Suomen energiapoliittiset ratkaisut

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sigma957
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Tuotantokoneista maksettiin romutuspalkkiot, joka oli erityisen fiksu veto :devilish:

Toivon silti, että hallitus ottaisi turpeen käyttöön, parantaa hakkeen polton tehokkuutta, joten kokonaisuus voisi hyvinkin olla parempi kuin "vihreät" ovat antaa ymmärtää. Noissa on paljon tarkoitushakuisuutta.

Harmi, ettei meillä ole ruskohiiltä, joka on haittavaikutuksiltaan eri sfäärissä, ehkä se kelpaisi :rolleyes:

Se turvehan on ruskohiilen esiaste. Vois yrittää viherpiipertäjille selittää että ei anneta ruskohiilen kehittyä? Ruskohiilihän se kammotus tässä pitäisi olla.
Mutta joo, taitaa olla turha homma yrittää taikauskoisille ituhipeillä tätä selittää. Poltetaan mieluummin niitä miljoonia vuosia sitten kivihiileksi puristuneita turpeita ja toivotaan että sinne kivihiilikaivokseen jollakin kummalla mekanismilla saataisiin ne syntyneet hiilidioksidit ahdistettua. Maksaja tälle hulluttelulle on tietysti jo katsottuna.
 
Fingrdin varautumisennuste. Sähköautot eivät siis ole aiheuttamassa minkäänlaista ongelmaa, kulutuksen nousu tulee teollisuudesta. Ja isosti tuleekin.

Tuota noin.. en nyt sanoisi etteikö minkäänlaista ongelmaa:

"Liikenteen sähkönkulutus2 kasvaa ennusteessa yli kolmeen terawattituntiin nykyisestä yhdestä terawattitunnista. Ajo suoritteesta ja ominaiskulutuksesta riippuen kasvu vastaa noin 800 000–900 000 ladattavan henkilöauton sähkön kulutusta vuonna 2030. Huolimatta ennusteen nopeasta sähköautojen määrän kasvusta, sähköisen liikenteen kokonaissähkönkulutus vuositasolla on hyvin pieni verrattuna teollisuuden sähkönkulutukseen. Sähköautojen latauksen vaikutus sähkötehon tarpeeseen on kuitenkin suuri ja siten latausajankohdan optimoinnilla on merkittäviä vaikutuksia sähköjärjestelmään."
https://www.fingrid.fi/globalassets...kulutuksen-kehitysnakymat-q1-2024-fingrid.pdf s.7

Sinällään minusta sekin on huomioitavaa, että kyllä tuo liikenten kokonaissähkönkulutuksen kolminkertaistuminen nykyisestä on merkittävää sekin. Jotenkin täytyy sen verran tuottaa lisää sähköä myös niinä tulevina keskitalven pakkaspäivinä. Etenkin kun otetaan huomioon tuo rakennusten lämityksen sähkönkulutuksen kasvaminen 17TWh:sta 24TWh:iin. Se kun nostaa vielä suhteessa enemmän sitä sähkölämmityksen määrää juuri niillä paukkupakkasilla..

Toivon mukaan teollisuus voi sammuttaa myllynsä pakkasilla, kun näemmä ennusteen mukaan meillä on käytössä vuonna 2030 sama määrä (tai hiukan vähemmän) vesivoimaa, ydinvoimaa ja lämpövoimaa sähköntuotantoon.. Tai sitten vain toivotaan, että tuulee..
 
Tuota noin.. en nyt sanoisi etteikö minkäänlaista ongelmaa:

"Liikenteen sähkönkulutus2 kasvaa ennusteessa yli kolmeen terawattituntiin nykyisestä yhdestä terawattitunnista. Ajo suoritteesta ja ominaiskulutuksesta riippuen kasvu vastaa noin 800 000–900 000 ladattavan henkilöauton sähkön kulutusta vuonna 2030. Huolimatta ennusteen nopeasta sähköautojen määrän kasvusta, sähköisen liikenteen kokonaissähkönkulutus vuositasolla on hyvin pieni verrattuna teollisuuden sähkönkulutukseen. Sähköautojen latauksen vaikutus sähkötehon tarpeeseen on kuitenkin suuri ja siten latausajankohdan optimoinnilla on merkittäviä vaikutuksia sähköjärjestelmään."
https://www.fingrid.fi/globalassets...kulutuksen-kehitysnakymat-q1-2024-fingrid.pdf s.7

Sinällään minusta sekin on huomioitavaa, että kyllä tuo liikenten kokonaissähkönkulutuksen kolminkertaistuminen nykyisestä on merkittävää sekin. Jotenkin täytyy sen verran tuottaa lisää sähköä myös niinä tulevina keskitalven pakkaspäivinä. Etenkin kun otetaan huomioon tuo rakennusten lämityksen sähkönkulutuksen kasvaminen 17TWh:sta 24TWh:iin. Se kun nostaa vielä suhteessa enemmän sitä sähkölämmityksen määrää juuri niillä paukkupakkasilla..

