Suomen energiapoliittiset ratkaisut

[-TripleX-]

Selkeästi Suomessa ja Ruotsissa olisi tilaa ydinvoimalle. Mietitään skenaario, että molemmissa maissa annettiin rakennuslupa 1.1. tänä vuonna 1600 MW voimalaitokselle ja rakennusaika on 7 vuotta. Tällöin 7 vuoden päästä tulisi käyttöön 3200 MW uutta kapasiteettia, pohjoismaisella 90 % käyntiasteella siitä olisi käytössä keskimäärin 2880 MW.

Sitä kannattaa verrata siihen, että viime vuonna Ruotsiin rakennettiin 1000 MW , Norjaan 150 MW ja Suomeen 60 MW aurinkosähkön tuotantoa, Ruotsin luvussa on kotitalouksiin rakennettu mukana 400 MW osuudella, muu on aurinkopuistoja.

Mikäli kasvuvauhti pysyy vaikkapa 25 % tienoilla niin se tarkoittaisi sen saman 7 vuoden aikana seuraavaa:

1. vuosi 1515 MW
2. vuosi 1890 MW
3. vuosi 2360 MW
4. vuosi 2950 MW
5. vuosi 3690 MW
6. vuosi 4615 MW
7. vuosi 5770 MW

Ja tuo on jotakuinkin 3 pohjoisen maan nykyisellä kasvuvauhdilla hajasijoitettua energiantuotantoa sinne missä kulutuskin suurimmilta osin sijaitsee. Yhteensä noin 22.8 GW tuotantokapasiteettia, joka esimerkiksi 25 % tehokertoimella tuo 5700 MW keskimääräisen tuoton ja paljon aikaisemmin kuin ydinvoimalat. Tuotanto tietenkin päiväsaikaan, mutta niin on kulutuskin päivisin korkeampi kuin öisin. Teknologia kehittyy harppauksin tuoden kustannuksia alemmas sekä tehokertoimia ylemmäs. Suomen ja Norjan luvuista puuttuu vielä kotitalouksien paneelit, joten laskenta ei ole noin yksinkertainen ja suoraviivainen, osoittaa vain miten markkina muuttuu pelkästään sinä aikana kun isoa voimalaa rakennetaan.

Tilaus olisi ydinvoimalle, mutta mistä investointien rahoitus ja mikäli aikataulut venyvät niin markkina täyttyy muilla ratkaisuilla.

 

[cardic]

Eipä taida tänäänkään olla tullut aurinkopaneelien tuottamaa sähköä edes 10%:a nimelliskapasiteetista. Toimii kesällä mutta ei juurikaan keskitalvella.

Yksi asia mikä keskustelusta on unohtunut kokonaan on inertian tarve verkossa. No, se vaatinee kokonaan uuden lirpakkeen.

 

[YliKoo]

Eipä taida tänäänkään olla tullut aurinkopaneelien tuottamaa sähköä edes 10%:a nimelliskapasiteetista. Toimii kesällä mutta ei juurikaan keskitalvella.

Yksi asia mikä keskustelusta on unohtunut kokonaan on inertian tarve verkossa. No, se vaatinee kokonaan uuden lirpakkeen.

Täällä keskusteli keskittynyt vuorokausitarpeen tasaamiseen ja siihen, kuinka edullista tuulisähkö on sen tuottajalle.

No on kai, kun kalliit ja hankalat ratkaisut jätetään kokonaan laskuista pois.

Konesalit toimimaan tuulienergialla, hieno juttu. Sulkia hattuun ja joillekin rahaa tilille. Kun on talvi ja pakkasta, otetaan sähkö pistorasiasta.

Akkuvarastointi mahdollistaisi luoda synteettistä tai elektronista inertiaa käyttöön, ja sillä voisi avittaa hetkellistä taajuuden putoamista.

Mutta se maksaa, ja sehän ei ole tuulivoiman luonteen mukaista. Siinähän kärsisi koko tuotantomuodon idea.

 

[Saunajääkäri]

Koska sähköntuotanto on uusiutuvien kasvusta johtuen mullistunut, pitäisi siihen liittyvien tulonsiirtojenkin muuttua. Pelkkä vapaaehtoinen sähköpörssi ei riitä vaan joka kotitalous pitäisi laittaa siihen. Yrityskulutukseen en osaa ottaa kantaa kun aivan eri kaliiberin asia. Ei ole mitään perustetta että talo 1 seuraa hintaa ja säätää kulutustaan sen mukaisesti ja täten osallistuu verkon vakauden ylläpitoon. Samalla toinen käyttää sähköä miten ja milloin haluaa kiinteällä hinnalla. Tankataanhan me autotkin ”pörssibensalla”
Uusi tehomaksu tuntuu varsin epäintuitiiviseltä ratkaisulta tähän.

