Suomen energiapoliittiset ratkaisut

[skärdis]

Tässä ajassa taitaa vain oikeat realistiset vaihtoehdot vuoden ympäri vakaasta energiantuotantomuodosta olla vähissä. Kaikenlaisista akkuratkaisuista ja muista teknologisista kehityksistä kyllä puhutaan kovasti mutta mitään konkreettista ei ole vielä tällä hetkellä olemassa, onko seuraavan 10 vuoden aikana, kuka tietää.

Johan niitä suuria akkulaitoksia on rakenteilla useampaankin kohteeseen. Ylöjärveläinen firma Merus Power niitä rakentaa.

Pispantallille rakentuva sähkövarasto tulee olemaan Suomen suurimpia – Valkeakoskella on yksi valttikortti nousussa olevalla alalla

Valkeakoski saa osansa sähkövarastobuumista. Selvitimme, mitä suuri sähkövarasto merkitsee kaupungille.

www.valkeakoskensanomat.fi

 

[PEMM]

Oheisista linkeistä voi lukea, että hintaa laskeva vaikutus saadaan jo hyvin pienillä MWh määrillä kun ne kohdistuvat oikeaan aikaan.

Ainakin tässä vaiheessa, kun muuta säätövoimaa on vielä hyvin suhteessa tuulivoimatuotantoon.

 

[cardic]

Saatan olla tietämätön nykyteknologian kehityksestä mutta tuo Meruksen 36 MWh akkulaitos pystyy varastoimaan, ja varmaankin myös purkamaan, esimerkiksi OL3 tuottamaa n. 1400 MWh energiaa noin 1,5 minuutin verran. Jotta voitaisiin yhden ison ydinreaktorin energiamäärä varastoida ja purkaa esim. 6 tunnin ajan (jotta määrä riittäisi jonkinlaiseen energiatarpeen ja saatavuuden tasaamiseen), tarvittaisiin noita vastaavan kokoisia akkulaitoksia 240 kpl. Investointikustannus tuolle yhdelle laitokselle taisi olla n. 20 M€ josta saadaan laskettua karkeasti että riittävän kokoiselle akkutoiminnalle tulisi kustannukseksi n. 4,8 miljardia euroa. Toki skaalauksen myötä yksikkökustannus voisi laskea ja laskeekin. Joka tapauksessa kustannus on muutamien miljardien luokkaa.

No, itsellekin tuosta laskutoimituksesta selvisi että ei tuo nyt ihan mahdoton ajatus ole mutta toki vielä vähän kaukainen. Vaatinee vielä kehitystä ja kustannustason laskua yleisesti. Lieneekö tuollainen akkulaitos sitten kuinka pitkäikäinen ennen kuin akustot pitää uusia ja/tai muuta tekniikkaa eli sijoittaa lisää rahaa merkittävästi.

Tuosta voisi toki laskea, jollain tarkkuudella, millainen takaisinmaksuaika akkulaitokselle tulisi. Laskutoimitukseen pitäisi saada jotenkin kalkuloitua mukaan 6 tunnin purkuajan vaatima latausaika (ei ehkä lataudu yhtä nopeasti kuin mitä voidaan purkaa) ja tietysti mahdolliset häviöt. Historiasta pitäisi saada kaivettua esille vuorokautinen sähkön hinnan vaihtelu siten että laskutoimitukseen voisi kaivaa esille potentiaali kuinka suurta kWh hintaeroa tuolla voitaisiin saada tuotoksi kun ladattaisiin halvalla sähköllä ja purettaisiin kalliimman sähkön aikana.

