Ydinvoima ei ole optimaalinen säätövoima kun sitä halutaan ostaa vain kun halvempaa tuulivoimaa ei ole saatavilla. Uusi ydinvoima ei tasoita tuotantoa vaan nostaa tuotannon tasoa.
Suomen energiapoliittiset ratkaisut
- Viestiketjun aloittaja Sigma957
- Aloitus PVM
Sähköverkon kannalta olisi hyvä, että tuotanto ja kulutus (mukaan lukien sähkön varastointi) olisivat mahdollisimman lähekkäin, esim niin ettei Fingridin verkkoa rasiteta lainkaan. Käsittääkseni jotain hankkeita onkin jo vireillä joissa akkuja lykätään tuulipuiston viereen. Näin voidaan otollisille paikoille rakentaa tuurivoimaa enemmän kuin sähköverkko mahdollistaisi riittäisi ilman lähivarastointia.
YliKoo
Greatest Leader
Suomeen on vaikea rakentaa niin tehokkaita pumppuvoimaloita, että niillä olisi käytännön merkitystä.
Ongelma pitää siirtää tuulivoiman tuottajille, joille asetettakoon velvollisuus tuottaa jatkuvasti tietty teho suhteessa maksimitehoon. Olkoon ratkaisu sitten akkuteknologia, vedyn tuottaminen tyyninä hetkinä käytettäväksi, tai mikä muu hyvänsä. Jos et tuota jatkuvasti, et tuota mitään. Markka olisi tässä paras konsultti, jos ei ideologia ajaisi yli.
PEMM
Eversti
Näinhän se on ja siksi en sitä maininnut.
Jabberwocky
Kersantti
Puhutaanko markkinataloudesta vaikka sitten, kun tuulivoimayhtiöt maksavat saamansa tuet takaisin, ja maksavat maanomistajille asiallisen korvauksen pakolla käyttöön ottamistaan maa-alueista sekä aiheuttamistaan maisema- ja ympäristöhaitoista. Semmoisen markkinaehtoisen korvauksen.
-TripleX-
Respected Leader
Ei millään muullakaan tuotantomuodolla ole velvoitetta tuottaa jatkuvasti. Isoimmat ongelmathan tänä ja viime vuonna ovat tulleet ydinvoimaloiden käyntivaikeuksista.
Mikäli yhdellä on velvoite niin sitten kaikille, sekin vain nostaa kuluttajan maksamaa sähkölaskua kun luodaan kapasiteettia ja sille varakapasiteettia yli tarpeen.
Ihan esimerkkinä tältä viikolta 9.1. klo 17:30 sähkönhinta oli 136.3 €/MWh ja vesivoiman tuotantoteho 2281 MW, sitten 15.1. klo 09:30 sähkönhinta oli 301.7 €/MWh ja vesivoiman teho 1989 MW. Mikäli nuo olemassa olevat megawatit olisi puristettu vesivoimaloista tulemaan niin hintapiikkiä ei olisi ollut lainkaan. Ei kaikki halua matalaa sähkönhintaa, näköjään vesivoimaloiden omistajat eivät ainakaan. Pitäisikö laittaa joku erillinen maksu niillekin?
Luvut löytyy Fingridin online palvelusta, kannattaa seurata muutenkin.
Viimeksi muokattu:
YliKoo
Greatest Leader
Tuulivoiman takia on pitänyt rakentaa mm käänteinen Sampo, joka tuottaa sähköä sähköllä. Ei tuulivoimailijat kanna huolta verkon inertiastakaan, vaan tahtikoneet jää muiden maksettavaksi.
Destia toteuttaa Suomen ensimmäisen synkronikompensaattorin Fingridille tasapainottamaan tuulivoiman vaihteluita sähköverkossa - Destia
Destia toteuttaa Fingridille Kalajoen Jylkän sähköasemalle Suomen ensimmäisen synkronikompensaattorin. Sen avulla Fingrid parantaa kantaverkon käyttövarmuutta länsirannikolla, jossa tuotetaan paljon tuulivoimaa. Fingrid ottaa synkronikompensaattorin käyttöön vuonna 2025.
www.destia.fi
rty19
Greatest Leader
Tässä olisi ydinvoimaa selvästi halvempi suomalaisratkaisu sähkön hintapiikkeihin – toteutettavissa jopa vuodessa
Eri puolille Suomea voitaisiin rakentaa kymmenkunta 40 MW:n moottorivoimalaa, arvioi Lut-yliopiston professori.
