Suomen energiapoliittiset ratkaisut
- Viestiketjun aloittaja Sigma957
- Aloitus PVM
Sikopaimen
Korpraali
Yksityinen ihminen säästää itse tuotetulla aurinkosähköllä sentään siirtomaksut.
Kai aurinkosähköa kannattaa muutenkin tuottaa tuulisähkön kaveriksi ainakin jonkin verran, sillä myös kesähelteet nostavat sähkön hintaa, vaikka ei toki niin paljoa kuin pakkaset. Tähän vaikuttaa ainakin seuraavat asiat:
- Helteellä tuulee vähemmän, jolloin ei tule tuulivoimaa
- Sataa vähemmän, joka nostaa vesivoiman hintaa
- Kaukolämpöä tarvitaan vähemmän, joka nostaa lämpövoimalla tuotetun sähkön hintaa
- Ilmalämpöpumppujen lisääntymisen myötä niitä käytetään myös jäähdytykseen, joka lisää hieman sähkökulutusta.
Esimerkiksi hellekesänä 2021 sähkön hinta oli päivisin yli 100e/Mwh, vaikka Suomeen tuotiin vielä verisähköä Venäjältä.
Lisäksi myös ydinvoimaloiden huoltoseisokit ajoitetaan valoisaan vuodenaikaan.
viimeinen mohikaani
Majuri
Maailman mittakaavassa rakennusten jäähdyttämiseen käytetään nykyään enemmän energiaa kuin niiden lämmittämiseen. Ei tietysti Suomessa mutta asia koskee meitäkin, sillä Suomesta viedään sähköä Viroon ja Ruotsiin, josta sitä viedään Tanskaan, josta sitä viedään Keski-Eurooppaan. Mitä paremmat siirtoyhteydet Keski-Eurooppaan, niin sitä enemmän Keski-Euroopan hinnat heijastuvat Suomen hintoihin. Lisäksi jäähdytystä on pidetty lämmitykseen verrattuna luksuksena mutta asenteet ovat muuttuneet eikä jäähdytyksen merkitys ole enää ihan vähäinen ja sen osuus on kasvamaan päin.
Saunajääkäri
Kersantti
Itse käytän ilmalämpöpumppua käytännössä koko kesän viilentämään paritalon puolikasta ja silti saunomiseen menee kk tasolla merkittävästi suurempi energiamäärä. Tietenkin tuo kylmennys on täysin uusi sähkökulu, mutta esim sähköautot ovat myös ja mutuna monikymmenkertainen ilmastointiin verrattuna.
Jokaisella hetkellä pysäköityjen ja piuhaan kytkettyjen sähköautojen yhteenlaskettu akkukapasiteetti olisi merkittävä ”akku” verkkoon, jolla tasaisi verkkoa aika kovasti molempaan suuntaan. Pitäisi vaan kehittää systeemi ja äly tähänkin. Varsin joustavaa jos illalla auton pysähtyessä määrittelee paljonko akussa on oltava rangea, mihin mennessä ja antaa automaatin hoitaa loput. Ja jos haluaa akun täyteen mahd nopeaa, hinta on sitten eri.
Jokaisella hetkellä pysäköityjen ja piuhaan kytkettyjen sähköautojen yhteenlaskettu akkukapasiteetti olisi merkittävä ”akku” verkkoon, jolla tasaisi verkkoa aika kovasti molempaan suuntaan. Pitäisi vaan kehittää systeemi ja äly tähänkin. Varsin joustavaa jos illalla auton pysähtyessä määrittelee paljonko akussa on oltava rangea, mihin mennessä ja antaa automaatin hoitaa loput. Ja jos haluaa akun täyteen mahd nopeaa, hinta on sitten eri.
-TripleX-
Respected Leader
Tarvitsee vain tuoda sähköauton latauskäyttösovellukseen tieto sähkönhinnasta/verkon kuormitustilanteesta tai molemmista ja ohjaus on helposti koodattavissa sekä yhdistää data sähkönmyyjän kanssa.
