Suomen energiapoliittiset ratkaisut

[tonoppa]

Niin, varmasti jokin tekijä rajoittaa sielläkin tuota, muu maankäyttö, valmistuskapasiteetti, pääomat, sopivat alueet, siirtoetäisyydet jne. Pääpointti on siinä, että täällä nähdään regulaatio ongelmaksi vaikka maa jolla se ei ole millään tavalla ongelma rakentaa suurinpiirtein samoja ratkaisuja, mutta vain eri mittakaavassa.

Ja puolalaisetkin on vissiin ihan pössejä. Ensi vuonna ottavat käyttöön 1.2 GW tuulipuiston Itämerellä ja 4 GW menee huutokaupattavaksi joulukuussa tulevaisuuden hankkeita.

Eihän tuulivoimassa itsessään mitään suoranaista vikaa ole, mutta ongelmia tulee kun sen "kapasiteetilla" aletaan tehdä laskelmia ja julistuksia miten oikeasti ollaankin jo sähköomavaraisia(keskimäärin vuoden aikana), ilman että rakentajilta vaaditaan lisäksi myös säätövoimaa. Ja koska emme ole yhden puolueen käskytyksestä toimiva Kiina, se muu markkinavoimien ehdoilla toimiva tuotanto jää yksinkertaisesti rakentamatta näillä sähkön keskihinnoilla.

Vähän hirvitti jo viime talvena katsella niitä tuotantomääriä, erityisesti nyt kun ryssä jo koeponnisti merikaapeleiden katkaisut. Mutta ollaan sentään vihreitä! Ja tosiaan, talous vielä nousuun niillä gigawattiluokan datakeskuksilla.

 

[PEMM]

Pääpointti on siinä, että täällä nähdään regulaatio ongelmaksi vaikka maa jolla se ei ole millään tavalla ongelma rakentaa suurinpiirtein samoja ratkaisuja, mutta vain eri mittakaavassa.

Sittenhän se regulaatio kannattaa täälläkin lopettaa. Paras voittakoon.

Toki vähän epäilyttää, että näinkö kommunistien johtamassa maassa energia ei olisi politisoitunutta ja kommunistisella puolueella mitään ohjailua asiassa.

Toisaalta jos sääntely ei ole ongelma, voidaan tuulivoimaakin säädellä (esim. vaaditaan rahoittamaan säätövoimaa x määrä kwh hinnasta) ilman, että ns. markkinatalous tuhoutuu. Välttäen tulevat ongelmat.

 

[Forester]

Minun funtsaamossa muodostuu kuva sääriippuvaisen, siis varastoimattoman tuuli- ja aurinkoenergian sekä datakeskusmanian myötä, kuin ottaisimme tuhat itäafrikkalaista ammattilaista työvoimapulaamme paikkaamaan. Voipi ilmiintyä yllättäviä kulunkeja.
Ja se Pyhäjärven kaivokseen suunniteltu pumppuvoimalakin kapsahti.

 

[Vaako]

Googlen AI vastaus siihen mitä energiamuotoja Kiina rakentaa.

Samalla Kiina rakentaa myös valtavasti lisää hiilivoimaa.

Hyvin tuo AI:n hiilivoima unohdus kertoo, kuinka paljon näihin AI-lässytys malleihin kannattaa luottaa missään asiassa.

 

[J0h1F]

Täällä ollaan sitä mieltä, että Kiina jolla ei ole juuri mitään regulaatiotaakkaa ja joka on maailman suurin energian kuluttaja tekee kaiken päin helvettiä.

Mielenkiintoista, että se kaikki energiapoliittinen viisaus on kumuloitunut tänne.

China is heavily building renewable energy sources like wind and solar, and also developing battery storage, nuclear power, and green hydrogen. The country is constructing more wind and solar capacity than the rest of the world combined, and significant battery storage is also being deployed. While China is still building some new coal power plants, it is also seeing renewable energy replace coal in its energy mix.

Googlen AI vastaus siihen mitä energiamuotoja Kiina rakentaa.

Kiinassa on täysin keskusjohtoinen järjestelmä, jossa kaikki narut ovat toisesta päästään poliittisesti KKP:n keskuskomitean ja teknillisesti KKP:n hallinnoimien ministeriöiden käsissä. Kaikki kiinalaiset yritykset vastaavat lopulta keskuskomitealle bisneksistään, ja niiden asema on olemassa ainoastaan KKP:n armosta.