-TripleX-
Respected Leader
Haukut tässä väärää puuta, Fingridin asiahan on periä riittävän suuri verkkoon liittymismaksu tuulivoiman tuottajilta (oikeasti kaikilta), jotta tämän kustannukset katetaan, jos ei ole peritty niin siellä ei olla sitten omien tehtävien tasalla ja se maksatetaan kuluttajilla. Verkkoonliittymismaksujen pitää kattaa nuo kulut.Tuulivoiman takia on pitänyt rakentaa mm käänteinen Sampo, joka tuottaa sähköä sähköllä. Ei tuulivoimailijat kanna huolta verkon inertiastakaan, vaan tahtikoneet jää muiden maksettavaksi.
Destia toteuttaa Suomen ensimmäisen synkronikompensaattorin Fingridille tasapainottamaan tuulivoiman vaihteluita sähköverkossa - Destia
Destia toteuttaa Fingridille Kalajoen Jylkän sähköasemalle Suomen ensimmäisen synkronikompensaattorin. Sen avulla Fingrid parantaa kantaverkon käyttövarmuutta länsirannikolla, jossa tuotetaan paljon tuulivoimaa. Fingrid ottaa synkronikompensaattorin käyttöön vuonna 2025.
Liittymissopimus ja liittymismaksut
www.fingrid.fi
Sen sijaan meillä on energiantuottajia, jotka eivät hoida sopimuksissa olevia velvoitteitaan ennen kuin usean vuoden venkoilun sekä oikeustaistelun jälkeen, jossa ei voittajia ole kuin liituraitapukuisten joukossa - ja nekin kulut peritään lopulta sähkönkuluttajien pussista.
Ratkaisu Fingridin ja TVO:n miljoonakiistaan: Olkiluodon omistaja joutuu maksumieheksi
Energiavirasto päätti, että OL3:n järjestelmäsuojan suurimmat kulut kuuluvat TVO:lle. Fingrid vastaa suojan kohteena olevien laitosten hankinnasta ja laskutusjärjestelmästä.
yle.fi
Nyt kun O3 saatiin toimimaan, niin olisikoha mahdollista kloonata sellainen, ihan 1:1.
Helpot ja loogiset ratkaisut eivät taida kuulua alan käytäntöihin
Käsittääkseni tuon estää se, että OL3 on pitkän rakentamisaikansa johdosta nykyisin jo osittain vanhentunut laitos. Eli sen piirustukset eivät sellaisenaan enää menisi läpi lupakäsittelystä jos haluttaisiin rakentaa uusi vastaava voimala.
Pumppuvoimaloiden rakentamisesta voisi ehkä teoriassa sopia Norjan kanssa siten, että suomalaiset yhtiöt rakentaisivat sinne pumppuvoimaloita ja voimaloilta siirtolinjat Suomeen? Ei mikään kauhean hyvä ratkaisu, mutta parempiakaan ei juuri taida olla.
Akkuteknologia ei pienen kapasiteettinsa vuoksi oikein toimi kunnollisen varavoiman roolissa. Akuista saadaan isolla teholla sähköä ulos ehkä muutaman tunnin ajan, ja sitten akut ovat tyhjät.
Vedyssä on ongelmana ainakin varastointi. Vety on tunnetusti sekä tulipaloherkkää että myös taipuvaista karkaamaan ulos hyvin pienistäkin rei'istä. Vedyn muutaminen metanoliksi helpottaisi varastointiongelmaa, mutta tällainen muunnos pienentää toiminnan hyötysuhdetta entisestään.
viimeinen mohikaani
Majuri
Ei se ole tyhmä joka pyytää, vaan se, joka antaa! Jos menee äänestämään siltarumpupoliitikkoja, viherkommunisteja tai kaverikapitalisteja, niin markkinataloudesta on ihan turha määkiä.
