Koska Microsoftilla ja Googlella jo on datakeskuksia ja uusiakin suunnitteilla, niin pitäisi näille isoille teknoyhtiöille tarjota jokin porkkana jolla ne saataisiin yhteistuumin rakentamaan uusi ydinvoimala ja sitä kautta sitten saisivat itselleen mankala-periaatteella sähköt datakeskuksiinsa ja ylijäämät vapaille markkinoille. Nuo datakeskukset on siitä ikäviä, että ne lisäävät sähkön tasaista 24/7 kulutusta, eikä ne juurikaan voi osallistua kulutusjoustoihin.
Suomen energiapoliittiset ratkaisut
- Viestiketjun aloittaja Sigma957
- Aloitus PVM
Akkuvarastot ovat melko marginaalinen tekijä koska niiden kapasiteetti on niin pieni. Puhutaan joistain tunneista ja sitten isotkin akkuvarastot ovat tyhjiä jos niistä otetaan täysi teho irti.
Sellaiseen sähkön varastointiin millä olisi isompi merkitys tarvittaisiin pumppuvoimaloita isoilla putouskorkeuksilla (satoja metrejä) ja suurilla altailla, mutta Suomesta ei juurikaan löydy sopivaa maastoa niitä varten.
Mie näen akkuvarastot hetkellisenä varasähkönä kulutuksen tasoittajana, kun jotain parempaa sähkön tuotantoa saadaan ylösnostettua.
Akkuvarastot (BESS) tosiaan ovat marginaalinen tekijä varavoimana verkossa. Niitä rakennetaan nyt merkitäviä määriä, koska se on erittäin kannattavaa liiketoimintaa ja investointien takaisinmaksuajat ovat parin vuoden luokkaa. Syy siihen on Fingridin reservimarkkinat, eli yksinkertaistettuna Fingrid maksaa pelkästään sen laitoksen reservinä olemisesta. Sitä reserviä ei käytetä sähkökatkojen aikana, vaan sähköverkon taajuuden pitämisessä lähellä 50 Hertziä kulutuksen ja tuotannon vaihdellessa jatkuvasti. Tuotannon kasvaessa liikaa, ajetaan akkuihin "ylimääräistä" sähköä ja kulutuksen ollessa korkeampi, otetaan akuista sähköä. Tällä ei toki mitään suuria eroja korjata, mutta pientä taajuusvaihtelua tasataan. Syy siihen miksi Fingrid tätä reserviä haluaa, on se, että sähkön tuotannossa on korvattu isoja (raskaita) tasaisella nopeudella (tuottaa 50Hz) pyöriviä generaattoreita tehoelektroniikan välityksellä tuotettuun 50Hz sähköön tuuli- ja aurinkovoimaloissa, jolloin verkon inertia on vähentynyt. Tuo inertia on itsessään vastustanut sitä taajuuden muutosta, jota joudutaan nyt tasaamaan akuilla ja erikseen rakennettavilla vauhtipyörillä. Käytännössä kaikki rakennettavat akkulaitokset ja niiden akut tai/ja ohjaus on Kiinalaista teknologiaa, joten varavoimana en niihin edes luottaisi.
Huoltovarmuuden kannalta voisi paras ratkaisu olla keskittyä jatkossa enemmän hajautettuun tuotantoon suurien yksittäisten voimaloiden lisäksi. Mankala periaattella rakennettu paikallisen sähköyhtiön voimalaitos, johon yksityiset henkilöt voisivat sijoittaa ja saada näin hyötyä ostosähkön hinnassa ja/tai osinkoa myydystä ylimääräsähköstä voisi olla houkutteleva vaihtoehto muille, paitsi siirtoverkkoyhtiöille ja ulkomaisille uusiutuvan energian investoreille.
Poliittista muutosta tarvittaisi myös hyväksymään kotimaisten luonnonvarojen käytön energian tuottamiseen sääriippuvaisen tuulen ja auringon lisäksi. Öljyä tai maakaasua ei ole, mutta biokaasua ja vetyä osataan valmistaa, puu kasvaa kohtuu hyvin ja uraaniakin löytyy.