Vertaaminen suomalaiseen järjestelmään ontuu siksi pahasti. Jos meillä olisi joku valtion ohjaama keskuskonsortio järjestelemässä energiabisneksiä, ja yritysten tarkoitus ei olisi tuottaa voittoa yksityisille omistajilleen, vaan ensisijaisesti kustannustehokas ja sietokykyinen sähköverkko ja -tuotanto valtiolle, ja toissijaisesti kohtuullista voittoa, vertautuisi se ehkä kiinalaiseen järjestelmään.

 

[-TripleX-]

Fossiilinen energia on halpaa usein vain mielikuvissa. Tässä on esimerkki Amerikasta kun sähköntuottaja haluaisi sulkea kannattamattoman hiilivoimalan, mutta valtio käskee pitää sen käynnissä jotta verkko ei romahda.

Tuosta pystyy laskemaan tuotantokustannukset karkealla sapluunalla kun syyskuun tuotanto maksoi 80 miljoonaa dollaria, syyskuussa on 30 päivää ja laitoksen maksimikapasiteetti on 1450 MW.

Tuosta saadaan sähkön tuotantokustannusten minimiksi n. 77 USD/MWh ja kun laitos ei kuitenkaan pysty operoimaan 100 % maksimikapasiteetilla, tyypillinen käytettävyys hiilivoimaloille joissa panostetaan huoltoihin jne. on 90 % ja tuollaisessa, missä omistaja olisi sitä sulkemassa käytettävyys on todennäköisesti jossain 80 % nurkilla kun on jo yli 60 vuotta ikääkin. Tuolla 80 % käytettävyydellä tulee megawattitunnin hinnaksi 96 dollaria.

Se on siis ilman mitään veroja tai päästömaksuja yms. josta voi suoraan arvioida, että kuluttajille se on 0.12-0.13 USD per kWh ilman siirtomaksuja.

Ja kannattaa muistaa, että nyt hiilen hinta on monen vuoden ajanjaksolla ihan pohjalla ja silti sähkönhinta maassa jossa ei ole päästömaksuja yms. on noin korkea.

Trump administration extends order keeping Michigan coal plant online past closure date

The Trump administration has once again extended the life of a Michigan coal-fired power plant.

www.cbsnews.com

 

[PEMM]

Fossiilinen energia on halpaa usein vain mielikuvissa. Tässä on esimerkki Amerikasta kun sähköntuottaja haluaisi sulkea kannattamattoman hiilivoimalan, mutta valtio käskee pitää sen käynnissä jotta verkko ei romahda.

Haluavat korvata näitä kaasulla.

Voisi kannattavuus olla toisenlainen, jos nämä olisivat myös lämpölaitoksia.

Edit: kyllä tuollakin mennään ilmastonmuutos edellä. Ei siis ole sama yritys, mutta Michiganissa kuitenkin.

DTE Energy unveiled a new 20-year plan that includes increasing solar and wind energy while reducing reliance on coal, which translates into closing the Monroe Power Plant by 2028.

Through significantly increased use of wind and solar energy, transition to natural gas-fired power plants, improved efficiency and battery storage, DTE Energy officials intend to reduce carbon emissions by 85% by 2035 and by 90% in 2040. That's stepped up from the 80% by 2050 targets the utility set in 2017. The company now targets net-zero carbon emissions by 2050.

According to the company's CleanVision plan, the 20-year proposal dramatically transforms how it generates electricity by investing in solar and wind while accelerating the retirement of coal plants. No changes are planned for the Fermi 2 Nuclear Power Plant neaNewporort.

Costs to ratepayers for the energy transformation are projected to cause the average residential ratepayer's monthly bill to increase by 40 cents, DTE Energy officials said. The utility has reduced the costs associated with its changes by $1.4 billion over its previous plan, Norcia said.

DTE looks to close Monroe Power Plant in 2028, ahead of earlier planned date of 2040

DTE Energy unveiled a new long-range plan that includes closing the Monroe Power Plant by 2028, which is ahead of the previous schedule.

eu.monroenews.com

 

[-TripleX-]

Haluavat korvata näitä kaasulla.

Voisi kannattavuus olla toisenlainen, jos nämä olisivat myös lämpölaitoksia.