Perussuomalaiset halusivat estää uudet tuulivoimatuet: ”Miljardeja valuu hukkaan” - Suomen Uutiset
Eduskunta äänesti tänään uudesta uusiutuvan energian tuotantotuesta ja tuulivoiman kompensaatioalueista. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esitti, että es
YliKoo
Greatest Leader
En tunne asiaa siinä määrin, että lähtisin siitä väittelemään. Mielipiteeni kuitenkin esitän, ja jos/kun se osoittautuu vääräksi, seison korjattuna.Haukut tässä väärää puuta, Fingridin asiahan on periä riittävän suuri verkkoon liittymismaksu tuulivoiman tuottajilta (oikeasti kaikilta), jotta tämän kustannukset katetaan, jos ei ole peritty niin siellä ei olla sitten omien tehtävien tasalla ja se maksatetaan kuluttajilla. Verkkoonliittymismaksujen pitää kattaa nuo kulut.
Liittymissopimus ja liittymismaksut
www.fingrid.fi
Sen sijaan meillä on energiantuottajia, jotka eivät hoida sopimuksissa olevia velvoitteitaan ennen kuin usean vuoden venkoilun sekä oikeustaistelun jälkeen, jossa ei voittajia ole kuin liituraitapukuisten joukossa - ja nekin kulut peritään lopulta sähkönkuluttajien pussista.
Ratkaisu Fingridin ja TVO:n miljoonakiistaan: Olkiluodon omistaja joutuu maksumieheksi
Energiavirasto päätti, että OL3:n järjestelmäsuojan suurimmat kulut kuuluvat TVO:lle. Fingrid vastaa suojan kohteena olevien laitosten hankinnasta ja laskutusjärjestelmästä.
Tuulivoimaa on ajettu ympäristösyistä kuin käärmettä pyssyyn, en tiedä kuinka moni tuulivoimala on edelleen syöttötariffin piirissä, mutta se on ollut merkittävä boosti niiden perustamiselle. Mitä muita tukimuotoja tällä hetkellä on, sitä en tiedä, jotakin preemioita ilmeisesti vielä maksetaan.
Asiaan sekoittuu paljon ideologiaa, joka on tietenkin hyvä juttu siinä mielessä, että energia itsessään on ilmaista. Mutta kokonaisuuteen vaikuttaa myös se, että se syö perusvoiman ja säätövoiman kannattavuutta, ja niiden osuus pienenee.
Toinen ongelma jota tuulivoima kärjistää on verkon vakaus. Tuulivoimalla ei ole inertiaa lainkaan, ja mikään verkko ei pysy pystyssä ilman sitä.
Jos tuulivoima huolehtii järjestelmäsuojasta, eli siitä että tehon pudotessa on sovittuna jokin korvaava toimenpide, on asia siltä osin kunnossa. TVO:n esimerkki on siitä vähän huono, että *tottakai* kaupallinen toimija yrittää minimoida kustannuksensa, mutta kun verkkoyhtiö vaati ja energiavirasto päätti, tuottaja pisti asian kuntoon. Onko tuulivoimalla vastaava velvoite ja sopimukset, sitä en tiedä. Uskallan epäillä.
Ja jos tuulivoima maksaa inertiasta huolehtimisen kustannukset liittyimismaksuina, on asia siltä osin myös jiirissä. Uskallan epäillä, koska se on aika tavalla monimutkainen asia suurten kuluttajien kanssa tehtyine sopimuksineen ja tahtikoneineen. Näin maallikon kuvailemana.
Yhteenvetona, kun tuulivoimaa ajetaan yhteiskunnan vahvalla tuella, rohkenen epäillä että se vastaa kaikista aiheuttamistaan kuluista, vastuista ja ongelmista samalla tavalla kuin ne tuottajat, jotka järjestelmän pitävät pystyssä. Jos asia on toisin, nielen murinani kuin mies ikään
Tuulivoimaa ei juuri kannata enää lisätä tulevina vuosina kun olemassa oleva tuulivoima kannibalisoi oman kannattavuutensa. Ja siinä samalla toki kannibalisoi ydinvoiman kannattavuuden myös (ja oikeastaan kaikkien vakaiden tuotantomuotojen kannattavuuden). Tätä on oikeasti myös tutkittu, tuulivoiman profiilikustannus on tällä hetkellä sellaisella tasolla että ilman tukia, tai jotain muuta erityisperustetta, tuulivoiman lisärakentaminen on kannattamatonta tai ainakin tasolla +/-0.