En tiedä laskinko oikein mutta jos tuolla voitaisiin kalenterivuoden jokaisena päivänä tallentaa 1400MWh sähkön tuotanto 6 tunnin ajan ja purkaa se ulos myös saman vuorokauden aikana kalliimman 6 tunnin aikana, vaikkapa 50€/MWh hintaerolla halvan ja kalliin sähkön välillä --> vuorokausituotto olisi 1400MWh x 6h x 50€ = 420 000€. Vuodessa tuo tuottaisi "voittoa" n. 153 M€. Tuosta sitten kalkuloimaan takaisinmaksuaikaa. Jos koko laitos maksaisi vaikka 2 miljardia, takaisinmaksuaika olisi 13 vuotta. Ei aivan mahdoton vaikka laskutoimituksessa vedin kyllä mutkat aika suoriksi.

Ja sitten pitää muistaa että jos noita rakennettaisiin oikeasti noin suuri määrä, akkulaitos alkaa kannibalisoida omaa tuottoaan laskemalla nykyistä ns. kalliin sähkön hintaa aina vain alemmas ja alemmas. Käytännössä jos noita laitoksia olisi rajattomasti, sähkön hinta tasaantuisi johonkin tasalukemaan joka ei muuttuisi vuorokauden sisällä lainkaan. Väittäisin että jossain hieman pienemmässä mittakaavassa tuo vielä toimii ja tuottaa ns. voittoa (tai säästöä, miten sen nyt haluaa ilmaista) mutta ei siten että sillä ratkaistaisiin perustavanlaatuinen tuotannon vaihtelun taseongelma kokonaan akkuja rakentamalla.

 

[-TripleX-]

Saatan olla tietämätön nykyteknologian kehityksestä mutta tuo Meruksen 36 MWh akkulaitos pystyy varastoimaan, ja varmaankin myös purkamaan, esimerkiksi OL3 tuottamaa n. 1400 MWh energiaa noin 1,5 minuutin verran. Jotta voitaisiin yhden ison ydinreaktorin energiamäärä varastoida ja purkaa esim. 6 tunnin ajan (jotta määrä riittäisi jonkinlaiseen energiatarpeen ja saatavuuden tasaamiseen), tarvittaisiin noita vastaavan kokoisia akkulaitoksia 240 kpl. Investointikustannus tuolle yhdelle laitokselle taisi olla n. 20 M€ josta saadaan laskettua karkeasti että riittävän kokoiselle akkutoiminnalle tulisi kustannukseksi n. 4,8 miljardia euroa. Toki skaalauksen myötä yksikkökustannus voisi laskea ja laskeekin. Joka tapauksessa kustannus on muutamien miljardien luokkaa.

No, itsellekin tuosta laskutoimituksesta selvisi että ei tuo nyt ihan mahdoton ajatus ole mutta toki vielä vähän kaukainen. Vaatinee vielä kehitystä ja kustannustason laskua yleisesti. Lieneekö tuollainen akkulaitos sitten kuinka pitkäikäinen ennen kuin akustot pitää uusia ja/tai muuta tekniikkaa eli sijoittaa lisää rahaa merkittävästi.

Tuosta voisi toki laskea, jollain tarkkuudella, millainen takaisinmaksuaika akkulaitokselle tulisi. Laskutoimitukseen pitäisi saada jotenkin kalkuloitua mukaan 6 tunnin purkuajan vaatima latausaika (ei ehkä lataudu yhtä nopeasti kuin mitä voidaan purkaa) ja tietysti mahdolliset häviöt. Historiasta pitäisi saada kaivettua esille vuorokautinen sähkön hinnan vaihtelu siten että laskutoimitukseen voisi kaivaa esille potentiaali kuinka suurta kWh hintaeroa tuolla voitaisiin saada tuotoksi kun ladattaisiin halvalla sähköllä ja purettaisiin kalliimman sähkön aikana.

En tiedä laskinko oikein mutta jos tuolla voitaisiin kalenterivuoden jokaisena päivänä tallentaa 1400MWh sähkön tuotanto 6 tunnin ajan ja purkaa se ulos myös saman vuorokauden aikana kalliimman 6 tunnin aikana, vaikkapa 50€/MWh hintaerolla halvan ja kalliin sähkön välillä --> vuorokausituotto olisi 1400MWh x 6h x 50€ = 420 000€. Vuodessa tuo tuottaisi "voittoa" n. 153 M€. Tuosta sitten kalkuloimaan takaisinmaksuaikaa. Jos koko laitos maksaisi vaikka 2 miljardia, takaisinmaksuaika olisi 13 vuotta. Ei aivan mahdoton vaikka laskutoimituksessa vedin kyllä mutkat aika suoriksi.

