Suomen energiapoliittiset ratkaisut

[ultimateidiot]

Suurin osa kuluttajista on kuitenkin laiskoja, eivätkä vaihda energianmyyjätahoa, vaikka hintoja nostetaan. Hinnankorotukset tehdään usein vähän kerrallaan niin, ettei kenenkään kannata nähdä liittymän vaihtamisen vaivaa kympin tai kahden korotuksesta. Sama "suuren massan inertia" pätee myös lehtitilauksissa ja puhelinliittymissä. Markkinat eivät toimi täydellisesti. Minä uskon siihen että sähkönmyyjälle jokainen korotus tuottaa enemmän katetta, kuin että asiakkaita karkaisi ja tulos alenisi karkaamisten myötä.
Ainoana poikkeuksena KSS energia, joka nosti kiinteän pakettihintansa moninkertaiseksi kertarysäyksellä 1,5 v takaperin ilmoittamatta asiakkailleen muutoin kuin omassa asiakaslehdessänsä (jota en ollut lukenut). Silloin minäkin vaihdoin sähkön toimittajaa samana päivänä kun rosvous paljastui.

Sähkön myyjien feissareita on (ainakin täällä päin) käytännössä jokaisessa isommassa kauppakeskuksessa joten sopimuksen kilpailutus pitäisi olla aika matalan kynnyksen takana. Varmastikin myyjät laskevat, että hintojen hivuttaminen näkyy kassassa, mutta sähkösopimuksen muuttaminen on nykyään sen verran helppoa että kuluttajien laiskuudesta tuskin voi myyjää syyttää.

KSS:n hintojen noston uhriksi tulin itsekin, siitä olen ihan samaa mieltä että tuo oli melko törkeä temppu. Yhtiötä en kylläkään vaihtanut mutta vaihdoin sopimustyyppiä heti kun hinnat tippuivat. Oma kulutus on tosin sen verran pientä, että sopimustyyppi ei juurikaan vaikuta, vaan eniten vaikuttaa markkinatilanne.

Sähkönmyyjä voi myös:
- Ostaa myymäänsä sähköä suoraan tuottajilta.
- Osallistua osuudella sähkön tuottamiseen esim ydinvoimalassa ja myydä osuutensa kuluttajille.

Vähittäismyyjä myy tuotteen kuluttajille luonnollisesti sillä tavalla, että tuotto maksimoituu riippumatta ostotavasta. Pörssisähkön hinnoittelutapa (kallein tuotantotapa määrittää koko hinnan) johtaa siihen, että ei kannata myydä edullisesti kuluttajille, kun pörssistä saa paremman hinnan.

Totta kai vähittäismyyjä koittaa maksimoida tuottonsa, sehän on selvä. Ja ihan samalla tavallahan valveutunut kuluttajakin koittaa maksimoida tuottonsa eli minimoida maksamansa hinnan. Siitähän pohjimmiltaan tässäkin keskustelussa on kyse, eli kuluttaja-asiamiehelle valituksen tehneitä ottaa pannuun kun tuli sitouduttua kalliiseen sähkösopimukseen, ja nyt sähkön hinta onkin matalampi. Keskustelussa vaan sivuutetaan se, että sähköyhtiö voi olla suojannut sähkön ostonsa futuureilla tuon kiinteän sopimuksen ajaksi - suojauksien määrät ja kestot kun ei kuluttajalle näy eikä sitä pörssiin kerrota, koska se liittyy yhtiön riskinhallintaan mikä on ymmärrettävästi liikesalaisuus. Jos kuluttaja irtautuu sopimuksestaan, niin sähkön myyjähän joutuu silti jostain keksimään rahat futuurien preemioihin.

 

[Starpom]

Vain kolmasosalla suomalaista on pörssisähkösopimus, joka on yleensä irtisanottavissa lyhyellä irtisanomisajalla. Muitakin lyhyellä irtisanomisajalla irtisanottavia sopimustyyppejä on, mutta oman arvioni mukaan noin 40 %:lla suomalaista on määräaikainen sähkösopimus, jota käytännössä ei voi muuttaa (muutamia poikkeuksia lo.). Massan hitaus johtuu mm näistä syistä.

