n rekisteriin on saanut 209 000 henkilöä eli noin 12 500 enemmän kuin vuoden takaisella vertailujaksolla.
Uusien merkintöjen kokonaismäärä oli nyt 838 700 eli suunnilleen sama kuin vuosi sitten.
”Meidän analyysimme uutta luottoa hakevien taloudellisesta tilanteesta ennakoi valitettavan vahvasti, ettei käännettä parempaan kannata vielä tänä vuonna odottaa. Edelleen liian moni yrittää paikata talouttaan ja pitkittää velkakierrettään uutta luottoa hakemalla ”, kertoo liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Suomen Asiakastieto Oy:stä.
Asiakastieto ylläpitää palvelua, jossa kasvava joukko Suomessa toimivia kulutusluottoyhtiöitä vaihtaa keskenään tietoa luotonhakijan ottamista kulutusluotoista ja niiden hoitamisesta. Kyselyt tehdään luottoa hakevan kuluttajan omalla suostumuksella.
”Tästä palvelusta saamme kuluttajien velkaantumisesta ennakoivaa tietoa, joka suoraan sanottuna on melko huolestuttavaa. Kymmenellä prosentilla kulutusluottoa hakevista henkilöistä on pitkiä maksuviiveitä, mutta ei vielä maksuhäiriömerkintöjä. Analyysimme mukaan kahden kuukauden kuluessa näistä henkilöistä maksuhäiriömerkinnän saa joka kuudes ja vuoden kuluessa jo puolet ”, Muhonen sanoo.
Viiveiden lisäksi kulutusluottoa hakevien taloutta rasittaa se, että muita luottoja on paljon. 60 prosenttia hakijoista teki vuoden kuluessa vähintään kaksi kulutusluottohakemusta ja joka neljäs haki sitä yli viisi kertaa. Uudella hakemuksella on haluttu joko järjestellä tai kasvattaa jopa satojen tuhansien eurojen kulutusluottopääomaa.
Maksuhäiriöisiä henkilöitä on edelleen 8,4 prosenttia aikuisväestöstä. Laskennallinen luottoriski vaihtelee suuresti iän ja sukupuolen mukaan.
”25-44-vuotiaista miehistä maksuhäiriömerkintöjä on peräti 15 prosentilla eli käytännössä heidän riskinsä jättää laskuja maksamatta on koko kansan keskiarvoon verrattuna lähes kaksinkertainen. Naisilla korkeinkin ikäluokkakohtainen riski jää 10 prosenttiin, joka on maksuhäiriöisten osuus 25-34-vuotiaista naisista”, Jouni Muhonen vertailee.
Hän kuitenkin korostaa, että vaikka maksuhäiriöisiä on ennätyksellisen paljon, on valtaosa kansasta kuitenkin hoitanut talouttaan hyvin.
”Täytyy suhteuttaa ongelmien määrä siihen, että yli 90 prosentilla suomalaisista asiat ovat kunnossa eikä maksuhäiriöitä ole”, Muhonen summaa.
Geronimo
Ylipäällikkö
Valtioiden velat on siirretty pankeilta pikkuhiljaa keskuspankeille ja siltikin pankeilla menee huonosti?
http://www.hs.fi/paivanlehti/08072016/a1467772253568
Suomen Pankki on jo valtion suurin velkoja – Keskuspankeilla sama tahti muissakin EU-maissa
EKP:n elvytysohjelman pelätään vievän euromailta kannusteet hyvään taloudenpitoon.
Jarno Hartikainen
HELSINGIN SANOMAT
TUOMAS SELÄNNE
Kesäkuun lopussa Suomen Pankin taseessa oli 13 miljardin euron arvosta valtion velkakirjoja.
Fakta
Näin EKP:n elvytysohjelma toimii
Euroopan keskuspankki käynnisti valtionlainojen osto-ohjelman vuoden 2015 maaliskuussa. Ohjelman tarkoitus on kiihdyttää euroalueen inflaatio EKP:n tavoitetasolle eli lähelle kahta prosenttia ja vauhdittaa talouskasvua.
Ohjelman koko on 80 miljardia euroa kuukaudessa, ja se kestää ainakin maaliskuuhun 2017, mahdollisesti pidempäänkin.
