Suomen energiapoliittiset ratkaisut

[PM]

Aurinko- ja tuulivoiman suuri osuus vaatii toimia verkon stabiiliuden varmistamiseksi - Fingrid-Lehti

Aurinko- ja tuulivoiman osuus energiantuotannosta yleistyy nopeasti ja aiheuttaa uusia haasteita sähköjärjestelmän tekniselle toimivuudelle.

www.fingridlehti.fi

Tässä hyvä selventävä artikkeli aiheesta. Inertian puute sähköverkossa vaikuttaa siis eniten välittömästi häiriön sattuessa; kyseessä ei ole minuutit eikä sekunnitkaan vaan paljon lyhyempi aika.

Perinteisissä vesi- ja lämpövoimalaitoksissa turbiini pyörittää roottoria samassa tahdissa verkon taajuuden kanssa.

Jos verkon taajuus tai jännite muuttuu, tällainen tahtikone luontaisesti vastustaa näitä muutoksia – pyörivä massa pyrkii jatkamaan pyörimistä tasaisella nopeudella ja taajuuden laskiessa energiaa vapautuu pyörimisnopeuden laskiessa. Tätä taipumusta kutsutaan inertiaksi.
...
Jos iso yksikkö, vaikkapa Olkiluoto3, tipahtaa verkosta, taajuus laskee nopeasti. Jos inertiaa on paljon, se jarruttaa muutosta, mutta jos inertiaa on vähän, lasku on jyrkempi ja syvempi.

Eli sitä nopeammin häiriö pahenee; jännite laskee/nousee, taajuus muuttuu ja jos nämä riittävästi muuttuvat sovitusta alkaa käyttäjiä ja tuottajia automaattisesti irtautumaan verkosta, jolloin häiriötilanne vain tulee yhä hankalammaksi hallita ja pian koko verkko on nurin. Tämä estämiseksi taitaa olla monia keinoja.

Pohjoismaisella synkronialueella inertian osuus laskenut viime vuosina, ja tähän on jo reagoitu ”Suurinta yksikkökokoa on tietyissä tilanteissa rajoitettu, ja käyttöön on otettu pienen inertian tilanteissa uusi nopea taajuusreservi, eli FFR-reservi, joka aktivoituu tarvittaessa noin sekunnissa”, Harjula sanoo.
---
FFR reagoi sähköntuotannon muutoksiin vähentämällä kulutusta tai lisäämällä tuotantoa noin yhdessä sekunnissa. Sen nopeusetu on huomattava taajuusohjattuun häiriöreserviin verrattuna, josta 50 prosenttia aktivoituu 5 sekunnissa ja 100 prosenttia 30 sekunnissa.

Nopea taajuusreservi reagoi pieneen inertiaan - Fingrid-Lehti

Sähkömarkkinoiden muutos on lisännyt tarvetta saada käyttöön aiempaa huomattavasti nopeammin toimivaa reserviä.

www.fingridlehti.fi

Verkon stabiiliutta voidaan siis säätää ja ylläpitää monellakin erilaisella teknisellä ratkaisulla. Eikä inertia-kysymys ole ainoa ongelma, joka täytyy ratkoa:

Suomessa suuntaajakytketyiltä voimalaitoksilta vaaditaan kyllä verkon toimintaa tukevia toiminnallisuuksia, kuten jännitteensäätöominaisuuksia ja vikavirran syöttöäjännitehäiriötilanteessa.

Vaste ei kuitenkaan ole välitön fyysisen kytkennän kautta, kuten tahtikoneilla, vaan mittaukseen ja ohjauslogiikkaan perustuva, eikä suuntaajien kyky tukea verkkoa ole yhtä hyvä kuin tahtikoneiden.
”Tulee myös uusia ilmiöitä, esimerkiksi suuntaajien välisiä vuorovaikutusilmiöitä, ja mallinnuksesta ja analysoinnista tulee aiempaa haastavampaa.”
Harjula kertoo, että esimerkiksi tuulivoimalaitosten epästabiilia toimintaa on havaittu rajatulla alueella poikkeuksellisissa kytkentätilanteissa.
”Havaintojen ja simulointien perusteella laitosten säätöjen suunnittelun perusteita parhaillaan kehitetään.”

Kun koko sähköverkon sisältö: tuotantolaitokset ja -ajat, kulutuskohteet ja -ajat, siirtomahdollisuudet jne. muuttuvat näin radikaalisti ja etenkin nopeasti, niin joudutaan keksimään, kehittämään, testaamaan ja rakentamaan ihan uutta. Teknisesti varmastikin löytyy ratkaisut, mutta löytyykö riittävän nopeasti riittävän toimivat ja luotettavat ratkaisut?