 

[Fortis]

Vain kolmasosalla suomalaista on pörssisähkösopimus, joka on yleensä irtisanottavissa lyhyellä irtisanomisajalla. Muitakin lyhyellä irtisanomisajalla irtisanottavia sopimustyyppejä on, mutta oman arvioni mukaan noin 40 %:lla suomalaista on määräaikainen sähkösopimus, jota käytännössä ei voi muuttaa (muutamia poikkeuksia lo.). Massan hitaus johtuu mm näistä syistä.

Miksi kaikkien pitäisi mennä pörssisähköön? Jos sähköyhtiö tarjoaa palveluna määräaikaisia sopimuksia, ei tarvitse nähdä vaivaa hinnan seuraamiseen tai palella pakkasella.

 

[Starpom]

Minun puolesta itse kukin saa vapaasti valita sopimustyyppinsä. Replassani sana 'vain' liittyy keskustelunaiheena olleeseen tilanteeseen, jossa arvuutellaan reagoivatko energia-asiakkaat sähkönmyyjän hinnankorotukseen vai eivät. Pörssisähkösopimukset ovat yleisesti irtisanottavissa 2 vkon irtisanomisajalla. Tarkoitin että vain puolet asiakkaista pystyisi vaihtamaan sopimustyyppiä silloin kun sähkönmyyjä nostaa taksojaan.

 

[Nestehukka]

Ylen juttu Avantin ja Sandvikin sähköisistä työkoneista maalailee mojovaa kasvua vientiin, erityisesti uivaa akkuteknologiaa kehutaan.
Toivottavasti uusi tekniikka tuo aidon kilpailuedun onhan Avant kuitenkin pieni toimija maailmanluokan firmoihin verrattuna.

Läpimurto akkuteknologiassa vauhdittaa Suomen työkoneiden vientiä ulkomaille

Nesteeseseen upotettu akku voi olla ratkaisu sähkökoneiden ja -autojen latausongelmiin kovilla pakkasilla ja helteellä.

yle.fi

 

[Nestehukka]

Olisihan se toki upeaa jos uutisen investointi toteutuu vaikkei tämmöiselle tavalliselle pörssisähkön ostajalle ei varmaan paljoa tuulisen päivän halpaa sähköä enää riittäisikään. Joka tapauksessa ryssän ammoniakista eroon pääsy on tavoittelemisen arvoista ja sähkön vienti sellaisenaan hölmöläisten hommaa.

Suomeen suunnitteilla jättimäinen vetyinvestointi â lopettaisi kokonaan ammoniakin tuonnin Venäjältä

Tavoitteena on tuottaa vetyä ja ammoniakkia niin paljon, että Suomesta tulisi omavarainen ammoniakin tuotannossa. Se lopettaisi lannoitteiden raaka-aineiden tuonnin Venäjältä kokonaan.

yle.fi

 

[Nargö]

Tänään on siinä määrin tuuleton päivä, että tuulivoiman tuotanto on miinuksella. Tuulivoimaloiden käyttö vie siis enemmän sähköä kuin mitä ne tuottavat. Aiemmin iltapäivällä tuulivoiman kokonaistuotanto näkyi olevan -21 megawattia ja tällä hetkellä tuotanto on -10 megawattia.

 

[Nestehukka]

Tänään on siinä määrin tuuleton päivä, että tuulivoiman tuotanto on miinuksella. Tuulivoimaloiden käyttö vie siis enemmän sähköä kuin mitä ne tuottavat. Aiemmin iltapäivällä tuulivoiman kokonaistuotanto näkyi olevan -21 megawattia ja tällä hetkellä tuotanto on -10 megawattia.

Taitaa kaiken tyyppiset voimalat, ollessaan poissa tuotannosta, vaatia sähköä verkosta. Tai ainakin omasta varavoimastaan.

 

[Eerikainen]

Taitaa kaiken tyyppiset voimalat, ollessaan poissa tuotannosta, vaatia sähköä verkosta. Tai ainakin omasta varavoimastaan.

Tosin tässä oli kyseessä koko helkkarin suomalainen tuulivoimatuotanto eli tuhansia voimaloita, jotka eivät "olleet pois tuotannosta" vaan odottelivat tuulen viriämistä. Totta kai jos yksittäinen voimala on pois tuotannosta, kuten huollettavana, se kuluttaa sähköä.
Miten se slogan meni? Jossain tuulee aina. Kun ropeli on riittävän korkealla niin ainakin siellä tuulee aina. Jotenkin nuin ne on selittäneet.