Haluavat ja voisivat. Sekin maksaa ja kun jenkkikodeissa ei ole niitä vesikiertoisia lämmityksiä niin aivan turhaa haaveilua. Vaikka tänään alkaisivat pää märkänä asentamaan niin 20 vuoden päästä voisi olla riittävästi. Ja on huomattava, että yksi suurimmista sähkön kulutuksista on jäähdytys kesällä ei lämmitys talvella, silloin ei kuumalla vedellä ole mitään käyttöä yli puolet vuodesta.

Noita laitoksia on kuitenkin olemassa paljon, niissä on töissä kymmeniä tuhansia ihmisiä samoin kuin hankintaketjuissa ja ne ovat lähes kaikki kannattamattomia silloinkin kun energialähteen hinta on pohjilla.
Omistajat joutuvat sulkemaan niitä vaikka kaikki varmasti toimivat ihan OK tasolla, koska nyt ne syövät kassasta sitä rahaa jolla pitäisi investoida jotain kannattavaa tuotantoa. Se ei tapahdu mitenkään nopeasti kuten ei myöskään sen uuden kapasiteetin rakentaminen, etenkään kun poliittisista syistä kaikki vaihtoehdot eivät USAssa kelpaa.

Tulevana talvena jenkeissä on uhkana kiertävät sähkökatkot kun datakeskukset ahmivat sähköä kiihtyvään tahtiin.

Eli kovin paljon paremmalta se ei näytä sielläkään missä fossiiliseen energiaan on turvauduttu jo sata vuotta ja jatkunee vielä ainakin puoli vuosisataa. Hinta tulee ainakin nousemaan siitä mihin ovat tottuneet.

Rising data center electricity use risks blackouts during winter storms | TechCrunch

Data centers are driving record electricity demand, and the North American Electric Reliability Corporation is warning that a severe winter storm could push the grid over the edge.

techcrunch.com

 

[PEMM]

Haluavat ja voisivat. Sekin maksaa ja kun jenkkikodeissa ei ole niitä vesikiertoisia lämmityksiä niin aivan turhaa haaveilua.

Ei sellaista kukaan ole ehdottanut, Suomessa noita fossiilisia poltettaisiin sellaisissa laitoksissa, jolloin kannattavuus on eri.

Mutta tosiaan, kerro nyt jo mitä mieltä olet regulaatiosta. Onko se ongelma? Se kun näkyy mielipide vaihtuvan sen mukaan säännöstelläänkö tuulivoimaa vai jotain muuta.

 

[-TripleX-]

Ei sellaista kukaan ole ehdottanut, Suomessa noita fossiilisia poltettaisiin sellaisissa laitoksissa, jolloin kannattavuus on eri.

Mutta tosiaan, kerro nyt jo mitä mieltä olet regulaatiosta. Onko se ongelma? Se kun näkyy mielipide vaihtuvan sen mukaan säännöstelläänkö tuulivoimaa vai jotain muuta.

Minusta säännöstely jarruttaa oikeaa kehitystä lähes kaikessa. Maankäytön suhteen kunnilla pitää olla sananvaltaa ja Puolustusvoimilla mahdollisuus vaikuttaa mm. tuulipuistojen kokoon ja sijoitteluun, mutta muuten ei pitäisi olla millekään tuotantomuodolle rajoitteita. Niiden kaikkien lopputulos on sähkön hintaa nostava.

Mutta sekään ei ole oikein, että ajatusmalli olisi sellainen, että esimerkiksi verkon vakauden vuoksi vain tuuli- tai aurinkovoimaloilta perittäisiin erilliset maksut verkon vakauden säilyttämiseksi tai pakotettaisiin rakentamaan akkukapasiteettia, kun sitä ei ole vaadittu eikä vaadita miltään muultakaan tuotantomuodolta, jotka voivat yhtälailla pudota pois verkosta aiheuttaen ongelmia. Mikäli tuo on tavoite niin jokaiselle tuottajalle vaihtoehtoisesti valinta tietystä akkukapasiteetista (tai muusta varastointikapasiteetista, joka voisi esimerkiksi olla osuus pumppuvoimalaitoksesta tai osuus pikakäynnistettävästä kaasuvoimalaitoksesta) joka suhteutetaan voimalaitoksen kokonaistehoon tai MW pohjainen lisämaksu, jolloin Fingrid rakentaa kerätyillä maksuilla akkuja tai rajat ylittäviä siirtolinjoja tai nopeasti käynnistyvää varavoimakapasiteettia tai synkronikompensaattoreita parhaaksi näkemällään tavalla.

