(Suomen) energiapolitiikka ja energiatuotannon tulevaisuus

Tuulisähkön tuotantokulut on nolla.

Rakentaminen on kallista.

Jos valtio tukee noiden rakentamista niin totta kai sähkön hinta laskee.

Tuotantokulut eivät ole nolla, "polttoainekulut" ehkä. Jonkun täytyy pitää yllä ja huoltaa propelleja, keräilyverkkoa yms..

Tosiaan jos lasketaan perustamis- ja rakennuskustannukset per MW, ollaan aikamoisissa lukemissa.
Samoin jos lasketaan valtion tukimenot per MW, ollaan jälleen isoissa numeroissa.
 
Tuotantokulut eivät ole nolla, "polttoainekulut" ehkä. Jonkun täytyy pitää yllä ja huoltaa propelleja, keräilyverkkoa yms..

Tosiaan jos lasketaan perustamis- ja rakennuskustannukset per MW, ollaan aikamoisissa lukemissa.
Samoin jos lasketaan valtion tukimenot per MW, ollaan jälleen isoissa numeroissa.

Tuotantokulu on kyllä aika lähellä nolla. Käyttökulutkin ovat lähes kiinteitä.
 
Miten hitossa aikovat pärjätä? @Deeiii , mitä tähän liittyy? Onko Liski propagandan asialla vai riippumaton tutkimusko?

Hurja tutkimustulos: Tuulivoima laskee sähkön hintaa Pohjoismaissa liki 70 % – Voimayhtiöt menettäisivät miljardeja
Valtioiden tukema tuulivoima mullistaa Pohjoismaisen sähkömarkkinan ja voi jopa romahduttaa perinteisten sähköntuottajien nykymuotoisen liiketoiminnan muutamassa vuodessa. Asia käy ilmi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun riippumattomasta tutkimuksesta. Yle pääsi tutustumaan tutkimuksen keskeisiin tuloksiin ennen sen julkaisua.

http://yle.fi/uutiset/hurja_tutkimu..._voimayhtiot_menettaisivat_miljardeja/8411187

Tuossa muutama tyyppi sen jo ehtikin sanoa, kuten myös TEM:in Riku Huttunen. Kun markkinoille, joilla hinta määräytyy pitkälti alimman marginaalikustannuksen mukaan, tulee runsaasti tuettua, marginaalikustannuksiltaan liki nollassa olevaa tuotantoa, niin totta kai hinta laskee. Kääntöpuolena on sitten se, että järjestelmän toiminta kokonaisuudessaan vaatii kuitenkin tehoreserviä niille ajoille, kun ei tuule.

Käänteli tai väänteli tätä miten päin tahtoo, niin lopputuloksena on iso lasku ennen kaikkea veronmaksajille. Joko tuetaan olemassaolevaa, vielä melko saastuttavaa huipputuotantoa; tai tuetaan vielä melko tieteiskuvitelman tasolla olevien energiavarastojen ja kulutusjoustojen kehittämistä ja toivotaan, että niistä löytyy ratkaisu joskus. EU-tasolla on myös paljon puhetta ns. kapasiteettimarkkinoista; tämä olisi tervetullut uudistus, joka tosin pistäisi nuo Liskin laskelmat vähän uusiksi. Tällöin kun voimalan omistaja saisi rahaa myös siitä, että kykenee tuottamaan sähköä juuri silloin kun halutaan. (Tällä hetkellä kapasiteettimarkkinat olisivat käytännössä tukea hiili- ja kaasuvoimaloille.)

Liski on käsittääkseni melko perinteinen kauppisproffa, jolle kannattavuus seuraavassa kvartaalissa ja lyhyt takaisinmaksuaika ovat niitä mittareita joilla kaikki päätökset pitäisi tehdä, ja jos investointi aiheuttaa systeemisiä ongelmia niin se on ihan fine kunhan niistä ei joudu itse maksamaan. Tosin tuossa(kaan) tutkimuksessa ei huomioitu sitä mikä näyttää nyt todennäköiseltä, eli että Ruotsista poistuu paljon vähäpäästöistä ydintuotantoa.
 
Olisipa mielenkiintoista nähdä laskelma millaiset olisivat:

a) Suomen CO2 -päästöt
b) Suomen kauppatase

tilanteessa jossa kaikki sähkö ja valtaosa kaukolämmöstä tuotettaisiin ydinvoimalla, sähköllä sitten se lämmitys mitä ei ydinkaukolämmöllä pystyttäisi tuottamaan. Samassa yhteydessä voisi pohtia millaiset veroporkkanat kauppataseen kannalta olisivat sähköautoilulle järkeviä.
 
