Suomalainen talouspropaganda

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vonka
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Vuosi sitten käytiin keskustelua siitä, kuka on rikas ja kuka keskiluokkaa. Sitten s91 bännittiin niin se juttu loppui. Nyt kuitenkin on tullut lisää mustaa valkoiselle kun Orpon mukaan ahkera siivooja kuuluu keskiluokkaan. Koska kansalle on äärettömän tärkeää tietää, onko ahkera siivooja keskiluokkainen vai ei ja mitä jos on siivooja mutta ei ahkera niin tästä onkin riittänyt uutisointia monta päivää. Tämä on osaltaan sitä "suomalaista talousdiskurssia" johon vajaa vuosi sitten viittasin, mielestäni sensaatiohakuista ja populistista.

Uutisen mukaan kuitenkin:

tiukka määritelmä keskiluokalle: 2 062–4 419 e/kk
löyhä määritelmä keskiluokalle 1 768–5 885 e/kk

10% parhaiten tienaaviin suomalaisiin kuuluu jos saa 4911 e/kk (eli 10% parhaiten tienaava kuuluu löyhän määritelmän mukaan keskiluokkaan)
1% parhaiten tienaaviin suomalaisiin kuuluu jos saa 8483 e/kk

http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-2000001192930.html

Katso tulorajat: Kuulutko keskiluokkaan Suomessa?

Tiukimpien määritelmien mukaan keskiluokkainen tienaa 2 062–4 419 euroa kuukaudessa.
Löyhemmät määritelmät laajentavat keskiluokan jopa kaikkiin 1 768–5 885 euroa kuukaudessa tienaaviin.

Keskiluokalle on monta määritelmää. Puhtaasti ansioiden mukaan voi laskea, että keskiluokkaan kuuluu ylimmän luokan ja alimman luokan välinen, suuri osa suomalaisista.

Yläluokkaan lasketaan tai kokee kuuluvansa tutkimuksesta riippuen prosentista viiteen prosenttia ihmisistä. Tilastokeskuksen mukaan ansioiltaan ylimpään viiteen prosenttiin pääsemiseksi vaadittiin vuonna 2014 yhteensä 5 885 euron kuukausitulot.

Alaraja taloudelliselle keskiluokalle on vaikeampi määritellä. Usein käytetään köyhyyden määritelmää, jonka esimerkiksi EU on määritellyt 60 prosenttiin mediaanitulosta. Se oli Suomessa vuonna 2014 yhteensä 1 767,60 euroa. Saksan taloustutkimusinstituutti (DIW Berlin) on puolestaan määritellyt keskiluokan tiukemmin, jolloin Suomessa keskiluokan alaraja olisi 2 062,20 euroa. DIW Berlin laskee keskiluokan ylärajaksi 150 prosenttia mediaanituloista, eli Suomessa 4 419 euroa.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla mediaaniansio on jopa 4 269 euroa, jolloin periaatteessa kaikki korkeakoulutetut töissä olevat kuuluisivat vähintään keskiluokkaan.

Helsingin Sanomien vuonna 2011 teettämän tutkimuksen mukaan noin 55 prosenttia suomalaisista kokee kuuluvansa keskiluokkaan.

Tilastokeskuksen mukaan parhaiten tienaavien 10 prosentin joukkoon vuonna 2014 pääsi Suomessa 4 911 euron kuukausiansioilla, ja eniten tienaavaan prosenttiin vaadittiin yli 8 483 euron ansiot.
 
yrjö kirjoitti:
Vuosi sitten käytiin keskustelua siitä, kuka on rikas ja kuka keskiluokkaa. Sitten s91 bännittiin niin se juttu loppui. Nyt kuitenkin on tullut lisää mustaa valkoiselle kun Orpon mukaan ahkera siivooja kuuluu keskiluokkaan. Koska kansalle on äärettömän tärkeää tietää, onko ahkera siivooja keskiluokkainen vai ei ja mitä jos on siivooja mutta ei ahkera niin tästä onkin riittänyt uutisointia monta päivää. Tämä on osaltaan sitä "suomalaista talousdiskurssia" johon vajaa vuosi sitten viittasin, mielestäni sensaatiohakuista ja populistista.

Uutisen mukaan kuitenkin:

tiukka määritelmä keskiluokalle: 2 062–4 419 e/kk
löyhä määritelmä keskiluokalle 1 768–5 885 e/kk

10% parhaiten tienaaviin suomalaisiin kuuluu jos saa 4911 e/kk (eli 10% parhaiten tienaava kuuluu löyhän määritelmän mukaan keskiluokkaan)
1% parhaiten tienaaviin suomalaisiin kuuluu jos saa 8483 e/kk

http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-2000001192930.html

Katso tulorajat: Kuulutko keskiluokkaan Suomessa?

