Suomen energiapoliittiset ratkaisut

[PM]

Tuo synkronointikompensaattori Kalajoelle on mielenkiintoinen hanke monestakin syystä. Lieneekö palstalla tietoa aiheesta ja asiasta, kun useampikin kysymys askarruttaa.

Ensiksi tuo kysymys, että kuka maksaa? Tämä ensimmäinen tahtikone ilmeisesti rahoitetaan ainakin suurimmaksi osaksi veronmaksajien pussista: Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt kolmelle Fingridin kantaverkkohankkeelle Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaista RRF-rahoitusta yhteensä noin 25 miljoonaa euroa. Rahoitusta saaneet hankkeet ovat Espoon Hepokorven sähköasemainvestointi yhteensä 13,72 miljoonaa euroa, Kalajoen synkronikompensointihanke yhteensä 8 miljoonaa euroa sekä useisiin eri sijainteihin toteutettava rinnakkaiskompensointihanke yhteensä 3,2 miljoonaa euroa.
https://www.fingrid.fi/ajankohtaist...rkkohankkeille-25-miljoonaa-euroa-rahoitusta/

Mutta kattaako tuo 8milj.€ koko hankkeen? En löytänyt tähän varmuutta.

Toisekseen tahtikoneen ideanahan on, että pyöritetään isoa massaa matkien isojen voimaloiden generaattoreja, mutta kompensaattorissa ei ole sitä voimalaa, vaan massaa pyöritetään verkkovirralla. Kiinnostaisi tietää paljonko sähköä tahtikoneen pyörittämiseen kuluu eli paljonko sen käyttäminen maksaa?

Ja jälleen, että kuka maksaa? Ilmeisesti Fingrid sisällyttää sen perimäänsä kantaverkkomaksuun? Eli silloin kaikki sähkönkäyttäjät (ja tuottajat?) osallistuvat kustannuksiin. En ole toistaiseksi löytänyt viitteitä siitä, että kustannukset maksatettaisiin nimenomaan tuuli- ja aurinkosähkön tuottajilta, joiden vuoksi synkronointikompensaattori rakennetaan. Korjatkaa jos olen väärässä.

Sitten vielä kiinnostaisi kovasti kuinka monta tälläistä tahtikonetta joudutaan rakentamaan? En ole löytänyt arviota. Tietysti mitä enemmän pieniä tasasuuntaajalla verkkoon yhteydessä olevia voimaloita rakennetaan, niin sitä epävakaammaksi verkon stabiilius käy. Ja toisaalta mitä useampia Hanasaaria ym. isoja voimaloita suljetaan, niin sitä vähemmän on verkon vakauttajia. Jossakin ennustelussa oli niinkin, että tulevaisuudessa CHP-tuotanto loppuu kokonaan, joten niitä isoja generaattoreja hiljenee tasaiseen tahtiin tulevaisuudessa. Oma lukunsa lienee suunnitteilla olevat jättimäiset merituulipuistot; eikö niiltä tuleva sähkö tuodakin mantereelle tasavirtana? Eli eikös tämä tuo valtavan haasteen sähköverkon stabiiliuden ylläpidolle?

Sähköverkko voidaan ajatella suureksi vauhtipyöräksi jonka muodostaa sähköverkkoon kytkeytyneiden tahtigeneraattoreiden inertia. Vauhtipyörän koko vaihtelee sen mukaan, miten monta tahtigeneraattoria verkossa kullakin hetkellä on kiinni. Vauhtipyörän nopeus pyritään pitämään vakiona. Jos nopeus laskee, niin verkkoon kytkeytyneet säätöön kykenevät laitokset lisäävät tuotantoa ja päin vastoin.

