Suomen energiapoliittiset ratkaisut

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sigma957
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Olisi pitänyt tehdä ryssien kanssa se Hanhikiven voimala, potkia baruskit ulos maasta, konvertoida laitos länsipolttoaineelle ja jättää laitos maksamatta ihan kylmästi. Laskun tullessa todeta vaan "pardon mösjöö, Ukraina problem, no money"
Jos Fortumille olisi annettu lupa kotimaiseen megainvestointiin vuonna 2010, niin Loviisa-3 olisi todennäköisesti saatu valmiiksi ennen ryssän suurhyökkäystä Ukrainaan mutta suuressa viisaudessaan Arkadiamäen pellet päättivät toisin. Tosin LO3-projekti olisi ollut varsin kiusallinen vuoden 2014 Krimin valtauksen jälkeen mutta Suomessa ollaan tunnetusti hyviä pitämään kiinni jo tehdyistä sopimuksista.
 
Loviisa3 olisi kuitenkin ollut vähemmän kiusallinen kuin Hanhikivi...

Ydinvoiman omistuspohjaa haluttiin laajentaa, sinänsä ihan hyvä tavoite. Valitettavasti kävi ilmi, että ulkomaista rahoitusta saadaankin vain Venäjältä (köh, siis Kroatiasta...)
 
Puola on lähtenyt tähän energiamurrokseen reippaasti takamatkalta, mutta toisaalta se antaa loistavan lähtökohdan valita valmiita ratkaisuja sekä välttää virheitä mitä muut ovat tehneet. Heidän investointipalettinsa vaikuttaa hyvin tasapainoiselta, uusiutuvaa 9 GW, kaasuvoimaloita 10 GW, ydinvoimaa sekä energiavarastoja riittävästi. Minkä lisäksi muissa yhteyksissä on tullut esille heidän suunnitelmansa parantaa sähkön- ja kaasunsiirtoyhteyksiä naapurimaidensa kanssa, kotimaista maakaasuntuotantoa lisätään ja LNG terminaaleja rakennetaan. Hiilivoimaa sulkeutuu sitten sitä mukaa kun jotain muuta on luotu korvaajaksi tilalle.

Käy hieman kateeksi, mutta toisaalta täytyy olla tyytyväinen että edes joissakin Euroopan maissa on tolkku matkassa näissäkin asioissa.



Esimerkiksi Ukrainan kanssa on kaasunsiirtokapasiteetti juuri tuplattu vaikka ilmeisesti kyseiselle volyymille mittaus ei toimi aukottomasti, jolloin virhettä voi tulla puolin ja toisin. Siitä huolimatta volyymin nosto on tehty ja ratkaisu on väliaikainen kunnes mittaus saadaan toimimaan kunnolla.


Myös propaanin varastointi ja siirtokapasiteettiin on investoitu, etenkin rautatierahtausta on pyritty kehittämään.

 
Viimeksi muokattu:
Ei liity suoraan Suomeen muuten kuin osoittaa kuinka hyvin meillä kuitenkin on kantaverkkoasiat tehty tähän mennessä. Meillä on investointitarpeita mutta niiden skaala on kuitenkin noin tupla entiseen verrattuna.

Kun katsotaan Euroopan 15 suurimman kantaverkkoyhtiön investointitarpeita niin siellä on rahoitus jo kolminkertaistettu edelliseen 5 vuoteen verrattuna ja silti jää 2030 vuoteen mennessä 250 miljoonan euron vaje. Eli käytännössä tarve olisi kuusinkertaistaa tekeminen eikä siihen ole mitään käytännön mahdollisuuksia.

Toki tuo nykyinen taso vie asioita jo aivan huikeaa vauhtia eteenpäin ja sen päälle tulee luonnollisesti ne pienempien maiden investoinnit. Kokonaisuus lähenee 650-800 miljardia Euroopan tasolla vuoteen 2030 mennessä ja tuskin tulee siitä hiljenemään seuraavallakaan 5 vuotiskaudella koska verkon uudistamistarvekin kasvaa kokonaisuuden paisuessa ja yhteiskunnan sähköistyessä.

Miettikää samassa yhteydessä Venäjää, jonka verkot on rakennettu NL aikana ja ne ovat jo käyttöikänsä ehtoopuolella (sekä aktiivisen sabotoinnin kohteena), viimeisen 5 vuoden aikana ei ole tehty oikeastaan mitään investointeja eikä myöskään tulla tekemään seuraavan 5 vuoden aikana, koska siihen ei ole rahoitusta eikä todennäköisesti tekniikkaakaan, eikä missään tapauksessa ole työvoimaa tehdä asioita samassa skaalassa kuin Euroopassa puhumattakaan siitä, että etäisyydet ovat aivan jotain toista kertaluokkaa kuin tiiviisti rakennetussa Euroopassa. Se silloin tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että Venäjä putoaa kehityksen kelkasta kuin eno veneestä tällä vuosikymmenellä eikä tule koskaan saavuttamaan edes itäisen Keski-Euroopan maita.

 
Sähkön hinta nousee tänään 28 snt/kwh. Hinta on vuodenaikaan nähden korkea.