Tiukimpien määritelmien mukaan keskiluokkainen tienaa 2 062–4 419 euroa kuukaudessa.
Löyhemmät määritelmät laajentavat keskiluokan jopa kaikkiin 1 768–5 885 euroa kuukaudessa tienaaviin.

Keskiluokalle on monta määritelmää. Puhtaasti ansioiden mukaan voi laskea, että keskiluokkaan kuuluu ylimmän luokan ja alimman luokan välinen, suuri osa suomalaisista.

Yläluokkaan lasketaan tai kokee kuuluvansa tutkimuksesta riippuen prosentista viiteen prosenttia ihmisistä. Tilastokeskuksen mukaan ansioiltaan ylimpään viiteen prosenttiin pääsemiseksi vaadittiin vuonna 2014 yhteensä 5 885 euron kuukausitulot.

Alaraja taloudelliselle keskiluokalle on vaikeampi määritellä. Usein käytetään köyhyyden määritelmää, jonka esimerkiksi EU on määritellyt 60 prosenttiin mediaanitulosta. Se oli Suomessa vuonna 2014 yhteensä 1 767,60 euroa. Saksan taloustutkimusinstituutti (DIW Berlin) on puolestaan määritellyt keskiluokan tiukemmin, jolloin Suomessa keskiluokan alaraja olisi 2 062,20 euroa. DIW Berlin laskee keskiluokan ylärajaksi 150 prosenttia mediaanituloista, eli Suomessa 4 419 euroa.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla mediaaniansio on jopa 4 269 euroa, jolloin periaatteessa kaikki korkeakoulutetut töissä olevat kuuluisivat vähintään keskiluokkaan.

Helsingin Sanomien vuonna 2011 teettämän tutkimuksen mukaan noin 55 prosenttia suomalaisista kokee kuuluvansa keskiluokkaan.

Tilastokeskuksen mukaan parhaiten tienaavien 10 prosentin joukkoon vuonna 2014 pääsi Suomessa 4 911 euron kuukausiansioilla, ja eniten tienaavaan prosenttiin vaadittiin yli 8 483 euron ansiot.
Klikkaa laajentaaksesi...

Minun mielestäni palkkatasokin on aika huvittava kriteeri. Dinkkupariskunnalla ammatista riippumatta jää aika paljon korkeampaan elintasoon rahaa kuin allekirjoittaneen asuntokunnalla kokoonpanolla 2+5, vaikka olen tuon haarukan ylärajoilla. Tulihan se laskettua ettei ns. suhteellinen köyhyysrajakaan ole kaukana.

Jotenkin tällaiset teollistumisen aikana kovin selvät luokkajaot tuntuvat vähän huvittavilta, etenkin kun jollekin on suurituloinen, toiselle taas keskiluokkainen ja välillä saa lukea olevansa köyhä (kun ei ole varaa viikon lomamatkoihin, vaikka tähän tilanteeseen olisi päädytty vakaasti harkiten). Mukailen 2-vuotiaan poikani kommenttia kun häntä yritettiin sovitella johonkin muottiin: "En mä oo mitään luokkaa...mä oon mä".

Edit: Mutta ehkäpä laiska siivooja nyt innostuu - ei tarvitse kuin ahkeroitua niin keskiluokka on ihan käden ulottuvilla :D
 
Suomesta muuttaa vuosittain lukuisia korkeasti koulutettuja ulkomaille. Suomen voi sanoa kärsivän aivovuodosta. Tätä ei ehkä ole vielä aivan tiedostettu ainakaan julkisessa keskustelussa. Tälläisille kielitaitoisille osaajille työmarkkinat on globaaleja. Jos Suomessa ei ole mahdollisuutta osaamisellaan saada tuloksia aikaiseksi ja hieman tienata, niin mikään ei estä lähtemästä. Usein ulkomailla palkkataso on korkeampi, verot alhaisempia ja ostovoima parempi. Paljon hehkutettu kansainvälisyys kun voi tarkoittaa muutakin kuin sitä että me saamme tänne ulkomaiden parhaat osaajat.

Mediassa on puhuttu lähinnä vanhemmista ihmisistä jotka lähtevät veroja pakoon, mutta tämä ei ole nähdäkseni niin suuri ongelma. Osaavat ja kunnianhimoset ihmiset on Suomen suurin mahdollisuus. Mutta minkälaisena paikkana Suomi näyttäytyy heidän silmissään?