Käytännössä kunkin euromaan keskuspankki ostaa kotimaansa velkoja, eli riskejä ei jaeta.
Ostot jakautuvat eri maiden kesken sen mukaan, kuinka maat ovat pääomittaneet EKP:tä. 18 prosenttia ostoista kohdistuu Saksaan, 1,3 prosenttia Suomeen.
Ostoja rajoittaa se, että EKP voi omistaa enintään 33 prosenttia kunkin maan veloista.
EKP ei osta lainoja suoraan valtioilta, vaan se hankkii ne jälkimarkkinoilta eli sijoittajilta.
EUROOPAN keskuspankin (EKP) elvytystoimet ovat siirtäneet ison osan euromaiden velasta niiden keskuspankkien käsiin. Kriitikot ovat tilanteesta huolissaan. Kesäkuun lopussa Suomen Pankin (SP) taseessa oli 13 miljardin euron arvosta Suomen valtion velkakirjoja.
Kun Suomen julkisen velan määrä oli viime vuonna noin 100 miljardia euroa, SP:n hallussa tästä on 13 prosenttia.
Listaa valtion suurimmista velkojista ei ole olemassa, mutta tyypillisesti valtionvelan omistus on hyvin hajautunutta.
Voikin olettaa, että keskuspankki on jo valtion suurin yksittäinen velkoja tai ainakin kovaa vauhtia matkalla sellaiseksi.
EKP:N valtionlainojen osto-ohjelma kestää vähintään ensi maaliskuuhun saakka, ja jos ostot jatkuvat nykyisellä tahdilla, tuolloin runsas neljännes Suomen valtion pitkäaikaisesta velasta on keskuspankin käsissä, arvioi Valtiokonttori.
EKP:N rahapoliittinen elvytys käynnistyi maaliskuussa 2015. Perusajatus on, että ostamalla valtavat määrät euromaiden valtionlainoja ja muita velkapapereita EKP lisää rahan tarjontaa ja elvyttää näin euroalueen taloutta.
Samaan konstiin ovat turvautuneet muutkin suuret keskuspankit Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Japanissa.
Tähän mennessä EKP on ostanut euromaiden valtionlainoja lähes 900 miljardilla eurolla.
Artikkeliin liittyvät
Keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi on ilmoittanut noin 80 miljardin euron kuukausittaisten ostojen jatkuvan ainakin maaliskuuhun 2017, tarvittaessa pidempäänkin.
MAAILMAN suurimpiin vakuutusyhtiöihin kuuluva Allianz arvioi hiljattain, että ensi maaliskuussa EKP:n hallussa olisi jo 1 270 miljardia euroa valtionlainoja, 17 prosenttia euromaiden kaikista veloista.
Tilanne on euroalueen historiassa ennenkuulumaton.
Vaikka elvytystoimilla on laaja kannatus, tilanteessa nähdään myös riskejä. Rahapoliittisen elvytyksen kovana kriitikkona tunnettu Saksan keskuspankin pääjohtaja Jens Weidmann nosti ongelmat esiin lehtihaastattelussa alkuvuonna.
”Iso osuus valtion velasta kytketään irti markkinoiden kehityksestä, eikä huono finanssipolitiikka enää samalla tavoin heijastu rahoituskustannuksiin. Vaikka tämä houkuttaa finanssipolitiikan tekijöitä, se on nimenomaan tilanne, joka voi johtaa rahapolitiikan tekijöihin kohdistuvaan paineeseen jatkaa ostoja niin pitkään kuin mahdollista”, Weidmann sanoi Frankfurter Allgemeine Zeitung -lehden haastattelussa.
Myös Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich on huolissaan hinnoittelumekanismin rikkoutumisesta.
”Mitä suurempi omistaja keskuspankki on, sitä enemmän se vääristää markkinasignaaleja. Nykyiset riskipreemiot eivät enää heijasta aidosti valtion velkaan liittyvää riskiä. Poliittiset riskit Euroopassa ovat selvästi nousseet, mutta ne eivät pääse heijastumaan hintoihin”, hän sanoo.
TILANTEESSA on kaikuja finanssikriisiä edeltävästä ajasta, jolloin sijoittajat pitivät kaikkien euromaiden velkoja riskittömänä sijoituksena.
Samalla markkinoiden paine poliitikkojen suuntaan vähenee, kriitikot sanovat.