Lataa jos hinta alle 7 c/kWh
Älä lataa jos hinta 7-25 c/kWh
Pura verkkoon 15 % akun kapasiteetista mikäli hinta on > 25 c/kWh
Pura 45 % jos hinta on > 50 c/kWh
Noin niinkuin esimerkkeinä, jokainen määrittää omien tarpeidensa mukaan jolloin joustosta tulee mukautuva.
Ja niinä päivinä kun autoilija tietää, että on lähdössä pitemmälle ajomatkalle niin vain kieltää purkamisen.
Tämäkin liittyy Suomen energiapolitiikkaan, koska nykyisellään menee Viroon sähköä käytännössä niin paljon kuin siirtokapasiteettia on, mutta tulevaisuudessa Virossakin tulee olemaan tuulivoimatuotantoa niin, että suurimman osan vuotta siirron tarve Suomesta Viroon loppuu tai laskee selkeästi, joissakin tilanteissa sieltä voi tulla tuontiakin.
One huge wind farm to cover half of Estonia’s electricity consumption
Enefit Green and AFRY signed a contract to deliver the Front-End Engineering Design (FEED) services for the 1,000 megawatts (MW) Liivi Bay offshore wind farm in Estonia.
ceenergynews.com
Useimmiten julkisuudessa, kuten tässäkin, sähkön keskihinta esitetään aritmeettisena keskiarvona joka ei ole kulutetun sähkön keskihinta valittuna vuonna. Jos ajatellaan kaksi peräkkäistä tuntia kellosta, ensimmäisen tunnin ajan pörssisähkön hinta on 0 c/kWh ja toisen tunnin ajan 10 c/kWh saadaan keskiarvoksi 5 c/kWh jota julkisesti usein esitetään sähkön keskihintana. Tilanne muuttuu käyttäjän (maksajan) kannalta oleellisesti jos hän joutuu käyttämään sähköä ensimmäisen tunnin aikana vaikkapa 1 kWh verran ja toisen tunnin aikana vaikkapa 10kWh verran.Hyvää pohdintaa, mutta sisältää paradigman jonka vuoksi tuo ei tule tapahtumaan.
Kuka päättää energiantuotantoinvestoinnin tekemisestä? Se joka pitelee rahamassin nyörejä eli investoija ja investoija etsii rahalleen tuottoa. Niitä ei tehdä ajatuksena, että turvataan se tai turvataan tämä poislukien kuntien, valtion tai jonkun muun instituution tekemät investoinnit, joille myös haetaan tuottoa, mutta prioriteetteja voi olla muitakin.
Tuulivoiman tuotantokustannukset ovat nykyisellään Suomessa 30-40 €/MWh välillä, paikasta riippuen ja menossa edelleen alaspäin, koska teknologia, pystytystöiden osaaminen, logistiikka ja voimaloiden yksikkökoko on kehittynyt tai kasvanut jatkuvasti edelliset 15 vuotta ja jatkaa samalla tiellä. Sama koskee aurinkosähköä, joka on vielä tuotantokustannusten suhteen tuulivoimaa kalliimpi Pohjolassa, mutta ei kauan sillä teknologia kehittyy kaikkein nopeimmin juuri siinä.
Kun tuulivoiman investoija saa tuottona erotuksen 46 - 30 = 16 €/MWh ja lähes kaikkiin muihin energiainvestointeihin pitää löytyä tukimekanismeja (poislukien aurinko) niin siihen investoidaan entistä enemmän. Etenkin mainitsemassasi tilanteessa, jossa sähkön keskihinta olisi 9-11 s/kWh eli 90-110 €/MWh, jokainen mylly tuottaisi rahan investoida seuraava nopeammin kuin kukaan rakentaa mitään muuta. Tai vaihtoehtoisesti kuten nyt tapahtuu niin tuuli- ja aurinkovoimaan investoivat yritykset investoivat tuotollaan akkuteknologiaan eli sähkövarastoihin, jotta voivat myydä tuulivoiman osalta yöllä tuottamansa sähkön päivällä ja lisätä voittoansa siltä osin 30 --> 100 MWh hintaerotuksen avulla. Vastaavasti aurinkosähköön investoivat voivat lisätä voittoansa investoimalla akkuvarastoon ja myymällä osan päivällä tuottamastaan sähköstä illalla tai yöllä, milloin vain ennuste näyttää parhainta tuottoa.