En halua olla pessimisti tai lietsoa paniikkia. Mutta mikä on Suomen visio? Missä olemme 5 tai 10 vuoden päästä?

Minä pidän Suomesta. Pidän suomalaisista enkä häpeä suomalaisuuttani. Suomessa on monia sellaisia hyviä asioita joiden rahallisen arvon mittaaminen on vaikeaa. Mutta ei nekään ole äärettömän arvokkaita, vaikka niiden rahallista arvoa onkin vaikea mitata.

Hallituksessa on kolme puoluetta joista yksi on sellainen johon voin ehkä jopa liittyä jäseneksi, yksi on siedettävä ja yhdestä hallituspuolueesta en pidä yhtään. Hallituskokoonpano on silti ehkä realistisesti ottaen paras mahdollinen. Siitä huolimatta hallitus ei todellakaan ansaitse puhtaita papereita. Esitys on ollut säälittävä. Ei todellakaan ole ajettu tämän maan asiaa, vaan räikeästi ajettu puolueiden eturyhmien asioita. No, en minä hirveän yllättynyt ole.

Onko Suomesta tulossa kuin syrjäinen muuttotappiokunta? Muut lähtevät ja sinne jää vain he joilla ei ole kykyä lähteä? Okei, en tarkoita että kaikki muuttotappiopaikkakunnilla asuvat olisi jotenkin retardeja, en vaan keksinyt parempaa vertausta. Paikka rapistuu, mielet on apeita? Onko Suomi henkinen talvivaara?

Uskon että tämä asia nousee julkiseen keskusteluun vuoden tai parin sisällä. Onko Suomi sellainen maa jossa ahkera osaaja voi lunastaa potentiaalinsa?
 
http://blogit.iltalehti.fi/pikkutakki/2016/06/04/isojen-miesten-lahjonta-uhkailu-ja-kiristys/

Isojen miesten lahjonta, uhkailu ja kiristys.
04kesä2016
Kirjoittanut Kolumnisti | 6 Kommenttia


Lahjonta, uhkailu ja kiristys. Lasten kasvatuksessa keinot ovat kuulemma jo vanhentuneet, mutta kuuluisa suomalainen sopimusyhteiskunta pyörii niiden varassa.
Juha Sipilä aloitti uhkailemalla lisäleikkauksilla, jatkoi kiristämällä pakkolakien avulla ja lopulta lahjoi työmarkkinapamput mukaan sopimukseensa verohelpotuksilla. Yli vuosi siinä meni, mutta ministerien mielestä se kannatti.

Lehtemme painoon mennessä näytti siltä, että ay-liike istui jo tukevasti Sipilän pyörän tarakalla. Verotikkaria hartaasti suussaan imien.

Niinkuin hyvin tiedetään, ovat työmarkkinapomot kaikkivaltiaita, kaikkitietäviä ja kaukaa viisaita. Vain he tietävät, milloin on aika korottaa eläkeikää ja pidentää työpäivää. Eikä heidän suunnitelmistaan saa muuttaa pilkkuakaan.

Ja nyt puhutaan nimenomaan suomalaisista työmarkkinamiehistä, sillä meidän systeemiämme kehutaan ainutlaatuiseksi.
Jos raamatun kertomukset sijoittuisivat Lähi-idän sijaan Suomeen, ne kuulostaisivat aivan erilaisilta. Aatamin ja Eevan paratiisista karkottamisesta neuvoteltaisiin yhä kolmikantaisesti. Pöydässä olisi luultavasti esitys kielletyn hedelmän pilkkomisesta osapuolten kesken. Uhkaus töihin pahaan maailmaan lähettämisestä olisi kutistunut vapaa-ajan lyhentämiseen paratiisissa – kuudella minuutilla päivässä.
Marian ei olisi tarvinnut lähteä talliin synnyttämään. Verollepano olisi nimittäin peruttu laajojen mielenosoitusten jälkeen ja asia siirretty työmarkkinajärjestöjen sovittavaksi.
Nooan arkin lastaaminen olisi katkennut ahtaajien lakkoon. Pitkäpartaista idealistia ei olisi teloitettu, vaan hänestä olisi tullut vihreiden kansanedustaja, ammattiliiton toimitsija tai muuten vain kansalaispalkan mannekiini. Ja niin edelleen.

Moni tyhmempi kyselee, miten valtion virastojen työajan pidentäminen kuudella minuutilla nostaa Suomen kilpailukyvyssä Saksan rinnalle. Vastauksen keksimiseen tarvitaan Juhana Vartiaisen laskutaito ja Teuvo Hakkaraisen mielikuvitus. Ne molemmat yhdessä.