Nyt sitten tullaan tilanteeseen että vakaata tuotantoa on saatava jotta sähkön hinta ei nouse ja mahdollisesti saataisiin houkuteltua sähköä tarvitsevia investointeja Suomeen. Ongelma vain on se että vakaan sähköntuotannon kustannus on sen verran korkea että sitä ei markkinaehtoisesti kannata kenenkään rakentaa. Miten tämä voidaan ratkaista muuten kuin kuluttajien lompakosta nappaamalla? No ei mitenkään.
Jos ydinvoimaa ei rakenneta lisää --> sähkön hinta nousee tulevaisuudessa (nykyinen tuotanto ei riitä kun kulutus vääjäämättä kasvaa)
Jos rakennetaan ydinvoimaa lisää --> sähkön hinta nousee tulevaisuudessa (koska kuluttajien on maksettava voimalan rakentaminen ja tuotanto, tavalla tai toisella, mutta viimeistään kalliimpana sähkönä johtuen ydinvoiman korkeammasta tuontantokustannuksesta ja pääomakulusta).
Summa summarum, vakaata tuotantoa tarvitaan ja sähkön hinta nousee joka tapauksessa tehdään jotain tai jätetään tekemättä --> ratkaisu on siis se että toteutetaan 1-2 uutta isoa reaktoria seuraavan 15 vuoden aikana.
Investointien houkuttelemiseksi tuo luvitus ja rakentaminen on käynnistettävä mieluummia heti eikä joskus myöhemmin. Mitä kauemmin päätöstä lykätään, sitä kauemmas menee voimalan valmistuminen ja välissä ehtii sähkön kuluttajahinta nousta ja investoinnin kaikota muualle.
Ehkä meidän on myös hyväksyttävä että keskihinta n. 5 c/kWh on nyt menneisyyttä ja on hyväksyttävä uusi normaalitaso jonnekin 9-11 c/kWh tasolle. Meidän ei pidä tuijottaa vain kotimaan kustannustasoa vaan verrata meidän kustannustasoa muihin potentiaalisiin investointikohteisiin/maihin. Hankalaa tästä tekee se että (pohjois) Ruotsissa on tarjolla, ainakin toistaiseksi, edullisempaa sähköä myös investoijille.
Ainoa asia mitä tässä vielä vähän ihmettelen on se että miten tuota aurinkovoimaa voi kannattaa rakentaa laajasti lisää Suomeen kun ko. tuotantomuoto tuottaa sähköä jokseenkin pelkästään silloin kun sähkön hinta on muutoinkin alhainen (ja kulutus vähäinen). Toisekseen aurinkovoimakin on alkanut jo kannibalisoida omaa kannattavuuttaan ratkaisevasti (keskikesän tuotantohuiput taitaa pyöriä siellä 700 MWh jolloin hintavaikutus on jo ihan merkittävä Suomen mittakaavassa).
Nyt sitten tullaan tilanteeseen että vakaata tuotantoa on saatava jotta sähkön hinta ei nouse ja mahdollisesti saataisiin houkuteltua sähköä tarvitsevia investointeja Suomeen. Ongelma vain on se että vakaan sähköntuotannon kustannus on sen verran korkea että sitä ei markkinaehtoisesti kannata kenenkään rakentaa. Miten tämä voidaan ratkaista muuten kuin kuluttajien lompakosta nappaamalla? No ei mitenkään.
Jos ydinvoimaa ei rakenneta lisää --> sähkön hinta nousee tulevaisuudessa (nykyinen tuotanto ei riitä kun kulutus vääjäämättä kasvaa)
Jos rakennetaan ydinvoimaa lisää --> sähkön hinta nousee tulevaisuudessa (koska kuluttajien on maksettava voimalan rakentaminen ja tuotanto, tavalla tai toisella, mutta viimeistään kalliimpana sähkönä johtuen ydinvoiman korkeammasta tuontantokustannuksesta ja pääomakulusta).