Tämä joustavuus tuo markkinoille tasaisempaa hintaa kuin perusvoiman lisäys ja tapahtuu ilman tukiaisia.
Toki poliitikot rakastavat valtion verorahojen jakamista ja näyttää, että yksi tai kaksi ydinvoimalaa tarvitaan joten niihin rahat löytyy, mutta ne ovat todennäköisesti seuraavalla vuosikymmenellä kalleimmat Suomessa käynnissä olevat energiantuotantolaitokset yksikköenergian kannalta ajateltuna tai lähelle sitä. Kehitystä pitäisi siis tapahtua ydinvoiman suhteen siten, että sen tuotanto halpenisi ja se on luonnollisesti ydinvoimateollisuuden asia saada aikaan, ei niin että on hyväksyttävä korkeampi sähkönhinta, jotta voidaan rakentaa ydinvoimaa, melkoista hölmöläisten hommaa.
Ei meidän pidä tuijottaa Pohjois-Ruotsin sähkön hintaa minään peikkona, koska voimme ensivuodesta alkaen ostaa sitä n 2000 MW teholla Suomeen mikäli meidän puolen sähkönhinta on korkeampi, Aurora-linja valmistuu tänä vuonna tuplaten sähkönsiirtokapasiteetin pohjoisessa. Tarkoittaa, että hinta-alueiden erot pienenevät koska siirtokapasiteetti nousee ja sähkö menee sinnepäin missä maksetaan enemmän.
Aurora Linen toisen vaiheen rakentaminen alkaa Suomessa
www.fingrid.fi
Tässä on keskiarvohinnat vuosittain, löytyy netistä:
2024 46.0 €/MWh
2023 56.5 €/MWh
2022 187.4 €/MWh
2021 89.5 €/MWh
2020 34.7 €/MWh
2019 54.6 €/MWh
2018 46.8 €/MWh
Tarvitaan siis sota nostamaan sähkön hinta yli 90 €/MWh ja senkin jälkeen tehdyillä toimenpiteillä hinta on palautunut normaaliksi sinne 45-50 €/MWh tienoille. Tällä hetkellä tiedossa olevat energiatuotantoinvestoinnit ovat sellaisia, joiden tuotantokustannukset alittavat kahden edellisvuoden keskiarvohinnan, siirtokapasiteetti kasvaa pohjoisessa ja tuo Suomeen halpaa sähköä Ruotsista ja Norjasta ja mahdollistaa myös oman viennin silloin kun sitä on enemmän kuin kuluu. Ei näyttäisi siltä, että on mekanismia sähkön hinnan nousulle ilman uutta kulutusta ja sitähän on tulossa, mutta käyttäjille (datakeskukset, vedyntuotanto, alumiini teollisuus, kunnallinen lämmöntuotanto sähköllä) kelpaa vain päästötön sähkö ja valinta kohdistuu sitten yleensä niistä halvimpaan eli tuulivoimaan, joskin kääntynee ainakin Etelä- ja Itä-Suomessa aurinkovoimaan. Kunnalliset vedenkeittimet voivat tehdä päivällä lämpimän veden iltaa ja yötä varten hyödyntäen maksimaalisesti aurinkovoiman.
2024 olisi myös ollut halvempi vuosi ilman OL3 ja OL2 ongelmia ja mikäli ne saavat tänä vuonna tuotantonsa kuosiin niin sekin painaa hintaa alaspäin, odotan ennemminkin uusia "teknisiä ongelmia" jossain ydinvoimaloissa, jotta ne voidaan pitää poissa käytöstä ainakin kesällä, vähintään huollot venyvät viikkotolkulla.