”EKP on heikentänyt euromaiden kannustimia tehdä uudistuksia”, von Gerich sanoo ja viittaa muun muassa Espanjaan.
KUN EKP käynnisti elvytysohjelman, se halusi varmistaa, ettei se johda riskien jakamiseen euromaiden kesken. Niinpä kansalliset keskuspankit ostavat kotimaidensa velkoja.
Mitä sitten tapahtuisi, jos valtion taloustilanne alkaisi jyrkästi heiketä ja SP:n hallussa olevien lainojen hinta laskea?
”Jos Suomen luottokelpoisuus heikkenee ja papereiden arvo laskee, se ei vaikuta meihin mitenkään, jos pidämme lainat eräpäivään saakka. Jos ryhdymme myymään niitä juoksuaikana, se vaikuttaa arvonkehitykseen, koska silloin me myymme ne vallitsevaan markkinahintaan”, sanoo SP:n rahapolitiikkaosaston päällikköTuomas Välimäki.
On myös ajateltu, että keskuspankin hallussa olevat velat voitaisiin mitätöidä. Välimäen mukaan käsitys on virheellinen.
”Jos me ostamme liikkeessä olevaa valtion velkaa, se ei pienennä mitenkään valtion velan määrää. Se täytyy maksaa takaisin aivan samoin kuin jos kyseessä olisi mikä tahansa yksityinen taho.”
ELVYTYSOHJELMAN odotetaan jatkuvan maaliskuun jälkeenkin.
Kun uusien ostojen tekeminen lopetetaan, edessä on kysymys, mitä tehdään keskuspankin taseessa jo oleville lainoille: pidetäänkö ne eräpäivään saakka vai aletaanko niitä myydä pois?
SP:n Välimäki sanoo, ettei tästä ole vielä tietoa.
”Erääntyvät lainat korvataan uusilla senkin jälkeen, kun kokonaan uudet ostot on lopetettu. Sitä ei ole kerrottu, kuinka pitkään näin jatketaan. Se riippuu rahapoliittisesta tarpeesta.”
Nordean von Gerich uskoo, että elvytyksen purkaminen tapahtuu euroalueella hyvin varovaisesti ja lainat pidetään eräpäivään. Velat keskuspankille purkautuvat hitaasti vuosikymmenten kuluessa.
Aiheet
http://www.hs.fi/paivanlehti/08072016/a1467772253568
Suomen Pankki on jo valtion suurin velkoja – Keskuspankeilla sama tahti muissakin EU-maissa
EKP:n elvytysohjelman pelätään vievän euromailta kannusteet hyvään taloudenpitoon.
Jarno Hartikainen
HELSINGIN SANOMAT
TUOMAS SELÄNNE
Kesäkuun lopussa Suomen Pankin taseessa oli 13 miljardin euron arvosta valtion velkakirjoja.
Fakta
Näin EKP:n elvytysohjelma toimii
Euroopan keskuspankki käynnisti valtionlainojen osto-ohjelman vuoden 2015 maaliskuussa. Ohjelman tarkoitus on kiihdyttää euroalueen inflaatio EKP:n tavoitetasolle eli lähelle kahta prosenttia ja vauhdittaa talouskasvua.
Ohjelman koko on 80 miljardia euroa kuukaudessa, ja se kestää ainakin maaliskuuhun 2017, mahdollisesti pidempäänkin.
Käytännössä kunkin euromaan keskuspankki ostaa kotimaansa velkoja, eli riskejä ei jaeta.
Ostot jakautuvat eri maiden kesken sen mukaan, kuinka maat ovat pääomittaneet EKP:tä. 18 prosenttia ostoista kohdistuu Saksaan, 1,3 prosenttia Suomeen.
Ostoja rajoittaa se, että EKP voi omistaa enintään 33 prosenttia kunkin maan veloista.
EKP ei osta lainoja suoraan valtioilta, vaan se hankkii ne jälkimarkkinoilta eli sijoittajilta.
EUROOPAN keskuspankin (EKP) elvytystoimet ovat siirtäneet ison osan euromaiden velasta niiden keskuspankkien käsiin. Kriitikot ovat tilanteesta huolissaan. Kesäkuun lopussa Suomen Pankin (SP) taseessa oli 13 miljardin euron arvosta Suomen valtion velkakirjoja.