Poliittista muutosta tarvittaisi myös hyväksymään kotimaisten luonnonvarojen käytön energian tuottamiseen sääriippuvaisen tuulen ja auringon lisäksi. Öljyä tai maakaasua ei ole, mutta biokaasua ja vetyä osataan valmistaa, puu kasvaa kohtuu hyvin ja uraaniakin löytyy.
Oliko meillä jotain tur..., tur..., ei vaan vanha muista. Joku soilla hillojen vieressä kasvava energiamarja. Tai jotain...
Rakuska
Kersantti
Nuo ovat siitä käteviä, että voivat hetkessä pudottaa kulutustaan siirtämällä sitä bitin murskausta sinne missä on sähköä tai jopa vähentää sitä. Tieto kulkee valokaapelissa kätevästi niin kauan kuin yhteydet pelaavat ja ne yleensä pelaavat. Hakujen ja mainosten kohdistamisen tarkkuutta voi myös säätää eli jos ei ole kapaa, mennään niukemmalla linjalla eikä käyttäjä huomaa mitään. Haun viestihän on bitteinä mitätön, analysointi vaatii tehoa samoin vastauksen sisältämän kaupallisen roskan välittäminen ja kohdentaminen.
Datakeskukset ostavat mieluusti tuuli ja aurinkosähköä jollakin hinnalla. Sillä ne lämmittävät niitä mainosgeneraattoreitaan sen mukaan miten sähköä on saatavilla. Tyystin kuiville ei voi jätää tai käy kuten liian kauan veden alla olleelle että niitä elintärkeitä tietoja ja yhteyksiä katoaa ja sitä varten ne tarvitsevat pienen taatun tehon ja niillä usein on jopa omat varageneraatorit tätä varten.
Monesti tyyntä (ja pimeää/hämärää) on koko maassa samaan aikaan, tai jopa koko Fennoskandian alueella samaan aikaan. Erikoiselta kuulostaa jos tällaisessa tilanteessa bitinmurskaus keskeytyy ja siirtyy esimerkiksi Keski- tai Etelä-Eurooppaan.
Höpöhöpö. Eihän niitä datakeskuksia (Google, Microsoft) vain yritysten sisäiseen käyttöön rakenneta. Sieltä myydään kapasiteettia asiakkaille ja vieläpä usein lokaatioon sidottua kapasiteettia. Ei todellakaan joku kymmenen virtuaalipalvelimen klusteri siiry "vain komentona" toiselle puolelle eurooppaa. Ei maksavan asiakkaan palveluja ajeta sekunniksikaan alas sen takia, että sähkö on kallista. TikTok ja Meta käyttänee datakeskuksiaan omiin tarkoituksiinsa, mutta ei niistäkään "yhdellä komennolla" siirretä toimintoja toiseen datakeskukseen sekunneissa.
Sähköntuotannon huoltovarmuus on tuhottu.
Fingrid uskoo sähkön riittävän tulevana talvena, tosin mitään isoa teknisestä viasta tai esimerkiksi sabotaasista johtuvaa tuotantohäiriötä se ei kestä.
Tuontipotentiaali on 4100 Mw, jos oma tuotanto jääkin 11,0 Mw:iin niin ollaan kusessa. Omassa tuotannossa on siis ”parhaimmillaan” 6% reservi edellyttäen, että tuontiakin pystytään hyödyntämään maksimaaliset 4,1 Mw.
Fingridin laskelma on suorastaan kutsuhuuto ryssälle kylmentää Suomi ensi talvena.
Fingrid uskoo sähkön riittävän tulevana talvena, tosin mitään isoa teknisestä viasta tai esimerkiksi sabotaasista johtuvaa tuotantohäiriötä se ei kestä.