Mistä me saataisiin lisää negatiivista säätövoimaa? Kasvihuoneet ilmeisesti osallistuu aktiivisesti säätämällä valaistusta. Olisiko nämä kaukolämmön sähkökattilat osa ratkaisua? Tulevissa projekteissa tuplataan teho ja tilavuus (vähintään tilavuus) jolloin saadaan kykyä varastoida enemmän energiaa ja samalla kykyä ”olla käyttämättä” kun verkon tila sitä pyytää

 

[Jopuni]

Akkuvarastointi mahdollistaisi luoda synteettistä tai elektronista inertiaa käyttöön, ja sillä voisi avittaa hetkellistä taajuuden putoamista.

Tuo auttas siihen asti kunnes saadaan muuta tuotantoa ylös.

 

[YliKoo]

Tuo auttas siihen asti kunnes saadaan muuta tuotantoa ylös.

Mielestäni kyse myös siitä, että tuota muuta tuotantoa ylipäätään on.

 

[Fortis]

Koska sähköntuotanto on uusiutuvien kasvusta johtuen mullistunut, pitäisi siihen liittyvien tulonsiirtojenkin muuttua. Pelkkä vapaaehtoinen sähköpörssi ei riitä vaan joka kotitalous pitäisi laittaa siihen. Yrityskulutukseen en osaa ottaa kantaa kun aivan eri kaliiberin asia. Ei ole mitään perustetta että talo 1 seuraa hintaa ja säätää kulutustaan sen mukaisesti ja täten osallistuu verkon vakauden ylläpitoon. Samalla toinen käyttää sähköä miten ja milloin haluaa kiinteällä hinnalla.

Mulla on kiinteähintainen yösähkö ja käytän sähköä yöpainotteisesti, kulutushuippuna aina sähköauton lataus. Tässä ei ole kulutuksen kannalta mitään optimoitavaa kun maalämpöpumppu toimiessaan jatkuvasti pääsee parhaaseen hyötysuhteeseen.

 

[Saunajääkäri]

kulutushuippuna aina sähköauton lataus. Tässä ei ole kulutuksen kannalta mitään optimoitavaa

Auto on ”kotona” x tuntia ja sinä aikana täytyy saada rangea Y määrä. Sanoisin että tapauksessasi on harvinaisen paljon automaattisesti optimoitavaa kulutusta. Maalämpöön puskurivarajaa niin siinäkin on optimointioptio, hyötysuhteen kustannuksella.
Ja jos kwh siirtomaksuista siirryttäisiin johonkin muuhun ”perusmaksuun” tai poistettaisiin ne negatiivisilla hinnoilla, lämpöpumput kannattaisi sulkea ja siirtyä sähkölle, kun energian hinta painuu nollaan. Pidentää kaivon käyttöikää.

 

[PEMM]

Samalla toinen käyttää sähköä miten ja milloin haluaa kiinteällä hinnalla.

Se tasoittuu sillä, että maksamme keskimäärin korkeampaa hintaa.

Miten ja milloin haluaa tarkoittaa: kun on pakkasta, eikä halua kärvistellä.

Alkaa vaikuttaa vähän kalliilta tämä tuulivoimapohjainen järjestelmä, jos joka mökkiin joudutaan tekemään esim. uudenlainen lämmitysjärjestelmä lämpöakkuineen tjsp.

Ennen käytettiin sähköä tarvittaessa ja tulevaisuudessa käytetään jos tuulitilanne sallii tai on varaa. Ei vaikuta kehitykseltä.

 

[Vaako]

...
Alkaa vaikuttaa vähän kalliilta tämä tuulivoimapohjainen järjestelmä, jos joka mökkiin joudutaan tekemään esim. uudenlainen lämmitysjärjestelmä lämpöakkuineen.
...

Ennen vanhaan sitä kutsuttiin varaavaksi takaksi.

 

[PEMM]

Ennen vanhaan sitä kutsuttiin varaavaksi takaksi.

Puulämmitys tietysti erikseen. Itse lämmitän pääasiassa isolla leivinuunilla.

 

[-TripleX-]

Eihän nyt kukaan ole kieltänyt investointeja muihin energiamuotoihin, nehän ovat tervetulleita kun Suomi ei ole edes omavarainen eikä ole naapurimaatkaan kaiken aikaa ja kulutuskäyrä on nousussa kaikkialla.

Kyse on vaan siitä, että niitä haluja investointeihin ei tunnu olevan. Vakaat vanhat energiayhtiöt ovat varsin tyytyväisiä siihen, että sähkö on niukkuushyödyke ja vain tuulivoima sekä aurinkovoima kasvavat vauhdilla uusien energiantuotantoyritysten toimesta ja täällä on pokkaa sanoa, että ne nostavat hintaa. Aika paksua, kulutuksen kasvaessa hinta pysyy alhaisena vain jos tuotanto nousee. Missä on Fortumin, UPM:n, TVO:n, Vattenfallin tai Helenin sähköntuotantoinvestoinnit?

