Suomen energiapoliittiset ratkaisut

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sigma957
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Sähköä riittää ja sähköä ei riitä. Minä en enää ymmärrä tästä mitään. Ei tunnu sähköpörssikään olevan pörssi kun kerran hinta määräytyy kalleimman tuotantotavan mukaan. Erikoinen pörssi. Olisiko syytä hankkia vielä yksi korealainen ydinvoimala - vaikka sanotaankin että sähköä riittää miljoonaan sähköautoon. Sijaintipaikka vaikka Turkuun - länteen ainakin.
 
Viimeksi muokattu:
Lapinukko kirjoitti:
Sähköä riittää ja sähköä ei riitä. Minä en enää ymmärrä tästä mitään. Ei tunnu sähköpörssikään olevan pörssi kun kerran hinta määräytyy kalleimman tuotantotavan mukaan. Erikoinen pörssi. Olisiko syytä hankkia vielä yksi korealainen ydinvoimala - vaikka sanotaankin että sähköä riittää miljoonaan sähköautoon. Sijaintipaikka vaikka Turkuun - länteen ainakin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Joo ei muutaku tuulimyllyjä lisää🤣🤣 Ei voi muuta sanoa kun että tyhmät on tyhmiä😆😆
 
Kutale kirjoitti:
VTT:t servattu siis.. aikamoista. Miksei noita sitten valjasteta uuteen käyttöön, vaan pitää neitseellisille soille lähteä?
Klikkaa laajentaaksesi...
Metsä kasvaa uutta puuta keskimäärin 6 kuutiometriä hehtaaria kohti vuodessa.

- Muokattu ja lannoitettu kaurapelto tuottaa noin 4000 kg eli noin 8 kuutiometriä kauranjyviä hehtaaria kohti vuodessa.

- Suolla uusiutumatonta tai hitaasti uusiutuvaa turvetta syntyy 10 kuutiometriä hehtaaria kohti vuodessa.



Etkö usko tuota viimeistä? Eteläisessä ja keskisessä Suomessa uutta turvetta syntyy 0,1 - 4,0 mm vuodessa, ja usein käytetään keskimääräistä lukemaa 1 mm vuodessa. Suomen paksuin turvekerros on yli 13 metriä, ja esimerkiksi eteläisen Suomen suurimmalla suolla Torronsuolla on syvimmillään 12 metriä turvetta. Ne, samoin kuin kaikki muutkin Suomen turpeet ovat syntyneet jääkauden jälkeen alle 10 000 vuoden aikana. Syvimmistä kohdista alkanut soistuminen on nostanut pohjaveden pintaa, ja suo on sitten laajentunut muillekin alueille. Pohjaveden noustessa puut kuolevat, ja aikaa myöten ne kaatuvat ja joutuvat turpeen sisään liekopuiksi. Turvetta siis tulee koko ajan lisää, ja myös soiden pinta-ala lisääntyy. Esim jos pohjamaa on metrin syvyydessä, niin sen päällä oleva turve on 0 - 1000 vuoden ikäistä.



Turve siis kasvaa noin millin vuodessa, eli 0,001 metriä. Hehtaari on 100 x 100 metriä. Uutta turvetta tulee vuodessa 100m x 100m x 0,001m = 10 kuutiometriä.
 
Korpi_sissi kirjoitti:
Metsä kasvaa uutta puuta keskimäärin 6 kuutiometriä hehtaaria kohti vuodessa.

- Muokattu ja lannoitettu kaurapelto tuottaa noin 4000 kg eli noin 8 kuutiometriä kauranjyviä hehtaaria kohti vuodessa.

- Suolla uusiutumatonta tai hitaasti uusiutuvaa turvetta syntyy 10 kuutiometriä hehtaaria kohti vuodessa.



Etkö usko tuota viimeistä? Eteläisessä ja keskisessä Suomessa uutta turvetta syntyy 0,1 - 4,0 mm vuodessa, ja usein käytetään keskimääräistä lukemaa 1 mm vuodessa. Suomen paksuin turvekerros on yli 13 metriä, ja esimerkiksi eteläisen Suomen suurimmalla suolla Torronsuolla on syvimmillään 12 metriä turvetta. Ne, samoin kuin kaikki muutkin Suomen turpeet ovat syntyneet jääkauden jälkeen alle 10 000 vuoden aikana. Syvimmistä kohdista alkanut soistuminen on nostanut pohjaveden pintaa, ja suo on sitten laajentunut muillekin alueille. Pohjaveden noustessa puut kuolevat, ja aikaa myöten ne kaatuvat ja joutuvat turpeen sisään liekopuiksi. Turvetta siis tulee koko ajan lisää, ja myös soiden pinta-ala lisääntyy. Esim jos pohjamaa on metrin syvyydessä, niin sen päällä oleva turve on 0 - 1000 vuoden ikäistä.