Kansainvälinen kilpailu on kai sitten niin kovaa, että pienet erot ratkaisevat. Saksalainen virkamies ehtii jo laittaa viraston pyörävarastossa pyykkipojat housunlahkeisiinsa, kun suomalainen virkaveli vielä teroittaa lyijykyniään seuraavaa aamua varten.

Lisää aikaa ainakin valtioneuvoston linnassa tarvitaankin. Voisivat jo etukäteen laskea, koituuko esimerkiksi päivähoitomaksujen korotuksista todellisia säästöjä.
Sitäkin sopii miettiä, sylkisivätkö liukuhihnat Salossa yhä suomalaisia matkapuhelimia, jos Nokian tehtailla olisi painettu aina puoli tuntia pidempää työviikkoa.
 
Bushmaster kirjoitti:
Moni tyhmempi kyselee, miten valtion virastojen työajan pidentäminen kuudella minuutilla nostaa Suomen kilpailukyvyssä Saksan rinnalle. Vastauksen keksimiseen tarvitaan Juhana Vartiaisen laskutaito ja Teuvo Hakkaraisen mielikuvitus. Ne molemmat yhdessä.
Klikkaa laajentaaksesi...

huutonaurua.jpg
 
Herman30 kirjoitti:
huutonaurua.jpg
Klikkaa laajentaaksesi...



tämä on hyvä kommetti linkistä:

Tohtori Outolempi
4.6.2016 06:23


Kun seuraa eri virastojen yli-innokkaiden pykälänvartijoiden antia Suomelle ja Suomen kilpailukyvylle, olisi todennäköisesti paljon hyödyllisempää lyhentää näiden pykälänvartijoiden työpäivää muutamalla tunnilla kuin jatkaa sitä kuudella minuuutilla. Eivät enää ehtisi olla yhtä innokkasti muiden työntekoa haittaamassa ja markkinoita jarruttelemassa. Samaa lääkettä voi suositella useimmille poliitikoillemme.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Tetra kirjoitti:
Suomesta muuttaa vuosittain lukuisia korkeasti koulutettuja ulkomaille. Suomen voi sanoa kärsivän aivovuodosta. Tätä ei ehkä ole vielä aivan tiedostettu ainakaan julkisessa keskustelussa. Tälläisille kielitaitoisille osaajille työmarkkinat on globaaleja. Jos Suomessa ei ole mahdollisuutta osaamisellaan saada tuloksia aikaiseksi ja hieman tienata, niin mikään ei estä lähtemästä. Usein ulkomailla palkkataso on korkeampi, verot alhaisempia ja ostovoima parempi. Paljon hehkutettu kansainvälisyys kun voi tarkoittaa muutakin kuin sitä että me saamme tänne ulkomaiden parhaat osaajat.

Mediassa on puhuttu lähinnä vanhemmista ihmisistä jotka lähtevät veroja pakoon, mutta tämä ei ole nähdäkseni niin suuri ongelma. Osaavat ja kunnianhimoset ihmiset on Suomen suurin mahdollisuus. Mutta minkälaisena paikkana Suomi näyttäytyy heidän silmissään?
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei Suomessa ole minkäänlaista pulaa koulutetuista ihmisistä. Käytännössä jokaista avointa työpaikkaa hakee niin monta hakijaa, että on mistä valita. Jostakin on elanto revittävä ja kilpailu leviää aina vain vaatimattomampiin tehtäviin. Merkonomit kamppailevat nykyisin kauppakorkeassa opiskelevien ja vastavalmistuneiden kanssa toimistojen rutiinihommista ja yhä kiihtyvä koulutusinflaatio on leviämässä jopa aikaisemmin suljettujen ammattialojen suuntaan. Nykyisen esimerkiksi ulosottomiehen hommaan ei välttämättä riitä oikeustradenomin paperit vaan pitäisi olla oikeita oikeustieteen opintoja taustalla.

Suomessahan on tämä liikaväestön ongelma tuntuu jatkuvan ja jatkuvan. Siitä on kärsitty sellaiset 150 vuotta ja suurempaa siirtolaisuutta rajoittaa vain se, että istumapaikat on tältä planeetalta jo mennyt. Vain talouden nousukausina tarve siirtolaiseksi lähtemiseksi helpottaa ja sitten aloitetaan suorastaan naurettava vouhkaaminen työvoimapulasta joka uhkaa Suomea "ihan kohta ja siis tällä kertaa se oikeasti tulee, eikä niinq viime kerralla..."