Vauhtipyörän nopeutta (eli verkon taajuuttaa) pyrkii poikkeuttamaan eli tekee häiriöitä kulutuksen muutokset ja semisatunnainen tuotanto (tuulivoima ja aurinkovoima). Tuuli- ja aurinkovoima kytketään verkkoon vaihtosuuntaajien välityksellä. Vaihtosuuntaajilla ei ole inertiaa (vaikka niihin jotain inertian suuntaista voidaan yrittää ohjelmoida). Tuulituotannon kasvaessa yllättäen ja pyytämättä verkon taajuus pyrkii nousemaan. Tällöin säätöön pystyvää tuotantoa pienennetään. Tuulituotannon lisääntyessä tahtigeneraattoreita kytketään myös kokonaan pois verkosta. Tällöin verkon inertia pienenee ja häiriövoiman koko suhteessa inertiaan kasvaa entisestään. Vauhtipyörän nopeuden säädöstä tulee vikurimpaa ja edellyttää nopeampaa reagointia kuin esim mihin vesivoima pystyy.

Synkronikompensaattori auttaa lisäämään verkon inertiaa. Haittana siinä on melkoinen hinta vaikka se ei tuota mitään vaan oikeastaan kuluttaa hiukan sähköä jatkuvasti.

Fingridin kustannukset vyörytetään kokonaisuudessaan loppukuluttajille. Fingrid lisäsi maksujaan pari kuukautta sitten josta seurasi merkittävä nousu pörssisähkön välityspalkkioihin. Nämä kustannusten nousut ovat mukana myös muissa sähkösopimuksissa vaikka eivät näy suoraan samalla tavalla.

Tuulisähköinnostus lisää myös siirtomaksuja:

Uusi ilmiö voi nostaa sähkön siirtohintoja – Suomea uhkaa tilanne, joka on jo ongelma muualla

Puhtaaseen energiaan siirtyminen vauhdittaa sähköverkkojen investointitarpeita. Jakeluverkkoyhtiö pelkää, että Suomella on käsissään kriisin ainekset. Maailmalla kapasiteettipula aiheuttaa jo isoja ongelmia.

www.kauppalehti.fi

”Carunan jakeluverkon ja asiakastarpeiden investointiarvio 2035 mennessä on kokonaisuudessaan noin 2,5 miljardia euroa”, arvioi jakeluverkkoyhtiön asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen.

Koko Suomen sähköverkon investointitarpeiden Caruna arvioi olevan noin yhteensä noin 14 miljardia euroa, mukaan lukien jakeluverkkojen ja kantaverkkojen investoinnit.

Caruna arvioi, että esimerkiksi Espoon kulutuksen vaatima huipputeho kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä.

Fingrid on arvioinut kantaverkon investointitarpeen olevan noin 4 miljardia vuosina 2024–2033. Kantaverkkoyhtiö nosti arviotaan tänä vuonna miljardilla viimevuotisesta.

Kuka sitten maksaa miljardi-investoinnit? Sähköverkon käyttäjä tietenkin. Lehdon mukaan investoinnit aiheuttavat siirtohintoihin nousupaineita.

 

[Isänmaan puolesta]

Energia | Espoolaisia lämmittää tänä syksynä jättimäinen ilmalämpöpumppu

Fortum korvaa fossiilisia polttoaineita Espoon ja Kirkkonummen kaukolämpöverkoissa lämpöpumpuilla ja sähkökattiloilla. Vermon öljyllä käyvän varavoimalan kylkeen on juuri valmistunut tuhat kertaa kotilaitteen tehoinen ilmavesilämpöpumppu.

www.hs.fi

 

[Jorde]

Energia | Espoolaisia lämmittää tänä syksynä jättimäinen ilmalämpöpumppu

Fortum korvaa fossiilisia polttoaineita Espoon ja Kirkkonummen kaukolämpöverkoissa lämpöpumpuilla ja sähkökattiloilla. Vermon öljyllä käyvän varavoimalan kylkeen on juuri valmistunut tuhat kertaa kotilaitteen tehoinen ilmavesilämpöpumppu.

www.hs.fi

Mitenkähän tuollainen teollisuuspumppu tuottaa lämpöä kovilla pakkasilla?!?

 

[Eräs]

En tiedä, kuinka realistista olisi tasata esim tuulisäkön tuotannon piikkejä vaikka EU-tasolla siten, että siellä missä tuulee, tuotettaisiin sähköä vientiin asti. Luultavasti jossain päin kuitenkin on tuulista.

