ak.tied
Greatest Leader
Olette oikeassa. Luin huolimattomasti @Ylimatruusi alkuperäisen kysymyksen. Kysymyksessä luki ”energia taloudellisesti” ja sisäistin se tarkoittavan absoluuttista energiaa. Eli ymmärsin väitteen väärin pikku kiireessä.
Suomen energiapoliittiset ratkaisut
- Viestiketjun aloittaja Sigma957
- Aloitus PVM
ak.tied
Greatest Leader
Tämä oli mielenkiintoinen. Ao. jutussa vaan todetaan, että kannattavuus perustuu sähkö rajuihin hintavaihteluihin. Eli pumpataan kun sähkö on halpaa ja tuotetaan kun sähkö on kallista.
Kaivoksen uusi elämä
Pyhäsalmen ehtynyt kaivos voi saada uuden elämän pumppuvoimalaitoksena. Kaivosalueelle rakennettava voimalaitos tuottaisi sähköä vain silloin, kun sähkön markkinahinta on korkea. Kaivoksen syvyyksistä vesi taas pumpattaisiin ylös varastoaltaisiin, kun sähkön hinta on alhainen.
Näistä rajuista hintavaihteluista aiemmin toisaalla jo tuumailin, että se saattaa vielä yllättää monet. Tuuli- ja aurinkoenergian tuotantopotentiaalin voimakas vaihtelu sotkee sähkömarkkinoiden tarjontaa. Pahoin pelkään, että ajat 4-5 snt/kwh kiinteillä hinnoilla kuluttajasopimukset ovat historiaa.
Jotta tuulivoiman merkittävä lisäys olisi toteutettavissa taloudellisesti kannattavasti tulisi sähkönkulutuksen lisääntyä vastaavasti. Markkinoilla tulisi olla paljon toimijoita, jotka kykenevät kuluttamaan paljon sähköä vain silloin kun sitä on tarjolla liikaa. Tämä tasaisi kysyntää ylitarjontatilanteessa ja toisaalta alitarjontatilanteessa vähentäisi sähkön kysyntää. Se tasaisi hinnanvaihteluita.
Täytyy muistaa, että hinnanvaihtelu markkinoilla on yksi riskin mittari. Riskit ovat kasvaneet, koska ennen stabiili markkina on muuttunut hinnoiltaan rajusti vaihtelevaksi.
Sekava tilanne kertakaikkiaan. Regulaatio ja energiapolitiikka (lue EU) on ollut tähän muutokseen suurin syyllinen. Niin paljon ja niin nopeasti on muutettu, että energiateollisuus ja teknologia ei ole kyennyt, eikä ihan heti kykene vastaamaan näin rajuihin muutoksiin vaaditulla nopeudella. Muutosprosessista on tullut hallitsematon ja siinä kohtaa kun putin löi kaasuhanat kiinni hallinta katosi lopullisesti ja suuri katastrofi oli lähellä.
En tiedä, kuinka realistista olisi tasata esim tuulisäkön tuotannon piikkejä vaikka EU-tasolla siten, että siellä missä tuulee, tuotettaisiin sähköä vientiin asti. Luultavasti jossain päin kuitenkin on tuulista.
Sähkömarkkinathat ovat jo nyt kansainväliset (ja käsittääkseni sen takia Suomessakin sähkö oli talvella kallista koska Saksassa maksettiin sähköstä enemmän), mutta toimisiko asia myös tuulivoiman tuotantopiikkien tasaamisessa? Että sitä säätövoimaa ei tarvitsisi rakentaa niin paljoa kotimaahan; toki huoltovarmuuskin pitää taata mutta vain kriittiselle infralle.
Sähkömarkkinathat ovat jo nyt kansainväliset (ja käsittääkseni sen takia Suomessakin sähkö oli talvella kallista koska Saksassa maksettiin sähköstä enemmän), mutta toimisiko asia myös tuulivoiman tuotantopiikkien tasaamisessa? Että sitä säätövoimaa ei tarvitsisi rakentaa niin paljoa kotimaahan; toki huoltovarmuuskin pitää taata mutta vain kriittiselle infralle.