Painetta muuttoon olisi myös työväestöllä, mutta ikävä kyllä sitä on lähes kaikkialla maailmassa omiin tarpeisiin ja kehitysmaiden puoli-orjat hoitavat ne kaikkien likaisimmat työt pikkurahalla, ilman turhia toiveita.
 
Viimeksi muokattu:
Ei kyse ole siitä, että menettäisimme joitain sellaisia ihmisiä joilla ei ole potentiaalia muuhun kuin alemman tason rutiinihommiin. Kyse on nimenomaan siitä, että lähtijöiden joukossa on niitä ihmisiä joilla on varaa valita ja mahdollisuuksia myös ulkomailla. On tietysti näiden ihmisten kannalta hyvä asia, että heillä on mahdollisuuksia ulkomailla. Suomalainen ei ole ankkuroitu Suomeen, ei suomalaiset sitä ennenkään ole olleet. Koulutusinflaatio on tietysti totta, ja sitä suuremmalla syyllä kannattaa kunnostautua jo opiskellessa - varsinkin jos haluaa pitää kaikki ovet avoinna. Osa toki palaa myöhemmin.

Huomaa että tämä on eri asia kuin ulkomaalaisen työvoiman Suomeen houkutteleminen.
 
Tetra kirjoitti:
Ei kyse ole siitä, että menettäisimme joitain sellaisia ihmisiä joilla ei ole potentiaalia muuhun kuin alemman tason rutiinihommiin. Kyse on nimenomaan siitä, että lähtijöiden joukossa on niitä ihmisiä joilla on varaa valita ja mahdollisuuksia myös ulkomailla. On tietysti näiden ihmisten kannalta hyvä asia, että heillä on mahdollisuuksia ulkomailla. Suomalainen ei ole ankkuroitu Suomeen, ei suomalaiset sitä ennenkään ole olleet. Koulutusinflaatio on tietysti totta, ja sitä suuremmalla syyllä kannattaa kunnostautua jo opiskellessa - varsinkin jos haluaa pitää kaikki ovet avoinna. Osa toki palaa myöhemmin.

Huomaa että tämä on eri asia kuin ulkomaalaisen työvoiman Suomeen houkutteleminen.
Klikkaa laajentaaksesi...


Suomessa säätykierto on loppunut ja ne joita ei katsota Suomessa "sopiviksi" hakeutuvat helposti ulkomaille. Lisäksi todella älykäs ja luova ihminen ei halua olla mukana järjestelmässä, jossa hän ei voi tehdä töitä todella älykkäiden ja luovien ihmisten kanssa, vaan energia kuluu "sopivien" keskinkertaisuuksien kanssa rutiinien pyörittelyssä ja monimutkaisissa hovijuonitteluissa.

Säätykierron loppuminen tuo vääjämättä mukaanaan ilmiön, jossa osa lahjakkaimmista mutta "ei sopivista" henkilöistä muuttaa pois maasta.

Meritokratia ei siis toimi ja se tuo vääjäämättä tiettyjä haittavaikutuksia yhteiskuntaan.
 
Viimeksi muokattu:
Uutisraportti
Lepomäen ajatusvirhe asettaa rikkaat ja köyhät eriarvoiseen asemaan

Uutisraportti

4.6.2016 @ 14:25 Uutisraportti <URL> nyt.fi/a1465005909092
Uutisraportti on viikottainen ajankohtaisohjelma, jota juontaa Tuomas Peltomäki. Tämä on tekstimuotoinen nosto ohjelmasta, jonka voit katsoa yltä.

Kokoomuksen puheenjohtajakisa saa päätöksensä viikon päästä, kun puolue kokoontuu Lappeenrantaan äänestämään itselleen puheenjohtajan. Valtiovarainministeri Alexander Stubbin ovat haastaneet sisäministeri Petteri Orpo ja kansanedustaja, kansainvälinen pankkiiri Elina Lepomäki.

Valintaa on pohjustuttu puheenjohtajakiertueella, jonka viimeisin vierailu tapahtui Oulussa. Siellä Lepomäeltä kysyttiin tiukka kysymys: Onko hänen mielestään moraalisesti oikein, että ministeri on osallistunut verosuunnitteluun?

Lepomäen vastaus oli yllättävä.

”Jos on lain mukaan toimittu, totta kai se on myös moraalisesti oikein.”

Lepomäen mukaan siis ministeri toimii moraalisesti oikein, kunhan noudattaa lakeja, vaikka kyse olisikin yhteisten verorahojen maksamisen välttelystä.

Heti perään Lepomäki yritti pehmentää kantaansa rinnastamalla kansainvälisen verosuunnittelun ja sen jos käy vaikka hakemassa Tallinan-lautalta verovapaat juhannusjuomat.