Tässä hahmotellaan vaihtoehdoksi, että vesivoimalaitosten generaattorit muutettaisiin toimimaan synkronointikompensaattoreina:
https://energiaa.vamk.fi/vaikuttavu...en-vesivoimakoneet-synkronikompensaattoreina/
Ilmeisesti se olisi täysin mahdollista, mutta suuri kysymys on paljonko maksaa ja kuka maksaa?

Sähkön loppukäyttäjä maksaa nämä tuulivoiman aiheuttamat ihanuudet.

Vesivoimalaitosten yhteyteen suunnitellaan myös kondensaattorijärjestelmiä, koska vesivoimallakin on vaikeuksia saada aikaan riittävän nopeaa tehonnostoa. Näidenkin kustannus vyöryy sähkön loppukäyttäjille.

PVO-Vesivoima suunnittelee ultrakondensaattoria parantamaan säätökykyä

Kyseessä on PVO-Vesivoiman ensimmäinen ultrakondensaattorihanke, jolla yhtiö pilotoi teknologiaa mahdollisia laajempia investointeja varten.

www.pohjolanvoima.fi

 

[strelailija]

Varaavan sähkölämmityksen käyttäjän kannattaa mieluummin ohjata lämmitystään suoraan pörssihinnan mukaan. Tällöin saa optimoitua sähkön hintaa paljon paremmin kuin tuollaisen järjestelyn kanssa.

Jos koko lämmityssähkö katkaistaan ulkopuolelta, on myös sietämätön riski siihen, että lämmitys jää pois päältä kokonaan. Sähköpula tulisi kovalla pakkasella jolloin asialla olisi kivoja seurauksia. Loppukäyttäjän kannalta parempi ratkaisu on esim vaihtokontaktori joka ohjaa lämmityssähkön hinnan mukaan eri lämpötilaan säädettyjen termostaattien kautta. Asetusarvo olisi kalliina aikana matalammalla kuin halpana. Myös joissakin termostaateissa on lämpötilan pudotusohjaus. Ohjauksella pudotetaan asetusarvoa esim 5 °C. Toki tällaisia osa kaksitariffiohjauksista onkin.

Mittareissa tariffiohjaus taitaa mennä usein sisäisen kellon mukaan. Ei välttämättä taivu muunlaiseen ohjaukseen.

Varmastikin näin. Ideana minulla olikin pohdiskella mitä mahdollisesti voisi tehdä ilman tarvetta investointeihin kuluttajapäässä, jos vain sähköyhtiöiden himputtimet tällaiseen taipuvat.

Mulla esimerkiksi on noin parin kuution varaaja eikä pörssisähköoptimointia toteutettuna, vielä. Nyt, jos joku noheva sähkömyyjä tarjoaisi sopimusta sisältäen lämmityksen ohjauksen (x halvinta tuntia/vrk ja x liittymäkohtaisesti aseteltavalta käyrältä funktiona alueen ulkolämpötilasta) niin saattaisin hyvinkin tarttua siihen. Riippuu tietysti myös pyydetystä marginaalista pörssihinnan päälle. Varaavan lämmityksen käyttäjänä minulle ei ole suurta väliä sillä, mihin kohtaan vuorokautta lämmitysjakso asettuu, kunhan se on riittävän pitkä pitääkseen pytyn riittävän lämpimänä seuraavan lämmitysjakson alkuun saakka. Luonnollisesti tämä on vain vaihtoehto sille, että remppautan omaehtoisesti taloautomaatiota vähän ajanmukaisemmaksi.

Tuosta ohjaustapaan sisältyvästä riskistä: lämmitys ei ainakaan mulla ihan kokonaan katkea vaikka verkko-ohjaus jostain syystä takkuilisikin, sillä varaajan ylävastus ei ole tuon ohjauksen perässä. Ei sillä 3 kW:lla kylläkään pakkaskelillä kovin pitkälle pötkitä mutta rikkana sekin rokassa.

 

[PM]

Varmastikin näin. Ideana minulla olikin pohdiskella mitä mahdollisesti voisi tehdä ilman tarvetta investointeihin kuluttajapäässä, jos vain sähköyhtiöiden himputtimet tällaiseen taipuvat.

