Pauli Vahtera Vantaalla
23 mins ·
Maahanmuuttohaihattelua
YLEn Ykkösaamussa toimittaja Elina Yrjölä haihatteli maahanmuuttajien työllistämisestä. Tutkin tuota kolumnia tarkemmin, koska Yrjölä on ollut toimittajana mm. Talouselämässä, Taloussanomissa, YLEn tv-uutisissa, Turun Sanomissa, Satakunnan Kansassa ja Länsi-Suomessa.
Avaus Yrjölälle. Ihmiset työllistyisivät kotimaissaan paljon paremmin kuin Suomessa, jos jättäisivät sotimiset ja suomalaisen sosiaaliturvan norkoilemisen vähemmälle. Esimerkiksi Somaliassa on nykyisin paljon toimeliaisuutta, joka työllistäisi omat kansalaiset ilman kieli- ja kulttuurieroja. USA:ssa maahanmuuttajia ilman sosiaaliturvaa on miljoonia, mikä mahdollistaa myös heidän keskinäisen toimeliaisuutensa. Keski-Euroopan romanitkin työllistäisivät itsensä oman kulttuurinsa keskuudessa, jos haluaisivat. Romaniosavaltio toimisi yhtä lailla kuin Suomi muutaman vuosikymmenen kuluttua. Tämä kaikki edellyttää aktiivisuutta, minkä sosiaaliturva ja kulttuurivinoutumat tuhoavat.
Tapasin tällä viikolla suomalaisen yrittäjän, joka on tehnyt töitä 15 vuotiaasta asti ja jäänyt eläkkeelle. Hän lopetti taksiyrittäjänä, koska viimeiset vuodet olivat tappiollisia. Eläkkeellä hän jatkaa marjataloutta, jonka kannattavuus tällaisena kesänä on mitä on. Eläkettä hän saa 50 vuoden työn jälkeen yhtä paljon kuin maahanmuuttajat, jotka eivät ole tehneet päivääkään työtä Suomessa. Marjatilalle oli tulossa töihin kaksi suomalaista, joista toinen päättikin lähteä lomalle. Töihin saatiin vietnamilaisia opiskelijoita, mutta hekin vasta viiveen jälkeen kun olivat jo tottuneet suomalaisille tavoille. Siihen asti perheen ja ystävien voimin kerättiin ensimmäinen sato.
Yrjölä: ”… maahanmuutto ei kuitenkaan juuri heikennä kantaväestön työllisyystilannetta. Pikemminkin näyttää siltä, että maahanmuutto on omiaan tuomaan talouteen uutta puhtia. …
Tämä näkyy hyvin esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa maahanmuuttajien rooli talouskasvussa on iso. … Silloin maahanmuutto alkaa pikkuhiljaa luoda uutta hyvinvointia ja uusia työpaikkoja kaikille suomalaisille.”
PV: Suomessa virolaiset tekevät töitä ympäri Suomen. Tuo kaikki on pois suomalaisilta työntekijöiltä, ja esimerkiksi rakennusalalla suomalaisia työttömiä on paljon. Jos humanitääriset maahanmuuttajat tekevät oikeita töitä yksityisellä sektorilla, on se kaikki pois suomalaisilta. Esimerkiksi taksialalla on moni suomalainen joutunut lopettamaan, koska ajot eivät ole olleet kannattavia. Maahanmuuttajien avulla taksiala sinnittelee, koska heille voidaan maksaa pienempää palkkaa sosiaaliturvakompensaation takia ja koska maahanmuuttajien työllistämiseen saa erilaisia julkisia tukia.
Tuo Yhdysvaltain ottaminen esimerkiksi on huvittavaa. Totta kai maahanmuuttaja lisää taloutta, koska siellä ei makseta sosiaaliavustuksia suomalaiseen tapaan. Suomessa maahanmuutto tuo uutta puhtia kun kaikenlaiset VOKit, tulkit, sosiaalityöntekijät, pakolaisneuvojat saavat tulonsa maahanmuuttajista. Talouden kannalta tuo kaikki on katastrofaalista, koska se rahoitetaan verorahoilla ja velaksi.
Yrjölä: ”Osa maahanmuuttajista on hyvin koulutettuja tai ainakin valmiita kouluttautumaan. Suomessa onkin jo meneillään hankkeita, joissa maahanmuuttajista kurssitetaan vaikkapa tietokoneohjelmoijia, joista on pulaa.”
PV: Ja iso osa on luku- ja kirjoitustaidottomia. Selvitysten mukaan koulutustaso on enimmäkseen heppoista suomalaiseen tarpeeseen. Miksei suomalaisista nuorista kouluteta tietokoneohjelmoijia muutaman kuukauden kursseilla? (Koska kyse on vain rahastuksesta, sillä se ei ole mahdollista.) Miksi suomalaisia syrjitään ja ulkomaalaisia hyysätään?