 

[skärdis]

Tosin tässä oli kyseessä koko helkkarin suomalainen tuulivoimatuotanto eli tuhansia voimaloita, jotka eivät "olleet pois tuotannosta" vaan odottelivat tuulen viriämistä. Totta kai jos yksittäinen voimala on pois tuotannosta, kuten huollettavana, se kuluttaa sähköä.
Miten se slogan meni? Jossain tuulee aina. Kun ropeli on riittävän korkealla niin ainakin siellä tuulee aina. Jotenkin nuin ne on selittäneet.

Miten meidän kävi?

Tuliko susi? Särkyikö atro?

 

[Eerikainen]

Särkyikö atro?

Ei sunkhan? Se olisi jo meleko helevettiä, jos vuosikymmeniä punksuneerannut vesivoimalaitos särkys tyvenen päivän takia. Puolitoista vuotta sitten kunnostettu peli, kyllä ne siellä sähköä jauhaa.

Miten meidän kävi?

Ei mitenkään. Ostimme sähköä ulkoa. Mutta ne vihreän vedyn, ammoniakin, teräksen jne. vielä investoimatta olevat laitokset olisivat ihmeissään, koska määritelmällisesti noihin vihreisiin prosesseihin saa käyttää vain uutta tuuli- tai aurinkovoimaa.
Jupisin tästä aiemminkin, kun yksi viherguru kävi selittämässä että uusi laitos tehtäisiin oman rakennettavan tuulipuiston varaan. Selitti yli 30 %:n tuottoastetta, eli kuvitteli että riittää kun rakentaa n. kolminkertaisen kapasiteetin niin homma pelittää. Eilen sitten nähtiin että koko valtakunnan tuulivoimatuotanto voi pudota miinukselle, eikä sitä aurinkosähköäkään tullut. Eli kaikki vihreän standardin mukaiset laitokset olisivat joutuneet ajamaan tuotantonsa alas.
Green north energy:n hanke on kaavailtu HS:n jutun merituulivoiman varaan: "Yhtiö selvittää, voisivatko tuotantolaitokset saada sähkönsä suoraan tulevaisuudessa pystytettäviltä merituulivoima-alueilta."
Nyt sitten voi kysyä että mitä se prosessiteollisuuden laitos tekee silloin kun merellä on pläkä? Vai ollaanko toistaiseksi sitä mieltä että merellä tuulee aina. Wittusen sähkönlähde on vielä täysi arvoitus, mutta onhan se jo muutaman vuoden siirtynyt se hanke.

Tässä vielä sitaatti Nordean julkaisemasta "Vetytalous" yhteenvedosta: "Puhtaan vedyn valmistuksen edellytyksenä on päästötön sähkö. EU-kriteerit puhtaalle vedylle edellyttävät, että vedyn tuotannossa käytetty sähkö pitää olla tuotettu tuuli- tai aurinkovoimalla. Lisäksi sähkön tulee olla peräisin uusista voimaloista, ettei vedyn tuotanto vie puhdasta sähköä muilta toimialoilta, ja näin välillisesti kasvata päästöjä. Uusiutuvan sähkön ja vedyn tuotanto pitää täsmäyttää kuukausitasolla vuoteen 2030 asti, jonka jälkeen täsmäytys pitää tehdä tuntitasolla."
Tuolta näkee myös arviot vihreän ja harmaan vedyn tuotantokustannuksista. Harmaa vety on fossiilisesta kaasusta irroitettu.
Vetytalous

 

[strelailija]

Tuo edellinen postaus huomioon ottaen: miksi ihmeessä nuo vihreän sähkön perässä olevat toimijat harkitsevat investoivansa Suomeen Pohjois-Ruotsin asemesta?

 

[Eerikainen]

Tuo edellinen postaus huomioon ottaen: miksi ihmeessä nuo vihreän sähkön perässä olevat toimijat harkitsevat investoivansa Suomeen Pohjois-Ruotsin asemesta?

Suhna on helppo höynäyttää myöntämään tukirahaa.

Katso vaikka tuulivoiman syöttötariffin onnistumista: Jopa YLE toteaa että oli tukiraha löysässä.

Näin kalliiksi tuulivoimatuet ovat tulleet â vanhat sopimukset maksavat vielä pitkään

Tuulivoiman rakentamiseen kannustanut tuki on maksanut veronmaksajille tähän mennessä noin 1,6 miljardia euroa. Uudet voimalat eivät ole tukea saaneet, mutta vanhat sopimukset maksavat vielä pitkään.

yle.fi

Seuraavaksi sitten vety-, ammoniakki-, metanoili-, teräs- yms. tuet.