Vuonna 2023 halvin tunti oli keskimäärin 04-05 joka maksoi 40 €/MWh ja kallein 09-10 joka maksoi 100 €/MWh, tuon erotuksen vuoksi aurinkovoima on kannattavaa ja tuulivoimayhtiöt voivat investoida myös akkuteknologiaan, mitä esimerkiksi ydinvoimateollisuus taas ei pysty tekemään, eikä siten auttaa kohdistamaan tuotantoa korkeimman kulutuksen hetkelle. Sillä on hyvät puolensa, mutta myös heikkouksia.
Sähkönhinta nousee sitten kun kulutus ylittää tuotannon ja siirtokapasiteetti rajojen yli on täysin käytössä, tai sitten keinotekoisesti poliittisilla päätöksillä.
Baltian investoidessa omaan energiantuotantoonsa meidän tarve siirtää sähköä sinne vähenee hiljalleen ja enemmän jää omaan käyttöön, joka sekin laskee hintaa.
Eli kulutuspainotettu vuoden keskihinta on jotain ihan muuta kuin aritmeettinen keskihinta.
Itselläni on ollut käytössä pörssisähkö koko vuoden 2024 ajan ja maksamani keskihinta on ollut jotain 6,5 c/kWh ja sähkönkäyttöni on vahvasti pörssisähköohjattua, ja ajan sähköautolla. Olen siis itse pystynyt painottamaan vahvasti ns. edullisia tunteja yöajalla ja silti keskihintani on korkeampi kuin aritmeettinen keskihinta. Hankalaa on kuluttajan päästä edes lähelle aritmeettista keskiarvoa, luulenpa että perinteisellä sähkölämmittäjällä keskihinta on jossain 8 c/kWh paikkeilla.
PEMM
Eversti
Tässä tuli eteen ongelma eräällä läheisellä. Jotta autoa voi ladata kolmivaiheella, vaati se 3kw tuottoa (tjsp.), jota ei paneeleista usein irronnut. Eli ohjelman pitäisi osata myös vaihtaa yhdelle vaiheelle.
Puhuit aiemmin akkuinvestoinneista, paljonko sitä on tulossa suhteessa rakennettavaan tuulivoimaan? Olisi mielenkiintoista nähdä. Projektit on tähän mennessä olleet suht pieniä, lähinnä symbolisia eleitä.
PEMM
Eversti
Joka taas on vain vähän alle esim. minun kiinteän sopimuksen hintaa. Eikä tarvitse jatkuvasti kytätä talvella piikkejä.
skärdis
Greatest Leader
Tuulivoiman syöttötariffiin pääsy sulkeutui 1.11.2017 ja sitä maksetaan sopimuksen teosta 12 vuoden ajan.
Vähiin käy tuulivoiman tukeminen, kun viimeisilläkin mukaan ehtineillä voimaloilla on enää 4 vuotta aikaa nostaa tukea. Ensimmäiset voimalat putosivat syöttötariffista pois jo 2023.
Mitään muita tukia tuulivoima ei saa. Tilanne on kääntynyt sellaiseksi, että liki kaikki muut tuotantomuodot tarvitsevat tukiaisia.
Kalliiksi syöttötariffi on veronmaksajille tullut, se on selvä. Ainoastaan vuonna 2022 ei tukea maksettu, koska sähkön hinta on riittävän korkealla.
Viimeksi muokattu:
skärdis
Greatest Leader
Luulisi näin maanpuolustuspalstalla ymmärrettävän syyn. Ei ole kuntien halusta vaan puolustusvoimista kyse.
Ilmavoimien tutkat estävät tuulivoiman rakentamisen miltei puolessa Suomessa.
Se on sitten poliittinen ratkaisu miten hyvää jaetaan vai jätetäänkö jakamatta. Turha kuitenkaan syyttää nelostien itäpuolella sijaitsevia kuntia siitä, etteivät suostu ottamaan tuulivoimaa alueilleen.