Toivon mukaan teollisuus voi sammuttaa myllynsä pakkasilla, kun näemmä ennusteen mukaan meillä on käytössä vuonna 2030 sama määrä (tai hiukan vähemmän) vesivoimaa, ydinvoimaa ja lämpövoimaa sähköntuotantoon.. Tai sitten vain toivotaan, että tuulee..
Pientä toki teollisuuden ennustettuun tarpeeseen. Teollisuuden sähkönkulutuksen kasvusta puolet laitettu vedyn ja sähköpolttoaineiden tuotannon piikkiin. Noinkohan, 2030 tulee nopeasti vastaan.
 
Ennustetussa teollisuuden sähkönkulutuksen valtavassa kasvussa lie kenties taustalla se, että Suomeen oletetaan tulevan vetypohjaista teräksentuotantoa?
 

Turve vaan on ongelmallinen energianlähde ympäristövaikutustensa vuoksi - eikä tosiaankaan uusiutuva. Siitä olisi pakko hankkiutua eroon joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin. Tietenkin on totta että tämän äkkipysäyksen ajoitus osoittautui vähän epäonniseksi.
 
Turve vaan on ongelmallinen energianlähde ympäristövaikutustensa vuoksi - eikä tosiaankaan uusiutuva. Siitä olisi pakko hankkiutua eroon joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin. Tietenkin on totta että tämän äkkipysäyksen ajoitus osoittautui vähän epäonniseksi.
Sellaista energianlähdettä ei ole olemassa millä ei olisi ympäristövaikutuksia- on uusiutuva. Pitäisi myös ottaa huomioon kasvu ja kuiviketurpeet ja sitä kautta kokonaisuus, parempi olla hiljaa jos ymmärtää asiasta yhtä paljo kuin sika tuulimyllystä.
 
Turve vaan on ongelmallinen energianlähde ympäristövaikutustensa vuoksi - eikä tosiaankaan uusiutuva. Siitä olisi pakko hankkiutua eroon joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin. Tietenkin on totta että tämän äkkipysäyksen ajoitus osoittautui vähän epäonniseksi.

Aina voi arpoa uudelleen.

Turveäänestys uusittiin, arpa ratkaisi​

Tilaajille
STT

6.12.2000 2:00
Eduskunnan suuri valiokunta uusi tiistaina viime perjantaisen äänestyksen, joka koski turpeen määrittelemistä uusiutuvaksi energialähteeksi.

Kuten edelliselläkin kerralla, äänet menivät tasan, mutta nyt arpa ratkaisi. Näin suuri valiokunta yhtyi hallituksen kantaan, jonka mukaan turvetta ei määritellä uusiutuvaksi.
 
Sellaista energianlähdettä ei ole olemassa millä ei olisi ympäristövaikutuksia- on uusiutuva. Pitäisi myös ottaa huomioon kasvu ja kuiviketurpeet ja sitä kautta kokonaisuus, parempi olla hiljaa jos ymmärtää asiasta yhtä paljo kuin sika tuulimyllystä.

Turpeen muodostuminen siihen muotoon että sitä voisi kerätä ja polttaa uudestaan kestää tuhansia vuosia: jos turve on 'uusiutuvaa', niin sitten on öljykin.
 
Turpeen muodostuminen siihen muotoon että sitä voisi kerätä ja polttaa uudestaan kestää tuhansia vuosia: jos turve on 'uusiutuvaa', niin sitten on öljykin.
Onko sinulla havaintoa kuinka kauan öljyn (tai kivihiilen) muodostuminen kestää? Syntyykö vuodessa globaalisti yhtä paljon uusia öljy-, kaasu- ja kivihiiliesiintymiä kuin niitä hyödynnetään?
Jos Suomessa otetaan turvetta käyttöön vuosittain vähemmän kuin vuosikasvu on, miten tämä oikein on verrattavissa fossiilisiin polttoaineisiin?
Sä pidät meitä tyhmempinä kuin me ollaan noilla heitoillasi.
 
Onko sinulla havaintoa kuinka kauan öljyn (tai kivihiilen) muodostuminen kestää? Syntyykö vuodessa globaalisti yhtä paljon uusia öljy-, kaasu- ja kivihiiliesiintymiä kuin niitä hyödynnetään?
Jos Suomessa otetaan turvetta käyttöön vuosittain vähemmän kuin vuosikasvu on, miten tämä oikein on verrattavissa fossiilisiin polttoaineisiin?
Sä pidät meitä tyhmempinä kuin me ollaan noilla heitoillasi.