 

[strelailija]

Juu. Tätä vähän uumoilinkin.

 

[ak.tied]

Nyt on kunnollista. Vantaalle maailman suurin lämpövarasto. Lämmityskauden ulkopuolella hukkalämpö ladataan maaperään ja puretaan käyttöön talvella.

Syvälle peruskallioon louhitaan kolme suurta tunnelia. Tunnelit täytetään vedellä, joka lämmitetään jopa 140-asteiseksi.

Vantaan Energian mukaan tunneleihin varastoitava kuuma vesi pystyy varastoimaan 90 gigawattituntia energiaa. Määrällä voisi lämmittää keskikokoista suomalaiskaupunkia vuoden verran.

– Kesäisin lämmöntarve Vantaalla on vähäinen, mutta talvella suuri. Voimme varastoida alhaisen lämmitystarpeen aikana syntyvää ylimääräistä lämpöä varastoon ja purkaa sitten pakkasilla kaukolämpöverkkoon välttyen näin kalliiden fossiilisten tuontipolttoaineiden käytöltä

Jättimäinen hanke Vantaalla – Kallioon louhitaan maailman suurin lämmön kausivarasto

Varannon rakennustyöt alkavat tulevana kesänä.

www.iltalehti.fi

 

[-TripleX-]

Tuo edellinen postaus huomioon ottaen: miksi ihmeessä nuo vihreän sähkön perässä olevat toimijat harkitsevat investoivansa Suomeen Pohjois-Ruotsin asemesta?

Vaikea sanoa, kovin moni asia ei Suomea puolla, mutta sähköverkon tila on yksi mikä puoltaa.

Toinen tekijä voinee olla, että Norbotten on Luulaja plus aika paljon tyhjää. Siellä ei ole ihmisiä kaikille mahdollisille hankkeille mitä suunnittelupöydillä on.

Pohjois-Ruotsissa on sähköstä ylitarjontaa kulutukseen nähden ja Ruotsin sisäinen siirtokapasiteetti pohjoisen ja etelän välillä on jo kuormitusmaksimissa suurimman osan vuotta.

Eli Ruotsissa rakennetaan tuulivoimaa lähemmäs kulutusta eli sinne SE2/SE3 hinta-alueille, joka tulee laskemaan meidänkin sähkönhintaa etenkin SE3:n osalta sekä voimakkaasti vahvistetaan maan sisäistä sähköverkon siirtokapasiteettia, toki noin 10 vuotta myöhässä mutta kuitenkin.

Tuulivoiman kapasiteetti nousee noin ydinvoimalan verran joka vuosi tästä vuosikymmenen loppuun saakka, vähintään sen verran, Tanskassa ehkä hieman vähemmän ja Suomessa samaa luokkaa, myös Baltian maihin on tulossa omia tuulipuistojaan lähivuosina. Nämä siis tarkoittavat sitä, että Etelä-Ruotsiin siirrettävän sähkön tarve laskee jolloin sitä jää pohjoiseen vieläkin enemmän jotain käyttöä varten.

Eolus has made investment decision for three onshore wind power projects in Sweden - Inderes

Eolus has made an investment decision for the wind power projects Fågelås, Boarp and Dållebo in Sweden totaling 88 MW. A turbine supply agreement has been signed with Vestas and construction...

www.inderes.fi

Investment in wind power

Swedish group Holmen plans to increase its production of hydroelectric and wind power by 20%. In the province Västerbotten in northern Sweden, €130 million will be invested in the construction of another wind farm.

www.timber-online.net

Windtech International - Renewable Power Capital starts construction of wind farms in Sweden

Windtech International is the only worldwide magazine with a technological focus for global the wind energy industry.

www.windtech-international.com

https://www.svk.se/siteassets/om-oss/rapporter/2020/10-year-development-plan-2020-2029.pdf

 

[Eerikainen]

Nyt on kunnollista. Vantaalle maailman suurin lämpövarasto. Lämmityskauden ulkopuolella hukkalämpö ladataan maaperään ja puretaan käyttöön talvella.