Sähkömarkkinathat ovat jo nyt kansainväliset (ja käsittääkseni sen takia Suomessakin sähkö oli talvella kallista koska Saksassa maksettiin sähköstä enemmän), mutta toimisiko asia myös tuulivoiman tuotantopiikkien tasaamisessa? Että sitä säätövoimaa ei tarvitsisi rakentaa niin paljoa kotimaahan; toki huoltovarmuuskin pitää taata mutta vain kriittiselle infralle.

Löytyyköhän mistä tilastotietoa tuulivoiman päivittäisistä tuotantoluvuista eri maissa Euroopassa? Suomen käsittääkseni tuntikohtaiset luvut löytyvät Fingridin sivuilta: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/ Esimerkiksi tänä vuonna tuulituotannon vaihteluväli on ollut maksimi 4735MWh ja minimi -3MWh! En kyllä käsitä miten tuotanto voi mennä miinukselle, mutta näin data kertoo.

Euroopan tasolla löysin vain tuulivoiman lobbausjärjestön tilastojulkaisun vuodelta 2022, jossa kerrotaan EU 27 + UK tuulivoimatuotannon vaihdelleen viime vuonna välillä: maksimi 2927GWh päivässä (16.2) ja minimi 449GWh (30.5). Sivulta 18 löytyy nuo tiedot ja graafi, jossa näkee melkoisen vaihtelun tuulivoiman tuotannossa läpi vuoden koko Euroopankin tasolla.
https://windeurope.org/intelligence...022-statistics-and-the-outlook-for-2023-2027/

Etenkin kiinnostaisi Ruotsin, Tanskan ja Norjan sekä Saksan tuulivoimatuotannon data. Sekä tutkimukset yms. aiheesta eli kuinka laajasti on tyyntä pahimmillaan.

 

[ak.tied]

Esimerkiksi tänä vuonna tuulituotannon vaihteluväli on ollut maksimi 4735MWh ja minimi -3MWh!

Tuollekin vaihteluvälille pitää olla varavoima, joka seisoo tyhjänpanttina kun tuulee.

Ennenkin tästä puhunut, mutta en ymmärrä tämän ekonomista yhtälöä. Tuulivoiman vielä lisääntyessä on kohta rakennettu 2 kertainen kapasiteetti, joka käy km. 50% teholla. Argumentti on, että tuulivoima on halpaa. Kaikilla toimijoilla valtavaa tyhjäkäyntiä ja heikko sijoitetun pääoman tuotto jos sähkön hinta ei ”halvan tuulivoiman” seurauksena tuplaannu.

Miinus-tuotannolle en keksi muuta perustetta kuin, että voimalat jonkin verran kuluttavat sähköä silloinkin kun eivät tuota?

 

[PM]

Mitenkähän tuollainen teollisuuspumppu tuottaa lämpöä kovilla pakkasilla?!?

Huonosti. Se tuottaa huonommalla lämpökertoimella kuin pientalojen laitteet, koska on lämmitettävä korkeampaan lämpötilaan. Jutussakin mainitaan:

Talven pakkasilla veden pitää olla jopa sata-asteista. Siihen ei yksi lämpöpumppu pysty vaan ilmavesilämpöpumpun lämmittämän veden lämpöä pumpataan vielä toisen lämpöpumpun kompressoreilla korkeammaksi laitoksen sisällä.

Kovilla pakkasilla sekään ei välttämättä riitä ja siksi Fortumin laitoksessa on myös sähkövastuksilla lämpiävä vesikattila, jonka vedellä vettä voidaan tarvittaessa lämmittää vielä lisää.

Tuollekin vaihteluvälille pitää olla varavoima, joka seisoo tyhjänpanttina kun tuulee.