Viimeksi muokattu:
YliKoo
Greatest Leader
Vahva oletukseni on, että tuulivoima ei maksa täysimääräisesti aiheuttamaansa tuotannon ja markkinan vääristymää.
Väitän tätä sitkeästi siksi, että jos toisin on, joku sen esille tuo. Tässä keskustelussa kerrottu on vain vahvistanut mielikuvaani.
Datakeskusten ja teollisuuden pitäisi pyöriä talven pakkasillakin, mutta silloin tuulivoiman tuottajat ottavat lokoisasti, ja jättävät ikävät asiat muiden huoleksi.
viimeinen mohikaani
Majuri
Suorien tuulivoimatukien lisäksi uusiutuvan sähkön tuotantoa kilpailutettiin syksyllä 2018. "Teknologianeutraalin" tarjouskilpailun kaikki osallistujat olivat tuulivoimayhtiöitä. Tarjouskilpailun perusteella tukia myönnettiin seuraaville hankkeille:
- Kestilän Kokkonevan Tuulivoima Oy:n Kestilän Kokkonevan Tuulivoima (Kestilä)
- CPC Finland Oy:n Lakiakangas 3 (Isojoki ja Kristiinankaupunki)
- Puhuri Oy:n Parhalahti (Pyhäjoki)
- Puhuri Oy:n Hankilanneva (Haapavesi)
- Kalax Vindkraft Ab/Oy:n Kalax (Närpiö)
- Tuuliwatti Oy:n Tuuliwatti Simo Leipiö III (Simo)
- Tuulipuisto Oy Hirvinevan Hirvineva-Liminka (Liminka)
(lähteet: Energiavirasto ja työ- ja elinkeinoministeriö)
Solidsnake
Respected Leader
Oikein kätevää, että kuluttaja maksaa veroja jotta pääsee maksamaan sähköstään mitä summaa milloinkin
-TripleX-
Respected Leader
Varmasti vaihtelee kohteittain. Mitä suurempi mallinnettu tuotannon vaihtelu ja mitä kalliimpi verkkoonliittymismaksu täydellä teholla niin sitä edullisemmaksi akkuvarastoinvestointi tulee.
Oheisista linkeistä voi lukea, että hintaa laskeva vaikutus saadaan jo hyvin pienillä MWh määrillä kun ne kohdistuvat oikeaan aikaan.
Suomeen nousee isoja akkuvarastoja, jotka eivät vaikuta mitenkään sähkön hintaan – kysyimme miksi
Suomeen on rakennettu niin paljon suuria akkuvarastoja, että niitä voidaan jo käyttää alentamaan pörssisähkön huippuhintoja.
yle.fi
Akkuvarastoja pulpahtelee nyt Suomeen kuin sieniä sateella – selvitimme, mistä on kyse
Muun muassa Lappeenrannassa on pian jo kolme sähköakkuvarastoa.
yle.fi
Tässä on yksi esimerkki, jossa hybridienergialaitoksen (aurinko- ja tuuli) maksimituotantokapasiteetista 10 % voidaan varastoida akustoon ja purkaa tarpeen vaatiessa. Akkuteknologian hinnan laskiessa tuosta tasosta mentäneen ylemmäs.
Hybridipuisto valjastaa tuulen ja auringon voimat energiaksi
Suomen suurin hybridipuisto valmistuu kovaa vauhtia Alajärvelle. Joulukuussa 2023 saatiin valmiiksi tuulivoimapuisto, jonka rinnalle tulee kosolti aur...
www.epressi.com
Luin tästä eräästä paperilehdestä, mutta asia löytyy myös Fingridin sivuilta.