Osittain kyllä näin, mutta Alppien pohjoispuoli voi olla talvella kokonaan tyyntä aluetta. Korkeapaine voi jämähtää paikalleen useiksi päiviksi. Tärkein sähkövarmuutta parantava verkkoinvestointi on Aurora Line 2025. Sillä saadaan 800 MW siirtokapasiteettia Pohjois-Ruotsista.
Aurora Linen rakentaminen alkaa - Fingrid-Lehti
Vuonna 2025 Suomen ja Ruotsin välille valmistuu uusi vaihtosähköyhteys, Aurora Line.
www.fingridlehti.fi
Tärkein sähkövarmuutta parantava verkkoinvestointi on Aurora Line 2025. Sillä saadaan 800 MW siirtokapasiteettia Pohjois-Ruotsista.
Aurora Linen rakentaminen alkaa - Fingrid-Lehti
Vuonna 2025 Suomen ja Ruotsin välille valmistuu uusi vaihtosähköyhteys, Aurora Line.
Saa nähdä mikä jatkossa on Ruotsin kyky tuoda sähköä Suomeen tasaamaan alituotantokausia Suomessa. Pohjois-Ruotsin vesivoimakapasiteetti on sinällään melkoinen (pelkästään Luulajanjoen voimaloiden maksimiteho on yli 4 gigawattia), mutta toisaalta Ruotsissa on lakkautettu aika monta ydinvoimalaa ja korvattu niitä tuulivoimalla. Lisäksi on painetta lisätä Ruotsin sisäistä sähkönsiirtoa (nykyisin sen kapasiteetissa on niin isoja puutteita, että Ruotsi on jaettu neljään erilliseen pörssisähkön hintavyöhykkeeseen). Ja aivan erityisesti Luulajassa on ilmeisen tosissaan valmisteilla valtiovetoinen fossiilittoman teräksen tuotantohanke Hybrit joka toteutuessaan veisi sähköä määrän joka vastaa kolmasosaa Ruotsin nykyisestä kokonaissähköntuotannosta.
YliKoo
Greatest Leader
Fingrid toteuttaa tahtikoneen jolla ei ole omaa energialähdettä. Siis tuotetaan sähköä sähköllä ja tarkoituksena on vain varmistaa verkon vakautta.
Professori sähkökriisistä: Poliitikot eivät osaa ottaa luonnonlakeja huomioon - Suomen Uutiset
Vihreä siirtymä on johtanut sähköpulaan varsinkin Saksassa. Euroopan yhteisen sähköpörssin Nord Poolin laajentaminen Pohjoismaista muualle Eurooppaan onwww.suomenuutiset.fi
Sähköverkon vakaana pitämiseen tarvitaan suurten generaattoreiden inertiaa. Aurinko- ja tuulivoimalla pelkästään verkko ei pysy pystyssä.
Edit: onko meillä yhtään instanssia, joka miettii kokonaisuuden hallintaa koko maan tasolla? Ettei käy kuten Ruotsissa, ydinvoimaa suljettiin, isojen generaattorien verkkoa tasaava inertia pieneni ja kaikkea pohjois ruotsin vesivoiman tuottamaa sähköä ei tästä syystä pystytä siirtämään etelään.
Esimerkiksi meillä viuhtoo 1400 myllyä kohta Pohjois-Savo, Pohjanmaa, Kainuu alueilla, jutussa ylempänä. No niin, siellä ne viuhtoo, mutta minnekään ei pystytä siirtämään, koska alueella ei ole riittävästi verkkoa stabiloivia isoja generaattoreita..
Hieno idea, toivottavasti tuulimyllyjen omistajat maksavat sen kokonaisuudessaan. Pelkäänpäkuitenkin, että se on kaikkien sähkönkäyttäjien maksettava ylimääräisenä verona tuulivoimalle.