Mulla esimerkiksi on noin parin kuution varaaja eikä pörssisähköoptimointia toteutettuna, vielä. Nyt, jos joku noheva sähkömyyjä tarjoaisi sopimusta sisältäen lämmityksen ohjauksen (x halvinta tuntia/vrk ja x liittymäkohtaisesti aseteltavalta käyrältä funktiona alueen ulkolämpötilasta) niin saattaisin hyvinkin tarttua siihen. Riippuu tietysti myös pyydetystä marginaalista pörssihinnan päälle. Varaavan lämmityksen käyttäjänä minulle ei ole suurta väliä sillä, mihin kohtaan vuorokautta lämmitysjakso asettuu, kunhan se on riittävän pitkä pitääkseen pytyn riittävän lämpimänä seuraavan lämmitysjakson alkuun saakka. Luonnollisesti tämä on vain vaihtoehto sille, että remppautan omaehtoisesti taloautomaatiota vähän ajanmukaisemmaksi.

Tuosta ohjaustapaan sisältyvästä riskistä: lämmitys ei ainakaan mulla ihan kokonaan katkea vaikka verkko-ohjaus jostain syystä takkuilisikin, sillä varaajan ylävastus ei ole tuon ohjauksen perässä. Ei sillä 3 kW:lla kylläkään pakkaskelillä kovin pitkälle pötkitä mutta rikkana sekin rokassa.

Kaiketi suurin osa tariffiohjauksista on tehty tuohon suuntaan.

Tariffiohjaus käyttää vain kärkitietoa. Siihen on varsin helppo vaihtaa joku muu laite (kuin sähkömittari) ohjaamaan pörssisähkön mukaan.

Esim tuollainen on tullut hiljattain saataville:

https://rakennusmaailma.fi/lehti/4-2023/tm-testi-themo-t700din-lammityksen-saadin-pistaa-porssisahkon-tehotarkkailuun/

Tuota myydään 200 € hintaan ja kytkentään valmiiseen tariffiohjaukseen tarvitaan 4 johdinta (kärkitieto ja käyttösähkö). Itse en ainakaan olisi kovin innostunut maksamaan sähköyhtiölle ylimääräistä, että hoitaisivat mittarin kautta saman asian.

 

[Raveni]

Mikä voisi mennä pieleen, kun Mykkäsen kaltainen ajokortiton tekniikasta mitään ymmärtämätön huuhaa humanisti tekee ehdotuksia saati päätöksiä teknisistä asioista...

Google kertoo, että Suomen 1.2 miljoonasta omakotitalosta 500 tuhatta on sähkölämmitteisiä. Miten lienee sähkölämmitteisyys määritelty tässä? Vähän vaikea on uskoa, että loput olisivat öljy tai puulämmitteisiä.

Jos nyt kuitenkin käytetään tuota lukua ja oletetaan, että kustannus olisi 2 k€ / omakotitalo, niin tuohon menisi 1 mrd €. Tosin 2 k€ ei riitä mihinkään tuollaisissa muutoksissa.

Sekin on jännä, että varallisuusrajoitteiselta sähkölämmittäjältä katkaistaisiin lämmitys samaan aikaan, kun varakkaat sähköautoilijat saavat ladata autojaan.

Sähkömittareita muuten ollaan vaihtamassa sen takia, että pörssisähkön hinnoittelu menee 15 min jaksoihin nykyisen 1 h asemasta. Tämänkin muutoksen maksaa loppukuluttaja. Bonuksena saadaan vaikeampi säätö, jos haluaa jotenkin kulutuksella reagoida hintaan automaatiolla tai manuaalisesti.

Lähes jokainen koti tarvitsee uuden sähkömittarin – miljoonien eurojen vaihtorumba koituu kuluttajien maksettavaksi

Sähkön kulutus ja tuotanto halutaan parempaan tasapainoon. Sähkömittareiden luenta muutetaan tunnista viiteentoista minuuttiin.

yle.fi

Meillä tehtiin energia todistus tuossa vuosi sitten ja meillä on puulämmitys pää lämmityslähteenä. Lisäksi on sähköpatterit. Energiatodistukseen ei puulämmitystä voi laittaa lämmitysmuodoksi vaan lämmitysmuotona oli sähkölämmitys vaikka sitä ei ikinä olekkaan käytetty.

 

[Rawhide]

Meillä tehtiin energia todistus tuossa vuosi sitten ja meillä on puulämmitys pää lämmityslähteenä. Lisäksi on sähköpatterit. Energiatodistukseen ei puulämmitystä voi laittaa lämmitysmuodoksi vaan lämmitysmuotona oli sähkölämmitys vaikka sitä ei ikinä olekkaan käytetty.