Vähentääkseen siirron tarvetta maan sisällä Fingrid haluaa muuttaa verkkoonliittymismaksuja niin, että ne olisivat kuluttajille korkeammat (datakeskukset, lämmöntuotanto sähköllä, latauskentät) siellä missä ei ole tuotantoa ja tuottajille puolestaan halvemmat, tässä saadaan ohjausmekanismi joillekin kuluttajille, joilla ei ole sijainnin suhteen merkitystä ja puolestaan Etelä-Suomessa energiantuotantohankkeita hieman edullisemmaksi kokonaisuutena. Lisäksi luodaan erillinen joustavampi maksujärjestelmä niille, jotka voivat joustavasti kuormittaa verkkoa eli lämmöntuotanto sähköllä, vedyn tuotanto ja akkuvarastot esimerkiksi.
Samalla tietenkin kantaverkkoinvestoinnit jatkuvat, mutta tällä saadaan joustavien käyttäjien investointeja liikkeelle aikaisemmin sekä kannattavammin.
Neljä vuotta sitten Fingridillä oli jonossa 50 GW verkkoonliittymispyyntöjä ja investointiohjelma miljardi euroa, nyt se on 500 GW ja neljä miljardia euroa.
Työpaja kantaverkkomaksu-uudistuksista jakeluverkkoyhtiöille
www.fingrid.fi
Tottahan tuo on, että nykymallinen ”markkinaehtoinen” kapasiteetti ei Suomen ilmasto- ja geopoliittisessa tilanteessa riitä. Mä väitän kuitenkin, että ydinvoima ei oikeasti ole enää kustannuskilpailukykyinen vaihtoehto, jos lyödään pöytään teknologianeutraali tuki seuraavilla ehdoilla: vakaata tuotantoa x MW, käytettävyysaste kapasiteetilla x 90% vuodesta, seisokkiaika kesäaikaan. Tuettava tuotanto noudattaa normaaleja päästökaupan ehtoja.
Tukea saa ruatsin mallin mukaan jos sähkön hinta alittaa esim. 5 cnt, yli 10 cnt hinnoista yli jäävä osuus palautetaan valtiolle. Velvoite tuottaa sähköä x kapasiteetilla koskee tunteja, jolloin sähkön hinta ylittää 8 cnt/kwh, ja jos tähän ei pysty niin sakkoa tulee silmittömästi.
Otetaan yhtiö, joka rakentaa tuulivoimaa ja aurinkovoimaa esim 2*x varten, rakentaa akkuja 12h täyttä xtuotantoa vastaavan määrän, ostaa markkinoilta kovalla rahalla 0,5 x kulutusjoustomahdollisuutta ja rakentaa kaasuturbiineita 0,5 x kapasiteetin verran.
Tälläinen firma pystyy tähän settiin huomattavasti pienemmällä tuella kuin ydinvoiman rakentaja. Lisäksi paketti tulee valmiiksi huomattavasti ydinvoimalaa nopeammin. Edellä lueteltujen tekniikoiden hinnat tulee myös romahduksenomaisesti alas, ydinvoiman yksikköhinta on vaan kasvanut viimeiset 50 vturvallisuusvaatimusten tiukentuessa, ja ydinasevalmistajien piilotuen poistuttua alalta.
Tukea saa ruatsin mallin mukaan jos sähkön hinta alittaa esim. 5 cnt, yli 10 cnt hinnoista yli jäävä osuus palautetaan valtiolle. Velvoite tuottaa sähköä x kapasiteetilla koskee tunteja, jolloin sähkön hinta ylittää 8 cnt/kwh, ja jos tähän ei pysty niin sakkoa tulee silmittömästi.
Otetaan yhtiö, joka rakentaa tuulivoimaa ja aurinkovoimaa esim 2*x varten, rakentaa akkuja 12h täyttä xtuotantoa vastaavan määrän, ostaa markkinoilta kovalla rahalla 0,5 x kulutusjoustomahdollisuutta ja rakentaa kaasuturbiineita 0,5 x kapasiteetin verran.