Tuolloin kaikki ovat samalla viivalla ja tekninen paremmuus sekä investointien houkuttelevuus ohjaa valintoja, ei se mitä mieltä poliitikot milloinkin ovat ja samalla varastointikapasiteettia kehittyy monipuolisesti (eri toimijoille eri alueilla on varmasti näkemyseroja siitä mihin kannattaisi investoida ja sille pitää jättää mahdollisuus) sekä verkon vahvistaminen sekä rajat ylittävän siirtokapasiteetin kasvattaminen jatkuu myös tulevaisuudessa.

Eli käytännössä pitäisi aikalailla purkaa vähemmäksi nykyistä sääntelyä sekä puuttuvilta osin tehdä yhteiset pelisäännöt siihen suurimpaan puutokseen eli varastointikapasiteetin rakentamiseen. Nyt kun käsien vääntely asiassa vain jatkuu niin tarve kasvaa suuremmaksi vuosi vuodelta ja investointeja tehdään sitten kun ne nähdään välittömästi voitolliseksi bisnekseksi. Kuluttajan kannalta odotusaika voi olla aika pitkä ja mahdollisesti myös tarkoituksella pidennetään tekemällä kaikkea vähän jälkijunassa --> koko tuottajakenttä kuitenkin hyötyy korkeasta sähkön hinnasta ja osa sen voimakkaasta vaihtelusta.

 

[PEMM]

@-TripleX- olen samaa mieltä oikeastaan kaikesta.

Toki olen eri mieltä tuulivoiman osalta, mitä tulee verkon vakauttamiseen (nyt kun kaikkea muutakin on säännelty).

Mutta olisi tuokin ratkaisu, jossa kaikilta kerättäisiin maksuja verkon ylläpitämiseksi, paljon parempi kuin nykyinen jossa odotellaan ongelmien saapumista. Toki tuota ei varmastikaan kerättäisi niiltä laitoksilta, jotka ovat sitä säätövoimaa ja reserviä.

 

[Vaako]

Minusta säännöstely jarruttaa oikeaa kehitystä lähes kaikessa. Maankäytön suhteen kunnilla pitää olla sananvaltaa ja Puolustusvoimilla mahdollisuus vaikuttaa mm. tuulipuistojen kokoon ja sijoitteluun, mutta muuten ei pitäisi olla millekään tuotantomuodolle rajoitteita. Niiden kaikkien lopputulos on sähkön hintaa nostava.

Mutta sekään ei ole oikein, että ajatusmalli olisi sellainen, että esimerkiksi verkon vakauden vuoksi vain tuuli- tai aurinkovoimaloilta perittäisiin erilliset maksut verkon vakauden säilyttämiseksi tai pakotettaisiin rakentamaan akkukapasiteettia, kun sitä ei ole vaadittu eikä vaadita miltään muultakaan tuotantomuodolta, jotka voivat yhtälailla pudota pois verkosta aiheuttaen ongelmia. Mikäli tuo on tavoite niin jokaiselle tuottajalle vaihtoehtoisesti valinta tietystä akkukapasiteetista (tai muusta varastointikapasiteetista, joka voisi esimerkiksi olla osuus pumppuvoimalaitoksesta tai osuus pikakäynnistettävästä kaasuvoimalaitoksesta) joka suhteutetaan voimalaitoksen kokonaistehoon tai MW pohjainen lisämaksu, jolloin Fingrid rakentaa kerätyillä maksuilla akkuja tai rajat ylittäviä siirtolinjoja tai nopeasti käynnistyvää varavoimakapasiteettia tai synkronikompensaattoreita parhaaksi näkemällään tavalla.

Tuolloin kaikki ovat samalla viivalla ja tekninen paremmuus sekä investointien houkuttelevuus ohjaa valintoja, ei se mitä mieltä poliitikot milloinkin ovat ja samalla varastointikapasiteettia kehittyy monipuolisesti (eri toimijoille eri alueilla on varmasti näkemyseroja siitä mihin kannattaisi investoida ja sille pitää jättää mahdollisuus) sekä verkon vahvistaminen sekä rajat ylittävän siirtokapasiteetin kasvattaminen jatkuu myös tulevaisuudessa.