Kenen etu on sähkön hinnan nousu?

Se on sen etu, jolla on jo paljon vanhaa tuotantoa johon ei tarvitse investoida latiakaan lisää, kerätä vain voitot pois.

 

[PEMM]

Eihän nyt kukaan ole kieltänyt investointeja muihin energiamuotoihin, nehän ovat tervetulleita kun Suomi ei ole edes omavarainen eikä ole naapurimaatkaan kaiken aikaa ja kulutuskäyrä on nousussa kaikkialla.

Kyse on vaan siitä, että niitä haluja investointeihin ei tunnu olevan. Vakaat vanhat energiayhtiöt ovat varsin tyytyväisiä siihen, että sähkö on niukkuushyödyke ja vain tuulivoima sekä aurinkovoima kasvavat vauhdilla uusien energiantuotantoyritysten toimesta ja täällä on pokkaa sanoa, että ne nostavat hintaa. Aika paksua, kulutuksen kasvaessa hinta pysyy alhaisena vain jos tuotanto nousee. Missä on Fortumin, UPM:n, TVO:n, Vattenfallin tai Helenin sähköntuotantoinvestoinnit?

Vai olisiko kysymys kuitenkin siitä, että niitä vakaita vanhoja energiamuotoja (vesi, kaasu, öljy, turve, hiili, ydinvoima) ei ole enää juuri rakennettavissa pl. ydinvoima? Biomassaakaan ei voi enempää polttaa, laskee jo nyt hiilinieluja. Samalla noista muista halutaan eroon (jotkut jopa vesivoimasta). Jos noita muita rakentelet, on hinta keinotekoisen korkea mm. päästökaupan takia, valtio haluaa niistä eroon.

Ja kuten tiedetään, ydinvoimarakentaminen on Suomessa ollut hyvin vaikeaa ja vaatii poliittisen päätöksen.

 

[YliKoo]

Kyse on vaan siitä, että niitä haluja investointeihin ei tunnu olevan.

Investointi esimerkiksi ydinvoimaan vaatisi, että kulutusta - siis kannattavaa sellaista - olisi jatkuvasti. Tuuli- ja aurinkovoima pitävät huolta, että sähkön hinta painuu lähelle nollaa silloin kun tuulee tai paistaa. Eli tuotantomuoto, joka tuottaa jatkuvasti tasaisella hinnalla tiettyä tehoa, on pelattu ulos.

vain tuulivoima sekä aurinkovoima kasvavat vauhdilla uusien energiantuotantoyritysten toimesta ja täällä on pokkaa sanoa, että ne nostavat hintaa.

Tietenkin investointi kannattaa tehdä sellaiseen tuotantoon, joka pystyy pelkästään tuottamaan. Murheet siitä, että tulee tyyniä pakkasjaksoja, jolloin eniten tuotantoa tarvittaisiin, voi jättää kokonaan pois mielestä. Muiden ongelma.

Olen aikaisemminkin pohtinut vesivoiman lisäämistä. En tiedä, kuinka paljon tehoreserviä vesivoimaloissa on, siis hetkellisesti otettavissa ulos. Koska meillä ei varsinaisia pumppuvoimaloita oikein pystytä tekemään, olisiko yksi ratkaisu pumppuaseman perustaminen vesivoimalan yhteyteen. Eli tuulivoiman tuottajat pumppaisivat "ylimääräisellä" sähköllä vettä padon yläpuolelle, ja sitten kun tehoja tarvitaan, nostetaan vesivoiman tuottoa. Näin rajallista vesivarastoa voitaisiin hyödyntää tehokkaammin.

Luonnollinen kierto ei tue tätä kovin hyvin, syksyllä kun tuulee, yleensä sataa riittävästi pintojen nostamiseen. Toisaalta talvipakkasilla uskaltaisi ajaa täysillä ja "ylitehoilla" kun tiedettäisiin - tai ainakin oletettaisiin - että keväällä on tuulista ja vesistöjen pintoja saataisiin takaisin ylös. Aurinkovoima tukisi tätä ehkä paremmin, hellekesänä ei tarvitsisi Saimaata lorottaa ihan tyhjäksi.

Lisäturpiinien integrointi valmiisiin voimaloihin saattaa olla hankalaa, jos niissä ei ole merkittävää tehoreserviä. Luulisin että ei ole.