Kun Suomen julkisen velan määrä oli viime vuonna noin 100 miljardia euroa, SP:n hallussa tästä on 13 prosenttia.
Listaa valtion suurimmista velkojista ei ole olemassa, mutta tyypillisesti valtionvelan omistus on hyvin hajautunutta.
Voikin olettaa, että keskuspankki on jo valtion suurin yksittäinen velkoja tai ainakin kovaa vauhtia matkalla sellaiseksi.
EKP:N valtionlainojen osto-ohjelma kestää vähintään ensi maaliskuuhun saakka, ja jos ostot jatkuvat nykyisellä tahdilla, tuolloin runsas neljännes Suomen valtion pitkäaikaisesta velasta on keskuspankin käsissä, arvioi Valtiokonttori.
EKP:N rahapoliittinen elvytys käynnistyi maaliskuussa 2015. Perusajatus on, että ostamalla valtavat määrät euromaiden valtionlainoja ja muita velkapapereita EKP lisää rahan tarjontaa ja elvyttää näin euroalueen taloutta.
Samaan konstiin ovat turvautuneet muutkin suuret keskuspankit Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Japanissa.
Tähän mennessä EKP on ostanut euromaiden valtionlainoja lähes 900 miljardilla eurolla.
Artikkeliin liittyvät
Keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi on ilmoittanut noin 80 miljardin euron kuukausittaisten ostojen jatkuvan ainakin maaliskuuhun 2017, tarvittaessa pidempäänkin.
MAAILMAN suurimpiin vakuutusyhtiöihin kuuluva Allianz arvioi hiljattain, että ensi maaliskuussa EKP:n hallussa olisi jo 1 270 miljardia euroa valtionlainoja, 17 prosenttia euromaiden kaikista veloista.
Tilanne on euroalueen historiassa ennenkuulumaton.
Vaikka elvytystoimilla on laaja kannatus, tilanteessa nähdään myös riskejä. Rahapoliittisen elvytyksen kovana kriitikkona tunnettu Saksan keskuspankin pääjohtaja Jens Weidmann nosti ongelmat esiin lehtihaastattelussa alkuvuonna.
”Iso osuus valtion velasta kytketään irti markkinoiden kehityksestä, eikä huono finanssipolitiikka enää samalla tavoin heijastu rahoituskustannuksiin. Vaikka tämä houkuttaa finanssipolitiikan tekijöitä, se on nimenomaan tilanne, joka voi johtaa rahapolitiikan tekijöihin kohdistuvaan paineeseen jatkaa ostoja niin pitkään kuin mahdollista”, Weidmann sanoi Frankfurter Allgemeine Zeitung -lehden haastattelussa.
Myös Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich on huolissaan hinnoittelumekanismin rikkoutumisesta.
”Mitä suurempi omistaja keskuspankki on, sitä enemmän se vääristää markkinasignaaleja. Nykyiset riskipreemiot eivät enää heijasta aidosti valtion velkaan liittyvää riskiä. Poliittiset riskit Euroopassa ovat selvästi nousseet, mutta ne eivät pääse heijastumaan hintoihin”, hän sanoo.
TILANTEESSA on kaikuja finanssikriisiä edeltävästä ajasta, jolloin sijoittajat pitivät kaikkien euromaiden velkoja riskittömänä sijoituksena.
Samalla markkinoiden paine poliitikkojen suuntaan vähenee, kriitikot sanovat.
”EKP on heikentänyt euromaiden kannustimia tehdä uudistuksia”, von Gerich sanoo ja viittaa muun muassa Espanjaan.
KUN EKP käynnisti elvytysohjelman, se halusi varmistaa, ettei se johda riskien jakamiseen euromaiden kesken. Niinpä kansalliset keskuspankit ostavat kotimaidensa velkoja.
Mitä sitten tapahtuisi, jos valtion taloustilanne alkaisi jyrkästi heiketä ja SP:n hallussa olevien lainojen hinta laskea?
”Jos Suomen luottokelpoisuus heikkenee ja papereiden arvo laskee, se ei vaikuta meihin mitenkään, jos pidämme lainat eräpäivään saakka. Jos ryhdymme myymään niitä juoksuaikana, se vaikuttaa arvonkehitykseen, koska silloin me myymme ne vallitsevaan markkinahintaan”, sanoo SP:n rahapolitiikkaosaston päällikköTuomas Välimäki.