Ennenkin tästä puhunut, mutta en ymmärrä tämän ekonomista yhtälöä. Tuulivoiman vielä lisääntyessä on kohta rakennettu 2 kertainen kapasiteetti, joka käy km. 50% teholla. Argumentti on, että tuulivoima on halpaa. Kaikilla toimijoilla valtavaa tyhjäkäyntiä ja heikko sijoitetun pääoman tuotto jos sähkön hinta ei ”halvan tuulivoiman” seurauksena tuplaannu.

Miinus-tuotannolle en keksi muuta perustetta kuin, että voimalat jonkin verran kuluttavat sähköä silloinkin kun eivät tuota?

Esimerkiksi tuulivoimalan automaatio, vaihtosuuntaajien virtalähde, valaistus sekä lapojen, vaihteiston ja generaattorin lämmitys tarvitsevat sähköä. Tämä on helpointa ottaa sähköverkosta.

 

[Lunni]

Mitä vittua tää Mykkänen taas sönköttaa?

Energia | Ministeri Mykkänen haluaa mahdollistaa lyhyet lämmityskatkot sähköpulassa

Useimmiten sellaista parin tunnin katkoa lämmityksessä ei edes juuri huomaa, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok).

www.hs.fi

ENERGIATEOLLISUUS RY:N toimitusjohtaja Jukka Leskelä pitää tavoitetta hyvänä, mutta näkee suunnitelmassa vielä epävarmuuksia.

Leskelän mukaan kustannukset voivat olla merkittävätkin, jos sähköasentajien täytyy käydä tekemässä muutokset kaikkiin sähkölämmitteisiin taloihin.

”Kokonaisuudessaan sen kustannus tulisi asiakkaiden maksettavaksi. Muuten on täysin mahdotonta ajatella, että tällaista vietäisiin läpi.”

Että kun ekana ollaan asiakkaina maksettu niiden kaapelien kaivaminen maahan, nautittu kalliista energiasta koska pörssihinta määräytyy kalliimman tuotannon mukaan, ja sitten osa on ostanut sähköautoja ja muita sähköisiä kulkuvälineitä, niin nyt sitten halutaan kulutusta _kansalaisilta_ vähentää sähkökatkoilla. Joista vielä joutuisi maksamaankin. Juoskaa nyt jo perseeseen!!!

Jos siile vetyteollisuudelle tarvitaan sähköä niin rakentakoot oman voimalansa.

 

[Jorde]

Huonosti. Se tuottaa huonommalla lämpökertoimella kuin pientalojen laitteet, koska on lämmitettävä korkeampaan lämpötilaan. Jutussakin mainitaan:


Esimerkiksi tuulivoimalan automaatio, vaihtosuuntaajien virtalähde, valaistus sekä lapojen, vaihteiston ja generaattorin lämmitys tarvitsevat sähköä. Tämä on helpointa ottaa sähköverkosta.

Voipi olla että kaukolämmön hinta pomppaa merkittävästi näin halvan hinnan aikana...

 

[YliKoo]

Jos siile vetyteollisuudelle tarvitaan sähköä niin rakentakoot oman voimalansa.

Wittusen vety & veivaus

 

[karih]

nyt sitten halutaan kulutusta _kansalaisilta_ vähentää sähkökatkoilla. Joista vielä joutuisi maksamaankin. Juoskaa nyt jo perseeseen!!!

Tiedätkö sanonnan:"Sitä saa, mitä tilaa?"
Nostitko mekkalaa, kun etäluettavia sähkömittareita suunniteltiin käyttöön? Entä kun ne otettiin käyttöön? Oletko joskus äänestänyt puoluetta, joka vastustaa ydinvoimaa ja tukee tuulivoimaa yms. hullua?

 

[PM]

Mitä vittua tää Mykkänen taas sönköttaa?

Energia | Ministeri Mykkänen haluaa mahdollistaa lyhyet lämmityskatkot sähköpulassa

Useimmiten sellaista parin tunnin katkoa lämmityksessä ei edes juuri huomaa, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok).

www.hs.fi

Että kun ekana ollaan asiakkaina maksettu niiden kaapelien kaivaminen maahan, nautittu kalliista energiasta koska pörssihinta määräytyy kalliimman tuotannon mukaan, ja sitten osa on ostanut sähköautoja ja muita sähköisiä kulkuvälineitä, niin nyt sitten halutaan kulutusta _kansalaisilta_ vähentää sähkökatkoilla. Joista vielä joutuisi maksamaankin. Juoskaa nyt jo perseeseen!!!