Olisipa mielenkiintoista nähdä laskelma millaiset olisivat:

a) Suomen CO2 -päästöt
b) Suomen kauppatase

tilanteessa jossa kaikki sähkö ja valtaosa kaukolämmöstä tuotettaisiin ydinvoimalla, sähköllä sitten se lämmitys mitä ei ydinkaukolämmöllä pystyttäisi tuottamaan. Samassa yhteydessä voisi pohtia millaiset veroporkkanat kauppataseen kannalta olisivat sähköautoilulle järkeviä.

Joskus toisinaan joku aina kysyy yliopistoväeltä, että olisiko tuollaisia laskelmia mahdollista saada. Kaikki toteavat, että olisivathan ne mielenkiintoisia, ja palaavat sitten tekemään laskelmia joissa ydinvoima on otettu jollain kikkakuutosella pois vaihtoehtojen joukosta jo ennen kuin laskelmaa edes ryhdytään tosissaan tekemään. Lappeenrannan väki on tässä suorastaan notoorista.

Tosin on sanottava, että vastaava ongelma olisi edessä vaikka sähkö tuotettaisiin voittopuolin ydinvoimalla. Sekin on marginaalikustannuksiltaan alhaista tuotantoa eikä ydinvoiman osuuden nostaminen merkittävästi nykyisestä ole kannattavaa ilman tukiaisia.

"Terveessä" järjestelmässä myös tuuli- ja aurinkosähkön osuus kasvaisi merkittävästi, ja yhteenlaskettuna niistä tulisi luultavasti yksi merkittävimmistä ellei merkittävin yksittäinen sähkön lähde. Ongelma tässä on se, että meillä ei ole oikein aikaa odottaa järjestelmän tervettä ja luontaista kehittymistä, kun päästöistä ja fossiiliriippuvuudesta pitäisi päästä eroon ASAP.

EDIT: Yhdysvalloissa on tehty tuon tyyppistä tutkimusta, ja todettu, että merkittävän dekarbonisaation (80% päästöleikkaukset) toteuttaminen "ydinvoimaa enemmän"-strategialla maksaisi pauttiarallaa neljänneksen siitä, mitä se maksaisi "uusiutuvia enemmän"-strategialla. Jälkimmäisessäkin on tosin mukana ydinvoimaa, ja molemmissa kaasuvoimaa. Voi myös olla että tuossa on vähän pessimismiä uusiutuvien suhteen, mutta selvää lienee, että "uusiutuvia enemmän"-strategia tullee kalliimmaksi kuin "kaikki käy"-strategia, ja "ei ydinvoimaa olleskaan" lienee kaikkein kallein strategia. Poislukien "ei tehdä mittään," jolloin ilmastonmuutoksen haitat ovat aika äkkiä siinä luokassa, että minkä tahansa strategian kustannukset näyttävät aika pieniltä.
 
........................................
Fossiilisten polttoaineiden loppuminen ilman korvaajaa on paha tilanne. Vesivoima, aurinkopaneelit, tuulivoima ei riitä täysimittaisesti vastaamaan kasvaviin energiatarpeisiin. Olen luottavainen sen suhteen, että 2030-luvulla me pääsemme rakentamaan sähköä verkkoon tuottavaa fuusioenergiaa. Uskon, että fuusioenergia laitetaan toimimaan, sitä testataan ja säädetään niin kauan, kunnes se toimii. Muuta vaihtoehtoa ei ole.
.................................................................

Lainasin osan nimim. artin viestistä toisesta ketjusta.
Mitäs mieltä ollaan ? Onko muita yhtä optimistisesti uskovia ?
Tuolla, kun toimii, saataisiin hoidettua suurin osa energian tarpeesta.
Teknisiä ongelmia on, ainakin vielä, kohtalaisen paljon.
 
Lainasin osan nimim. artin viestistä toisesta ketjusta.
Mitäs mieltä ollaan ? Onko muita yhtä optimistisesti uskovia ?
Tuolla, kun toimii, saataisiin hoidettua suurin osa energian tarpeesta.
Teknisiä ongelmia on, ainakin vielä, kohtalaisen paljon.