On myös ajateltu, että keskuspankin hallussa olevat velat voitaisiin mitätöidä. Välimäen mukaan käsitys on virheellinen.
”Jos me ostamme liikkeessä olevaa valtion velkaa, se ei pienennä mitenkään valtion velan määrää. Se täytyy maksaa takaisin aivan samoin kuin jos kyseessä olisi mikä tahansa yksityinen taho.”
ELVYTYSOHJELMAN odotetaan jatkuvan maaliskuun jälkeenkin.
Kun uusien ostojen tekeminen lopetetaan, edessä on kysymys, mitä tehdään keskuspankin taseessa jo oleville lainoille: pidetäänkö ne eräpäivään saakka vai aletaanko niitä myydä pois?
SP:n Välimäki sanoo, ettei tästä ole vielä tietoa.
”Erääntyvät lainat korvataan uusilla senkin jälkeen, kun kokonaan uudet ostot on lopetettu. Sitä ei ole kerrottu, kuinka pitkään näin jatketaan. Se riippuu rahapoliittisesta tarpeesta.”
Nordean von Gerich uskoo, että elvytyksen purkaminen tapahtuu euroalueella hyvin varovaisesti ja lainat pidetään eräpäivään. Velat keskuspankille purkautuvat hitaasti vuosikymmenten kuluessa.
Aiheet
Bushmaster
Greatest Leader
Kenen etua vihreitten Vartia on ajamassa? Uskooko kukaan täyspäinen että jos Kesko saisi apteekkiketjun että lääkkieden hinnat laskisivat merittävästi ?
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016071121890728_uu.shtml
Keskustelu lääkkeistä kuumeni Porissa: "Kakkaa on lentänyt Anteron suusta"
Maanantai 11.7.2016 klo 14.43 (päivitetty klo 16.16)
Sirpa Peura ja Antero Vartia olivat täysin napit vastakkain Suomi-areenan paneelikeskustelussa apteekkien asemasta ja lääkkeiden myynnistä.
- Kuluttajaliitto vaatii lääkkeiden hintoja alaspäin ja niiden saatavuuden parantamista.
- Kansanedustaja Antero Vartia (vihr) esittää apteekkien määrän sääntelystä luopumista.
- Apteekkariliiton varapuheenjohtaja vastustaa apteekkien perustamisen täyttä vapauttamista.
- Päivittäistavarakaupan toimitusjohtaja ottaisi mielellään vastaan lääkkeet kauppojen hyllyille.
Peura toi paneelikeskusteluun mukaansa sateenvarjon ja vessapaperirullan. Hän kyseenalaisti Vartian tarkoitusperät. Peuran mukaan kaikki lääkkeet aiheuttavat riskejä terveydelle.
- On käsittämätöntä, millaista sontaa täällä puhutaan. Sitä vastaan suojauksen täytyy olla vahva. Ehkä ajatellaan, että kun tarpeeksi pitkään hoetaan jotakin, siitä tulee totta, Peura perusteli.
- Kakkaa on lentänyt Anteron suusta. Hän on tyypillinen nuori mies, joka on hakenut ehkä Buranaa ja muutaman Viagra-paketin apteekista, en tiedä, Peura laukoi keskustelun jälkeen Iltalehdelle.
"Hinnat alaspäin"
Vartia kysyi Peuralta useita kertoja, miten kuluttajien maksama yli sadan miljoonan tulonsiirto apteekkareille vuosittain on kansalaisten etu. Vartia esitti, että lääkkeillä voisi olla kattohinnat, mutta jos apteekkari haluaisi myydä tiettyjä lääkkeitä halvemmalla, hän voisi niin tehdä.
- Emme edes pääse käsiksi siihen tietoon, kuinka paljon apteekkarit todella tienaavat. Jos apteekkien määräsääntelystä luovuttaisiin, tulisi lisää apteekkeja. On vaikea nähdä, miten se ei olisi kuluttajan etu. Ei tule myöskään estää sitä, jos joku myy lääkkeitä muita halvemmalla.
Vartia uskoo, että jos apteekkien määrän sääntelystä luovuttaisiin, yksikään apteekki ei kuitenkaan joutuisi sulkemaan oviaan.