Jos siile vetyteollisuudelle tarvitaan sähköä niin rakentakoot oman voimalansa.

Mikä voisi mennä pieleen, kun Mykkäsen kaltainen ajokortiton tekniikasta mitään ymmärtämätön huuhaa humanisti tekee ehdotuksia saati päätöksiä teknisistä asioista...

Google kertoo, että Suomen 1.2 miljoonasta omakotitalosta 500 tuhatta on sähkölämmitteisiä. Miten lienee sähkölämmitteisyys määritelty tässä? Vähän vaikea on uskoa, että loput olisivat öljy tai puulämmitteisiä.

Jos nyt kuitenkin käytetään tuota lukua ja oletetaan, että kustannus olisi 2 k€ / omakotitalo, niin tuohon menisi 1 mrd €. Tosin 2 k€ ei riitä mihinkään tuollaisissa muutoksissa.

Sekin on jännä, että varallisuusrajoitteiselta sähkölämmittäjältä katkaistaisiin lämmitys samaan aikaan, kun varakkaat sähköautoilijat saavat ladata autojaan.

Sähkömittareita muuten ollaan vaihtamassa sen takia, että pörssisähkön hinnoittelu menee 15 min jaksoihin nykyisen 1 h asemasta. Tämänkin muutoksen maksaa loppukuluttaja. Bonuksena saadaan vaikeampi säätö, jos haluaa jotenkin kulutuksella reagoida hintaan automaatiolla tai manuaalisesti.

Lähes jokainen koti tarvitsee uuden sähkömittarin – miljoonien eurojen vaihtorumba koituu kuluttajien maksettavaksi

Sähkön kulutus ja tuotanto halutaan parempaan tasapainoon. Sähkömittareiden luenta muutetaan tunnista viiteentoista minuuttiin.

yle.fi

 

[sinko]

Kysyisin vielä tuosta synkronikompensaattorista.
Siinä siis pyöritetään isoa massaa verkkovirralla ja kun verkkovirta katkeaa niin pyörivä massa syöttää tehoa verkkoon ?
Vaikka massa olisi isokin niin sehän alkaa hidastumaan heti kun pyöritys otetaan pois ja kulutus alkaa.
Eli taajuus tippuu joka tapauksessa ?
Miten näillä säilytetään 50,00 Hz useita minuutteja ?

 

[YliKoo]

Kysyisin vielä tuosta synkronikompensaattorista.
Siinä siis pyöritetään isoa massaa verkkovirralla ja kun verkkovirta katkeaa niin pyörivä massa syöttää tehoa verkkoon ?
Vaikka massa olisi isokin niin sehän alkaa hidastumaan heti kun pyöritys otetaan pois ja kulutus alkaa.
Eli taajuus tippuu joka tapauksessa ?
Miten näillä säilytetään 50,00 Hz useita minuutteja ?

Muistelen jostakin lukeneeni, että ei tarvitse ylläpitää taajuutta kuin joitakin sekunteja, että tuotantoa ehditään lisäämään esimerkiksi vesivoimaloissa.

Jollakin tavalla tahtikoneet ja -generaattorit liittyvät myös loistehon kurissapitoon, joka on verkon vakauden ja tehohävikin kurissa pitämisen kannalta välttämätöntä.

 

[Kaarne]

Jos ei vanhoihin tuulimyllyihin saa enää varaosia niin tiukkaa tekee Meri-Porinkin kanssa. Juttu on maksumuurin takana, ei tunnuksia.