Vuosi sitten me lopetimme kokeeksi kokonaan sähköllä lämmittämisen ja käytimme varaavaa takkaa (iso) ja puukiuasta pesutilojen lattialämmityksen korvaajana; sähkönkulutus putosi puoleen. Vesivaraaja tietysti lämmitti veden edelleen.
Täytyy printata kulutukset ylös vuosittain mahdollista myyntiä varten vaikkei se mitään virallista olekaan. On sillä kuitenkin infoarvo.

 

[user]

Minusta on melkoisen epäloogista, että samaan aikaan haluttaisiin sähköistää esimerkiksi liikenne, mutta sitten taas lämmityksen kohdalla tuo sähkö nähdään jonain pahana. Eihän Suomessa enää edes tuoteta juuri ollenkaan sähköä fossiilisilla polttoaineilla. Jos varavoimaloita ei lasketa niin Meri-Pori on ainoa fossiilisilla käyvä lauhdevoimalaitos mitä on enää käytössä, ja talviaikaan sitten myös CHP voimalaitokset tuottavat sähköä verkkoon.

 

[Patu]

Minusta on melkoisen epäloogista, että samaan aikaan haluttaisiin sähköistää esimerkiksi liikenne, mutta sitten taas lämmityksen kohdalla tuo sähkö nähdään jonain pahana.

Hyötysuhde. Polttomoottoriauton hyötysuhde on surkea verrattuna sähköautoon. Suoran sähkölämmityksen hyötysuhde on surkea verrattuna ilma/maalämpöpumppuun.

 

[Eräs]

Hyötysuhde. Polttomoottoriauton hyötysuhde on surkea verrattuna sähköautoon. Suoran sähkölämmityksen hyötysuhde on surkea verrattuna ilma/maalämpöpumppuun.

Hmm.. CHP-laitosten hyötysuhde on huippuluokkaa ja silti puretaan.. Vety-talouden hyötysuhde on umpisurkea ja se nähdään pelastajana..

 

[strelailija]

Kaiketi suurin osa tariffiohjauksista on tehty tuohon suuntaan.

Tariffiohjaus käyttää vain kärkitietoa. Siihen on varsin helppo vaihtaa joku muu laite (kuin sähkömittari) ohjaamaan pörssisähkön mukaan.

Esim tuollainen on tullut hiljattain saataville:

https://rakennusmaailma.fi/lehti/4-2023/tm-testi-themo-t700din-lammityksen-saadin-pistaa-porssisahkon-tehotarkkailuun/

Tuota myydään 200 € hintaan ja kytkentään valmiiseen tariffiohjaukseen tarvitaan 4 johdinta (kärkitieto ja käyttösähkö). Itse en ainakaan olisi kovin innostunut maksamaan sähköyhtiölle ylimääräistä, että hoitaisivat mittarin kautta saman asian.

Voin kyllä kuvitella, että Suomessa on paljon talouksia, jotka olisivat valmiita maksamaan pienen feen siitä, että joku toteuttaa tämän toiminnon heille, tapahtuipa se sitten verkko-ohjauksena tai paikallisella laitteella. En tosin tiedä, vaikka tällaista palvelua myyviä yrityksiä olisi jo olemassa.

 

[Ylimatruusi]

Fingridillä on omia ja vuokrattuja varavoimalaitoksia noin 1200 MW.

Varavoimalaitokset

www.fingrid.fi

Juu näissä on vanhoja voimaloita ja muutama diesel voimala. Näiden lisäksi tarvitaan lisää varavoimala hajautetusti. Tuo Forssan 324MW on lähes kolmas osa ja kaasuturbiini voimala. onko kykyä ajaa sillä pidempään?

 

[Kutale]

Voin kyllä kuvitella, että Suomessa on paljon talouksia, jotka olisivat valmiita maksamaan pienen feen siitä, että joku toteuttaa tämän toiminnon heille, tapahtuipa se sitten verkko-ohjauksena tai paikallisella laitteella. En tosin tiedä, vaikka tällaista palvelua myyviä yrityksiä olisi jo olemassa.

Kyllä näitä laitteita asennettunakin voi tilata, varsinkin pienemmät talotekniikka- ja sähköfirmat tarjoavat paketteja. Veikkaan että isompi pulma on, että varsinkin vanhempi väki ei välttämättä ole tällaisista hienouksista tietoisia..
nopeasti guugletettuna yksi tarjoaja:

Shelly-ohjauspaketti asennettuna - EVLämmittää

Shelly on nykyaikainen älypuhelimella ohjattava kellokytkin esim. lämminvesivaraajan ohjaukseen. Valjastettavissa myös pörssisähköohjaimeksi!

evlammittaa.fi

Vaatii tietty taloudesta wlan-yhteyden, mutta parhaimmillaan takaisinmaksuaika voi olla jo yhden talven aikana..