Summa summarum, vakaata tuotantoa tarvitaan ja sähkön hinta nousee joka tapauksessa tehdään jotain tai jätetään tekemättä --> ratkaisu on siis se että toteutetaan 1-2 uutta isoa reaktoria seuraavan 15 vuoden aikana.
Investointien houkuttelemiseksi tuo luvitus ja rakentaminen on käynnistettävä mieluummia heti eikä joskus myöhemmin. Mitä kauemmin päätöstä lykätään, sitä kauemmas menee voimalan valmistuminen ja välissä ehtii sähkön kuluttajahinta nousta ja investoinnin kaikota muualle.
Ehkä meidän on myös hyväksyttävä että keskihinta n. 5 c/kWh on nyt menneisyyttä ja on hyväksyttävä uusi normaalitaso jonnekin 9-11 c/kWh tasolle. Meidän ei pidä tuijottaa vain kotimaan kustannustasoa vaan verrata meidän kustannustasoa muihin potentiaalisiin investointikohteisiin/maihin. Hankalaa tästä tekee se että (pohjois) Ruotsissa on tarjolla, ainakin toistaiseksi, edullisempaa sähköä myös investoijille.
Ainoa asia mitä tässä vielä vähän ihmettelen on se että miten tuota aurinkovoimaa voi kannattaa rakentaa laajasti lisää Suomeen kun ko. tuotantomuoto tuottaa sähköä jokseenkin pelkästään silloin kun sähkön hinta on muutoinkin alhainen (ja kulutus vähäinen). Toisekseen aurinkovoimakin on alkanut jo kannibalisoida omaa kannattavuuttaan ratkaisevasti (keskikesän tuotantohuiput taitaa pyöriä siellä 700 MWh jolloin hintavaikutus on jo ihan merkittävä Suomen mittakaavassa).
Jopuni
Ylipäällikkö
Ehkä jotain voi ajatella lisääntyvästä ilmastointilaitteiden asennuksista. Kesän aurinkoisina hellepäivinä (silloin ei välttämättä tuule) kulutus voi olla suurta suomessa ja naapureissa,
Siviilipalvelusmies
Kersantti
En tiedä onko tässä verotulojen tasaussysteemissä jotain mitä en ymmärrä, mutta tuntuu kyllä aika järjettömältä tuo että niitä ruvettaisiin tasaamaan niillekin kunnille jotka eivät suostu tuulivoimaa alueelleen ottamaan.
Onko kyseessä ihan vain suomalainen kateus, vietynä yksittäisen ihmisen tasolta kuntatasolle? Vai tällainen suomalaisen sosiaalidemokratian huipentuma, että ollaan heti kaverin taskulla kun rahat on yhteisiä, eikös juu?
Sen verran aiheesta tiedän että ei se niissäkään kunnissa mitkä on tuulivoimaloita halunneet ole ihan kivuttomasti mennyt. Siellä on kuntapäättäjät miettineet ihan tosissaan tuotto vs luonnon paskominen (ainakin visuaalisesti, ja jossain määrin muutenkin). Onhan noista nyt haittaa aika kauan... eikä taatusti esim. mökkimaan kysyntää ainakaan lisää kun niitä viuhtoo silmänkantamattomiin kun saunan terassilta katselet.
Moni päättäjä on silti laskenut hyödyt ja haitat ja todennut että sentään pelastetaan kunnan itsenäisyys ja itsemääräämisoikeus kun talous saadaan plussalle, ei tule pakkoliitoksia ja pidetään päätäntävalta omissa käsissä. Ehkä jopa väestön karkaamistakin saadaan vähän hillittyä kun sentään pystytään palvelut pitämään kirkonkylällä.
Ja sitten valtiovalta vetää maton alta ja toteaa että eihän se nyt niin voi mennä, että kehä kolmosen ulkopuolella olisi välillä muutakin jaettavaa kuin kurjuutta! Onkohan se jossain ihan oikeasti päätetty että maaseutu täytyy autioittaa, vaikka väkisin?