Saa nähdä. Vaikee on rojekti, ja sitä rakennetaan ranskaan. Mites se menikään, mitä ranskalaisille ydinvoimarojekteille yleensä käy? 2020 olisi kai tavoite.

http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/iterista_ensimmainen_fuusioreaktori

http://www.luonnontieteilijalehti.f...TER_on_ihmiskunnan_haastavin_tieteellinen_koe

http://www.talouselama.fi/uutiset/r...oi-ratkaista-maailman-energiaongelmat-3452821
 
Niin, olemme 15 vuoden kuluttua 2030-luvulla.
ITER-projektin tämän hetken tavoite on päästä ensimmäisiin täyden tehon kokeisiin samalla vuosikymmenellä.
TOKAMAK-tekniikan teorioita kehiteltiin ainakin jo 1970-luvulla.
Jos nyt pitää veikata, niin sanoisin, että ensimmäiset stabiilit (a.k.a. kaupalliset) fuusiovoimalat ovat tuotannossa aikaisintaan tämä vuosisadan lopulla. Tekniset haasteet ovat aika hurjia.
 
Niin, olemme 15 vuoden kuluttua 2030-luvulla.
ITER-projektin tämän hetken tavoite on päästä ensimmäisiin täyden tehon kokeisiin samalla vuosikymmenellä.
TOKAMAK-tekniikan teorioita kehiteltiin ainakin jo 1970-luvulla.
Jos nyt pitää veikata, niin sanoisin, että ensimmäiset stabiilit (a.k.a. kaupalliset) fuusiovoimalat ovat tuotannossa aikaisintaan tämä vuosisadan lopulla. Tekniset haasteet ovat aika hurjia.

Haasteet ovat hurjia. Ja sitten on kysymys hinnasta. Tuleeko siitä kannattavaa?

Aurinkovoima heittää aika pahaa hinta-haastetta kehiin.

irena_costs_fig_517.jpg


Ja tässä vanha kuva, mitä aurinkovoimalle käy, kun se saavuttaa pariteettia.

gridparity.jpg
 
Itsekin epäilen, että fuusiovoiman esteeksi jää hinta. ITER-tyyppinen vekotin on todella monimutkainen =kallis härveli sähkön tuotantoon.

Aurinko- ja tuulivoima pistävät kovan vastuksen, mutta muutama huomio. Tuo "grid parity"-hinta on vähän huono benchmark koska se on liikkuva maali. Nyt jo nähdään mitä sähkön hinnalle tapahtuu kun matalan marginaalikustannuksen tuotantoa tulee verkkoon paljon. Aivan samalla tavalla esimerkiksi aurinkosähkön laajamittainen rakentaminen romahduttaisi hinnat valoisan aikaan. Tästä sitten seuraisi se, että jossain vaiheessa aurinkopaneelien asentaminen ei enää kannattaisi, kun verkosta saa sähköä samaan hintaan tai jopa halvemmalla.

Toinen ja vielä isompi sokea piste uusiutuvan energian likinäköisillä hypettäjillä on varastointitekniikoissa. Tällä hetkellä nimenomaan niiden hinta- ja saatavuuskehitys ovat pullonkaula. Mutta asia esitetään lähes poikkeuksetta niin, että kunhan varastojen hinta halpenee niin uusiutuvat voittavat kaikki muut energianlähteet.

Näin ei asia ole. Suhteessa kaikkein eniten varastoista hyötyy tasaisesti perusvoimaa tuottava laitos. Näin ollen kilpailuasetelma tasaisesti virtaa tuottavien laitosten ja uusiutuvien välillä ei välttämättä muutu lainkaan sillä tavalla kuin optimistisimmissa arvioissa povataan.

Ei ole ihan sattumaa, että ensimmäiset kaupalliset energiavarastot rakennettiin ydinvoimaloiden yhteyteen!
 
Ei ole ihan sattumaa, että ensimmäiset kaupalliset energiavarastot rakennettiin ydinvoimaloiden yhteyteen!

Jos ihan fiktiivisesti meillä olisi atomi-Suomi energiantuotannon suhteen, niin eikös niillä ydinvoimaloilla voisi tuottaa synteettistä maakaasua silloin kun maksimitehoa ei tarvita, vaikka vähän huonommallakin hyötysuhteella?
 