Tuontipotentiaali on 4100 Mw, jos oma tuotanto jääkin 11,0 Mw:iin niin ollaan kusessa. Omassa tuotannossa on siis ”parhaimmillaan” 6% reservi edellyttäen, että tuontiakin pystytään hyödyntämään maksimaaliset 4,1 Mw.
Fingridin laskelma on suorastaan kutsuhuuto ryssälle kylmentää Suomi ensi talvena.
-TripleX-
Respected Leader
Baltian alue on kytköksissä Suomen sähköverkkoon ja nyt kun saavat sinne enemmän omaa tuotantoa (vähemmän tuontia ja jopa jonkin verran vientiä) niin se parantaa meidänkin asemaa ainakin pienessä mittakaavassa.
Liettuan uusiutuvien tuotantokapasiteetti ylitti 5 GW viimeisimpien investointien valmistuttua ja tämän vuoden kulutuksesta jo 54 % on tuotettu uusiutuvilla. Ensivuoden luvut lienevät lähellä 70 % tai jopa yli ja ajoittain sähköä riittänee vientiinkin.
ceenergynews.com
Liettuan uusiutuvien tuotantokapasiteetti ylitti 5 GW viimeisimpien investointien valmistuttua ja tämän vuoden kulutuksesta jo 54 % on tuotettu uusiutuvilla. Ensivuoden luvut lienevät lähellä 70 % tai jopa yli ja ajoittain sähköä riittänee vientiinkin.
Lithuania hits 5 gigawatts in green power
Lithuania's renewable capacity nears 5.5 GW, advancing the 2028 goal of 8 GW.
ceenergynews.com
On mennyt järjettömiin hullutuksiin kun joka tuulen puuskaa täytyy vartin välein päästä rahastamaan.
Kyllähän nuo tuuliyhtiöt täytyis jotenkin pakoittaa rakentamaan myös sähkön varastointia tai toista energia lähdettä jotta tuo tuulivoima ei kokoajan ole sekoittamassa Suomen sähköverkkoa.
Ilmaisella tuulisähköllä on ikävän kalliit seuraukset.
www.is.fi
Kyllähän nuo tuuliyhtiöt täytyis jotenkin pakoittaa rakentamaan myös sähkön varastointia tai toista energia lähdettä jotta tuo tuulivoima ei kokoajan ole sekoittamassa Suomen sähköverkkoa.
Ilmaisella tuulisähköllä on ikävän kalliit seuraukset.
Pörssisähkön varttihinnoittelu aiheuttaa erikoisen ilmiön – asiantuntija selittää syitä
Pörssisähkön hinta nousee keskiviikkona muutaman kerran moninkertaiseksi aiempaan ja seuraavaan varttiin verrattuna. Syy saattaa olla peräisin tuntihinnoittelusta.
www.is.fi
Baltian alue on kytköksissä Suomen sähköverkkoon ja nyt kun saavat sinne enemmän omaa tuotantoa (vähemmän tuontia ja jopa jonkin verran vientiä) niin se parantaa meidänkin asemaa ainakin pienessä mittakaavassa.
Liettuan uusiutuvien tuotantokapasiteetti ylitti 5 GW viimeisimpien investointien valmistuttua ja tämän vuoden kulutuksesta jo 54 % on tuotettu uusiutuvilla. Ensivuoden luvut lienevät lähellä 70 % tai jopa yli ja ajoittain sähköä riittänee vientiinkin.
Lithuania hits 5 gigawatts in green power
Lithuania's renewable capacity nears 5.5 GW, advancing the 2028 goal of 8 GW.
Ikävä kyllä tuulet saattavat lakata puhaltamasta Suomen ohessa muuallakin. On aika todennäköistä, että jos Suomessa ei puhalla, niin ei puhalla lähialueillakaan.
viimeinen mohikaani
Eversti
Ensimmäisen päivän perusteella ei kannata tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Piikit poistuvat ajan myötä, kun yhä useammat energiayhtiöt oppivat mukauttamaan järjestelmiään ja mallejaan uuden markkinan mukaisiksi.On mennyt järjettömiin hullutuksiin kun joka tuulen puuskaa täytyy vartin välein päästä rahastamaan.