”Jokainen joka käyttää … mitä tahansa verovähennystä hyväkseen, kuten vaikka käy Tallinnan laivalla hakemassa juhannusjuomia, niin mun on hirveen vaikea nähdä siinä mitään moraalitonta.”

Se on tietenkin aivan eri asia. Verovapaiden viinojen ostaminen vaatii enintään viinanhimoa ja satamaan kävelemistä, kun taas kysymyksessä tarkoitetun verosuunnittelun harjoittaminen vaatii kansainvälisen verolainsäädännön ymmärrystä, lakimiesarmeijaa, rahaa ja kontaktit ulkomaille. Sekä tietenkin halukkuutta perustaa hatusta revittyjä pöytälaatikkofirmoja ympäri maapalloa, ja kiepsutella tulonsa niiden kautta.

Mutta Lepomäen vastauksessa kaikkein häkellyttävintä oli se, kuinka hän piti lain mukaista toimintaa – ja sitä aggressiivinenkin verosuunnittelu on – automaattisesti myös moraalisena.

Usein juuri lain ja moraalin räikeä ristiriita on se, johon aggressiivisen verosuunnittelun yhteydessä tuskastuneesti viitataan. Niin teki esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ottaessaan kantaa Panaman paperit -vuotoon toukokuussa:

”Se on usein laillista, mutta juuri se on se ongelma.”

”Vain kongressi voi sulkea ne porsaanreiät, joita rikkaat ja suuryritykset käyttävät hyväkseen. Jos he livistävät oman osansa maksamisesta, meidän loppujen täytyy kantaa vielä sekin taakka.”

Verosuunnittelu – eli se, että kaikin lain sallimin keinoin pyritään maksimoimaan oma etu valtion kustannuksella – on eräänlaista paremman väen sosiaalipummaamista. Periaate on sama: lait ja järjestelmä on tehty ihan eri tarkoitusperiä varten, mutta jotkut käyttävät hyväkseen järjestelmään tahattomasti jääneitä porsaanreikiä saadakseen itselleen etua.

Sosiaalipummaamisen tapauksessa järjestelmää käytetään väärin verorahojen saamiseksi itselleen, verosuunnittelun tapauksessa järjestelmää käytetään väärin verorahojen pitämiseksi itsellään.

Molemmat ovat laillisia keinoja, mutta miksi Lepomäen mukaan vain verosuunnittelu on myös moraalisesti hyväksyttävää?

Sosiaalipummaamisesta hän ei nimittäin pidä.

”Mun mielestä hyvinvointivaltio on mennyt aika kauas tarkoituksestaan, jos se toimii, niin kuin nykyisellään, vähän tämmöisenä kenen tahansa järjestelmäbingona, että otanpa itselleni mahdollisimman paljon ulos”, Lepomäki sanoi perustuloseminaarissa viime vuoden alussa.

Hän olisi totta kai voinut käyttää tismalleen samaa lausetta vastatessaan kysymykseen verosuunnittelusta.

Lepomäki sortuu siihen ajatusvirheeseen, että järjestelmän huonouden tai porsaanreikien hyväksikäyttö on jotenkin hyväksyttävää silloin, kun sen tekevät hienot ja koulutetut ihmiset komeasti ulkomaankielellä ja kravatit kaulassa. Mutta siis ei ollenkaan hyväksyttävää silloin, kun sen tekee laiskanpulskea resupekka päiväkaljojensa välillä.

Todellisuudessa tietenkin molemmat ovat yhtä väärin.

Tästä ja vähän muustakin tämän viikon Uutisraportissa, jonka voit katsoa ylhäältä.



Suora linkkinyt.fi/a1465005909092
 
  • Tykkää
Reactions: jak
Ingsoc kirjoitti:
Ei Suomessa ole minkäänlaista pulaa koulutetuista ihmisistä. Käytännössä jokaista avointa työpaikkaa hakee niin monta hakijaa, että on mistä valita. Jostakin on elanto revittävä ja kilpailu leviää aina vain vaatimattomampiin tehtäviin. Merkonomit kamppailevat nykyisin kauppakorkeassa opiskelevien ja vastavalmistuneiden kanssa toimistojen rutiinihommista ja yhä kiihtyvä koulutusinflaatio on leviämässä jopa aikaisemmin suljettujen ammattialojen suuntaan. Nykyisen esimerkiksi ulosottomiehen hommaan ei välttämättä riitä oikeustradenomin paperit vaan pitäisi olla oikeita oikeustieteen opintoja taustalla.