Fortum odottanut kuukausia varaosia Meri-Porin voimalaan – Korjattavana on kivitalon kokoinen osa

Fortumilla on suuria vaikeuksia saada tärkeitä varaosia Meri-Porin hiililauhdevoimalaan. Voimalan sähköntuotantoa on jouduttu rajoittamaan.

www.tekniikkatalous.fi

 

[Ylimatruusi]

Mites olisi alkuun 100kpl Wärtsilän diesel( multifuel)generaattoreita yhteensä +1000MW. . 2-4 aina yhdessä jaoteltu ympäri suomen ja näin saadaan varavoimaa lähelle käyttäjiä. Tällä luodaan poikkeusajan turvaa sähköntuotantoon.

 

[Kaarne]

Mites olisi alkuun 100kpl Wärtsilän diesel( multifuel)generaattoreita yhteensä +1000MW. . 2-4 aina yhdessä jaoteltu ympäri suomen ja näin saadaan varavoimaa lähelle käyttäjiä. Tällä luodaan poikkeusajan turvaa sähköntuotantoon.

Fingridillä on omia ja vuokrattuja varavoimalaitoksia noin 1200 MW.

Varavoimalaitokset

www.fingrid.fi

 

[strelailija]

Google kertoo, että Suomen 1.2 miljoonasta omakotitalosta 500 tuhatta on sähkölämmitteisiä. Miten lienee sähkölämmitteisyys määritelty tässä? Vähän vaikea on uskoa, että loput olisivat öljy tai puulämmitteisiä.

Jos nyt kuitenkin käytetään tuota lukua ja oletetaan, että kustannus olisi 2 k€ / omakotitalo, niin tuohon menisi 1 mrd €. Tosin 2 k€ ei riitä mihinkään tuollaisissa muutoksissa.

Kallista on. Mitäs, jos ensin poimittaisiin rusinat pullasta ja tehtäisiin se, mikä on tehtävissä ilman isoja investointeja.

Varaavan sähkölämmityksen käyttäjillähän on jo asennettuna 2-aikatariffin edellyttämä verkkokäskylaite kontaktoreineen, joilla nykytilassa kytketään varaava lämmitys päälle yösähköjakson ajaksi.

Muutetaan varaavan lämmityksen ohjaus aikapohjaisesta verkon tehotilanteesta riippuvaksi, eli luovutaan yösähköstä ja annetaan sähkölaitokselle lupa kytkeä verkkokäskyllä varaava lämmitys pois muutamaksi tunniksi esim. tehopulan uhatessa.

Kaikilla sähkiksillä taitaa olla nykyään netissä tarjolla asiakaskohtainen käyttöliittymä, josta voi esim. seurata omia kulutuslukemiaan yms. Lisätään tähän nettikäyttöliittymään asiakkaalle mahdollisuus asettaa parametreja oman kiinteistönsä sulkutilaa ajatellen. Esimerkiksi sulkuajan max.pituudet, pörssisähkön hintaraja sulkutilalle jne. Asiakkaan kannattaisi ottaa uudet ominaisuudet käyttöön, koska niiden avulla leikkautuu osa pörssisähkön hintahuipuista pois automaattisesti, kustannuksitta ja huomaamatta.

Paljonkohan yösähkön käyttäjiä on Suomessa nykyään? 100.000? Tämä tarkoittaisi yli puolen gigawatin kysyntäjoustoa ilman kuluttajaliittymiin kohdistuvia investointeja.

 

[Eräs]

Muistelen jostakin lukeneeni, että ei tarvitse ylläpitää taajuutta kuin joitakin sekunteja, että tuotantoa ehditään lisäämään esimerkiksi vesivoimaloissa.

Jollakin tavalla tahtikoneet ja -generaattorit liittyvät myös loistehon kurissapitoon, joka on verkon vakauden ja tehohävikin kurissa pitämisen kannalta välttämätöntä.

Aurinko- ja tuulivoiman suuri osuus vaatii toimia verkon stabiiliuden varmistamiseksi - Fingrid-Lehti

Aurinko- ja tuulivoiman osuus energiantuotannosta yleistyy nopeasti ja aiheuttaa uusia haasteita sähköjärjestelmän tekniselle toimivuudelle.

www.fingridlehti.fi

Tässä hyvä selventävä artikkeli aiheesta. Inertian puute sähköverkossa vaikuttaa siis eniten välittömästi häiriön sattuessa; kyseessä ei ole minuutit eikä sekunnitkaan vaan paljon lyhyempi aika.