Vartia vertaa Norjaan ja Ruotsiin, missä apteekkien määrän sääntelystä on luovuttu. Siellä lääkkeiden hinnat ovat hänen mukaansa laskeneet.
Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling vaati paneelissa, että lääkkeiden hinnat on saatava alaspäin ja että lääkkeiden saatavuus on oltava entistä parempi.
Beurling muistuttaa, että lääketurvallisuudesta ei kuitenkaan haluta tinkiä.
(JENNI GÄSTGIVAR)
Keskolle apteekkiketju?
Päivittäistavarakaupan toimitusjohtaja Kari Luoto lupaa, että jos lääkkeitä tuli päivittäistavarakauppoihin, ainakin puhelinneuvonta olisi aina järjestettävä mahdolliseksi. Myöskään kaikkia lääkkeitä ei sallittaisi päivittäistavarakauppaan.
Luoto ihmettelee, miksi turvalliseksi määriteltyjä itsehoitolääkkeitä ei myönnetä kauppojen hyllyille.
- Apteekki on tehoton jakelukanava, Luoto totesi.
Pystyisivätkö päivittäistavarakaupat takaamaan lääketurvallisuuden?
Artikkeli jatkuu ilmoituksen jälkeen
- Esimerkiksi Kesko on puhunut omasta apteekkiketjusta, jos niin saisi vapaasti tehdä. Varmasti pystyttäisiin kattamaan lääkitysturvallisuus. Mutta emme halua myydä tuotteita, joista ammattilaiset ovat sitä mieltä, että niitä ei ole turvallista myydä päivittäistavarakaupoissa, Luoto vastaa.
Vihreiden kansanedustaja Antero Vartia ja Apteekkariliiton varapuheenjohtaja, kokoomuksen jäsen Sirpa Peura ajautuivat napit vastakkais Suomi-areenassa. (JENNI GÄSTGIVAR)
"Ei kevyin kengin"
Peura on perustanut Malmin apteekin ja sanoo kilpailevansa "henkensä edestä".
- Ottaa päähän, että sanotaan, että apteekeilla ei ole kilpailua. Kilpailen henkeni edestä, koska lähialueella on viisi apteekkia, joista Yliopiston apteekki on yksi, Peura sanoo.
- Apteekki ei ole kauppa siinä missä päivittäistavarakauppa. Osalla ihmisistä on erittäin monimutkaisia sairauksia, jolloin itsehoidon toteuttaminen on haastavaa. Ihmisillä oikeus saada neuvontaa matalalla kynnyksellä.
Peura totesi paneelissa, että ei kuitenkaan halua olla kehityksen jarruna.
- En vastusta sitä, että kaikille proviisoreille olisi mahdollisuus perustaa apteekkeja, mutta vaarana on, että perustetaan pop up -apteekkeja suurella innolla.
Peura toteaa perustaneensa itse Malmin apteekin vasta yli 50-vuotiaana.
- Olin vanha täti, jolloin minulla oli takanani varallisuutta, kesämökki ja aviomies. Jos perustaa nuorena apteekin, pitää joko ottaa helvetillinen velka tai olla rikkaasta suvusta.
Peura pelkää apteekkien laadun heikkenemistä. Hän korostaa, että lääkkeiden käytön neuvonta on tärkeä turvallisuustekijä.
- Apteekki ei ole kuin vaatekauppa, jonne voi laittaa pari riepua roikkumaan. Apteekki on täyden palvelun organisaatio.
- Itsehoitolääkkeilläkin saa itseltään hengen pois. Apteekissa on tarkoitus varmistaa, että ihminen ei vahingossa vahingoita itseään.
Juttua korjattu klo 16.16: Toisin kuin jutun alussa alun perin mainittiin, Antero Vartia ei aja lääkkeitä kauppojen hyllyille. Vartia esittää apteekkien määrän sääntelystä luopumista. Selkiytetty myös Sirpa Peuran sitaattia Malmin apteekin kilpailutilanteesta.
TIINA SAARI
[email protected]
Bushmaster
Greatest Leader
Miksi kukaan ei ole esittämässä miten suuria tuloja on Osuuskaupan ja KESKO:n herroilla tai vakuutysyhtöiden jne pomoilla..?