Ja sitten pitää muistaa että jos noita rakennettaisiin oikeasti noin suuri määrä, akkulaitos alkaa kannibalisoida omaa tuottoaan laskemalla nykyistä ns. kalliin sähkön hintaa aina vain alemmas ja alemmas. Käytännössä jos noita laitoksia olisi rajattomasti, sähkön hinta tasaantuisi johonkin tasalukemaan joka ei muuttuisi vuorokauden sisällä lainkaan. Väittäisin että jossain hieman pienemmässä mittakaavassa tuo vielä toimii ja tuottaa ns. voittoa (tai säästöä, miten sen nyt haluaa ilmaista) mutta ei siten että sillä ratkaistaisiin perustavanlaatuinen tuotannon vaihtelun taseongelma kokonaan akkuja rakentamalla.

Siis sähköjärjestelmä sopeutuu siihenkin, että 1600 MW lähtee tuotantoa muutaman kerran vuodessa kertarykäyksellä ilman, että on tietoa milloin se seuraavan kerran palaa tuotantoon. Eiköhän siinä ole aina se vuoden pahin hetki.

Tuo jos mikä tarvitsisi sitä nopeasti korvaavaa tehoa, joten laskelma ei tuolla tavalla päde, kun sitä kokonaiskorvattavuutta ei vaadita miltään tuotantomuodolta. On alaspäin joustoa sekä rajasiirtoja esimerkiksi, mutta kyllä ne akut toimivat, miksi ne muuten investoivat niihin. Ei kukaan sitä huvikseen tee.

Kannattaa käydä katsomassa Fingridin sivuilta ansaintamallit ja reservimarkkinalaskurista tuotto-odotus yhdelle megawatille kun säädön nopeus on minimi ja kesto vähintään tunti kuten noissa akuissa näyttäisi järjestään olevan. Fingrid ei ole edes mikään paras maksaja, esimerkiksi datakeskus voi maksaa enemmän siitä, että sen sähköt eivät mene poikki missään tilanteessa.

Mikäli en ole väärin ymmärtänyt niin noin miljoonan tai puolitoista on 1 MW BESS investoinneissa ja menossa hurjaa vauhtia alaspäin, vuosituotto reservimakkinassa pelkästään voi olla 500 k€, joten 2-3 vuoden takaisinmaksu lienee saavutettavissa, 5 lienee aivan normaali.

Ansaintamallit

www.fingrid.fi

Sähköntuotanto Olkiluoto 3:ssa seis – Vian korjaaminen viivästyy

Olkiluoto 3 palaa tuottamaan sähköä arviolta keskiviikkona.

www.talouselama.fi

Olkiluoto 3:ssa turbiinihäiriö – Sähköntuotanto seis - Suomenmaa.fi

Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktorin sähköntuotanto on keskeytynyt turbiinihäiriön vuoksi, kertoo Teollisuuden Voima (TVO) viestipalvelu...

www.suomenmaa.fi

 

[Berkele]

Useimmiten julkisuudessa, kuten tässäkin, sähkön keskihinta esitetään aritmeettisena keskiarvona joka ei ole kulutetun sähkön keskihinta valittuna vuonna. Jos ajatellaan kaksi peräkkäistä tuntia kellosta, ensimmäisen tunnin ajan pörssisähkön hinta on 0 c/kWh ja toisen tunnin ajan 10 c/kWh saadaan keskiarvoksi 5 c/kWh jota julkisesti usein esitetään sähkön keskihintana. Tilanne muuttuu käyttäjän (maksajan) kannalta oleellisesti jos hän joutuu käyttämään sähköä ensimmäisen tunnin aikana vaikkapa 1 kWh verran ja toisen tunnin aikana vaikkapa 10kWh verran.