Kysyn viisaammalta, kuinka nopeasti samalta suolta saadaan kerättyä turvetta? riittääkö nykyiset turvesuoksi valjastetut suot siis tuotantoon, jos sitä kasvaa koko ajan enemmän?
 
Kysyn viisaammalta, kuinka nopeasti samalta suolta saadaan kerättyä turvetta? riittääkö nykyiset turvesuoksi valjastetut suot siis tuotantoon, jos sitä kasvaa koko ajan enemmän?
On se mittakaava tuhansia vuosia. Siis yksittäisellä pläntillä. Ehken se korjattava turvealue kannattaisi valita niin että jatkokäyttö olisi jotain muuta kuin jäädä odottamaan turpeen kasvua. Niissä tyhjennetyissä turvealueissa voi tulla "jälkikäyntiä" hiilidioksidipäästöjen osalta, jos jatkokäyttöä ei ole mietitty valmiiksi. Kannattaisi varmaan istuttaa esim. jotain nopeakasvuista energiakasvia. Ruokohelpi tai mitä näitä nyt on.
Fossiilisissa aikaskaala on miljoonia vuosia, joten länkyttäminen että "jos turve uusiutuu niin fossiilisetkin ovat uusiutuvia" sisältää tuhansien kertaluokan mittakaavavirheen.
 
On se mittakaava tuhansia vuosia. Siis yksittäisellä pläntillä. Ehken se korjattava turvealue kannattaisi valita niin että jatkokäyttö olisi jotain muuta kuin jäädä odottamaan turpeen kasvua. Niissä tyhjennetyissä turvealueissa voi tulla "jälkikäyntiä" hiilidioksidipäästöjen osalta, jos jatkokäyttöä ei ole mietitty valmiiksi. Kannattaisi varmaan istuttaa esim. jotain nopeakasvuista energiakasvia. Ruokohelpi tai mitä näitä nyt on.
Fossiilisissa aikaskaala on miljoonia vuosia, joten länkyttäminen että "jos turve uusiutuu niin fossiilisetkin ovat uusiutuvia" sisältää tuhansien kertaluokan mittakaavavirheen.

Siis käytännössä pikkuhiljaa Suomen suot tulisivat olemaan Ruokohelpi-peltoja? Eihän tuo kovin mukavalta kuulosta, mutta jos pakko on niin silloin on pakko. Eihän meillä tosiaan parempaakaan vaihtoehtoa ole, niin en ala enempää arvostelemaan kun en suorilta osaa ratkaisuakaan kertoa.
 
Siis käytännössä pikkuhiljaa Suomen suot tulisivat olemaan Ruokohelpi-peltoja? Eihän tuo kovin mukavalta kuulosta, mutta jos pakko on niin silloin on pakko. Eihän meillä tosiaan parempaakaan vaihtoehtoa ole, niin en ala enempää arvostelemaan kun en suorilta osaa ratkaisuakaan kertoa.
Ei tässä vielä kannata alkaa soita jalostamaan polttoaineiksi, kun fossiiliset on niin halpoja. Kannattaa ostaa halpoja fossiilisia ja sitoa hiilidioksidipäästöt turpeen kasvulla. Suomi on hiilinielu, jos kaikki sitoutuva hiilidioksidi huomioidaan. Laskentatapa on vinksahtanut, kun se on poliittisesti sovittu malli, jota suomalaiset neuvottelijat eivät ole ymmärtäneet ja on sitten annettu (taas) periksi. Siis Suomen alueella sitoutuu enemmän hiilidioksidia kuin Suomen päästöt ovat.
Sitten kun fossiiliset joskus tulevaisuudessa ovat muuttuneet riittävän kalliiksi, kannattaa alkaa turvetta jalostamaan esim. liikennepolttoaineiksi, mikä tietysti globaalien hiilidioksidipäästöjen kannalta onkin parempi, kun turvepohjaiset hiilidioksidipäästöt sitoutuvat takaisin tuhat kertaa nopeammin.
 
Kysyn viisaammalta, kuinka nopeasti samalta suolta saadaan kerättyä turvetta? riittääkö nykyiset turvesuoksi valjastetut suot siis tuotantoon, jos sitä kasvaa koko ajan enemmän?
Vähän samalainen juttu kuin metsätaloudessa. Siellä ei yleensä istuteta jotakin lohkoa ja jäädä odottelemaan sitä, että se on päätehakkuuvaiheessa.
 
Back
Top