Suomessahan on tämä liikaväestön ongelma tuntuu jatkuvan ja jatkuvan. Siitä on kärsitty sellaiset 150 vuotta ja suurempaa siirtolaisuutta rajoittaa vain se, että istumapaikat on tältä planeetalta jo mennyt. Vain talouden nousukausina tarve siirtolaiseksi lähtemiseksi helpottaa ja sitten aloitetaan suorastaan naurettava vouhkaaminen työvoimapulasta joka uhkaa Suomea "ihan kohta ja siis tällä kertaa se oikeasti tulee, eikä niinq viime kerralla..."

Painetta muuttoon olisi myös työväestöllä, mutta ikävä kyllä sitä on lähes kaikkialla maailmassa omiin tarpeisiin ja kehitysmaiden puoli-orjat hoitavat ne kaikkien likaisimmat työt pikkurahalla, ilman turhia toiveita.
Klikkaa laajentaaksesi...


Tämä on taivahan tosi. Vaatimattomasti palkattua ja ei välttämättä kovin pysyvää hommaa hakee helposti kymmeniä tohtorin tutkinnon suorittaneitakin, ilman, että tutkinto olisi soveltuvuusvaatimuksena. Noissa luvuissa on tietysti mukana 'jalka oven väliin' taktiikkaa ja työvoimatoimiston pakottamaa hakemista, mutta kuitenkin. Satojen hakemusten perkaaminen lakeja noudattaen vie pirusti aikaa käsittelijöiltä.
 
Ingsoc kirjoitti:
Suomessa säätykierto on loppunut ja ne joita ei katsota Suomessa "sopiviksi" hakeutuvat helposti ulkomaille. Lisäksi todella älykäs ja luova ihminen ei halua olla mukana järjestelmässä, jossa hän ei voi tehdä töitä todella älykkäiden ja luovien ihmisten kanssa, vaan energia kuluu "sopivien" keskinkertaisuuksien kanssa rutiinien pyörittelyssä ja monimutkaisissa hovijuonitteluissa.

Säätykierron loppuminen tuo vääjämättä mukaanaan ilmiön, jossa osa lahjakkaimmista mutta "ei sopivista" henkilöistä muuttaa pois maasta.

Meritokratia ei siis toimi ja se tuo vääjäämättä tiettyjä haittavaikutuksia yhteiskuntaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mikä lääkkeeksi?
 
Suomalainen työmoraali ei ole mitenkään erityisen kova. Suomalaiset ei ole erityisen ahkeria eikä Suomessa myöskään työntekoa arvosteta erityisesti. Huolellisia kyllä saattavat olla.
 
Elämä alkoholistien lapsena on ollut kova koulu
Häpeän vanhempieni ylipainoa, nuhruisia ilmaisvaatteita ja yleistä huolittelemattomuutta. Minusta on tullut kipeän luokkatietoinen, kirjoittaa nimimerkki Eräs nuori nainen.

MIELIPIDE 11.6.2016 2:00 Päivitetty: 11.6.2016 8:23
OLEN sukuni ensimmäinen ylioppilas ja opiskelen ensimmäistä vuotta yliopistossa. Olen myös alkoholistiperheen lapsi, jonka lapsuutta köyhyys ja työttömyys varjostivat. Lapsena en tuntenut häpeää, koska en ymmärtänyt sosiaalisia eroja samalla tavalla kuin nykyään.

Nyt minua hävettää kävellä perheeni kanssa julkisesti. Häpeän vanhempieni ylipainoa, nuhruisia ilmaisvaatteita ja yleistä huolittelemattomuutta. Minusta on tullut kipeän luokkatietoinen.

En tanssinut lukiossa vanhoja, en saanut edes ylioppilasjuhlia, vaikka luokkani parhaimman keskiarvon saaneena olisin ne ansainnut. Muutenkin eliittikoulun ja kodin välillä tuntui olevan valtava kuilu: meidän arkeemme kuuluivat leipäjonot ja jatkuva puute, kun taas ystäväni olivat osa huoletonta ylempää keskiluokkaa. En muista yhtään kertaa, jolloin minulle olisi ostettu lukiokirja tai maksettu vuokra.

Uskon vahvasti, että työväenluokkaa herjaavassa sanonnassa elämän kovasta koulusta on myös perää. Minun sukuani vaivaavat isältä pojalle siirtyvä alkoholismi ja muut sosiaaliset ongelmat.

Tiedetään, että työttömyys ja köyhyys periytyvät. Käsitykseni mukaan juuri sosiaaliset ongelmat ovat kaiken pahan alku ja juuri: ihminen ei saa hoitoa mielenterveysongelmiinsa, traumoihinsa tai päihderiippuvuutensa. Kun ongelmat siirtyvät sukupolvelta toiselle, koulutuksen tuomaa hyötyä ei enää ymmärretä. Alkaa syntyä luokkia, jotka eivät enää kuulu edes työväenluokkaan, koska kukaan ei ole koskaan tehnyt kunnolla töitä.