Turve siis kasvaa noin millin vuodessa, eli 0,001 metriä. Hehtaari on 100 x 100 metriä. Uutta turvetta tulee vuodessa 100m x 100m x 0,001m = 10 kuutiometriä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Suomen suot ovat ns. kypsiä. Niissä on turpeen muodostuminen jo varsin hidasta. Mutta, kun vedetään turve pois ja annetaan alueen soistua uudestaan. turpeen muodostuminen on paljon nopeampaa kuin tuossa esimerkissä.
 
Korpi_sissi kirjoitti:
Metsä kasvaa uutta puuta keskimäärin 6 kuutiometriä hehtaaria kohti vuodessa.

- Muokattu ja lannoitettu kaurapelto tuottaa noin 4000 kg eli noin 8 kuutiometriä kauranjyviä hehtaaria kohti vuodessa.

- Suolla uusiutumatonta tai hitaasti uusiutuvaa turvetta syntyy 10 kuutiometriä hehtaaria kohti vuodessa.



Etkö usko tuota viimeistä? Eteläisessä ja keskisessä Suomessa uutta turvetta syntyy 0,1 - 4,0 mm vuodessa, ja usein käytetään keskimääräistä lukemaa 1 mm vuodessa. Suomen paksuin turvekerros on yli 13 metriä, ja esimerkiksi eteläisen Suomen suurimmalla suolla Torronsuolla on syvimmillään 12 metriä turvetta. Ne, samoin kuin kaikki muutkin Suomen turpeet ovat syntyneet jääkauden jälkeen alle 10 000 vuoden aikana. Syvimmistä kohdista alkanut soistuminen on nostanut pohjaveden pintaa, ja suo on sitten laajentunut muillekin alueille. Pohjaveden noustessa puut kuolevat, ja aikaa myöten ne kaatuvat ja joutuvat turpeen sisään liekopuiksi. Turvetta siis tulee koko ajan lisää, ja myös soiden pinta-ala lisääntyy. Esim jos pohjamaa on metrin syvyydessä, niin sen päällä oleva turve on 0 - 1000 vuoden ikäistä.



Turve siis kasvaa noin millin vuodessa, eli 0,001 metriä. Hehtaari on 100 x 100 metriä. Uutta turvetta tulee vuodessa 100m x 100m x 0,001m = 10 kuutiometriä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Äläs nyt, jos kerta ne päättäjät joilla on "tietenkin se kaikki tieto ihan omastatakaa päässään" äänestävät ensin ihan väärin niin siihen täytyy meitin kaikkien vaan luottaa ettei mikään taho ole vaikuttanut/painostanut siihen haluttuun päämäärään. Eihän meillä ole tai ollut yhtään kuka olisi saanut venäjältä mitään rahallista korvausta oikeista mielipiteistään, ei millään alalla. :cool:

Siis aivan pjaskaa meille kerrotaan. Täällä pitäisi metsätkin jättää vaan hyödyntämättä vaikka meillä on hyvin hoidettu sekin puoli verrattuna muihin EU maihin pois lutttuna Ruotsi.
 
Korpi_sissi kirjoitti:
Metsä kasvaa uutta puuta keskimäärin 6 kuutiometriä hehtaaria kohti vuodessa.

- Muokattu ja lannoitettu kaurapelto tuottaa noin 4000 kg eli noin 8 kuutiometriä kauranjyviä hehtaaria kohti vuodessa.

- Suolla uusiutumatonta tai hitaasti uusiutuvaa turvetta syntyy 10 kuutiometriä hehtaaria kohti vuodessa.



Etkö usko tuota viimeistä? Eteläisessä ja keskisessä Suomessa uutta turvetta syntyy 0,1 - 4,0 mm vuodessa, ja usein käytetään keskimääräistä lukemaa 1 mm vuodessa. Suomen paksuin turvekerros on yli 13 metriä, ja esimerkiksi eteläisen Suomen suurimmalla suolla Torronsuolla on syvimmillään 12 metriä turvetta. Ne, samoin kuin kaikki muutkin Suomen turpeet ovat syntyneet jääkauden jälkeen alle 10 000 vuoden aikana. Syvimmistä kohdista alkanut soistuminen on nostanut pohjaveden pintaa, ja suo on sitten laajentunut muillekin alueille. Pohjaveden noustessa puut kuolevat, ja aikaa myöten ne kaatuvat ja joutuvat turpeen sisään liekopuiksi. Turvetta siis tulee koko ajan lisää, ja myös soiden pinta-ala lisääntyy. Esim jos pohjamaa on metrin syvyydessä, niin sen päällä oleva turve on 0 - 1000 vuoden ikäistä.