 

[Rawhide]

Kyllä näitä laitteita asennettunakin voi tilata, varsinkin pienemmät talotekniikka- ja sähköfirmat tarjoavat paketteja. Veikkaan että isompi pulma on, että varsinkin vanhempi väki ei välttämättä ole tällaisista hienouksista tietoisia..
nopeasti guugletettuna yksi tarjoaja:

Shelly-ohjauspaketti asennettuna - EVLämmittää

Shelly on nykyaikainen älypuhelimella ohjattava kellokytkin esim. lämminvesivaraajan ohjaukseen. Valjastettavissa myös pörssisähköohjaimeksi!

evlammittaa.fi

Vaatii tietty taloudesta wlan-yhteyden, mutta parhaimmillaan takaisinmaksuaika voi olla jo yhden talven aikana..

Hei, suurkiitos tästä! Taidan kuulua juuri tuohon "vanhempaan väkeen ". Olen kyllä yrittänyt sähkömiehiltä ja liikkeistä kysyä mutta nekin ovat ilmeisesti "vanhempaa väkeä"! Silmiä osaavat tosin pyöritellä erinomaisesti!

 

[Eräs]

Kannattaa muistaa, että sen siirtoverkon rakentaminen on myös ihan helkkarin kallista puuhaa. Ei kovin kauan aikaa sitten uutisoitiin 300 km siirtoyhteyden valmistumisesta joka maksoi 300 M€. Eli tuhannnen kilometrin siirtoyhteys maksaa miljardin. Suomessakin on tuulivoimasuunnitelmien yhteydessä puhuttu, että tarvitaan 10 000 km uusia siirtoverkkoja eli kustannuksena sama, kuin mitä F-35:iin on varattu. Ei ole piuhanvetokaan halpaa...

Kallista on, todella, ja näyttää kallistuvan koko ajan lisää, kun suunnitelmat vain suurenevat. Toivottavasti ei kallistu niin että kaatuu koko systeemi..

Fingridin kymmenvuotissuunnitelmassa vuosille 2019-2030 kaavailtiin kantaverkon investoinneiksi tuolle ajalle 1,4mrd€.
https://www.fingrid.fi/globalassets...ntaverkon_kehittamissuunnitelma-2019-2030.pdf

Vuonna 2022 laaditussa kehittämissuunnitelmassa vuosille 2023-2033 summa oli jo tuplaantunut kolmeen miljardiin euroon.
https://www.fingrid.fi/ajankohtaist...titarpeet-kasvavat-kolmeen-miljardiin-euroon/

Tuorein kantaverkon kehittämissuunnitelma vuosille 2024-2033 tältä kesältä sisältää jo neljän miljardin investoinnit! Viidessä vuodessa investointitarve on siis lähes kolminkertaistunut!
https://www.fingrid.fi/globalassets...ingrid_kehittamissuunnitelma_luonnos_26.6.pdf

Kun vielä vuonna 2019 vuosittainen investointisumma oli 100milj.€ tietämillä niin tänä vuonna huidellaan jo lähes 350 miljoonassa ja ensivuodelle uumoillaan 450milj.€ summaa. Tuon viimeisimmän suunitelman sivun 65 kuva näyttää kasvun hyvin havainnollisesti.

Tämä siis pelkästään kantaverkkoon ja tuossa aiemmin olikin linkattu tänne hyvä artikkeli, jossa arvioitiin koko verkon investointitarpeiksi 14mrd.€.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...-muualla/c0d0f390-b6e3-40c7-9345-a4028517ea5d

Oma lukunsa on mahdolliset tulevat merituulipuistojen sähkönsiirron investoinnit. Fingrid toteaa visiossaan: Jos merisiirtoinfran kustannus olisi 350–1 000EUR/kW, vaatisi Merellä tuulee -skenaarion 15 GW:n merituulivoimalisäys noin 5–15 miljardin euron meriverkkoinvestoinnit. Merellä tuulee -skenaarion investointikustannusten arvioissa ei ole myöskään huomioitu skenaariossa oletettua Saksan merikaapeliyhteyttä, joka nostaisi investointikustannuksia merkittävästi.
https://www.fingrid.fi/globalassets...t/2023/fingrid_sahkojarjestelmavisio_2023.pdf

Miljardeja miljardeja.. No, onneksi olemme niin rikkaita.