Eli käytännössä pitäisi aikalailla purkaa vähemmäksi nykyistä sääntelyä sekä puuttuvilta osin tehdä yhteiset pelisäännöt siihen suurimpaan puutokseen eli varastointikapasiteetin rakentamiseen. Nyt kun käsien vääntely asiassa vain jatkuu niin tarve kasvaa suuremmaksi vuosi vuodelta ja investointeja tehdään sitten kun ne nähdään välittömästi voitolliseksi bisnekseksi. Kuluttajan kannalta odotusaika voi olla aika pitkä ja mahdollisesti myös tarkoituksella pidennetään tekemällä kaikkea vähän jälkijunassa --> koko tuottajakenttä kuitenkin hyötyy korkeasta sähkön hinnasta ja osa sen voimakkaasta vaihtelusta.

Eihän tuossa ole järjen hiventäkään.

Miten ihmeessä saat rinnastettua tuuli-ja aurinkovoiman jatkuvan tuotannon heittelehtimisen muiden sähkölaitosten satunnaisiin alasajamisiin? Ja kaikki tuotantomuodot - reilun pelin nimessä - maksamaan "uusiutuvien" aiheuttamista ongelmista?

 

[-TripleX-]

Eihän tuossa ole järjen hiventäkään.

Miten ihmeessä saat rinnastettua tuuli-ja aurinkovoiman jatkuvan tuotannon heittelehtimisen muiden sähkölaitosten satunnaisiin alasajamisiin? Ja kaikki tuotantomuodot - reilun pelin nimessä - maksamaan "uusiutuvien" aiheuttamista ongelmista?

Siten, että se ongelma on ollut olemassa aikaisemminkin, mutta siitä on enemmän tuurilla ja tuonnilla selvitty. Ja se on verkon turvallisuuden ja vakauden kannalta aivan se ja sama mikä sen alasajon aiheuttaa, lopputulos on sama. Jos ydinvoimala kyykkää keskellä talvea ja tuonti on jostain syystä rajoitettu niin se voi yksin riittää siihen ja sama koskee muitakin tuotantolaitoksia.

Mikäli päämäärä on vakaus niin ei siihen silloin voi jättää vapaamatkustajia, ollaan vain lähtötilanteessa tai pahimmillaan saadaan aikaan se, että mihinkään tuotantomuotoon ei investoida, koska fossiiliset ja ydinvoima ovat kannattamattomia, vesivoima säännöstelty kokonaan pois paletista ja uusituvia investoidaan muualle kuin Suomeen, jossa niitä kuritettaisiin ainona muotona ylimääräisellä verkon vakausmaksulla. Lopputuloksena tuotaisiin enemmän energiaa esimerkiksi Baltian maista, Norjasta ja Ruotsista. Ei kovin houkutteleva suunta tuokaan.

 

[Nargö]

Mutta sekään ei ole oikein, että ajatusmalli olisi sellainen, että esimerkiksi verkon vakauden vuoksi vain tuuli- tai aurinkovoimaloilta perittäisiin erilliset maksut verkon vakauden säilyttämiseksi tai pakotettaisiin rakentamaan akkukapasiteettia, kun sitä ei ole vaadittu eikä vaadita miltään muultakaan tuotantomuodolta, jotka voivat yhtälailla pudota pois verkosta aiheuttaen ongelmia. Mikäli tuo on tavoite niin jokaiselle tuottajalle vaihtoehtoisesti valinta tietystä akkukapasiteetista (tai muusta varastointikapasiteetista, joka voisi esimerkiksi olla osuus pumppuvoimalaitoksesta tai osuus pikakäynnistettävästä kaasuvoimalaitoksesta) joka suhteutetaan voimalaitoksen kokonaistehoon tai MW pohjainen lisämaksu, jolloin Fingrid rakentaa kerätyillä maksuilla akkuja tai rajat ylittäviä siirtolinjoja tai nopeasti käynnistyvää varavoimakapasiteettia tai synkronikompensaattoreita parhaaksi näkemällään tavalla.