Turve siis kasvaa noin millin vuodessa, eli 0,001 metriä. Hehtaari on 100 x 100 metriä. Uutta turvetta tulee vuodessa 100m x 100m x 0,001m = 10 kuutiometriä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Eli ei montaa turvesuota tarvittaisi Suomen tarpeet täyttämään 😊
 
fulcrum kirjoitti:
Turve vaan on ongelmallinen energianlähde ympäristövaikutustensa vuoksi - eikä tosiaankaan uusiutuva. Siitä olisi pakko hankkiutua eroon joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin. Tietenkin on totta että tämän äkkipysäyksen ajoitus osoittautui vähän epäonniseksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Näitä voidaan miettiä sitten kun korvaava tuotanto on olemassa ja naapurissa oleva terroristivaltio ei ole millään tasolla uhka.

Sitä ennen yhdentekevää.
 
Korpi_sissi kirjoitti:
Neovalla on näitä vanhoja alueita mistä nosto lopetettu ja ojat tukittu, kannattaa käydä sielä kattelemas ja miettiä kestääkö tosiaan tuhansia vuosia 😉
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä sinne turvetta tulee, mutta sen 'kypsymisessä' sellaiseen muotoon että sitä voi voimalaitoksessa polttaa, vie tuhansia vuosia. Kuten @Eerikainen tuossa selvitti, sitä ei kannata jäädä odottelemaan traktori käynnissä.
Päästöjen leikkaamisessa olisi tietysti turpeen sijassa voitu leikata vaikka liikenteeltä. Mutta tuskinpa väärässä olen, jos veikkaan että isompi itku siitä olisi tullut.
 
fulcrum kirjoitti:
Kyllä sinne turvetta tulee, mutta sen 'kypsymisessä' sellaiseen muotoon että sitä voi voimalaitoksessa polttaa, vie tuhansia vuosia. Kuten @Eerikainen tuossa selvitti, sitä ei kannata jäädä odottelemaan traktori käynnissä.
Päästöjen leikkaamisessa olisi tietysti turpeen sijassa voitu leikata vaikka liikenteeltä. Mutta tuskinpa väärässä olen, jos veikkaan että isompi itku siitä olisi tullut.
Klikkaa laajentaaksesi...
Todellisuudessa turpeenpolton nopea vähentäminen voi lisätä Suomen todellisia päästöjä ja vieläpä varsin pitkään.
Puuta ei saada mistään niin paljoa että siitä olisi korvaamaan turvetta. Ilmastouskovaisten kans on myös turha väitellä.
 
Hyvää vertailla Itävallan vätyksiin. Tällä sijainnilla vastaava olisi itsemurha.
Ennen Venäjän laittoman hyökkäyssodan alkua sisämaavaltio Tšekki oli samassa tilanteessa kuin Itävalta; Venäjä täytti 97 prosenttia sen kaasun tarpeesta. Silti jo vuonna 2022 se onnistui pudottamaan riippuvuutensa venäläisestä kaasusta alle neljään prosenttiin vain kahdeksassa kuukaudessa.

Itävalta ei sen sijaan ole tehnyt kahden sotavuoden aikana mitään toimenpiteitä pyrkiäkseen eroon Venäjän kaasusta, jonka osuus oli viime vuonna 65 prosenttia Itävallan kulutuksesta. Se maksoi Venäjän sotakassaan keskimäärin 240 miljoonaa euroa kuukaudessa.
Klikkaa laajentaaksesi...
www.verkkouutiset.fi

Itävalta elää Venäjän kaasulla enemmän kuin koskaan | Verkkouutiset

Itävalta elää Venäjän kaasulla enemmän kuin koskaan | Verkkouutiset
www.verkkouutiset.fi www.verkkouutiset.fi
 
Fingridin mukaan ollaan n. 2500 MW miinuksella ja Suomessa tuotetaan 135 MW tuulellao_O. Ei edes kovilla pakkasilla tainnut tuuli ihan noin alhaalla käydä. Nyt sitten markkinahinta 20 c/kWh, vaikka kokonaiskulutus tasolla 11 500 MW. Huiput taisi olla lipo 15 000 MW tänä talvena.
Tuulen asennettu kapasiteetti lienee luokkaa 8000 MW, joten tuotanto on luokkaa yksi prosentti asennetusta kapasiteetista.

Mitenkähän ne meinaa tehdä näitä vihreän tai sinisen teollisuuden hankkeita, kun niiden olisi tarkoitus olla pelkän oman kyseistä tarkoitusta varten rakennetun päästöttömän (vain aurinko- tai tuulivoima käy) sähkön varassa. Siis tyyliin tehtaalla oma tuulivoimapuisto, mikä on ainoa sähköenergian lähde. Kellarissa kuitenkin piilossa dieseli genu?

