Suomen energiapoliittiset ratkaisut

[ATo]

Uppoaisikohan tämän kaltaiset investoinnit siihen Naton mystiseen puolustusta tukevaan 1,5 % budjettiosaan?

Jos koulutuksen tukeminen informaatiovaikuttamisen estämisen perusteella, niin varmasti tämäkin

 

[Jopuni]

Uppoaisikohan tämän kaltaiset investoinnit siihen Naton mystiseen puolustusta tukevaan 1,5 % budjettiosaan?

Pitää vain ilmoittaa että tuottaa polttoainetta PV:n tarpeisiin, olisi vaikka 1% kokonais määrästä, pitäs riittää jos suomi niin on päättänyt laskea.

 

[ATo]

Taitas olla huoltovarmuuden kannalta myös kannatettava sijoitus, laitos vaan länsirannikolle, siellä on tuulivoimaakin tarpeeksi tuottamaan polttoainetta.

Länsirannikolla itseasiassa on juuri se ongelmana, että tuotantoa on jo niin paljon, että siirtokapasitetti rajoittaa myllyjen tuotannon alle 100% kaikissa tilanteissa. Toki Fingridin julkisissa ulostuloissa on jo mainittu, että siirtokapasiteettia vahvistetaan, mutta parashan se olisi kuluttaa lähellä tuotantoa jo siirtohäviöiden vuoksi. Toivottavasti mm. Kristiinankaupungin hankkeissa olevat vetyhommat saisi valtionkin tuen, vaikka ulkomaisia sijoitusyhtiötä siinäkin on taustalla.

 

[Koli]

Sähkön
varastoiminen vetyyn on vielä eräitä haasteita. Ensinnäkin hyötysuhde Sähkö-> vety -> Sähkö on kai jotain luokkaa 30%, joka nostaa jo sinänsä ruotantokustannuksia. Toiseksi nykyiset elektrolyyserit vaativat tehokkaasti toimiakseen suhteellisen tasaisen tuotannon. Ylösajot ja alasajo ei " imaisen" sähkön välillä loppuessa ei oikein tuet tätä.
Toisekseen vedyn varastointi on näkemissäni raporteissa ollut erittäin kallista. Eli nesteyttäminen nostaa sekä nesteytyksen kautta, että varastointia kustannuksia. Kaasuna säilyttäminen on, kuten täällä joku selitti, tilaa vievä ja molekyylikoon takia haastavaa ja paineistaminen lisää tätä haastetta.
En näe tilannetta tulevaisuudessa toivottomana, mutta nykyisin ei vielä valmis. Mahdollisia polkuja voisivat olla vedyn jalostaminen metanoliksi tai ammoniakiksi, jotka ovat mainioita polttoaineita sekä jatkojalostustuotteita. Se että sekä metanolille, että ammoniakille tulee sen verran hintaa, ettei niitä nykyisin kannata sähköntuotantoon polttaa.
Mainittakoon, että pumppuvoimaloiden hyötysuhde on nykyisin vähintään kaksinkertainen ja teknologia koeteltu jamelko yksinkertainen. Sekään ei vielä ole mikään hopeanuoli, mutta uskoisin sen olevan lyhyellä tähtäimellä tulossa käyttöön ainakin osaratkaisuna.

 

[lälläri]

Isoin ongelma vedyn kanssa tällä hetkellä on (vielä) korkea pääomakustannustaso. Eli laitosta pitäisi ajaa isoja vuosituntimääriä että homma olisi kannattavaa. Tätä kohti päästään, kun tuulen lisäksi saadaan aurinkovoimaa, jonka huipputunnit keskimäärin on tuulen kanssa eri aikaan. Näin halvan sähkön tunteja tulee vuositasolla entistä enemmän, mikä taas ei ydinvoimalan omistajaa varmasti naurata. Toisaalta pääomakustannus tulee putoamaan reilusti ihan sillä, että niitä vetylaitoksia lähdetään rakentamaan, tekniikka kehittyy ja tuotantoketjut vedetään suoraksi. Vielä nyt homman kannattavuus on vähän niin ja näin, mutta 10v päästä tilanne on jo ihan eri. Mun mielestä tässä olisi iskun paikka kansalliselle tuelle vetylaitosten rakentamiseen, kun sen suunnittelee oikein. Mallia ei välttämättä kannata halea aiemmasta tuulivoimatuesta, vaan vaikka siitä miten kiinalaiset kaappasivat aurinkopaneelituotannon ja kaappaavat sähköautobisnestä.

 

[jtsaari2004]

Mahdollisia polkuja voisivat olla vedyn jalostaminen metanoliksi tai ammoniakiksi, jotka ovat mainioita polttoaineita sekä jatkojalostustuotteita.

Noiden lisäksi on Saksassa ja Japanissa keskipitkällä LOHC-varastoaineita, joissa vety saadaan jemmaan kuljetuksen ja säilytyksen ajaksi dieselin kaltaiseen LOHC-mämmiin, jota voi ajaa tankkerilla ja autolla ja säiliövaunulla. Ei kovin ihanaa, mutta melko yhteensopivaa nykymaailman asioiden kanssa ja siten käyttöönotto ei ole 25 vuoden päässä, vaan 10 tai alle, ehkä. KVG Hydrogenious LOHC DBT ja Chiyoda LOHC MCH. Tuurivoima lataa mämmin täyteen vetyä, tankkeri vie Saksaan. Tankkeri tulee takaisin lastinaan tyhjää mämmiä, joka taas täällä tuurivoimalla ladataan.

 

[PM]

Fischer-Tropsch-prosessi olisi se oikeasti järkevä ratkaisu systeeminäkökulmasta - sillä saataisiin tuotettua synteettisiä, nestemäisiä hiilivetypolttoaineita (jotka ovat paljon kaasumaisia helpompia säilöä, ja olisivat maaöljybensiiniä ja -dieseliä puhtaammin palaviakin) sekä voiteluaineita (täyssynteettiset moottoriöljyt valmistetaan yleisimmin Fischer-Tropsch-synteesillä, jossa syötteenä on sähkön ja hiilidioksidin sijaan maakaasu) - mutta todennäköisesti vaadittava infra maksaisi liikaa, eikä polttoaine olisi kilpailukykyistä maaöljypohjaisten polttoaineiden rinnalla, ellei laitosten rakentamista ja prosessin ajamista asetettaisi energiayhtiöiden yhteiseksi velvoitteeksi. Järjestelmätasolla kaikki ylimääräinen sähkö kannattaisi ajaa siihen.

Ehkä kuitenkin joku muu kuin FT olisi parempi.

Esim metanolin valmistamisen hyötysuhde synteesillä hiilidioksidista ja vedystä on luokkaa 80%. Elektrolyyserin hyötysuhde on luokkaa 70% - 90%. Sähkömetanolin tuotannon hyötysuhde siis olisi parhaimmillaan luokkaa 70% mikä ei ole kovin huono luku FT verrattuna.

Tuossa on laskettu tarvittavien komponettien hintoja tällaiseen tuotantoon.

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2212982022004644?via=ihub

Huomiota herättävän suuri osuus (yli 50%) investoinnista menee elektrolyysereihin. Elektrolyysereiden kallis hinta ei oikein sovi tähän ajatukseen vain hetkittäisestä käytöstä erittäin halpoina sähkön varttitunteina. Tuon julkaisun laskelmien mukaan tuotanto ei olisi kannattavaa nykyisillä hinnoilla.