 

[-TripleX-]

Vai olisiko kysymys kuitenkin siitä, että niitä vakaita vanhoja energiamuotoja (vesi, kaasu, öljy, turve, hiili, ydinvoima) ei ole enää juuri rakennettavissa pl. ydinvoima? Biomassaakaan ei voi enempää polttaa, laskee jo nyt hiilinieluja. Samalla noista muista halutaan eroon (jotkut jopa vesivoimasta). Jos noita muita rakentelet, on hinta keinotekoisen korkea mm. päästökaupan takia, valtio haluaa niistä eroon.

Ja kuten tiedetään, ydinvoimarakentaminen on Suomessa ollut hyvin vaikeaa ja vaatii poliittisen päätöksen.

Tilanne vaan on sellainen, että Kiinakin, jossa regulaatiota ei ole eikä minkään sortin päästökauppaa, investoi eniten juuri tuuleen ja aurinkoon.

Siellä jos missä ei yhteiskunta kestä energian hinnan nousua, joten miten se selittää sen että ne investoivat "hintoja nostavaan" aurinkoon ja tuuleen?

Ilmeisesti ne on ihan pösilöitä eivätkä osaa laskea kannattavuuksia?

Eikö loogisinta olisi vain painaa 100 % hiili- ja ydinvoimaloita, mutta niin ei tapahdu.

China | Energy Trends | Ember

Explore the latest data on China’s energy transition. How clean is China's electricity? How much renewable electricity does China generate?

ember-energy.org

 

[-TripleX-]

Tietenkin investointi kannattaa tehdä sellaiseen tuotantoon, joka pystyy pelkästään tuottamaan. Murheet siitä, että tulee tyyniä pakkasjaksoja, jolloin eniten tuotantoa tarvittaisiin, voi jättää kokonaan pois mielestä. Muiden ongelma.

Samaahan on polttavat voimalaitokset kesällä. Niitä ei tarvita, ne ovat kiinni kesällä mutta sähkölle on silti ollut niin paljon menekkiä, että sitä on kymmeniä vuosia tuotu ulkomailta. Ei ne ole kenellekään kompensoineet sitä, että eivät tuota kesäisin, muiden ongelma.

 

[PEMM]

Siellä jos missä ei yhteiskunta kestä energian hinnan nousua, joten miten se selittää sen että ne investoivat "hintoja nostavaan" aurinkoon ja tuuleen?

Ilmeisesti ne on ihan pösilöitä eivätkä osaa laskea kannattavuuksia?

Kuten tuossa näkyy, suurin osa tuotannosta on fossiilisia 65%, 13% tuulta ja aurinkoa. Ei ole vielä samaa ongelmaa kuin meillä.

Kiinalaiset tuskin ovat niin pösilöjä, etteivät rakenna sitten aikanaan tarvittavaa säätövoimaa.

Ongelma ei ole keskihinta vaan tuotannon vaihtelu perushyödykkeessä.

 

[-TripleX-]

Kuten tuossa näkyy, suurin osa tuotannosta on fossiilisia 65%, 13% tuulta ja aurinkoa. Ei ole vielä samaa ongelmaa kuin meillä.

Kiinalaiset tuskin ovat niin pösilöjä, etteivät rakenna sitten aikanaan tarvittavaa säätövoimaa.

Ongelma ei ole keskihinta vaan tuotannon vaihtelu perushyödykkeessä.

Kenen tehtävä on tuotannon vaihtelun tasaaminen?

 

[PEMM]

Edit: Asiaton kommentti minulta, en nyt lähde tämmöiseen lällättelyyn mukaan.

 

[YliKoo]

Samaahan on polttavat voimalaitokset kesällä. Niitä ei tarvita, ne ovat kiinni kesällä mutta sähkölle on silti ollut niin paljon menekkiä, että sitä on kymmeniä vuosia tuotu ulkomailta. Ei ne ole kenellekään kompensoineet sitä, että eivät tuota kesäisin, muiden ongelma.

Aivan varmasti hintakikkailua tapahtuu. En tiedä polttolaitosten käyttökuluja suhteessa kiinteisiin kuluihin, mutta kesäaikana tuo huipputeho ei ole ongelma. Kalikat kannattaa viskellä uuneihin sitten, kun siitä saa tarpeeksi rahaa, eikä tarvitse maksaa polttamisesta.

Se tulee sitten kun naapuritkin hoksaavat, että kannattaa koko tuotanto keskittää halpaan tuulisähköön, ostetaan sitten vaikka ulkomailta kun tosi tarve tulee.

En ole jääräpää, uskon kun kovalla faktalla joku esittää, että tuuli- ja aurinkovoima eivät aiheuta ongelmia vuotuiselle tehotasapainolle ja vakaudelle.

Noiden kesäkuukausien hinta kertoo siitä, että pulaa tuotannosta ei ole, joten mikä on ongelma siinä, että hiilidioksidia työntävät voimalat pysäytetään silloin?