Eli kulutuspainotettu vuoden keskihinta on jotain ihan muuta kuin aritmeettinen keskihinta.

Itselläni on ollut käytössä pörssisähkö koko vuoden 2024 ajan ja maksamani keskihinta on ollut jotain 6,5 c/kWh ja sähkönkäyttöni on vahvasti pörssisähköohjattua, ja ajan sähköautolla. Olen siis itse pystynyt painottamaan vahvasti ns. edullisia tunteja yöajalla ja silti keskihintani on korkeampi kuin aritmeettinen keskihinta. Hankalaa on kuluttajan päästä edes lähelle aritmeettista keskiarvoa, luulenpa että perinteisellä sähkölämmittäjällä keskihinta on jossain 8 c/kWh paikkeilla.

Alvillisena näyttäisi vuoden 2024 keskiarvohinta olevan 5,56c/kWh. En tiedä mikä luku tuossa aiemmin on.

Minulla toteutunut sähköenergian hinta (sisältäen kaikki verot ja perusmaksun yms) oli 5,4c/kWh.

Puoli vuotta oli sähköauto taloudessa. Sähköautolla pystyy kyllä hienosti painottamaan halvoille tunneille. Pyykinpesut ja astianpesukone pyritty pyörittämään halvempina aikoina. Muuten ei juuri optimointia.

 

[Fortis]

Jokaisella hetkellä pysäköityjen ja piuhaan kytkettyjen sähköautojen yhteenlaskettu akkukapasiteetti olisi merkittävä ”akku” verkkoon, jolla tasaisi verkkoa aika kovasti molempaan suuntaan. Pitäisi vaan kehittää systeemi ja äly tähänkin. Varsin joustavaa jos illalla auton pysähtyessä määrittelee paljonko akussa on oltava rangea, mihin mennessä ja antaa automaatin hoitaa loput. Ja jos haluaa akun täyteen mahd nopeaa, hinta on sitten eri.

Itse en lähtisi tuohon mukaan kun purkaminen ja lataaminen kuluttaa sähköauton akkua. Lisäksi pakkasilla sähköauton kantama lyhenee monista syistä jolloin kapasiteetti kannattaa säästää ajamiseen.

 

[PEMM]

kun sitä kokonaiskorvattavuutta ei vaadita miltään tuotantomuodolta.

M,utta se vaaditaan koko järjestelmältä, joko tuontina tai reservinä. Muuten alkaa katkot.

Ongelma jatkossa voi olla esimerkiksi se, että on tuuleton päivä samaan aikaan Suomessa ja muualla pohjolassa, jolloin ei saada tuotua. Sitten ei auta kuin katkaista, jos reserviä ei ole.

Sama juttu ydinvoiman kanssa tietenkin. Mutta kyllä tuo tuulivoimateho vaihtelee jatkuvasti, eikä vain muutaman kertaa vuodessa. Tässäkin kuussa näyttää, että on pari kertaa käyty aika pohjalla.

 

[Vaako]

...

Mikäli en ole väärin ymmärtänyt niin noin miljoonan tai puolitoista on 1 MW BESS investoinneissa ja menossa hurjaa vauhtia alaspäin, vuosituotto reservimakkinassa pelkästään voi olla 500 k€, joten 2-3 vuoden takaisinmaksu lienee saavutettavissa, 5 lienee aivan normaali.

...

2-3 vuoden takaisinmaksuaika (33% - 50% tuotot) energiainvestoinnille kertoo aika karua kieltä, miten pahasti energiamarkkinat ja niiden kehittäminen on ryssitty Suomessa.

En usko, että pahimmatkaan rosvo-paronit Amerikoissa tai mahtavimmatkaan kartellit aikoinaan pystyivät samaan.