Destia toteuttaa Suomen ensimmäisen synkronikompensaattorin Fingridille tasapainottamaan tuulivoiman vaihteluita sähköverkossa - Destia
Destia toteuttaa Fingridille Kalajoen Jylkän sähköasemalle Suomen ensimmäisen synkronikompensaattorin. Sen avulla Fingrid parantaa kantaverkon käyttövarmuutta länsirannikolla, jossa tuotetaan paljon tuulivoimaa. Fingrid ottaa synkronikompensaattorin käyttöön vuonna 2025.
www.destia.fi
Umkhonto
Ylipäällikkö
Kannattaa muistaa, että sen siirtoverkon rakentaminen on myös ihan helkkarin kallista puuhaa. Ei kovin kauan aikaa sitten uutisoitiin 300 km siirtoyhteyden valmistumisesta joka maksoi 300 M€. Eli tuhannnen kilometrin siirtoyhteys maksaa miljardin. Suomessakin on tuulivoimasuunnitelmien yhteydessä puhuttu, että tarvitaan 10 000 km uusia siirtoverkkoja eli kustannuksena sama, kuin mitä F-35:iin on varattu. Ei ole piuhanvetokaan halpaa...
Uudessa hallitusohjelmassa puhutaan pienydinvoimaloiden edistämisestä. Voisikos näistä tulla apua verkon hajautus- ja kuormitusongelmaankin (puhumattakaan toki tuottamaan sähköä ja lämpöä lisää), kun voimaloita voisi pykätä sinne, missä kulutusta on, eli kaupunkeihin? Hajautetumpi verkko on myös vaikeampi tuhota sotatilanteessa, mutta lieneekö yksityisillä sähköyhtiöillä intressiä vahventaa ja tukea verkkoa moiseen sen sijaan, että jakaisivat vaan nytkin saadut miljardivoitot osinkoina osakkeenomistajilleen? En kannata kommunismia, mutta jotenkin tulee mieleen, että ehkä kantaverkko ainakin pitäisi olla täysin valtion hallinnassa ihan vaan turvallisuuden ja huoltovarmuudenkin vuoksi.
Eerikainen
Eversti
Se taitaa nämä ensimmäiset pienydinvoimahankkeet olla pelkästään veden lämmittämistä varten. En ole vielä nähnyt yhdistettyä lämmön ja sähkön tuotantoa olevan suunnitteilla.
HELEN pyrkii pois hiilenpoltosta, joten eka steppi olisi alkaa kuumentaan kaukolämpövettä pienreaktorilla. Ehkä ihan fiksua mennä hieman matalammalla kunnianhimolla.
Nehän kaavailee myös sähköisiä lämmityspyttyjä vedelle, johon ajettaisiin tätä kuuluisaa ilmaista (tai jopa negatiivinen hinta) sattumasähköä. Niillä on pirun iso mittakaava, joten tuossa voi ollakin järkeä, kun kesälläkin joutuvat ihan merkittävää lämmöntuotantoa harjoittamaan. Talvellakin voisivat aamuyön tunteina ajaa sähköä lämmityskattilaan. Täällä pikkukylillä ei montaa megawattia tarvita koko kylän lämpimän käyttöveden tuottamiseen.
Vedyn tuotantoa HELEN selvittää myös, kun pystyisivä hyödyntämään elektrolyysin hukkalämmön kaukolämpöverkkoon.
ak.tied
Greatest Leader
Kymmenen vuoden käyttöikä ja tuulivoimalat paaliin. Tuet päättyi, ei kannata enää.
www.iltalehti.fi
Kyteekö Suomessa tuulivoimapommi?
Yksittäisiä tuulivoimaloita puretaan huoltovaikeuksien vuoksi. Isossa kuvassa tuulivoima on Suomessakin kasvava tapa tuottaa sähköä päästöttömästi.
www.iltalehti.fi
Näin kaikki selkopäiset ovat sanoneet vuosikaudet, mutta pidetty hulluina ja ilmastodenialisteina kun eivät ole uskoneet tuulivoiman ihanuuteen. Hupsista vaan, taas ollaan oltu oikeassa. Ainiin ja miksi Tanska käyttää niin paljon kivihiiltä ja Saksa kanssa? Vinkki: Tuulivoima.
Huomenna maanantaina klo 9 pörssisähkön hinta on 68,2 snt/kWh.Näin kaikki selkopäiset ovat sanoneet vuosikaudet, mutta pidetty hulluina ja ilmastodenialisteina kun eivät ole uskoneet tuulivoiman ihanuuteen. Hupsista vaan, taas ollaan oltu oikeassa. Ainiin ja miksi Tanska käyttää niin paljon kivihiiltä ja Saksa kanssa? Vinkki: Tuulivoima.