Jos ihan fiktiivisesti meillä olisi atomi-Suomi energiantuotannon suhteen, niin eikös niillä ydinvoimaloilla voisi tuottaa synteettistä maakaasua silloin kun maksimitehoa ei tarvita, vaikka vähän huonommallakin hyötysuhteella?

Voisi.

Fakta: Energiavarastoja ja kulutusjoustoa tarvitaan joka tapauksessa lisääntyvässä määrin. Luultavasti tarvitaan myös säilöttäviä polttoaineita, kuten metaania, niihin kohteisiin mihin akut eivät riitä.

Fakta: Mitä tasaisempaa ja ennustettavampaa tuotanto on, sitä vähäisempää varastojen ja joustojen tarve on.

Fakta: Synteettisen kaasun hinta riippuu suurelta osin kaasua tuottavan laitoksen huipunkäyttöajasta, koska investointikustannus riippuu lähinnä maksimitehosta. Karkeasti sanoen, 30% käyttöasteella toimivan kaasulaitoksen tuottaman kaasun hinta on kolminkertainen 90% käyttöasteella toimivaan. Jopa sähkön hinta on osin toisarvoinen tekijä.

Fakta: Synteettinen kaasu ei tule olemaan vuosiin jos vuosikymmeniin kilpailukykyistä maakaasun kanssa, ellei sen hintaa saada vielä nykyisistä ennätyksistä alemmaksi.

Fakta: Uusiutuvia hehkuttavat eivät pääsääntöisesti vedä johtopäätöksiä näistä faktoista, tai eivät halua ainakaan puhua asiasta. Pahimmillaan he esittävät julkisuudessa esimerkiksi synteettisen kaasun hinnaksi arvioita, jotka perustuvat 90% käyttöasteeseen, samalla kun esittävät järjestelmiä, joissa käyttöaika olisi enintäänkin luokkaa 30%. (I'm looking at you, LPR.)
 
Tuulen ja sähkön ongelma on, että niiden tuotanto vaihtelee sekä säännöllisesti että ennustamattomasti. Suomi on ainoita maita maailmassa, johon aurinkovoima ei kovin hyvin sovellu, koska talvella on kylmä. Muualla suurin sähköntarve tulee viilennyksestä. Mutta tuulivoiman määrä tulee P-maissa lisääntymään.

Tuotannon vaihteluun vastaamiseen on sitten kolme keinoa.
  1. Sähkön tai energian varastointi, mistä @Deeiii tuossa yllä puhui. Tässä yhtenä mielenkiintoisena mahdollisuutena on tulevaisuudessa sähköautojen akkukapasiteetti, jota voidaan jossain määrin käyttää sekä lataukseen että purkamiseen
  2. Kysyntäjoustot. Tähän liittyen esim. Fortsalla on mielenkiintoinen uusi konsepti. Virtuaalivoimala omakotitalojen lämminvesivaraajista. http://www.tekniikkatalous.fi/talou...italoudet-saastavat-rahaa-vastineeksi-6391746
  3. Siirtoverkkojen kehittäminen (ja niihin liittyvä sähkön kaupankäynti laajemmalla alueella). Vuorokaudenaika ja sääolot tasaavat vaihtelua laajalla alueella.
Suomi on itse asiassa tässä siirtoverkoissa yksi parhaita maita maailmassa. Suomessa on kattava siirtoverkosto ja yksi aluehinta. Esim. Ruotsissa on neljä aluehintaa, Norjassakin useampia ja Tanskassa kaksi. Tämä johtaa esim. tilanteeseen, jossa Pohjois-Ruotsin sähkö saattaa virrata Etelä-Ruotsiin Suomen kautta.

Ylipäänsä Pohjoismainen Nordpool on johtava Euroopassa.

Euroopassa on suuria ongelmia monista syistä. Saksassa on rakennettu tuulivoimaa pohjoiseen, mutta iso osa kulutuksesta on etelässä. Uutta sähkönsiirtoyhteyttä on viritelty jo pitkään, mutta ongelma on "NIMBY". Ranska taas on suojannut omia ydinvoimaloitaan ja hyväksyi vasta aika äskettäin espanjalaisen vesi- aurinko ja tuulisähkön tuonnin Ranskaan.

Näitä kuitenkin kehitellään. Esim. siirtokaapeli Ruotsista Baltiaan. Tai esim. norjalaista vesivoimaa Englantiin.