Yrjölä: ”Iso osa maahanmuuttajista sijoittuu kuitenkin hyvin tavallisiin ja arkisiin töihin – jopa sellaisiin, joita suomalaiset eivät halua tehdä. Erään henkilöstöpalveluyrityksen listoilla on pääkaupunkiseudulla pari ja puoli sataa tiskaajaa. Listalla ei tiettävästi ole yhtään suomalaista nimeä. Mutta kyllä olisi, jos tiskaamisesta maksettaisiin kunnon palkkaa!”
PV: Tämäkin toimittaja pitää maahanmuuttajia toisen luokan kansalaisina, jotka voidaan työllistää tiskaajina. Mikä ihmeen työ tiskaaja oikein on? Onko Suomessa tosiaan ravintoloita, joissa käsin tiskataan astiat? Suomalaiset haluaa tehdä, jos työpaikkoja olisi. Ja jos sosiaaliturva olisi pienempi. Ja jos sosiaaliturva ja palkka sovitetaan ilman kannustinloukkuja ja byrokratiaa toisiinsa. Suurin osa ihmisten tekemistä töistä on sen verran ikäviä, ettei niitä tehdä suurella intohimolla, vaan sen takia että niistä maksetaan palkka. Maahanmuuttajat osaavat venkoilla. Esimerkiksi neljän vaimon aviomies voi hyvinkin käydä töissä, kun yhteiskunta elättää hänen kaikki vaimonsa yksinhuoltajina. Ja mies saa palkan lisäksi sosiaalitukia. Entä kun maahanmuuttajat eivät enää halua tiskata, pitääkö tuoda lisää ja lisää tiskaajia, kun edelliset alkavat herroiksi.
Yrjölä: ”Tämä merkitsee todennäköisesti esimerkiksi matalapalkkaisten töiden lisääntymistä. On tyypillistä, että työmarkkinoille kielitaidottomina ja vähän koulutettuina tulevat aloittavat matalapalkkaisissa töissä. Siitä he tai viimeistään heidän lapsensa etenevät parempiin paikkoihin, jos työmarkkinat ja muu yhteiskunta toimivat hyvin”
PV: Matalapalkkaiset työt eivät lisäänny, jos suomalaisilla ei ole ostovoimaa. Suomalainen työ on kallista verotuksen, sosiaalimaksujen ja erilaisten palkallisten poissaolojen (esim pitkät lomat) takia. Todellinen työttömyys Suomessa on noin puoli miljoonaa. Ja lisääntyy. Miten puolalaiset, ukrainalaiset, thaimaalaiset jne voivat tehdä työtä Suomessa, ei heille kukaan kielikoulutusta anna. Tai somali-/arabimuslimit Yhdysvalloissa?
Yrjölä: ”Entä miten tämä tilanne hoidetaan niin, että maahanmuuttajat tosiaan tuottavat hyvinvointia ja työpaikkoja sekä itselleen että muille? Ja että suomalaisillakin on töitä, mutta kuitenkin niin, että töistä maksetaan siedettävää palkkaa? Yksi selkeä vinkki: aletaan joustaa kielitaitovaatimuksista. Ei liikaa kielikoulutusta vaan äkkiä töihin, sillä siellä oppii suomea juuri sillä tavalla, kuin omissa hommissa pitääkin.”
PV: Eiväthän nuo humanitääriset maahanmuuttajat Afganistanista, Irakista ja Somaliasta juurikaan ole työllistyneet oikeisiin töihin 15 vuoden Suomessa asumisen jälkeenkään. Miten kielitaidosta tinkiminen siihen vaikuttaisi. Miksei voida tunnustaa, että humanitääriset maahanmuuttajat eivät työllisty, ei Ruotsissa, ei Suomessa, eikä oikein muuallakaan Euroopassa.
Kielitaito on vain yksi osa työllistymistä. Sitäkin pitää olla edes sen verran, että ymmärtää kaikki tulityökortit ja hygieniapassit. Monissa töissä tarvitaan ajokorttia. Aika kalliiksi työllistäminen tulee, koska ajokortin saamiseksi ajo-opetustilanteissa tarvitaan tulkkia takapenkillä. Kukahan tuon kaiken maksaa? Kielitaidon lisäksi tarvitaan osaamista. Korkeasti koulutettu lakimies Irakista tai koraanin opettaja Somaliasta tuskin pystyy tekemään mitään muuta kuin itkemään, ettei saa koulutustaan vastaavaa työtä.
Yrjölä: ”Meillä on entistä enemmän maahanmuuttajia, eivätkä he kaikki täältä lähde, vaikka joku niin toivoisikin. Niinpä on aika miettiä, miten luomme sellaiset työmarkkinat ja sellaisen yhteiskunnan, että mahdollisimman iso osa tulokkaista pääsee kunnolla mukaan rakentamaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.”
PV: Eivät lähde Suomesta kulumallakaan, joten siksi humanitäärinen maahanmuutto pitää keskeyttää siihen asti, kunnes Suomen talous on kunnossa. Jokainen tänne tuleva heikentää suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, jota on velkarahalla ylläpidetty 25 vuoden ajan. Pää on tullut vetävän käteen jo ajat sitten.