Mitähän tulevana talvena käy?
WinWindin voimalat ovat erilaisia, kuin nyt rakennettavat.Näin kaikki selkopäiset ovat sanoneet vuosikaudet, mutta pidetty hulluina ja ilmastodenialisteina kun eivät ole uskoneet tuulivoiman ihanuuteen. Hupsista vaan, taas ollaan oltu oikeassa. Ainiin ja miksi Tanska käyttää niin paljon kivihiiltä ja Saksa kanssa? Vinkki: Tuulivoima.
Siksi varaosa saatavuus aiheuttaa sen, että niiden huolto ei ole enää järkevää/mahdollista.
Ei voi yleistää
Miten kävi viime talvena? Tarjontaa on aivan hemmetisti enemmän tänä vuonna ja kysyntä ei ole pysynyt mukana.
Panssari Salama
Respected Leader
Tätä pitäisi kysyä myös herra Murphyltä. Tämän piikin syynähän on yhden ydinvoimalan suunniteltu vuosihuolto, toisen yllättävä häiriötilanne, ja Ruotsin siirtoyhteyden huolto/korjaus. Muoks niin ja tämä tyyni säätyyppi vielä samaan aikaan. No, tuleepahan taas testattua Meriporin ja Vaasan lauhdevoimaloiden ylösajoa.
Näin pörssisähkön käyttäjänä uusi normaali on tätä sähkön hintakäyrän seuraamista. Ysin tai iltaseiskan hintapiikit on tällä kertaa helppo ohittaa, mutta toki jos hinta talvella pomppaa päiviksi tai viikoiksi tuolle tasolle, niin eipä naurata. Ruotsin siirtoyhteys toivottavasti pian taas pelissä. Ruotsin hinnoista irtautuminen näkyy heti.
Viimeksi muokattu:
Uskoisin, että hyvin pärjätään. Euroopan maakaasu varastot on 90% täynnä ja viimeaikaiset sateet täyttivät Norjan ja Ruotsin vesialtaat sekä tietysti Olkiluoto 3.
jtsaari2004
Majuri
Olen aina ihmetellyt, mihin viittaa varastojen täyttöaste? Tavan logiikallahan se kertoo lähinnä siitä, miten täynnä varastotankit ovat, mutta ei ollenkaan siitä, miten pitkää tai mittavaa käyttöä varten sitä varastoa sitten piisaa. Jos minulla on esimerkiksi bensan varastointiin vain 10l kanisteri ja se on 90% täynnä, niin ei sillä vielä kuuhun mennä. Mutta jos minulla onkin 2000l maanalainen varastotankki, niin 90% potilla ajelee koko ensi vuoden.
Jos olisi vapautettu ydinvoiman rakentaminen eduskunnan mielivallasta, olisi Suomessa niin paljon jo pienoisydinvoimaloitakin säätövoimana, että täältä vedettäisiin kiimatippaa puskien uusia siirtolinjoja muualle maailmaan ja silti ei riittäisi linjat vetämään. Toki hullua on kuulua yhteiseurooppalaiseen sähkökartelliin, jossa sähkön hinnan määrittää kallein mahdollisin sen hetkisin käytettävissä oleva ja energiaa verkkoon puskeva laitos.
user
Kersantti
En nyt vielä alkaisi huolestumaan ensi talven osalta. Nyt on kuitenkin OL2 alhaalla yllättävän vian takia, loviisassa alkoi toisen reaktorin vuosihuolto, Ruotsin siirtoyhteyksiä huolletaan ja ei tuule paljoa. Eli aika monen sattuman summa. Talvella myös lämpövoimalat puskee parhaimmillaan noin 3000 MW edestä sähköä verkkoon, joka on ihan huomattava lisä tähän kesäaikaan verrattuna.
Olisi kyllä silti suotavaa investoida lisää vakaaseen perusvoimaan, kuten ydinvoimaan. Sähkön kulutus tulee tuskin ainakaan laskemaan tulevaisuudessa, ja edullinen sähkö voisi tehdä Suomen houkuttelevammaksi investointikohteeksi energiaintensiiviselle teollisuudelle.