Jättimäinen hanke Vantaalla – Kallioon louhitaan maailman suurin lämmön kausivarasto

Varannon rakennustyöt alkavat tulevana kesänä.

www.iltalehti.fi

Isoja lukuja.
Tutkittiin yhden ison kiinteistön n. 4000 MWh:n lämmitysenergiaratkaisua ja konsultti ehdotti lämpöakkua (vesisäiliö), mikä olisi kesäaikana ladattu "ilmaisella" energialla ja talvella lypsetty se akku viileäksi. Ei toimi millään markkinaehtoisena. Pääomakustannus olisi niin korkea että ei nuilla säästöillä olisi tuota saanut kustannettua järkevässä ajassa.

Vantaan energialla on alueellinen monopoli kaukolämpöön ja kaukolämmöstä luopuminen ja uuden järjestelmän rakentaminen (lähinnä maalämpö) tulee niin kalliiksi että kaukolämpöyhtiö saa hinnoiteltua energiansa sellaiseksi että pystyy tällaisia kallioluolia rakentamaan akuksi.
Suuruusluokan hahmotus: Vesiakun 90 GWh on OL3:n sähköntuotannolla vähän yli kaksi vuorokautta. Kaikki Suomen ydinvoimalat tuottaa tuon hieman yli kahdessakymmenessä tunnissa, siis sähkötehona.
Noilla kahdella Vantaan energian 60 MW:n sähkökattilalla 90 GWh 750 h, elikkäs rapia kuukausi.

Mullon vähän sellainen fiilis, että nämä Vantaan ja HELEN:n suunnitelmat ovat osaoptimointia, eivätkä nämä välttämättä (kansantalouden näkövinkkelistä) ole kokonaistaloudellisia tapoja alentaa CO2-päästöjä. Päästölaskenta on sitä mitä se on: Kiinassa tuotetun aurinkopaneelin valmistuksen CO2-päästöt on kuitattu kolmen / neljän vuoden käytön jälkeen, mutta päästölaskennassa paneeli alkaa tuottaa heti päästötöntä sähköä.

 

[ak.tied]

Isoja lukuja.
Tutkittiin yhden ison kiinteistön n. 4000 MWh:n lämmitysenergiaratkaisua ja konsultti ehdotti lämpöakkua (vesisäiliö), mikä olisi kesäaikana ladattu "ilmaisella" energialla ja talvella lypsetty se akku viileäksi. Ei toimi millään markkinaehtoisena. Pääomakustannus olisi niin korkea että ei nuilla säästöillä olisi tuota saanut kustannettua järkevässä ajassa.

Vantaan energialla on alueellinen monopoli kaukolämpöön ja kaukolämmöstä luopuminen ja uuden järjestelmän rakentaminen (lähinnä maalämpö) tulee niin kalliiksi että kaukolämpöyhtiö saa hinnoiteltua energiansa sellaiseksi että pystyy tällaisia kallioluolia rakentamaan akuksi.
Suuruusluokan hahmotus: Vesiakun 90 GWh on OL3:n sähköntuotannolla vähän yli kaksi vuorokautta. Kaikki Suomen ydinvoimalat tuottaa tuon hieman yli kahdessakymmenessä tunnissa, siis sähkötehona.
Noilla kahdella Vantaan energian 60 MW:n sähkökattilalla 90 GWh 750 h, elikkäs rapia kuukausi.

Mullon vähän sellainen fiilis, että nämä Vantaan ja HELEN:n suunnitelmat ovat osaoptimointia, eivätkä nämä välttämättä (kansantalouden näkövinkkelistä) ole kokonaistaloudellisia tapoja alentaa CO2-päästöjä. Päästölaskenta on sitä mitä se on: Kiinassa tuotetun aurinkopaneelin valmistuksen CO2-päästöt on kuitattu kolmen / neljän vuoden käytön jälkeen, mutta päästölaskennassa paneeli alkaa tuottaa heti päästötöntä sähköä.

Kiitos realismin tarjoamisesta. Kuulosti kauhean hyvälle, mutta nyt kun pistit tämän perspektiiviin, niin kyllä tunnelma vähän latistui. Ilmeisesti samaa vihreää nergiaa kuin kaikki muukin eli vitun kallista.

200 meur on hankkeen budjetti ja jos vertautuu kuvaamallasi tavalla OL3, niin OL3 koko tehoa vastaavan energian määrän varastoiminen maan alle lämpöakkuun maksaisi karkeasti vaivaiset 35 miljardia jos laskin antamistasi luvuistasi oikein.