Tässä kävi taas muuan käärmeöljykauppias selittämässä vihreän vedyn (saatto olla metanolikin) hanketta, minkä pitäisi tehdä ensin oma tuulivoimala ja sitten sen avulla tehdä tuotantonsa. Ei se oikein osannu vastata, kun kysyin että mitä ne tekee tyynenä päivänä.

www.fingrid.fi

Fingrid Online

www.fingrid.fi

Edit: Nyt iltapäivällä tuulta 159 MW ja aurinkoa 204 MW! Aurinkosähköö enempi kuin tuulesta, kyllä nyt lähti paneelikauppa käyntiin. Ei ku sekin menee pilalle, kun aletaan mittaan tarkemmin vai mitä se oli. Ei se tuo aurinkokaan tätä nyt pelasta:unsure:, kun ollaan n. 2800 MW miinuksella, mutta ei hätää; kesällä paistaa aurinko. Tosin silloin sitä sähköäkään tarvita.
 
Viimeksi muokattu:
Eerikainen kirjoitti:
Tässä kävi taas muuan käärmeöljykauppias selittämässä vihreän vedyn (saatto olla metanolikin) hanketta, minkä pitäisi tehdä ensin oma tuulivoimala ja sitten sen avulla tehdä tuotantonsa. Ei se oikein osannu vastata, kun kysyin että mitä ne tekee tyynenä päivänä.

www.fingrid.fi

Fingrid Online

www.fingrid.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
No ottavat tehonsa verkosta, tietenkin :mad:. Eihän kallista investointia sovi seisottaa tyvenen myötä. Tulee muuten näkymään sähkölaskuissamme.
 
StepanRudanskij kirjoitti:
Suomen suot ovat ns. kypsiä. Niissä on turpeen muodostuminen jo varsin hidasta. Mutta, kun vedetään turve pois ja annetaan alueen soistua uudestaan. turpeen muodostuminen on paljon nopeampaa kuin tuossa esimerkissä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Se vain edellyttää niiden korjaamiseksi tehtyjen ojien tukkimisen, jotta tämä tapahtuu, kuten täällä jo aiemmin puhuttiinkin.

Riippuu myös suotyypistä ylipäätään, miten vanhan suon kasvu menee. Hiljalleen, kun kerros on riittävän paksu, alkaa se myös puristua pohjalta ruskohiileksi, eikä meillä olla vielä lainkaan tässä vaiheessa, kun soiden kasvu on alkanut vasta jääkauden jälkeen. Toki aktiivisin toimin, optimaalisia ylläpitotoimia tekemällä (käytännössä siis riittävän kosteuden ylläpidolla), voisi vanhojenkin soiden kasvua lisätä.
 
strelailija kirjoitti:
No ottavat tehonsa verkosta, tietenkin :mad:. Eihän kallista investointia sovi seisottaa tyvenen myötä. Tulee muuten näkymään sähkölaskuissamme.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tämä hörhö nimenomaan kuvasi hanketta, jolla olisi oma tuulivoimapuisto ja muuten se olisi off-grid. Se oli markkinointiheebo ja olihan se minulta epäreilua kysyä noin epäolennaista.
 
Eerikainen kirjoitti:
Fingridin mukaan ollaan n. 2500 MW miinuksella ja Suomessa tuotetaan 135 MW tuulellao_O. Ei edes kovilla pakkasilla tainnut tuuli ihan noin alhaalla käydä. Nyt sitten markkinahinta 20 c/kWh, vaikka kokonaiskulutus tasolla 11 500 MW. Huiput taisi olla lipo 15 000 MW tänä talvena.
Tuulen asennettu kapasiteetti lienee luokkaa 8000 MW, joten tuotanto on luokkaa yksi prosentti asennetusta kapasiteetista.

Mitenkähän ne meinaa tehdä näitä vihreän tai sinisen teollisuuden hankkeita, kun niiden olisi tarkoitus olla pelkän oman kyseistä tarkoitusta varten rakennetun päästöttömän (vain aurinko- tai tuulivoima käy) sähkön varassa. Siis tyyliin tehtaalla oma tuulivoimapuisto, mikä on ainoa sähköenergian lähde. Kellarissa kuitenkin piilossa dieseli genu?

Tässä kävi taas muuan käärmeöljykauppias selittämässä vihreän vedyn (saatto olla metanolikin) hanketta, minkä pitäisi tehdä ensin oma tuulivoimala ja sitten sen avulla tehdä tuotantonsa. Ei se oikein osannu vastata, kun kysyin että mitä ne tekee tyynenä päivänä.

www.fingrid.fi

Fingrid Online

www.fingrid.fi
Klikkaa laajentaaksesi...

Propellien eteen laitetaan kantaverkkoon kytketty tuuletin. Näin tuulee aina.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top