Kyllähän nuo tuuliyhtiöt täytyis jotenkin pakoittaa rakentamaan myös sähkön varastointia tai toista energia lähdettä jotta tuo tuulivoima ei kokoajan ole sekoittamassa Suomen sähköverkkoa.
Ilmaisella tuulisähköllä on ikävän kalliit seuraukset.
Pörssisähkön varttihinnoittelu aiheuttaa erikoisen ilmiön – asiantuntija selittää syitä
Pörssisähkön hinta nousee keskiviikkona muutaman kerran moninkertaiseksi aiempaan ja seuraavaan varttiin verrattuna. Syy saattaa olla peräisin tuntihinnoittelusta.
-TripleX-
Respected Leader
On mennyt järjettömiin hullutuksiin kun joka tuulen puuskaa täytyy vartin välein päästä rahastamaan.
Kyllähän nuo tuuliyhtiöt täytyis jotenkin pakoittaa rakentamaan myös sähkön varastointia tai toista energia lähdettä jotta tuo tuulivoima ei kokoajan ole sekoittamassa Suomen sähköverkkoa.
Ilmaisella tuulisähköllä on ikävän kalliit seuraukset.
Pörssisähkön varttihinnoittelu aiheuttaa erikoisen ilmiön – asiantuntija selittää syitä
Pörssisähkön hinta nousee keskiviikkona muutaman kerran moninkertaiseksi aiempaan ja seuraavaan varttiin verrattuna. Syy saattaa olla peräisin tuntihinnoittelusta.
Se vain, että minkään muunkaan energiamuodon ei ole tarvinnut rakentaa varakapasiteettia tai varastoja.
Isoin uhka sähköverkolle on ydinvoimalan poistuminen verkosta nopeasti, on ollut ja on edelleen. Sama koskee sähkön riittävyyttä talvella, mutta ei ydinvoimayhtiöiden ole tarvinnut investoida varalla olevaan kapasiteettiin mitenkään vaikka muodostavat suurimman riskin.
Yhden toimijan rankaiseminen ei ole oikein kun muutkin on päästetty kuin koirat veräjästä.
Mikä on todennäköisyys ydinvoimalan poistumiseen verkosta yhden vuoden ajanjaksolla vs. samalla jaksolla tuulimyllyn tehon olennaisen alenemisen todennäköisyys? Montako ennakoimatonta ydinvoimalan alasajoa on koko Suomen ydinvoiman historiassa tapahtunut?
-TripleX-
Respected Leader
Kun ei ole kerrottu, että jotain energiamuotoa ei saa rakentaa tai jotain pitäisi rakentaa niin ei sillä ole merkitystä. Silloin kaikki ovat samalla viivalla.
Tarvitaan poliittinen päätös mitä halutaan suosia ja mitä ei, lisäksi jos varakapasiteettia tarvitaan niin millä taakanjaolla se aiotaan/halutaan tehdä.
Jälkikäteen on aika turha märistä asiasta.
Kyllähän niitä ydinvoimaloiden ennakoimattomia katkoja on ainakin viime vuosina tapahtunut monta kertaa vuodessa. Isoimpana ongelmana tässä suhteessa on Olkiluoto 3 sen suuren tehon vuoksi, ja siksi sen äkillisen verkosta putoamisen varalle on vaadittu järjestely missä vesivoimalat automaattisesti lisäävät tuotantoaan katkon sattuessa.
Ei ole ollut tarvetta. Ydinvoimayksiköt oli pienempiä ja muutkaan voimalat ei sahaa ennakoimattomasti ylös-alas tuulivoiman lailla.
OL3 on 1600MW:ia. Käytettävän tuulivoiman määrä vaihtelee nollasta 9000MW:iin, eli on se jo aika iso ongelma.
Tänään on tuulivoiman teho vaihdellut OL3:n kokonaistehoa enemmän.