UK and Norway to build world's longest undersea energy interconnector
http://www.theguardian.com/business...worlds-longest-undersea-energy-interconnector

The UK and Norway are to build the world’s longest undersea interconnector – a method of linking up electricity and gas networks – to provide enough low-carbon energy for almost 750,000 British homes.

National Grid and Statnett, the Norwegian transmission system operator, are due to sign the ownership agreement for the 450-mile (730km) interconnector at the British embassy in Oslo, on Thursday.

The two-way 1,400MW electricity cable will run from Blyth in Northumberland to Kvilldal, in Rogaland, on the Norwegian side. It will cost about €2bn (£1.5bn) and completion is planned for 2021.

The agreement with Norway will save UK households up to £3.5bn over 25 years by importing cheaper electricity, according to an estimate by Britain’s energy regulator Ofgem.

Ed Davey, the energy secretary, said the deal would give Britain access to Norwegian green hydropower at the flick of a switch, to replace wind turbines in the UK when the wind was not blowing.

Davey said: “This is a project I have worked on with Statnett and National Grid for two years and I am delighted they’ve now made this massive investment decision.

“It won’t be all one-way traffic. We are in the process of investing heavily in new low-carbon generation. In the future we would expect that there will be times when our generation exceeds our demand and we are able to export clean power to Norway in return.”

There were fears that bad weather at Oslo international airport would prevent the British delegation from flying to the Norwegian capital for the signing, but the event went ahead.

Alan Foster, National Grid’s director of European business development, who signed the agreement, said: “Access to low-carbon energy from Norway hydropower stations will help us meet the challenge of greener, affordable energy.

“It also adds to the diversity of energy sources for the UK and potentially can reduce peak prices with benefits for consumers and businesses.”

The interconnector will be the first electricity link between Britain and Norway but the countries already have connections supplying Norwegian gas and oil to the UK. They include the 725-mile Langeled pipeline, which runs from the Nyhamna terminal in Norway, to Easington in Yorkshire.

Davey said: “Norway is one our most important energy partners and so far, our partnership has revolved mainly around the fossil fuel resources in the North Sea. This project moves us into a new phase in which the sharing of renewable power can also make significant contributions to both countries.”

A group of energy companies announced plans in 2011 to build an electricity interconnector between Norway and Scotland. The proposed 350-mile cable is supposed to be built by 2020 at a cost of £1.75bn. SSE, the British energy supplier, pulled out of the project in 2013.

The UK already has electricity interconnectors with France, Ireland and the Netherlands, and wants to add more to meet expected demand for energy. National Grid’s reassurance in October that there would be no winter blackouts was borne out but analysts have said the UK is vulnerable to energy shocks unless supplies are increased.
 
Tuulen ja sähkön ongelma on, että niiden tuotanto vaihtelee sekä säännöllisesti että ennustamattomasti. Suomi on ainoita maita maailmassa, johon aurinkovoima ei kovin hyvin sovellu, koska talvella on kylmä. Muualla suurin sähköntarve tulee viilennyksestä. Mutta tuulivoiman määrä tulee P-maissa lisääntymään.

Tuotannon vaihteluun vastaamiseen on sitten kolme keinoa.
  1. Sähkön tai energian varastointi, mistä @Deeiii tuossa yllä puhui. Tässä yhtenä mielenkiintoisena mahdollisuutena on tulevaisuudessa sähköautojen akkukapasiteetti, jota voidaan jossain määrin käyttää sekä lataukseen että purkamiseen
  2. Kysyntäjoustot. Tähän liittyen esim. Fortsalla on mielenkiintoinen uusi konsepti. Virtuaalivoimala omakotitalojen lämminvesivaraajista. http://www.tekniikkatalous.fi/talou...italoudet-saastavat-rahaa-vastineeksi-6391746
  3. Siirtoverkkojen kehittäminen (ja niihin liittyvä sähkön kaupankäynti laajemmalla alueella). Vuorokaudenaika ja sääolot tasaavat vaihtelua laajalla alueella.
Suomi on itse asiassa tässä siirtoverkoissa yksi parhaita maita maailmassa. Suomessa on kattava siirtoverkosto ja yksi aluehinta. Esim. Ruotsissa on neljä aluehintaa, Norjassakin useampia ja Tanskassa kaksi. Tämä johtaa esim. tilanteeseen, jossa Pohjois-Ruotsin sähkö saattaa virrata Etelä-Ruotsiin Suomen kautta.