Ja loppukevennyksenä takavuosien SDP ministerin näkemys aiheeseen: "... ainoa millä moisiin 30% tuottoihin päästään on valkoisen jauheen kauppa..." Vapaasti muistellen.

 

[-TripleX-]

2-3 vuoden takaisinmaksuaika (33% - 50% tuotot) energiainvestoinnille kertoo aika karua kieltä, miten pahasti energiamarkkinat ja niiden kehittäminen on ryssitty Suomessa.

En usko, että pahimmatkaan rosvo-paronit Amerikoissa tai mahtavimmatkaan kartellit aikoinaan pystyivät samaan.

Ja loppukevennyksenä takavuosien SDP ministerin näkemys aiheeseen: "... ainoa millä moisiin 30% tuottoihin päästään on valkoisen jauheen kauppa..." Vapaasti muistellen.

Toisaalta se kertoo myös todella nopeasta teknologian kehityksestä.

Vielä ennen koronaa BESS investoinnin hinta olisi ollut ainakin kolminkertainen, eikä niitä siksi investoitu.
Toki ei juuri mitään muutakaan tasapainottavaa elementtiä, joten bisnespotentiaali on vain jatkanut kasvamistaan pinnan alla.

 

[PEMM]

Niin ja OL3 1600MW. Tuuli on juuri nyt 1200MW männäviikolla 500MW ja 6000MW välillä. Ja haluttaisiin tuplata. Mielestäni suurempi ongelma kuin esim. Ol3.

 

[Eerikainen]

Tunnuslukutasolla akkuvaraston investointikustannus on luokkaa 300 €/kWh. Tuo esimerkkinä ollut 20 000 000 € /36 000 kWh abt. 555 €/kWh.

Investoinnin kestävyys on riippuvainen hintaerosta. Jos se nyt olisi esim. 5 c/kWh, poistot / a (kahdeksan vuoden tasapoistot) olisivat 37,5 €. Eli poistot söisivät 750 sykliä/a. Kahdeksan vuoden poistoaikana 6000 sykliä. Korko (esmes 5 % = 15 €) vaatii 300 sykliä. Oletuksena yksi lataus- ja purkusykli / vrk niin saadaan 365 sykliä / a. Korkoihin 300 sykliä ja poistoihin jäisi 65 sykliä, kun niihin tarvittaisiin 750 sykliä.
Eli poistot ja korko tarvitsevat yli 14 centin hintavaihtelun (keskimäärin jatkuvasti) vuorokaudessa, jos kerran vuorokaudessa pyöräytetään täyteen ja tyhjäksi. 365 sykliä kahdeksan (poisto-)vuoden ajan: 2920 sykliä. Lie kestääkö nuo varastot lipo kolmeatuhatta sykliä? Sähköautolla 2920 täyslatausta x 500 km/lataus tarkoittaisi 1 460 000 km.
Jos investointikustannuskustannus on esimerkkilaitoksen 555 €, luvut on sitten 1,85-kertaisia.
En kyllä tässä vaiheessa vielä uskaltaisi akkupakettia ostaa tienausmielessä.

 

[Fortis]

Jep, täytyy vielä todeta että kun kiertävät sähkökatkot yleistyvät niin auton käytöstä varastona tulee houkuttelevampaa, mutta eipä itselläkään laturi tue tuota ja uusien laitteiden asennus on kallista.

 

[Ruutiukko]

Tunnuslukutasolla akkuvaraston investointikustannus on luokkaa 300 €/kWh. Tuo esimerkkinä ollut 20 000 000 € /36 000 kWh abt. 555 €/kWh.