Perinteisissä vesi- ja lämpövoimalaitoksissa turbiini pyörittää roottoria samassa tahdissa verkon taajuuden kanssa.

Jos verkon taajuus tai jännite muuttuu, tällainen tahtikone luontaisesti vastustaa näitä muutoksia – pyörivä massa pyrkii jatkamaan pyörimistä tasaisella nopeudella ja taajuuden laskiessa energiaa vapautuu pyörimisnopeuden laskiessa. Tätä taipumusta kutsutaan inertiaksi.
...
Jos iso yksikkö, vaikkapa Olkiluoto3, tipahtaa verkosta, taajuus laskee nopeasti. Jos inertiaa on paljon, se jarruttaa muutosta, mutta jos inertiaa on vähän, lasku on jyrkempi ja syvempi.

Eli sitä nopeammin häiriö pahenee; jännite laskee/nousee, taajuus muuttuu ja jos nämä riittävästi muuttuvat sovitusta alkaa käyttäjiä ja tuottajia automaattisesti irtautumaan verkosta, jolloin häiriötilanne vain tulee yhä hankalammaksi hallita ja pian koko verkko on nurin. Tämä estämiseksi taitaa olla monia keinoja.

Pohjoismaisella synkronialueella inertian osuus laskenut viime vuosina, ja tähän on jo reagoitu ”Suurinta yksikkökokoa on tietyissä tilanteissa rajoitettu, ja käyttöön on otettu pienen inertian tilanteissa uusi nopea taajuusreservi, eli FFR-reservi, joka aktivoituu tarvittaessa noin sekunnissa”, Harjula sanoo.
---
FFR reagoi sähköntuotannon muutoksiin vähentämällä kulutusta tai lisäämällä tuotantoa noin yhdessä sekunnissa. Sen nopeusetu on huomattava taajuusohjattuun häiriöreserviin verrattuna, josta 50 prosenttia aktivoituu 5 sekunnissa ja 100 prosenttia 30 sekunnissa.

Nopea taajuusreservi reagoi pieneen inertiaan - Fingrid-Lehti

Sähkömarkkinoiden muutos on lisännyt tarvetta saada käyttöön aiempaa huomattavasti nopeammin toimivaa reserviä.

www.fingridlehti.fi

Verkon stabiiliutta voidaan siis säätää ja ylläpitää monellakin erilaisella teknisellä ratkaisulla. Eikä inertia-kysymys ole ainoa ongelma, joka täytyy ratkoa:

Suomessa suuntaajakytketyiltä voimalaitoksilta vaaditaan kyllä verkon toimintaa tukevia toiminnallisuuksia, kuten jännitteensäätöominaisuuksia ja vikavirran syöttöäjännitehäiriötilanteessa.

Vaste ei kuitenkaan ole välitön fyysisen kytkennän kautta, kuten tahtikoneilla, vaan mittaukseen ja ohjauslogiikkaan perustuva, eikä suuntaajien kyky tukea verkkoa ole yhtä hyvä kuin tahtikoneiden.
”Tulee myös uusia ilmiöitä, esimerkiksi suuntaajien välisiä vuorovaikutusilmiöitä, ja mallinnuksesta ja analysoinnista tulee aiempaa haastavampaa.”
Harjula kertoo, että esimerkiksi tuulivoimalaitosten epästabiilia toimintaa on havaittu rajatulla alueella poikkeuksellisissa kytkentätilanteissa.
”Havaintojen ja simulointien perusteella laitosten säätöjen suunnittelun perusteita parhaillaan kehitetään.”

Kun koko sähköverkon sisältö: tuotantolaitokset ja -ajat, kulutuskohteet ja -ajat, siirtomahdollisuudet jne. muuttuvat näin radikaalisti ja etenkin nopeasti, niin joudutaan keksimään, kehittämään, testaamaan ja rakentamaan ihan uutta. Teknisesti varmastikin löytyy ratkaisut, mutta löytyykö riittävän nopeasti riittävän toimivat ja luotettavat ratkaisut?