Fingrid toteuttaa tahtikoneen jolla ei ole omaa energialähdettä. Siis tuotetaan sähköä sähköllä ja tarkoituksena on vain varmistaa verkon vakautta.
Hieno idea, toivottavasti tuulimyllyjen omistajat maksavat sen kokonaisuudessaan. Pelkäänpäkuitenkin, että se on kaikkien sähkönkäyttäjien maksettava ylimääräisenä verona tuulivoimalle.
Destia toteuttaa Suomen ensimmäisen synkronikompensaattorin Fingridille tasapainottamaan tuulivoiman vaihteluita sähköverkossa - Destia
Destia toteuttaa Fingridille Kalajoen Jylkän sähköasemalle Suomen ensimmäisen synkronikompensaattorin. Sen avulla Fingrid parantaa kantaverkon käyttövarmuutta länsirannikolla, jossa tuotetaan paljon tuulivoimaa. Fingrid ottaa synkronikompensaattorin käyttöön vuonna 2025.
Tuo synkronointikompensaattori Kalajoelle on mielenkiintoinen hanke monestakin syystä. Lieneekö palstalla tietoa aiheesta ja asiasta, kun useampikin kysymys askarruttaa.
Ensiksi tuo kysymys, että kuka maksaa? Tämä ensimmäinen tahtikone ilmeisesti rahoitetaan ainakin suurimmaksi osaksi veronmaksajien pussista: Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt kolmelle Fingridin kantaverkkohankkeelle Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaista RRF-rahoitusta yhteensä noin 25 miljoonaa euroa. Rahoitusta saaneet hankkeet ovat Espoon Hepokorven sähköasemainvestointi yhteensä 13,72 miljoonaa euroa, Kalajoen synkronikompensointihanke yhteensä 8 miljoonaa euroa sekä useisiin eri sijainteihin toteutettava rinnakkaiskompensointihanke yhteensä 3,2 miljoonaa euroa.
https://www.fingrid.fi/ajankohtaist...rkkohankkeille-25-miljoonaa-euroa-rahoitusta/
Mutta kattaako tuo 8milj.€ koko hankkeen? En löytänyt tähän varmuutta.
Toisekseen tahtikoneen ideanahan on, että pyöritetään isoa massaa matkien isojen voimaloiden generaattoreja, mutta kompensaattorissa ei ole sitä voimalaa, vaan massaa pyöritetään verkkovirralla. Kiinnostaisi tietää paljonko sähköä tahtikoneen pyörittämiseen kuluu eli paljonko sen käyttäminen maksaa?
Ja jälleen, että kuka maksaa? Ilmeisesti Fingrid sisällyttää sen perimäänsä kantaverkkomaksuun? Eli silloin kaikki sähkönkäyttäjät (ja tuottajat?) osallistuvat kustannuksiin. En ole toistaiseksi löytänyt viitteitä siitä, että kustannukset maksatettaisiin nimenomaan tuuli- ja aurinkosähkön tuottajilta, joiden vuoksi synkronointikompensaattori rakennetaan. Korjatkaa jos olen väärässä.
Sitten vielä kiinnostaisi kovasti kuinka monta tälläistä tahtikonetta joudutaan rakentamaan? En ole löytänyt arviota. Tietysti mitä enemmän pieniä tasasuuntaajalla verkkoon yhteydessä olevia voimaloita rakennetaan, niin sitä epävakaammaksi verkon stabiilius käy. Ja toisaalta mitä useampia Hanasaaria ym. isoja voimaloita suljetaan, niin sitä vähemmän on verkon vakauttajia. Jossakin ennustelussa oli niinkin, että tulevaisuudessa CHP-tuotanto loppuu kokonaan, joten niitä isoja generaattoreja hiljenee tasaiseen tahtiin tulevaisuudessa. Oma lukunsa lienee suunnitteilla olevat jättimäiset merituulipuistot; eikö niiltä tuleva sähkö tuodakin mantereelle tasavirtana? Eli eikös tämä tuo valtavan haasteen sähköverkon stabiiliuden ylläpidolle?