Investoinnin kestävyys on riippuvainen hintaerosta. Jos se nyt olisi esim. 5 c/kWh, poistot / a (kahdeksan vuoden tasapoistot) olisivat 37,5 €. Eli poistot söisivät 750 sykliä/a. Kahdeksan vuoden poistoaikana 6000 sykliä. Korko (esmes 5 % = 15 €) vaatii 300 sykliä. Oletuksena yksi lataus- ja purkusykli / vrk niin saadaan 365 sykliä / a. Korkoihin 300 sykliä ja poistoihin jäisi 65 sykliä, kun niihin tarvittaisiin 750 sykliä.
Eli poistot ja korko tarvitsevat yli 14 centin hintavaihtelun (keskimäärin jatkuvasti) vuorokaudessa, jos kerran vuorokaudessa pyöräytetään täyteen ja tyhjäksi. 365 sykliä kahdeksan (poisto-)vuoden ajan: 2920 sykliä. Lie kestääkö nuo varastot lipo kolmeatuhatta sykliä? Sähköautolla 2920 täyslatausta x 500 km/lataus tarkoittaisi 1 460 000 km.
Jos investointikustannuskustannus on esimerkkilaitoksen 555 €, luvut on sitten 1,85-kertaisia.
En kyllä tässä vaiheessa vielä uskaltaisi akkupakettia ostaa tienausmielessä.

Onko akkuvarastoilla siirtomaksuvelvoitetta? Normi aurinkopaneeleja hyödyntävä kuluttaja maksaa siirtomaksut kuluttamastaan sähköstä ja saa verkkoon tuuppaamastaan aurinkosähköstä liki pörssisähkön verran korvausta, mutta ei vähennystä siirtomaksusta. Jos akkuvarastolla on ladatessaan siirtomaksuvelvoite, niin sähkön hintaeron on purettaessa oltava siirtomaksun verran suurempi.

 

[skärdis]

Itse en lähtisi tuohon mukaan kun purkaminen ja lataaminen kuluttaa sähköauton akkua. Lisäksi pakkasilla sähköauton kantama lyhenee monista syistä jolloin kapasiteetti kannattaa säästää ajamiseen.

Liising-auton kanssa voisin lähteäkin, mutta en oman.

Akku on auton kallein komponentti ja akkukemia kestää rajallisen määrän purkamista ja lataamista. Normaalikäytössä se kyllä kestää auton eliniän eli vaikkapa 350 tkm, mutta jos sen vaikka puolittaisi, niin ei hyvä.

 

[skärdis]

Niin ja OL3 1600MW. Tuuli on juuri nyt 1200MW männäviikolla 500MW ja 6000MW välillä. Ja haluttaisiin tuplata. Mielestäni suurempi ongelma kuin esim. Ol3.

Tuulta pystytään ennustamaan useita päiviä etukäteen. Antaa pelivaraa.

Ison ydinvoimalan pikasulku tapahtuu sekunneissa kun tietokone päättää jotakin olevan vialla.

 

[PEMM]

Tuulta pystytään ennustamaan useita päiviä etukäteen. Antaa pelivaraa.

Ison ydinvoimalan pikasulku tapahtuu sekunneissa kun tietokone päättää jotakin olevan vialla.

Totta. Kun vielä on millä reagoida eikä tarvitse turvautua katkoihin.

 

[cardic]

Jotain silti varmaan tarttis tehdä ettei tulevina vuosina jouduta kierrätettäviin sähkökatkoksiin menemään kun sähköä ei riitä kaikille tarvitsijoille (tuulettomina hetkinä). Nyt sellaisille ei vielä ole tarvetta mutta lähivuosina on jos ollaan tekemättä mitään.

Itse en vastusta tuulivoimaa vaikka tuurivoimaksi sitä kutsunkin. Jos meille ei olisi rakennettu nykyistä tuulivoimakapasiteettia, maksaisi sähkö kuluttajille yli 30 c/kWh, kellon ympäri ja läpi vuoden. Tuulivoima pitää keskihinnan (aritmeettisen) halpana ja pörssisähköohjauksilla ja sähköautolla ym. saan itse "poimittua rusinat pullasta".