YliKoo
Greatest Leader
Se on vaan vähän vaillinainen vielä. Suomessa on useampi kunta jotka ei halua rakentaa jäätöntä syväsatamaa, niille pitää järjestää kompensaatiota kans.
Eerikainen
Eversti
Eihän siinä(kään) kaupallisena toimijana, siis myymässä paneelilla tuotettua sähköä, oikein ole järkeä, kun silloin helteelläkin pörssisähkö on halpaa. Olisi kovin poikkeuksellista, että sähkön hintapiikki sattuisi aurinkovoimalan tuotantohuipun kohdalle.
Yksittäisen kiinteistön omistajan kannalta enemmänkin, kun itse tuotetulla sähköllä mökkiä jäähdyttäessä tai autoa ladatessa ei tartte maksaa sähkönsiirrosta verkkoyhtiölle mitään. Jos on tuulivoiman saaminen markkinaehtoisesti kannattavaksi haastavaa niin on se aurinkosähköllä vielä työläämpää.
Itse en nuista ympäristöasioista niin kauheasti perusta, mutta ei hehtaarien kokoinen paneelikenttä positiivinen ympäristövaikutuksiltaan välttämättä ole, varsinkin jos jalanjälkeä vertaa tuotettuun energiamäärään.
-TripleX-
Respected Leader
Hyvää pohdintaa, mutta sisältää paradigman jonka vuoksi tuo ei tule tapahtumaan.
Kuka päättää energiantuotantoinvestoinnin tekemisestä? Se joka pitelee rahamassin nyörejä eli investoija ja investoija etsii rahalleen tuottoa. Niitä ei tehdä ajatuksena, että turvataan se tai turvataan tämä poislukien kuntien, valtion tai jonkun muun instituution tekemät investoinnit, joille myös haetaan tuottoa, mutta prioriteetteja voi olla muitakin.
Tuulivoiman tuotantokustannukset ovat nykyisellään Suomessa 30-40 €/MWh välillä, paikasta riippuen ja menossa edelleen alaspäin, koska teknologia, pystytystöiden osaaminen, logistiikka ja voimaloiden yksikkökoko on kehittynyt tai kasvanut jatkuvasti edelliset 15 vuotta ja jatkaa samalla tiellä. Sama koskee aurinkosähköä, joka on vielä tuotantokustannusten suhteen tuulivoimaa kalliimpi Pohjolassa, mutta ei kauan sillä teknologia kehittyy kaikkein nopeimmin juuri siinä.
Kun tuulivoiman investoija saa tuottona erotuksen 46 - 30 = 16 €/MWh ja lähes kaikkiin muihin energiainvestointeihin pitää löytyä tukimekanismeja (poislukien aurinko) niin siihen investoidaan entistä enemmän. Etenkin mainitsemassasi tilanteessa, jossa sähkön keskihinta olisi 9-11 s/kWh eli 90-110 €/MWh, jokainen mylly tuottaisi rahan investoida seuraava nopeammin kuin kukaan rakentaa mitään muuta. Tai vaihtoehtoisesti kuten nyt tapahtuu niin tuuli- ja aurinkovoimaan investoivat yritykset investoivat tuotollaan akkuteknologiaan eli sähkövarastoihin, jotta voivat myydä tuulivoiman osalta yöllä tuottamansa sähkön päivällä ja lisätä voittoansa siltä osin 30 --> 100 MWh hintaerotuksen avulla. Vastaavasti aurinkosähköön investoivat voivat lisätä voittoansa investoimalla akkuvarastoon ja myymällä osan päivällä tuottamastaan sähköstä illalla tai yöllä, milloin vain ennuste näyttää parhainta tuottoa.
Tämä joustavuus tuo markkinoille tasaisempaa hintaa kuin perusvoiman lisäys ja tapahtuu ilman tukiaisia.