Toisaalta tuuli- ja aurinkovoiman tuotannonvaihtelut ovat aivan omaa luokkaansa verrattuna muihin tuotantomuotoihin, ja juuri tuuli- ja aurinkovoiman lisääntyminen on se mikä on ajanut sähköjärjestelmän kriisiin. Eli tältä pohjalta se olisi perusteltua lisätä rahoitusvastuuta juuri kyseisten voimaloiden omistajille.

Akuista ei oikein ole ratkaisuksi tuotannonvaihteluihin koska akkuvarastojen kapasiteetti on useampaa kertaluokkaa liian pieni sitä varten. Myös pumppuvoimaloiden potentiaali on Suomessa pieni johtuen maasto-oloista. Norjaan niitä voisi rakentaa, mutta siinä tulee sitten taas vastaan sähkönsiirto ja se, että haluavatko norjalaiset vuorilleen muita maita varten tarkoitettuja tekojärviä.

 

[-TripleX-]

Toisaalta tuuli- ja aurinkovoiman tuotannonvaihtelut ovat aivan omaa luokkaansa verrattuna muihin tuotantomuotoihin, ja juuri tuuli- ja aurinkovoiman lisääntyminen on se mikä on ajanut sähköjärjestelmän kriisiin. Eli tältä pohjalta se olisi perusteltua lisätä rahoitusvastuuta juuri kyseisten voimaloiden omistajille.

Akuista ei oikein ole ratkaisuksi tuotannonvaihteluihin koska akkuvarastojen kapasiteetti on useampaa kertaluokkaa liian pieni sitä varten. Myös pumppuvoimaloiden potentiaali on Suomessa pieni johtuen maasto-oloista. Norjaan niitä voisi rakentaa, mutta siinä tulee sitten taas vastaan sähkönsiirto ja se, että haluavatko norjalaiset vuorilleen muita maita varten tarkoitettuja tekojärviä.

Ei kukaan tule missään investoimaan mitään päivien tai viikkojen kapasiteettia. Olisi edes tuntien kapasiteetti, mihin akuilla kyllä pystyy. Kulutusta voidaan ohjata ylöspäin tai alaspäin, mutta nopeaa tasapainotusta edes tuntien verran tarvitaan ensiksi, jotta saadaan sitä ylituotantoa varastoitua tuntien aikajänteellä (aurinko paistaa päivällä esim. 11 h) ja samoin purettua sitten tuntien aikajänteellä (illalla on pimeää, mutta kuitenkin korkeaa kulutusta 18-22).

Tuo nyt on ensimmäinen tavoite, eikä siihen illan kulutuspiikkiin ole ollut kunnon vastausta silloinkaan kun ei ollut tuuli- tai aurinkovoimaa. Vesivoimasta tuli säätö, mutta kun sitä ei rakenneta lisää niin sen suhteellinen vaikutus supistuu koko ajan kun verkon muu tuotanto sekä kulutus nousevat koko ajan.

 

[Jopuni]

Vesivoimasta tuli säätö, mutta kun sitä ei rakenneta lisää niin sen suhteellinen vaikutus supistuu koko ajan kun verkon muu tuotanto sekä kulutus nousevat koko ajan.

Ja kun vielä niitä pieniävesivoimaloita on purettu niin sekin vähä pienenee.

 

[Vaako]

Siten, että se ongelma on ollut olemassa aikaisemminkin, mutta siitä on enemmän tuurilla ja tuonnilla selvitty. Ja se on verkon turvallisuuden ja vakauden kannalta aivan se ja sama mikä sen alasajon aiheuttaa, lopputulos on sama. Jos ydinvoimala kyykkää keskellä talvea ja tuonti on jostain syystä rajoitettu niin se voi yksin riittää siihen ja sama koskee muitakin tuotantolaitoksia.

Mikäli päämäärä on vakaus niin ei siihen silloin voi jättää vapaamatkustajia, ollaan vain lähtötilanteessa tai pahimmillaan saadaan aikaan se, että mihinkään tuotantomuotoon ei investoida, koska fossiiliset ja ydinvoima ovat kannattamattomia, vesivoima säännöstelty kokonaan pois paletista ja uusituvia investoidaan muualle kuin Suomeen, jossa niitä kuritettaisiin ainona muotona ylimääräisellä verkon vakausmaksulla. Lopputuloksena tuotaisiin enemmän energiaa esimerkiksi Baltian maista, Norjasta ja Ruotsista. Ei kovin houkutteleva suunta tuokaan.