Tulevaisuudessa vain pelottaa kevyesti työpaikan puolesta kun aika energiaintensiivisellä alalla työskentelen. Teollisuusinvestoinnit jää kyllä toteutumatta jos sähkön hintaa ei saada stabiloitua. Uskoisin että työnantajani tekee tänäänkin lähes, jos ei täysin, persnettoa. Ja uskoisin että firma olisi valmis ottamaan osaa mankala -periaatteella toimivaan atomivoimalaankin jos sellainen konklaavi polkaistaisiin alkuun. Oikeastaan työnantajani sitä jo yrittikin tuossa muuan aika sitten, surkein ja kuuluisin seurauksin.

 

[viimeinen mohikaani]

Noissa akkulaskelmissa kannattaa huomioida laturin hyötysuhde, kun akkua ladataan, akun sisäiset häviöt, invertterin hyötysuhde, kun akkua puretaan, ja mahdollisen jäähdytysenergian tarve, jos akkua ladataan tai puretaan suurilla virroilla. Lisäksi pitää ottaa huomioon, että sähkövero maksetaan sekä akkua varten ostetusta sähköstä että akulla "tuotetusta" sähköstä. Sama pätee tietysti myös siirtomaksuihin, jotka juoksevan ensimmäisen kerran kun akku ladataan, ja toisen kerran, kun se puretaan. Reservimarkkinoilla akkulaitoksilla on varmaan voinutkin tehdä voittoa mutta näiden markkinoiden koko on hyvin rajallinen. Pörssisähköllä "keinottelemalla" ei nykyisellä akkutekniikalla pääse edes omilleen.

 

[Eerikainen]

Onko akkuvarastoilla siirtomaksuvelvoitetta? Normi aurinkopaneeleja hyödyntävä kuluttaja maksaa siirtomaksut kuluttamastaan sähköstä ja saa verkkoon tuuppaamastaan aurinkosähköstä liki pörssisähkön verran korvausta, mutta ei vähennystä siirtomaksusta. Jos akkuvarastolla on ladatessaan siirtomaksuvelvoite, niin sähkön hintaeron on purettaessa oltava siirtomaksun verran suurempi.

Käytännön tasolla tuollainen (kaupallinen) akkuvarasto pitää olla jonkin alan toimijan (tuottaja / verkkoyhtiö) hallussa, jotta välttää siirtomaksut. Esmes ison tuulipuiston viereen puskuriksi, mihin voisi muutaman tunnin ylituotannon varastoida ja sitten tuulen tyynnyttyä purkaisi. Mutta eihän se näytä kattavan edes poistoja, kuten tuossa edellä laskeskelin. Jos kannattaisi taloudellisesti niin kyllähän ne kapitalistit nuita investoisi.
Jos perustaisin MW-luokan sähkövaraston niin kyllä verkkoyhtiö sitä laskuttaisi, kun olisin sitä verkkoa päntiönään rasittamassa pörssihinnan vaihtelun mukaan. Jos sitten olisin jossain yhteisessä varmuusvarasto-poolissa, joka on sitoutunut varastoimaan sähköä suuren häiriötilanteen varalle voisi verkkoyhtiön intressissäkin olla jättää siirtomaksut perimättä. Toki tuossa ansaintalogiikkakin olisi ihan toinen, kun tulopuoli olisi jotain varmuusvarastointimaksua.
Kuluttajan näkövinkkelissä voisi yrittää hankkiutua riippumattomaksi: 30-metrisen voimalan saa nyt tehdä ilman lupaprosessia. 30 %:n tuottokertoimella 25 000 kWh:n vuosikulutus vaatisi noin 10 kW:n ropelin, abt 50 000 €. Sitten arvioimaan kuinka monen vuorokauden akun tarvitsee talven tyynelle jaksolle? 100 kWh kustantaisi sen 35 k€. Viimeisenä hätävarana pieni genu ja muutama sata litraa polttoöljyä. Kesällä siihen jäähdyttämiseen tyynenä päivänä muutama aurinkokenno. @skärdis pihalle se n. 100 kWh:n akulla varustettu liisariauto. Tosin voisi ajella vain tuulisina / aurinkoisina päivinä, kun talon tarpeisiin tulee suoraa tehoa ja jos tuuli tyyntyisi niin genu pärähtäisi tulille
Satatuhatta euroa ja voisi sanoa verkko- ja sähköyhtiölle, että haistakaa paska. Säästö: 25 000 kWh x 14 c/kWh = n. 5000 €. Yksityisenä ei tarvi miettiä poistoja ja ennestään tienatuilla korkoakaan (paitsi menetettynä sijoitustuottona). Pari vuosikymmentä tuossa menisi, jotta sen saisi takaisin.