Syy on tuurivoiman puute.

Syy hinnannousuun on tarjolla olevan tuulivoiman vähäisyys, Fingridin valvomopäällikkö Roger Gustavsson kertoo Helsingin Sanomille.

 
Mikä sähkön hintaa nostaa nyt? Yleensähän sähkö on halpaa kesällä, kun kysyntä on vähäistä.

”Syynä hinnannousuun on tarjolla olevan tuulivoiman vähäisyys juuri nyt”, kertoo Fingridin valvomopäällikkö Roger Gustavsson.

Nyt tarjolla on vain kahdeksasosa siitä, mitä tuulivoimaa enimmillään voisi olla.

Tuulivoiman vähäinen tuotanto puolestaan johtuu heikoista tuuliolosuhteista voimaloiden tärkeimmillä tuotantoalueilla. Erityisesti länsirannikolla ei tuule nyt tarpeeksi.

Tällä on iso merkitys, koska tuulivoimalla tuotetaan jo noin neljännes Suomen sähköstä.
Tuulivoimaa pitää rakentaa lisää, kun sitä kerran on liian vähän.

Varsinkin nyt, kun sähköä tarvitaan runsaasti lämmitykseen ja valaistukseen, olisi tärkeää että tuulivoimaa olisi tarpeeksi. Ehkä jopa kaikki sähkö pitäisi tehdä tuulivoimalla, tai jotain 165 prosenttia. Kaikki voittaisivat, kun se tuulisähkö on _niin_hienoo_sähköö_.
 
Nyt on pari hintapiikkiä, ja taas revitään otsikoita. Hui kauheaa, sähkö ollut puoli-ilmasta jo vaikka kuinka kauan. Siitä ei vaan saa klikkiotsikoita.
Mielestäni pointti on siinä, kuinka epävarmalla pohjalla sähköntuotanto on.

Kyse ei ole pelkästä hinnasta, vaan jossakin vaiheessa saatavuus voi olla merkityksellinen juttu. Nyt rakennetaan maa täyteen sähkösyöppöä datakeskusta, ja niille tuulivoimaa joka hyytyy heti, kun lippu salossa ei ole oikosenaan.

Ostetaan ulkomailta, patenttiratkaisu, jes.
 
Katsellaan hintoja sitten talvella kun se Ruotsin merikaapeli on naarattu poikki. Inkkarit ryssäpaatillaanhan tekivät jo koepallon, jopa sotalaiva voi purjehtia Perämerelle eikä mitään voida.

Mutta onhan meillä sentään tuurivoimakapasiteettia, ehkä tuulee koko talven ja kaikki on hyvin.
 
Eikö tuo ole hieman vaikeaa?

Itse laitan auton lataukseen ja lämminvesivaraajakin on ajastettu yöksi. Ne ovat suurimmat energiasyöpöt kesäaikaan. Näiden rinnalla ruoanlaitto on murusia.
On, ja siksi se olikin sarkasmia. Toki itsekin oman autoni akkua 95% yöaikaan latailen, ja tämän jälkeen suurimmat sähkösyöpöt ovat kiuas, kuivausrumpu ja sähköuuni. Näitä emme yöllä käytä. Sähkölaskut ovat nyt viimeisen reilun vuoden aikana vaihdelleet 20-80€ välillä sopimustyypistä, kulutuksesta ja pörssihinnasta riippuen. Datakeskusten vaikutus sähkönhintaan lähivuosina huolestuttaa ihan oikeasti, on mahdollista täälläkin jämähtää hinnoissa moninkertaiseen tasoon nykyiseen nähden.
 
Taitaa hintapiikki johtua ennen kaikkea Ruotsin siirtoyhteyksien huollosta. Kuukausi eteenpäin vielä piuhat osin solmussa:

PKS:n kuukausikirjeestä:

Välillä yhteyksiä huolletaan ja tällä hetkellä Suomen osalta on seuraava tilanne, joka vaikuttaa pörssisähkön hintoihin:

  • Tuonti Pohjois-Ruotsi (SE1) – Suomi (FI): rajoitettu 1000 MW kapasiteettiin 20.8. asti ja sen jälkeen 600 MW kapasiteettiin 9.9. asti. Maksimi kapasiteetti 1200 MW.
  • Vienti Suomi (FI) – Pohjois-Ruotsi (SE1): rajoitettu 500 MW kapasiteettiin 19.8.–9.9. välisenä aikana. Maksimi kapasiteetti 1100 MW
  • Tuonti Keski-Ruotsi (SE3) – Suomi (FI): kokonaan poissa käytöstä 11.–17.8. ja sen jälkeen rajoitettu 800 MW kapasiteettiin 4.9. asti. Maksimi kapasiteetti 1200 MW.
  • Vienti Suomi (FI) – Keski-Ruotsi (SE3): poissa käytöstä kokonaan 11.–17.8., minkä jälkeen käytössä on 300 MW kapasiteetti ennen uutta katkosta 2.–4.9. välillä. Maksimi kapasiteetti 1200 MW.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top