Kaiken kokemani valossa ymmärrän hyvin, miksi luokkaretkiä ei enää tehdä. Ensin olisi hoidettava ihmisten ongelmat ja palautettava työkyky, sitten vasta pantava ihminen töihin. Pelkkä toimeentulotuki, joka sekin on elintärkeä, ei poista ongelmaa.

Minun korvaani hallituksen koulutuslupaukset ovat vain pintaraapaisu yrityksessä poistaa ongelmia ja melko naiivi keino, kun samalla leikataan muista vähäosaisten tuista. Asiantuntijat Sixten Korkmania myöten ovat arvostelleet hallitusta leikkauksista ja varsinkin lapsiin kohdistuvista säästöistä. Säästöillä heikennetään sitä elintärkeää työtä, jolla voidaan ehkäistä periytyviä ongelmia. Luokkaerojen kasvun pitäisi muutenkin olla huolestuttava ilmiö.

Mikä minut sitten pelasti? Vuosia jatkunut intensiivinen terapia, huostaanotto ja muutamat luotettavat aikuiset. Olen nyt nuori aikuinen ja hallitsen elämääni. Valittavasti sisaruksilleni ei käynyt yhtä hyvin.

Eräs nuori nainen

http://www.hs.fi/mielipide/a1465528694860
 
Mieshän puhuu asiaa :solthum:

Yle: Varustelekan perustaja tyrmää kiky-sopimuksen – ”Onko työntekijä sen jälkeen motivoitunut”

Varustelekan perustaja Valtteri Lindholm tyrmää Ylen haastattelussa vuoden vääntämisen jälkeen syntyneen kilpailukykysopimuksen.
Julkaistu: 13.6. 21:04


Armeijatuotteita netissä myyvän Varustelekan perustaja Valtteri Lindholm tyrmää Ylen haastattelussa vuoden vääntämisen jälkeen syntyneen kilpailukykysopimuksen.
Hän pitää sopimusta jopa vahingollisena.

– Kiky-säädöstä kansa ymmärtää vain sen, että huonompaan suuntaan mennään, taas otetaan työntekijän selkänahasta jotain. Onko työntekijä sen jälkeen motivoitunut tekemään hyvin työtä, Valtteri Lindholm kysyy Ylen haastattelussa.

Hänen mukaansa sopimus ”ei auta yhtään”, jos esimerkiksi työntekijöiden henkisestä hyvinvoinnista halutaan huolehtia. Lindholmin mukaan sopimus saattaa jopa heikentää työntekijöiden ja työnantajien välistä luottamussuhdetta.

– Ovatkohan työnantajat useinkaan edes yrittäneet ajatella, miten saisi jengin luottamaan ja yrittämään, Lindholm selvittää Ylelle.

Nopeasti kasvaneen yrityksen ainoana omistajana hän haluaa saada leveän leivän, mutta rikastuminen ei kiinnosta. Hänen mukaansa tärkeää on, että on kiva ja mielenkiintoinen työ, ja että töitä voi tarjota muillekin. Lindholm jopa ihmettelee yritysjohtajien kovia palkkoja.

– Vähän kyllä ihmettelen, mikä on se pitkän tähtäimen tavoite, kun nostetaan johdon palkkoja ja samalla lasketaan työntekijöiden palkkoja, Lindholm selvittää.

Varusteleka työllistää yli 50 ihmistä.

Kilpailukykysopimuksen toteutuminen varmistui viime viikon perjantaina, kun Metalliliittokin kertoi hyväksyvänsä sopimuksen.

Esimerkiksi palkat pysyvät ennallaan vähintään vuoden. Vuosittaista työaikaa pidennetään puolestaan 24 tunnilla palkkoja muuttamatta.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001200143.html
 
^Mut hei, kommunistit sanoo et ei voida säästää mistään. No ehkä aseista.

Täähän on ollu selvää koko ajan, herättääkö? Tuskin. Tässä maassa on kansa joka syö enemmän ku tienaa.
 
yrjö kirjoitti:
^Mut hei, kommunistit sanoo et ei voida säästää mistään. No ehkä aseista.

Täähän on ollu selvää koko ajan, herättääkö? Tuskin. Tässä maassa on kansa joka syö enemmän ku tienaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tässä maassa on kansa, joka tienaa vähemmän kuin ennen.

Graphserver.png
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top