Itse asiassa ei. Meillä on monta vuosikymmentä esimerkkinä ajalta ennen "uusiutuvia" energianlähteitä.

Ja ainoat freeriderit ovat ne uusiutuvat, jotka sotkevat verkon toimintaa ja sähkön hinnoittelun. Poistetaan uusiutuvien nollahinta-päivät ja normaali tuotanto alkaa taas kannattamaan.

 

[-TripleX-]

Itse asiassa ei. Meillä on monta vuosikymmentä esimerkkinä ajalta ennen "uusiutuvia" energianlähteitä.

Ja ainoat freeriderit ovat ne uusiutuvat, jotka sotkevat verkon toimintaa ja sähkön hinnoittelun. Poistetaan uusiutuvien nollahinta-päivät ja normaali tuotanto alkaa taas kannattamaan.

Eli sähköä ei saa tuottaa halvalla. Mielenkiintoinen näkökulma, mikäli ne originaalit vapaamatkustajat olisivat aikaisemmin investoineet enemmän tuotantokapasiteettiin ihan millä muodolla tahansa niin tarvetta uusiutuville ei olisi koskaan ollut, mutta sitä ei haluttu tehdä kun sähkön piti olla niukkuushyödyke jonka hinta pidetään väkisin korkealla ja puutetta paikataan tuonnilla ja/tai teollisuuden kulutusta säätämällä.

Kun tuo oli valittu linja niin halvemmille muodoille löytyi luonnollisesti tilaa olla kannattavia vaikka tuotanto ei ole jatkuvaa.

Täysin itse aiheutettu ahdinko, jossa nyt märisevät ja huudetaan avustuksia yms. valtiolta apuun sekä yritetään jollain tavalla jarruttaa niitä, jotka investoivat aidosti kannattavaan toimintaan.

Teknologia ajoi ohi oikealta ja vasemmalta ja itkupotkuraivarit on se viimeinen oljenkorsi vai pitäisikö tulla neuvottelemaan miten niitä haasteita taklataan yhdessä. Ainakin muissa maissa tuntuu mahtuvan kaikki muodot palettiin, täällä aina jokin on väärin.

 

[Nargö]

Ei kukaan tule missään investoimaan mitään päivien tai viikkojen kapasiteettia. Olisi edes tuntien kapasiteetti, mihin akuilla kyllä pystyy. Kulutusta voidaan ohjata ylöspäin tai alaspäin, mutta nopeaa tasapainotusta edes tuntien verran tarvitaan ensiksi, jotta saadaan sitä ylituotantoa varastoitua tuntien aikajänteellä (aurinko paistaa päivällä esim. 11 h) ja samoin purettua sitten tuntien aikajänteellä (illalla on pimeää, mutta kuitenkin korkeaa kulutusta 18-22).

Tuo nyt on ensimmäinen tavoite, eikä siihen illan kulutuspiikkiin ole ollut kunnon vastausta silloinkaan kun ei ollut tuuli- tai aurinkovoimaa. Vesivoimasta tuli säätö, mutta kun sitä ei rakenneta lisää niin sen suhteellinen vaikutus supistuu koko ajan kun verkon muu tuotanto sekä kulutus nousevat koko ajan.

Se päivien ja viikkojen kapasiteetti olisi kuitenkin se mille on tarve.

Nykyisin tilanne pysyy tyyninä päivinä hallinnassa pääosin Pohjois-Ruotsin ja Norjan vesivoiman ansiosta. Mutta varsinkin sille Pohjois-Ruotsin vesivoimalle on yhä enemmän muitakin ottajia, kun Pohjois- ja Etelä-Ruotsin välistä siirtokapasiteettia saadaan vähitellen parannettua ja on myös mahdollista, että Pohjois-Ruotsiin tulee uutta teollisuutta joka kuluttaa paljon sähköä.

Ylipäätään järjestelmä on nykyisellään pitkälti veitsenterällä sellaisessa tilanteessa missä keskellä talvea tulee jopa useamman viikon mittainen tyyni ajanjakso kovilla pakkasilla.

Myös jos tuulivoimaa rakennetaan vielä nykyisestäkin merkittävästi lisää, niin tulee ylipäätään ongelmaksi, että mitä sillä kaikella sähköllä tehdään, kun varastointimahdollisuudet ovat rajalliset.