 

[Umkhonto]

Kallista on, todella, ja näyttää kallistuvan koko ajan lisää, kun suunnitelmat vain suurenevat. Toivottavasti ei kallistu niin että kaatuu koko systeemi..

Fingridin kymmenvuotissuunnitelmassa vuosille 2019-2030 kaavailtiin kantaverkon investoinneiksi tuolle ajalle 1,4mrd€.
https://www.fingrid.fi/globalassets...ntaverkon_kehittamissuunnitelma-2019-2030.pdf

Vuonna 2022 laaditussa kehittämissuunnitelmassa vuosille 2023-2033 summa oli jo tuplaantunut kolmeen miljardiin euroon.
https://www.fingrid.fi/ajankohtaist...titarpeet-kasvavat-kolmeen-miljardiin-euroon/

Tuorein kantaverkon kehittämissuunnitelma vuosille 2024-2033 tältä kesältä sisältää jo neljän miljardin investoinnit! Viidessä vuodessa investointitarve on siis lähes kolminkertaistunut!
https://www.fingrid.fi/globalassets...ingrid_kehittamissuunnitelma_luonnos_26.6.pdf

Kun vielä vuonna 2019 vuosittainen investointisumma oli 100milj.€ tietämillä niin tänä vuonna huidellaan jo lähes 350 miljoonassa ja ensivuodelle uumoillaan 450milj.€ summaa. Tuon viimeisimmän suunitelman sivun 65 kuva näyttää kasvun hyvin havainnollisesti.

Tämä siis pelkästään kantaverkkoon ja tuossa aiemmin olikin linkattu tänne hyvä artikkeli, jossa arvioitiin koko verkon investointitarpeiksi 14mrd.€.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...-muualla/c0d0f390-b6e3-40c7-9345-a4028517ea5d

Oma lukunsa on mahdolliset tulevat merituulipuistojen sähkönsiirron investoinnit. Fingrid toteaa visiossaan: Jos merisiirtoinfran kustannus olisi 350–1 000EUR/kW, vaatisi Merellä tuulee -skenaarion 15 GW:n merituulivoimalisäys noin 5–15 miljardin euron meriverkkoinvestoinnit. Merellä tuulee -skenaarion investointikustannusten arvioissa ei ole myöskään huomioitu skenaariossa oletettua Saksan merikaapeliyhteyttä, joka nostaisi investointikustannuksia merkittävästi.
https://www.fingrid.fi/globalassets...t/2023/fingrid_sahkojarjestelmavisio_2023.pdf

Miljardeja miljardeja.. No, onneksi olemme niin rikkaita.

Jep jep. Ja siksi tarvitaan niitä Power-to-X -ratkaisuja, joilla ylijäämäsähköä muunnetaan lähellä syntypaikkaa vaikkapa vedyksi tai joksikin synteettiseksi polttoaineeksi sen sijaan että rakennetaan kymmenillä miljardeilla siirtoverkkkoja.

Ps. Kannattaa katsoa tämän illan A-Studio.

 

[Eräs]

Jep jep. Ja siksi tarvitaan niitä Power-to-X -ratkaisuja, joilla ylijäämäsähköä muunnetaan lähellä syntypaikkaa vaikkapa vedyksi tai joksikin synteettiseksi polttoaineeksi sen sijaan että rakennetaan kymmenillä miljardeilla siirtoverkkkoja.

Kyllähän niitä ratkaisuja tarvittaisiin. Mutta kun ei ole. Ainakaan vielä. Hintansa se on silläkin kehitystyöllä, jotta joskus toimivaa teknologiaa saadaan. Miten se vety varastoidaan ja siirretään? Niinpä. Etenkin siinä mittakaavassa kun vaikkapa neljä 400kV säkölinjaa syöttää energiaa pohjoisesta etelään edes yhden viikon aikana.

Itselleni on mysteeri miten ihmeessä tämä yhtälö voi toimia. Ajetaan alas fossiilinen sähköntuotanto ja korvataan se vaihtelevalla tuulivoimalla ja osin auringolla + yhtä suurella määrällä varavoimatuotannolla, joka toimii ilmeisesti polttamalla vetyä, biokaasua tms. uusiutuvaa tai CO2-päästötöntä energiaa?

Saman aikaisesti muutetaan fossiilinen lämmitys ja muu polttoenergia sähköiseksi eli lakkautetaan fossiilinen kaukolämpö, kotitalouksien öljylämmitys sekä liikenteen fossiiliset polttoaineet ja muutetaan sähköä käyttäviksi. Jolloin tarvitaan vielä moninkertaisesti lisää tuuli- ja aurinkovoimaa, joka puolestaan tarvisee lähes saman verran varavoimaa.