Suurempi hajautus ja sähkönsiirto olisi kyllä hyvä juttu - jos kohta sekin on varastoinnin tavoin teknologianeutraalia, eli hyödyttää myös tasaisesti tuottavia voimaloita.

Tuulivoiman osalta hajautuksen pitäisi kuitenkin olla selvästi yli 1000 km ja aurinkosähkön suhteen Euroopassa tarvittaisiin itä-länsi-suuntaista hajautusta Moskovan tienoilta Kanariansaarille. Tähän sitten liittyy todennäköisesti (toteutuksesta ja halutusta dekarbonisaation asteesta riippuen) melko paljon ylirakentamista, eli jotta saadaan tuotettua X määrä sääriippuvaista sähköä niin on rakennettava 2-5 X tuotantokapasiteettia.

Tässä tulee sitten tiettyjä ongelmia, geopolitiikasta alkaen. Saksan ongelmat mainitsitkin jo, toinen pullonkaula on Pyreneiden vuoriston ylityksessä.

Kaikenlainen on mahdollista, jää vain nähtäväksi miten kauan veronmaksajien kukkaronnyörit pysyvät avoinna.
 
OL3-projekti etenee:

Vastoinkäymisiä toisensa perään kohdannut Olkiluodon kolmosreaktorin rakennusprojekti Satakunnan Eurajoella on ottanut loppukirin. Ensimmäiset uuden reaktorin fyysiset testit alkavat ensi kuussa, kun sen putkistoihin pumpataan vettä ensi kertaa. Huhtikuun aikana Teollisuuden voima myös jättää laitoksen käyttölupahakemuksen STUKille ja työ- ja elinkeinoministeriöön. Hakemuksen käsittely kestää pitkälti yli vuoden.

Hiljaiselon jälkeen työntekijöiden määrä työmaalla on kolminkertaistunut tälle vuodelle. TVO kehuu, että yhteistyö ranskalaisen Arevan kanssa on alkanut sujua.

Tärkeimmät rakennustyöt uskotaan saatavan päätökseen kesään mennessä. Sen jälkeen painopiste siirtyy testaamiseen. Erilaisia kokeita on edessä kymmeniä tuhansia ennen kuin ydinpolttoaine ladataan altaaseensa. Tosin polttoaineen lataaminen edellyttää vielä erillistä lupaa.

TVO:ssa myönnetään, että vastoinkäymisiä voi vielä sattua. Arevan kanssa on kuitenkin saavutettu yhteisymmärrys siitä, mitä töitä on jäljellä ja miten niiden kanssa edetään. Jos uusilta kömmähdyksiltä vältytään, Olkiluoto kolmonen tuottaa virtaa sähköverkkoon loppuvuonna 2018.

http://www.ts.fi/uutiset/talous/857309/Olkiluodon+kolmosreaktori+siirtyy+testausvaiheeseen
 
Fuusioenergian hintafaktorin tuominen esiin ei ole nyt relevanttia, emme tiedä mitään energiantuotannon kustannustekijöistä esim. 50-60 vuoden kuluttua, voimme vain arvailla miten energiantuotanto ylipäänsä tuolloin hoidetaan. Ainoa kohtuullisen varma asia lienee, että fossiiliset polttoaineet alkavat olla historiaa.
 
Suurempi hajautus ja sähkönsiirto olisi kyllä hyvä juttu - jos kohta sekin on varastoinnin tavoin teknologianeutraalia, eli hyödyttää myös tasaisesti tuottavia voimaloita.

Tuulivoiman osalta hajautuksen pitäisi kuitenkin olla selvästi yli 1000 km ja aurinkosähkön suhteen Euroopassa tarvittaisiin itä-länsi-suuntaista hajautusta Moskovan tienoilta Kanariansaarille. Tähän sitten liittyy todennäköisesti (toteutuksesta ja halutusta dekarbonisaation asteesta riippuen) melko paljon ylirakentamista, eli jotta saadaan tuotettua X määrä sääriippuvaista sähköä niin on rakennettava 2-5 X tuotantokapasiteettia.

Tässä tulee sitten tiettyjä ongelmia, geopolitiikasta alkaen. Saksan ongelmat mainitsitkin jo, toinen pullonkaula on Pyreneiden vuoriston ylityksessä.

Kaikenlainen on mahdollista, jää vain nähtäväksi miten kauan veronmaksajien kukkaronnyörit pysyvät avoinna.