Miksi Nyt ollaan apteekkien kimpussa ?
http://www.taloussanomat.fi/raha/20...a-suomen-parhaiten-ansaitseville/20167351/139
Professori: Apteekkari tienaa liikaa – lääkekauppa valtion rahojen siirtoa Suomen parhaiten ansaitseville
Miksi Nyt ollaan apteekkien kimpussa ?
http://www.taloussanomat.fi/raha/20...a-suomen-parhaiten-ansaitseville/20167351/139
Professori: Apteekkari tienaa liikaa – lääkekauppa valtion rahojen siirtoa Suomen parhaiten ansaitseville
Geronimo
Ylipäällikkö
Kommunistit vaativat aikoinaan pankkien ja myös apteekkien sosialisointia, joten kun se ei silloin onnistunut niin nyt samaa yritetään markkinatalouden keinoin ja onkokohan myöskin itsellä sekä sidosryhmillä tankattuna sen kaupparyhmän osakkeita joka tästä hyödyn repii?
Onkohan joku suunnitellut upgreraavansa Mersun premium malliksi sillä tuo apteekki toiminnan siirto pois apteekkareilta on todellinen lottovoitto ja samalla pääsee plussa kortilla kerättyjä terveystietoja käyttämään hyväkseen niin, avot alkaa eurot kilistä kassaan.
Umkhonto
Ylipäällikkö
Täytyy taas avautua lähipiirin kohtelusta työmarkkinoilla. Työsuhde irtisanottiin koeajalla. Mitään selvää syytä ei sanottu. Omat arvelut olivat, että pk-yrittäjä halusi "halvemman" työntekijän, jolle ei tarvitse maksaa kokemuslisiä. Paikassa on porukka vaihtunut tiuhaan ja edeltäjät ovat olleet kotona asuvia viime kevään ylioppilaita tms., joilla voi teettää muutaman tunnin silloin kuin huvittaa ja maksaa mitä huvittaa. Ilmeisesti 2000 €/kk brutto olisi ollut liikaa vaikka kyseessä olikin ammattitaitoinen ja ahkera tekijä.
Jos olisin kettumainen niin voisin vaikka narauttaa ko. työnantajan työsuojelusäännösten rikkomisesta yms. toiminnasta, joka ei kestäisi lähempää tarkastelua. En tiedä vielä että olenko.
Jos olisin kettumainen niin voisin vaikka narauttaa ko. työnantajan työsuojelusäännösten rikkomisesta yms. toiminnasta, joka ei kestäisi lähempää tarkastelua. En tiedä vielä että olenko.
Tuo on aivan normaali tilanne pikkupuljuissa. Ihminen irtisanotaan juuri ennen koeajan loppua. Tilalle palkataan uusi köyhä. Mutta kun halutaan lisätä sitä paikallista sopimista työpaikoilla niin jatkossa sovitaan yhdessä että palkka onkin sen 2000 euron sijaan 1500 euroa. Työllisyys nousuun.
Jos olisin kettumainen niin voisin vaikka narauttaa ko. työnantajan työsuojelusäännösten rikkomisesta yms. toiminnasta, joka ei kestäisi lähempää tarkastelua. En tiedä vielä että olenko.
Käräytä pois. Jos sääntöjä ei panna täytäntöön, niin niitä ei ole.
Geronimo
Ylipäällikkö
Tässä on tapahtunut jälleen tyypillinen moka kun vastapuoli ei ymmärrä keskustelevansa sellaisen ryhmän kanssa joka pyrkii vain provosoimaan niin näin siinä käy.
Kyseessä on tarkkaan harkittu poliittinen operaatio johon Apteekkariliitto käveli omaa hölmöyttään.
Täälläkin näemme näitä provokatiivisia keskustelijoita joiden tarkoitus on vain vastapuolta mollaamalla saada itsensä näyttämään asiantuntevilta, monesti toki heillä onkin tietoa asiasta mistä on puhe mutta jos tarkoitus on tuon kaltainen mollaaminen on syytä kysyä onko eväitä sittenkään kyseisillä julkisuuden lisäksi hoitaa mitään yhteiskunnallista postia, lähes aina kun tulee joku todellinen tehtävä näillä julkisuudessa loistavilla asiantuntioilla on sormi suussa.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016071121892620_uu.shtml
Apteekkariliitto: Harkinta petti - "pyydämme anteeksi, Antero Vartia"
Maanantai 11.7.2016 klo 22.23
Antero Vartia (vihr) kommentoi Apteekkariliitolle Twitterissä, ettei häneltä tarvitse pyytää anteeksi.