Sitten vielä samaan aikaan muutetaan teollisuuden fossiilisen energia käyttö päästöttömän sähköenergian käyttäjiksi, jolloin tarvitaan vielä paljon lisää sitä tuuli- ja aurinkovoimaa. Ja sille varavoimaa tyynille ja pimeille ajoille.

Tuloksena meillä on systeemi, jossa reilusti yli puolet säköntuotannosta on tuuli- ja aurinkovoimaa. (Fingridin ennustearvio vuodelle 2030 s.72 https://www.fingrid.fi/globalassets...ingrid_kehittamissuunnitelma_luonnos_26.6.pdf ) Vaatinee runsaasti järjestelyjä, että verkko pysyy stabiilina. Lisäksi sähkön tuotanto ja kulutus ovat kasvaneet vähintään kolmanneksella. Eli niitä lisäsiirtoyhteyksiä tarvitaan jo pelkästään lisääntyvän sähkönkäytön vuoksi sekä siksi, että yhä suurempi osa tuotannosta on toisaalla kuin kulutus.

Ydinvoima toki voisi tuottaa päästötöntä sähköenergiaa, mutta kuten olemme nähneet, rakentaminen kestää ja kestää. Isoin ongelma onkin aika; miten ihmeessä näin jättimäinen muutos on mahdollista tehdä reilussa vuosikymmenessä? Kun eikös sitä 'kunnianhimoa' olla tähdätty vuoteen 2035? Ja se hinta. Teknologista ratkaisua löytynee, mutta halpaa, varmaa ja nopeasti rakennettavaa ja skaalautuvaa ei taida niin helposti löytyä.

Kuitenkin tämä muutos on jo laitettu liikkeelle. Vaikkei kenelläkään tunnu olevan käsitystä saati toimivaa suunnitelmaa miten tämä toteutetaan. Vai olenko aivan väärässä?

 

[Sigma957]

Hyötysuhde. Polttomoottoriauton hyötysuhde on surkea verrattuna sähköautoon. Suoran sähkölämmityksen hyötysuhde on surkea verrattuna ilma/maalämpöpumppuun.

Pitää verrata kokonaishyötysuhdetta, jolloin sähköauton ihanuus voikin keikahtaa. Nykysäännöillähän sähköauto on "nollapääatöinen, vaikka sen lataisi 2-tahtigeneraattorilla.

 

[strelailija]

.

 

[strelailija]

Kyllähän niitä ratkaisuja tarvittaisiin. Mutta kun ei ole. Ainakaan vielä. Hintansa se on silläkin kehitystyöllä, jotta joskus toimivaa teknologiaa saadaan. Miten se vety varastoidaan ja siirretään? Niinpä. Etenkin siinä mittakaavassa kun vaikkapa neljä 400kV säkölinjaa syöttää energiaa pohjoisesta etelään edes yhden viikon aikana.

Itselleni on mysteeri miten ihmeessä tämä yhtälö voi toimia. Ajetaan alas fossiilinen sähköntuotanto ja korvataan se vaihtelevalla tuulivoimalla ja osin auringolla + yhtä suurella määrällä varavoimatuotannolla, joka toimii ilmeisesti polttamalla vetyä, biokaasua tms. uusiutuvaa tai CO2-päästötöntä energiaa?

Saman aikaisesti muutetaan fossiilinen lämmitys ja muu polttoenergia sähköiseksi eli lakkautetaan fossiilinen kaukolämpö, kotitalouksien öljylämmitys sekä liikenteen fossiiliset polttoaineet ja muutetaan sähköä käyttäviksi. Jolloin tarvitaan vielä moninkertaisesti lisää tuuli- ja aurinkovoimaa, joka puolestaan tarvisee lähes saman verran varavoimaa.

Sitten vielä samaan aikaan muutetaan teollisuuden fossiilisen energia käyttö päästöttömän sähköenergian käyttäjiksi, jolloin tarvitaan vielä paljon lisää sitä tuuli- ja aurinkovoimaa. Ja sille varavoimaa tyynille ja pimeille ajoille.

Tuloksena meillä on systeemi, jossa reilusti yli puolet säköntuotannosta on tuuli- ja aurinkovoimaa. (Fingridin ennustearvio vuodelle 2030 s.72 https://www.fingrid.fi/globalassets...ingrid_kehittamissuunnitelma_luonnos_26.6.pdf ) Vaatinee runsaasti järjestelyjä, että verkko pysyy stabiilina. Lisäksi sähkön tuotanto ja kulutus ovat kasvaneet vähintään kolmanneksella. Eli niitä lisäsiirtoyhteyksiä tarvitaan jo pelkästään lisääntyvän sähkönkäytön vuoksi sekä siksi, että yhä suurempi osa tuotannosta on toisaalla kuin kulutus.