Mainitsin jo Pyreneetkin ;) Ranska suojelee ydinvoimaloitaan. (linkin takaa pitempi artikkeli, ote alla).

Suurin riski energiamarkkinoiden kehityksessä on tuet. Markkinoita voi kyllä ohjata, mutta suora sorkkiminen yhtä energiantuotantomuotoa tukemalla johtaa yleensä erilaisiin ongelmiin.

Franco-Spanish energy spat tests EU
http://www.ft.com/cms/s/0/8e94079c-585f-11e4-b331-00144feab7de.html#axzz44PtwRFqT

When it comes to Europe’s energy networks, Spain is an island – and it blames France for its isolation.

After decades of frustration, Madrid’s anger is now boiling over ahead of an EU summit this week, where diplomats expect a showdown between Prime Minister Mariano Rajoy and French President François Hollande.

Renewable energy lies at the heart of their dispute: Spanish wind turbines easily produce more power than is needed in the domestic market but that energy is wasted because there are few transmission lines to carry it across the border to France.

Viewed from Madrid, the Pyrenees are a protectionist barrier behind which France has been shielding its nuclear industry from the competition posed by Spain’s abundant renewables.
 
Fuusioenergian hintafaktorin tuominen esiin ei ole nyt relevanttia, emme tiedä mitään energiantuotannon kustannustekijöistä esim. 50-60 vuoden kuluttua, voimme vain arvailla miten energiantuotanto ylipäänsä tuolloin hoidetaan. Ainoa kohtuullisen varma asia lienee, että fossiiliset polttoaineet alkavat olla historiaa.

On se siinä mielessä relevanttia, että sen lisäksi että se fuusio toimii sen pitäisi olla myös kannattavaa, jotta se otettaisiin käyttöön.

On hyvin todennäköistä, että fuusio on kalliimpaa kuin ydinvoima. Ja ydinvoima on jo nyt vaikeuksissa.

Ja se tiedetään että uusiutuvien energiatuotantomuotojen hintatrendi on voimakkaasti alaspäin.

Meidän ei tarvitse pelkästään arvailla, voimme tehdä myös analyyttisiä arvioita ;)

Mutta mielenkiintoinen vuosisata on kyllä energian osalta tulossa.
 
On se siinä mielessä relevanttia, että sen lisäksi että se fuusio toimii sen pitäisi olla myös kannattavaa, jotta se otettaisiin käyttöön.
On hyvin todennäköistä, että fuusio on kalliimpaa kuin ydinvoima. Ja ydinvoima on jo nyt vaikeuksissa.
Ja se tiedetään että uusiutuvien energiatuotantomuotojen hintatrendi on voimakkaasti alaspäin.
Meidän ei tarvitse pelkästään arvailla, voimme tehdä myös analyyttisiä arvioita ;)
Mutta mielenkiintoinen vuosisata on kyllä energian osalta tulossa.

Fuusiokin on ydinvoimaa :rolleyes:

Esitätkö "uusiutuvat energiamuodot" ja ydinvoiman jotenkin toistensa vaihtoehtoina tai kilpailijoina ?
Hintatrendejä lyhyellä aikavälillä voidaan toki arvioida.
Onko arviota fuusioenergian hintakehityksestä esim. 10-50 vuotta sen jälkeen, kun se on otettu käyttöön ?
Oikein, ei meillä kellään ole.
Ja erittäin samaa mieltä mielenkiintoisuudesta, olemme vähintään yhtäsuuren muutoksen edessä kuin oltiin 1800-luvun lopulla, kun fossiilisten polttoaineiden kausi alkoi. Aikajänteet ovat vain sellaisia, että emme ole näkemässä sitä "lopputulosta".
 
Joskus toisinaan joku aina kysyy yliopistoväeltä, että olisiko tuollaisia laskelmia mahdollista saada. Kaikki toteavat, että olisivathan ne mielenkiintoisia, ja palaavat sitten tekemään laskelmia joissa ydinvoima on otettu jollain kikkakuutosella pois vaihtoehtojen joukosta jo ennen kuin laskelmaa edes ryhdytään tosissaan tekemään. Lappeenrannan väki on tässä suorastaan notoorista.
Tulee mieleen WWF:n "selvitys", jossa ydinvoimalle oli annettu maakaasun päästöarvot, ihan vaan koska WWF ei pidä ydinvoimasta ja se piti saada näyttämään huonolta. :D
 
Back
Top