Kyseessä on tarkkaan harkittu poliittinen operaatio johon Apteekkariliitto käveli omaa hölmöyttään.
Täälläkin näemme näitä provokatiivisia keskustelijoita joiden tarkoitus on vain vastapuolta mollaamalla saada itsensä näyttämään asiantuntevilta, monesti toki heillä onkin tietoa asiasta mistä on puhe mutta jos tarkoitus on tuon kaltainen mollaaminen on syytä kysyä onko eväitä sittenkään kyseisillä julkisuuden lisäksi hoitaa mitään yhteiskunnallista postia, lähes aina kun tulee joku todellinen tehtävä näillä julkisuudessa loistavilla asiantuntioilla on sormi suussa.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016071121892620_uu.shtml
Apteekkariliitto: Harkinta petti - "pyydämme anteeksi, Antero Vartia"
Maanantai 11.7.2016 klo 22.23
Antero Vartia (vihr) kommentoi Apteekkariliitolle Twitterissä, ettei häneltä tarvitse pyytää anteeksi.
- Apteekkariliiton varapuheenjohtaja kommentoi Antero Vartian puheita tylyin sanakääntein.
- Apteekkariliitto pyysi myöhemmin Twitterissä anteeksi Vartialta.
STI_Tactical9mm
Kenraali
Eikä myöskään ihme että pankit haluaa käteisen rahan pois liikenteestä. koska bittirajaa on helpompi manipuloida. Mutta onneksi käteisen tilalle on viidakon paviaaneille tullut lähimaksaminen, jolla nämä peräkammareiden aikamiespojat voivat kompensoida ymmärtämättömyytensä käteisen käytöstä.
jurppi
Ylipäällikkö
Tämä on yksi järkyttävimpiä talousuutisia viime aikoina:
Muistan toki erään aikaisemman kyselyn jossa vain alle 10% dipl. ekonomeista ilmoitti kiinnostuksensa yrittäjyydestä..Mutta kuvittelin että asiat olisivat hieman muuttuneet.
Miksi nuoret joilla on koulutuksensa vuoksi parhaat lähtökohdat menestyä ja toimia itsenäisesti eivät ole yrittämisestä kiinnostuneita?
Mutta toisaalta onhan sekin hyvä että yrittäjiksi lähtevät ne joilla ei ehkä koulutuspohja ole paras mahdollinen. Heillä on varmasti tärkein tekijä, eli motivaatio paremmin kohdallaan. Mukavaa että koulutettua väkeä kuitenkin löytyy erilaisiin palkkatyötehtäviin. Yrittäjien tehtäväksi jää jalostaa osaaminen katteellisiksi/hyvätuottoisiksi palveluiksi.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016071221893907_uu.shtml
Muistan toki erään aikaisemman kyselyn jossa vain alle 10% dipl. ekonomeista ilmoitti kiinnostuksensa yrittäjyydestä..Mutta kuvittelin että asiat olisivat hieman muuttuneet.
Miksi nuoret joilla on koulutuksensa vuoksi parhaat lähtökohdat menestyä ja toimia itsenäisesti eivät ole yrittämisestä kiinnostuneita?
Mutta toisaalta onhan sekin hyvä että yrittäjiksi lähtevät ne joilla ei ehkä koulutuspohja ole paras mahdollinen. Heillä on varmasti tärkein tekijä, eli motivaatio paremmin kohdallaan. Mukavaa että koulutettua väkeä kuitenkin löytyy erilaisiin palkkatyötehtäviin. Yrittäjien tehtäväksi jää jalostaa osaaminen katteellisiksi/hyvätuottoisiksi palveluiksi.
Koska he osaavat laskea ja tietävät minkälainen byrokratia helvetti heitä odottaa?
Bushmaster
Greatest Leader
Yrittämisen aloittamishalut tappaa hyvin tehokkaasti suomen säälimätön viranomais/virkamies/vakuutusyhtiö syndikaatti verkosto...