Toki poliitikot rakastavat valtion verorahojen jakamista ja näyttää, että yksi tai kaksi ydinvoimalaa tarvitaan joten niihin rahat löytyy, mutta ne ovat todennäköisesti seuraavalla vuosikymmenellä kalleimmat Suomessa käynnissä olevat energiantuotantolaitokset yksikköenergian kannalta ajateltuna tai lähelle sitä. Kehitystä pitäisi siis tapahtua ydinvoiman suhteen siten, että sen tuotanto halpenisi ja se on luonnollisesti ydinvoimateollisuuden asia saada aikaan, ei niin että on hyväksyttävä korkeampi sähkönhinta, jotta voidaan rakentaa ydinvoimaa, melkoista hölmöläisten hommaa.
Ei meidän pidä tuijottaa Pohjois-Ruotsin sähkön hintaa minään peikkona, koska voimme ensivuodesta alkaen ostaa sitä n 2000 MW teholla Suomeen mikäli meidän puolen sähkönhinta on korkeampi, Aurora-linja valmistuu tänä vuonna tuplaten sähkönsiirtokapasiteetin pohjoisessa. Tarkoittaa, että hinta-alueiden erot pienenevät koska siirtokapasiteetti nousee ja sähkö menee sinnepäin missä maksetaan enemmän.
Aurora Linen toisen vaiheen rakentaminen alkaa Suomessa
www.fingrid.fi
Tässä on keskiarvohinnat vuosittain, löytyy netistä:
2024 46.0 €/MWh
2023 56.5 €/MWh
2022 187.4 €/MWh
2021 89.5 €/MWh
2020 34.7 €/MWh
2019 54.6 €/MWh
2018 46.8 €/MWh
Tarvitaan siis sota nostamaan sähkön hinta yli 90 €/MWh ja senkin jälkeen tehdyillä toimenpiteillä hinta on palautunut normaaliksi sinne 45-50 €/MWh tienoille. Tällä hetkellä tiedossa olevat energiatuotantoinvestoinnit ovat sellaisia, joiden tuotantokustannukset alittavat kahden edellisvuoden keskiarvohinnan, siirtokapasiteetti kasvaa pohjoisessa ja tuo Suomeen halpaa sähköä Ruotsista ja Norjasta ja mahdollistaa myös oman viennin silloin kun sitä on enemmän kuin kuluu. Ei näyttäisi siltä, että on mekanismia sähkön hinnan nousulle ilman uutta kulutusta ja sitähän on tulossa, mutta käyttäjille (datakeskukset, vedyntuotanto, alumiini teollisuus, kunnallinen lämmöntuotanto sähköllä) kelpaa vain päästötön sähkö ja valinta kohdistuu sitten yleensä niistä halvimpaan eli tuulivoimaan, joskin kääntynee ainakin Etelä- ja Itä-Suomessa aurinkovoimaan. Kunnalliset vedenkeittimet voivat tehdä päivällä lämpimän veden iltaa ja yötä varten hyödyntäen maksimaalisesti aurinkovoiman.
2024 olisi myös ollut halvempi vuosi ilman OL3 ja OL2 ongelmia ja mikäli ne saavat tänä vuonna tuotantonsa kuosiin niin sekin painaa hintaa alaspäin, odotan ennemminkin uusia "teknisiä ongelmia" jossain ydinvoimaloissa, jotta ne voidaan pitää poissa käytöstä ainakin kesällä, vähintään huollot venyvät viikkotolkulla.
Vuonna 2023 halvin tunti oli keskimäärin 04-05 joka maksoi 40 €/MWh ja kallein 09-10 joka maksoi 100 €/MWh, tuon erotuksen vuoksi aurinkovoima on kannattavaa ja tuulivoimayhtiöt voivat investoida myös akkuteknologiaan, mitä esimerkiksi ydinvoimateollisuus taas ei pysty tekemään, eikä siten auttaa kohdistamaan tuotantoa korkeimman kulutuksen hetkelle. Sillä on hyvät puolensa, mutta myös heikkouksia.
Sähkönhinta nousee sitten kun kulutus ylittää tuotannon ja siirtokapasiteetti rajojen yli on täysin käytössä, tai sitten keinotekoisesti poliittisilla päätöksillä.
Baltian investoidessa omaan energiantuotantoonsa meidän tarve siirtää sähköä sinne vähenee hiljalleen ja enemmän jää omaan käyttöön, joka sekin laskee hintaa.