Ydinvoima toki voisi tuottaa päästötöntä sähköenergiaa, mutta kuten olemme nähneet, rakentaminen kestää ja kestää. Isoin ongelma onkin aika; miten ihmeessä näin jättimäinen muutos on mahdollista tehdä reilussa vuosikymmenessä? Kun eikös sitä 'kunnianhimoa' olla tähdätty vuoteen 2035? Ja se hinta. Teknologista ratkaisua löytynee, mutta halpaa, varmaa ja nopeasti rakennettavaa ja skaalautuvaa ei taida niin helposti löytyä.

Kuitenkin tämä muutos on jo laitettu liikkeelle. Vaikkei kenelläkään tunnu olevan käsitystä saati toimivaa suunnitelmaa miten tämä toteutetaan. Vai olenko aivan väärässä?

Suunnilleen samoja ajatuksia on pyörinyt päässä minullakin. Tässä on hypätty altaan syvään päähän ja toivottu, että opitaan uimaan ilmalennon aikana.

 

[Nargö]

Ydinvoima toki voisi tuottaa päästötöntä sähköenergiaa, mutta kuten olemme nähneet, rakentaminen kestää ja kestää. Isoin ongelma onkin aika; miten ihmeessä näin jättimäinen muutos on mahdollista tehdä reilussa vuosikymmenessä? Kun eikös sitä 'kunnianhimoa' olla tähdätty vuoteen 2035? Ja se hinta. Teknologista ratkaisua löytynee, mutta halpaa, varmaa ja nopeasti rakennettavaa ja skaalautuvaa ei taida niin helposti löytyä.

Sinänsä voisi ehkä olla mahdollista saada aikaan uutta ydinvoimaa kohtuullisessa ajassa jos kyetään ottamaan oppia Olkiluoto 3:n virheistä.

Mutta vaikka ydinvoimaa olisi paljon, niin sitten tulee ongelmaksi se, että ydinvoimaa on hankala käyttää säätövoimana. Eli vaikka teoreettisessa tilanteessa ydinvoima ja vesivoima riittäisivät yhdessä kattamaan Suomen koko sähköntarpeen kylmänä talvivuorokautena, niin sitten kun joku päivä tuuleekin reippaammin, niin mihin ihmeessä laitetaan suurin osa tuulivoiman tuottamasta sähköstä?

 

[Eerikainen]

Sinänsä voisi ehkä olla mahdollista saada aikaan uutta ydinvoimaa kohtuullisessa ajassa jos kyetään ottamaan oppia Olkiluoto 3:n virheistä.

Mutta vaikka ydinvoimaa olisi paljon, niin sitten tulee ongelmaksi se, että ydinvoimaa on hankala käyttää säätövoimana. Eli vaikka teoreettisessa tilanteessa ydinvoima ja vesivoima riittäisivät yhdessä kattamaan Suomen koko sähköntarpeen kylmänä talvivuorokautena, niin sitten kun joku päivä tuuleekin reippaammin, niin mihin ihmeessä laitetaan suurin osa tuulivoiman tuottamasta sähköstä?

Eeiih.
Luvitusprosessi vie väkisin vuosia. Rakentaminen sinänsä voitaisiin varmaan isollekin (yli 1000 MW) yksikölle saada pakattua muutamaan vuoteen, mutta pitäisi olla esim se tyypihyväksyntätyylinen luvitus, että yhdellä luvalla saisi monistaa useampia. Ja sitten painettaisiin samoilla kuvilla sitä yhden tyyppistä voimalaa. Ollaan raakasti myöhässä, olis pitänyt tyypittää viime vuosituhannella ja nyt sitten olisi homma hanskassa. Tulisi uutta voimalaa niin kuin sudelta paskaa. Ja myytäs hiilivapaata sähköä koko Länsi-Euroopalle. Mutta ei, taikauskoiset pösilöt neliraajajarruttaneet.
Pystyy sitä säätämään ydinmiiluakin, mutta mieluummin tieten ajaisi sitä peruskuormaa.
Jos perusvoimaa olisi riittävästi tarjolla niin tuulisina päivinä tulevan ylijäämään voisi esim käyttää pumppuvoimaloissa veden ylösnostamiseen tai elektrolyysereissä vedyn tuottamiseen.