Mitäpä sitä ei maksaisi, jotta saisi haistattaa paskan oligopoleille. Ihan kuin ulkomailta kalliimman alkoholin osto, ettei tarvitse Suomen veroja maksaa.

 

[J0h1F]

Nyt kun O3 saatiin toimimaan, niin olisikoha mahdollista kloonata sellainen, ihan 1:1.

Helpot ja loogiset ratkaisut eivät taida kuulua alan käytäntöihin

Tästä puhuin jo vuosia sitten, kun Areva oli taloudellisissa vaikeuksissa - silloin olisi varmasti saatu hankinta heltiämään hyvin ehdoin. Kun kerran tiedämme, missä kaikkialla on tehty virheet, ja operointi ja käytännön järjestelyt on saatu rullaamaan, niin uuden Arevan EPR:n hankkiminen hoituisi varmasti paljon kivuttomammin.

2024 olisi myös ollut halvempi vuosi ilman OL3 ja OL2 ongelmia ja mikäli ne saavat tänä vuonna tuotantonsa kuosiin niin sekin painaa hintaa alaspäin, odotan ennemminkin uusia "teknisiä ongelmia" jossain ydinvoimaloissa, jotta ne voidaan pitää poissa käytöstä ainakin kesällä, vähintään huollot venyvät viikkotolkulla.

Ydinvoiman tuotantokustannukset rullaavat myös silloin, kun ne ovat poissa käytöstä, koska henkilöstön pitää olla siellä, ja ydinpolttoainekin jatkaa reaktiotaan, vaikkakin hillitymmin (ja polttoaine on vain pieni osa ydinvoiman kokonaiskustannuksista), ja TVO:n osakkaat ovat Olkiluodon reaktoreiden pääasiakkaita, ja näille reaktorit tuottavat sähköä omakustannehintaan, joten tuotantoseisokit ydinvoimaloissa iskevät kipeästi ainakin TVO:n omistajiin (joista on vieläpä huomattava osa energiaintensiivisessä teollisuudessa, joka tarvitsisi vakaata hintaa) - minkä takia esittämäsi salaliittoteoria on ainakin TVO:n osalta järjetön.

Paljon halvempaa sähkön hinnalla kiristäminen on vesivoiman kautta, Fortumia siis koskien, jolla on 1,5 GW vesivoimaa Suomessa. Tässä voidaan päästä jopa tilanteeseen, että Fortumin kannattaisi juoksuttaa vettä jopa ohi ennemmin kuin turbiineihin, jos voimalan altaan/yläjuoksun maksimivedenkorkeus on jo saavutettu.

Ison ydinvoimalan pikasulku tapahtuu sekunneissa kun tietokone päättää jotakin olevan vialla.

Toisaalta todennäköisesti suurin osa ellei kaikki nytkin olleista katkoista on ihmispäätöksin tehty, sillä automaation suorittama reaktorin hätäsammutus on hyvin harvinainen toimenpide, se automatiikkahan on ollut olemassa siviilikäytön reaktoreissa jo kylmän sodan vuosina idässäkin. Siellä on todennäköisesti eri sortin varoitusilmoituksia, joiden perusteella henkilöstö tekee tarvittaessa päätökset, hätäsammutus automaatiolla on todella kalliiksi omistajille käyvä toimenpide, ja vaatii todellakin hätätilanteen.