Toki reikä kalliossa on suhteellisen huoltovapaa itsessään ja käytännössä ikuinen.

 

[Nargö]

Vaikea sanoa, kovin moni asia ei Suomea puolla, mutta sähköverkon tila on yksi mikä puoltaa.

Toinen tekijä voinee olla, että Norbotten on Luulaja plus aika paljon tyhjää. Siellä ei ole ihmisiä kaikille mahdollisille hankkeille mitä suunnittelupöydillä on.

Pohjois-Ruotsissa on sähköstä ylitarjontaa kulutukseen nähden ja Ruotsin sisäinen siirtokapasiteetti pohjoisen ja etelän välillä on jo kuormitusmaksimissa suurimman osan vuotta.

Eli Ruotsissa rakennetaan tuulivoimaa lähemmäs kulutusta eli sinne SE2/SE3 hinta-alueille, joka tulee laskemaan meidänkin sähkönhintaa etenkin SE3:n osalta sekä voimakkaasti vahvistetaan maan sisäistä sähköverkon siirtokapasiteettia, toki noin 10 vuotta myöhässä mutta kuitenkin.

Tuulivoiman kapasiteetti nousee noin ydinvoimalan verran joka vuosi tästä vuosikymmenen loppuun saakka, vähintään sen verran, Tanskassa ehkä hieman vähemmän ja Suomessa samaa luokkaa, myös Baltian maihin on tulossa omia tuulipuistojaan lähivuosina. Nämä siis tarkoittavat sitä, että Etelä-Ruotsiin siirrettävän sähkön tarve laskee jolloin sitä jää pohjoiseen vieläkin enemmän jotain käyttöä varten.

Kysymys on, että millä energialla Pohjois-Ruotsin terästehtaat toimivat silloin, kun ei tuule? Jos vastaus siihen on vesivoima, niin sitten sitä vesivoimaa taas ei voida siirtää Suomen ja Etelä-Ruotsin kulutukseen.

 

[Eerikainen]

Kiitos realismin tarjoamisesta. Kuulosti kauhean hyvälle, mutta nyt kun pistit tämän perspektiiviin, niin kyllä tunnelma vähän latistui. Ilmeisesti samaa vihreää nergiaa kuin kaikki muukin eli vitun kallista.

200 meur on hankkeen budjetti ja jos vertautuu kuvaamallasi tavalla OL3, niin OL3 koko tehoa vastaavan energian määrän varastoiminen maan alle lämpöakkuun maksaisi karkeasti vaivaiset 35 miljardia jos laskin antamistasi luvuistasi oikein.

Toki reikä kalliossa on suhteellisen huoltovapaa itsessään ja käytännössä ikuinen.

Os saatana. En edes huomannut tuota 200 miljuunaa. Olet ihan oikeassa: 35 miljaardia OL3 vuosituotannon varastointi lämmöksi, se on passiivinen laitos, joten käyttökustannukset ovat varmaan pienet. Luola vesisäiliönä on käyttöiältään abt. ikuinen?

Mitä OL3:n tuottaman sähkön varastointi sähkönä kustantaisi? Akkuna kai luokkaa 1000 €/kWh (omakotitalo) ja teollisen mittakaavan laitos 250 €/kWh.
OL3: 1 600 000 kW x (365 x 24) h x 0,95 = 133 152 200 000 kWh x 250 €/kWh = 33 288 050 000 000 €, elikkäs 33 biljoonaa pelkät akut. Eli Suomen budjetti n. 370 vuotta. Akut sietää ehkä 1500 sykliä, joten ei tuota varastoa viittis ihan pienessä tuskassa purkaa.

Ei ole ihme, ettei teollisen luokan sähkövarastoja kannata tehdä. Toki näihin sähköverkon varmistuspalveluihin, mikä on vähän eri juttu kuin suoraviivainen varastointi.

Veden pumppaaminen ylös sähköllä ja sitten tarpeen tullen vesi palautetaan turbiinin kautta takaisin tuntuu paljon fiksummalta. Erityisesti, jos altaat ovat luonnonmuodostumia, nottei tarvi rakentaa. Mutta se ekologinen jalanjälki.

Viikonloppu jo alkanut ja single malt tuossa näppiksen vieressä: Saattaa tuossa laskennassa olla pikku hoipertelua, saa oikaista.

ed. typoja