Tässä hahmotellaan vaihtoehdoksi, että vesivoimalaitosten generaattorit muutettaisiin toimimaan synkronointikompensaattoreina:
https://energiaa.vamk.fi/vaikuttavu...en-vesivoimakoneet-synkronikompensaattoreina/
Ilmeisesti se olisi täysin mahdollista, mutta suuri kysymys on paljonko maksaa ja kuka maksaa?

 

[YliKoo]

Ilmeisesti se olisi täysin mahdollista, mutta suuri kysymys on paljonko maksaa ja kuka maksaa?

Luonnollinen vastaus olisi, että kuka aiheuttaa ongelman, se maksaa korjauksen.

Mutta tuulivoima ja aurinkovoima nauttivat erityistä suojelua, joten me kaikki maksetaan.

Lainaus lopusta

Viime kädessä kysymys onkin siitä, että pitäisikö sähköntuottajalla olla velvoitteita riittävän inertian tuottamiseen vai jätetäänkö tämä vastuu kantaverkkoyhtiöille.

 

[PM]

Kallista on. Mitäs, jos ensin poimittaisiin rusinat pullasta ja tehtäisiin se, mikä on tehtävissä ilman isoja investointeja.

Varaavan sähkölämmityksen käyttäjillähän on jo asennettuna 2-aikatariffin edellyttämä verkkokäskylaite kontaktoreineen, joilla nykytilassa kytketään varaava lämmitys päälle yösähköjakson ajaksi.

Muutetaan varaavan lämmityksen ohjaus aikapohjaisesta verkon tehotilanteesta riippuvaksi, eli luovutaan yösähköstä ja annetaan sähkölaitokselle lupa kytkeä verkkokäskyllä varaava lämmitys pois muutamaksi tunniksi esim. tehopulan uhatessa.

Kaikilla sähkiksillä taitaa olla nykyään netissä tarjolla asiakaskohtainen käyttöliittymä, josta voi esim. seurata omia kulutuslukemiaan yms. Lisätään tähän nettikäyttöliittymään asiakkaalle mahdollisuus asettaa parametreja oman kiinteistönsä sulkutilaa ajatellen. Esimerkiksi sulkuajan max.pituudet, pörssisähkön hintaraja sulkutilalle jne. Asiakkaan kannattaisi ottaa uudet ominaisuudet käyttöön, koska niiden avulla leikkautuu osa pörssisähkön hintahuipuista pois automaattisesti, kustannuksitta ja huomaamatta.

Paljonkohan yösähkön käyttäjiä on Suomessa nykyään? 100.000? Tämä tarkoittaisi yli puolen gigawatin kysyntäjoustoa ilman kuluttajaliittymiin kohdistuvia investointeja.

Varaavan sähkölämmityksen käyttäjän kannattaa mieluummin ohjata lämmitystään suoraan pörssihinnan mukaan. Tällöin saa optimoitua sähkön hintaa paljon paremmin kuin tuollaisen järjestelyn kanssa.

Jos koko lämmityssähkö katkaistaan ulkopuolelta, on myös sietämätön riski siihen, että lämmitys jää pois päältä kokonaan. Sähköpula tulisi kovalla pakkasella jolloin asialla olisi kivoja seurauksia. Loppukäyttäjän kannalta parempi ratkaisu on esim vaihtokontaktori joka ohjaa lämmityssähkön hinnan mukaan eri lämpötilaan säädettyjen termostaattien kautta. Asetusarvo olisi kalliina aikana matalammalla kuin halpana. Myös joissakin termostaateissa on lämpötilan pudotusohjaus. Ohjauksella pudotetaan asetusarvoa esim 5 °C. Toki tällaisia osa kaksitariffiohjauksista onkin.

Mittareissa tariffiohjaus taitaa mennä usein sisäisen kellon mukaan. Ei välttämättä taivu muunlaiseen ohjaukseen.