Tälläinen firma pystyy tähän settiin huomattavasti pienemmällä tuella kuin ydinvoiman rakentaja. Lisäksi paketti tulee valmiiksi huomattavasti ydinvoimalaa nopeammin. Edellä lueteltujen tekniikoiden hinnat tulee myös romahduksenomaisesti alas, ydinvoiman yksikköhinta on vaan kasvanut viimeiset 50 vturvallisuusvaatimusten tiukentuessa, ja ydinasevalmistajien piilotuen poistuttua alalta.
Sinänsähän tämä malli tulee toteen joka tapauksessa yksikköhintojen laskiessa seuraavan 10 v aikana lukuun ottamatta noita kaasuturbiineja, koska ne tunnit vaan on niin harvassa kun sähkö meinaa Suomesta loppua (luokkaa viikko/ 5v). Oikeastaan olisi sama perustaa Valtion Säätövoima joka noi kaasuturbiinit rakentais, vois päästä veronmaksajat halvemmalla.
-TripleX-
Respected Leader
@lälläri On oikeassa, koska Eurooppaan rakennettava ydinvoima tulee tällä hetkellä sellaisiin maihin, jotka ovat päättäneet sulkea tai sulkeneet hiilivoimaa, jonka taas tiedetään kallistuvan merkittävästi tulevaisuudessa. Perusvoimaan on jäänyt tai jäämässä ammottava vaje jota paikataan. Vaihtoehtoisesti se tarvitsee jotain valtion tukea.
Ranskaan rakentuva ydinvoima menee vientiin, lähinnä Saksaan, jossa se korvaa hiilivoimaa ja sähkön hinta liikkuu 200-350 €/MWh hinnoissa.
Eli ihan toimiva vaihtoehto kun halutaan laskea sähkön hintaa 30 c/kWh tasolta alemmas, mutta mikäli se on jo 5 c tienoilla niin sen sovittaminen palettiin ei olekaan aivan helppo homma.
Ranskaan rakentuva ydinvoima menee vientiin, lähinnä Saksaan, jossa se korvaa hiilivoimaa ja sähkön hinta liikkuu 200-350 €/MWh hinnoissa.
Eli ihan toimiva vaihtoehto kun halutaan laskea sähkön hintaa 30 c/kWh tasolta alemmas, mutta mikäli se on jo 5 c tienoilla niin sen sovittaminen palettiin ei olekaan aivan helppo homma.
Isoin kanto kaskessahan tässä on että energiamaailma on muuttunut niin nopeasti, että ihmismieli ei pysy mukana. Sen takia mä uskon, että menneen maailman päättäjät ton ydinvoimalan vielä läpi ajaa. Parempi toivoa nyt vaan, että hoitavat homman nyt sitten kunnolla eivätkä ryssi taas kuin ryssät konsanaan.
Tässä ajassa taitaa vain oikeat realistiset vaihtoehdot vuoden ympäri vakaasta energiantuotantomuodosta olla vähissä. Kaikenlaisista akkuratkaisuista ja muista teknologisista kehityksistä kyllä puhutaan kovasti mutta mitään konkreettista ei ole vielä tällä hetkellä olemassa, onko seuraavan 10 vuoden aikana, kuka tietää.
Tässä ei voi jäädä tuleen makaamaan ja odottamaan että nämä vaihtoehtoiset energiamuodot (tai energian säilytystavat) kehittyvät tarpeeksi. Mitä sitten jos eivät kehitykään käyttökelpoisiksi riittävän nopeasti?
Tässä ei voi jäädä tuleen makaamaan ja odottamaan että nämä vaihtoehtoiset energiamuodot (tai energian säilytystavat) kehittyvät tarpeeksi. Mitä sitten jos eivät kehitykään käyttökelpoisiksi riittävän nopeasti?
-TripleX-
Respected Leader
Sen ydinvoiman kanssa meillä onkin track record saada nopeasti valmiiksi.
Hakemuksesta 2-4 vuotta rakennuslupaan sekä aloitukseen ja siihen päälle 14 vuoden rakennusaika niin kyllä helpottaa 2030-luvun sähköpulassa se ratkaisu.