(Suomen) energiapolitiikka ja energiatuotannon tulevaisuus

"27 prosentin lukemaan yhtiö päätyi mallissa, jossa se tutki kahta eri vaihtoehtoa: toisessa Suomi rakentaa ydinvoimaa 1200 megawattia ja toisessa 4100 megawattia tuulivoimaa ja 1200 megawattia säätövoimaa. "

Ymmärsinkö nyt oikein mitä tuo Wärtsilän mies rivien välissä esittää: Suomen energiahuollon täydennys- ja korvausinvestointeja toteutettaisiin jatkossa täyden nimelliskapasiteetin edestä ulkomailta tuotavien fossilisten polttoaineiden varaan ja tuulivoimalla pienennettäisiin fossiilisten polttoaineiden kulutusta silloin, kun sattuu tuulemaan?
 
Viimeksi muokattu:
"27 prosentin lukemaan yhtiö päätyi mallissa, jossa se tutki kahta eri vaihtoehtoa: toisessa Suomi rakentaa ydinvoimaa 1200 megawattia ja toisessa 4100 megawattia tuulivoimaa ja 1200 megawattia säätövoimaa. "

Ymmärsinkö nyt oikein mitä tuo Wärtsilän mies rivien välissä esittää: Suomen energiahuollon täydennys- ja korvausinvestointeja toteutettaisiin jatkossa täyden nimelliskapasiteetin edestä ulkomailta tuotavien fossilisten polttoaineiden varaan ja tuulivoimalla pienennettäisiin fossiilisten polttoaineiden kulutusta silloin, kun sattuu tuulemaan?

Kyllä.
 

Öljyteollisuus ja tuulivoima ovat perinteiset liittolaiset. No, toki voidaan kehitellä optimistinen tulevaisuusskenaario jossa tulevaisuudessa ylijäämätuuli- ja aurinkosähköllä tuotetaaan synteettistä metaania säätövoimavaranoksi. Kotimaista ja CO2 neutraalia - ehkä jopa CO2 sitovaa. Mutta, sitä odotellessa...
 
Jäänmurtaja.

Nuclear power looks to shrink its way to success
New mini reactor designs offer lower cost and risk than conventional technology

Everything about nuclear energy seems terrifically big: the cost, construction and decommissioning — and the fears of something going badly wrong. The future, however, may well be much smaller. Dozens of companies are working on a new generation of reactors that, they promise, can deliver nuclear power at lower cost and reduced risk. These small-scale plants will on average generate between 50MW and 300MW of power compared with the 1,000MW-plus from a conventional reactor. They will draw on modular manufacturing techniques that will reduce construction risk, which has plagued larger-scale projects. Supporters believe these advanced modular reactors (AMRs) — most of which will not be commercial until the 2030s — are critical if atomic power is to compete against the rapidly falling costs of solar and wind.

“The key differences with large reactors are how these smaller reactors are built — a large proportion of factory build and therefore less construction risk, and significantly smaller capital costs. Both these factors should help to attract private finance,” added Ms Reilly. Eight companies attended a meeting in Birmingham last week after securing funding from the UK government as part of its initiative. Among them was U-Battery, a UK-based consortium that includes Urenco, the uranium enrichment group.“Capital cost is important in nuclear,” said Steve Threlfall, general manager of U-Battery, which estimates one of its individual reactors would cost about £40m once multiple units have been built. The cost to build the first unit would be about £76m.Other aspiring builders, include Britain’s Moltex Energy and Tokamak Energy, Sweden’s LeadCold and the US Advanced Reactor Concepts (ARC), as well as a consortium involving China’s Institute of Nuclear Energy Technology.

Small nuclear reactors are not brand new. They are on board nuclear submarines while Russia has nuclear-operated icebreakers in the Arctic. National laboratories have also been researching the technology for decades, but nothing is yet in commercial operation at any scale. The first three advanced modular reactors are expected to start commercial operations in China, Russia and Argentina by 2020, according to the International Atomic Energy Agency.

https://www.ft.com/content/c2bd2f8c-8b67-11e8-b18d-0181731a0340
 

Mitkähän teollisuuden alat voisivat olla kiinnostuneita noista? Siis jos ajatellaan, että tuollainen laitos tuottaa huomattavan määrän sähköä ja kuumaa vettä, niin minkälaisessa tuotantolaitoksessa tarvittaisiin molempia? Ajattelen tässä sitä, että mikäli ollaan kiinnostuneita vain sähköstä, niin sitten tuollaista voimalaa ei ole tarvis sijoittaa varsinaisen tuotantolaitoksen yhteyteen, vaan sen sähkön voi periaatteessa ostaa muualta.
 
Mitkähän teollisuuden alat voisivat olla kiinnostuneita noista? Siis jos ajatellaan, että tuollainen laitos tuottaa huomattavan määrän sähköä ja kuumaa vettä, niin minkälaisessa tuotantolaitoksessa tarvittaisiin molempia? Ajattelen tässä sitä, että mikäli ollaan kiinnostuneita vain sähköstä, niin sitten tuollaista voimalaa ei ole tarvis sijoittaa varsinaisen tuotantolaitoksen yhteyteen, vaan sen sähkön voi periaatteessa ostaa muualta.

Artikkeli ei suoraan vastaa tuohon kysymykseen, mutta vihjaa, mihin tekniikka soveltuu.

They all offer a range of different technologies for numerous applications, from providing just electricity to a combination of heat and power. Some could be used to generate hydrogen. What makes them attractive is their flexibility as they can be deployed in different scenarios, helping to power a big industrial site or providing heat and power to a remote location that is not able to access a central transmission grid. Others can be built in clusters and in essence operate more like a conventional reactor.

Canada, in particular, is seen as a potentially lucrative market by private developers of the technology. Reactors could help replace coal plants, provide local power for resource extraction such as in oil recovery or serve remote communities that are not connected to the grid.
 
Olkiluodon voimala puretaan.

Tuulivoimala on ollut kiinni jo vuoden, koska sen operointi ei kannata nykyisillä hinnoilla.

Eurajoen Olkiluodon tuulivoimala on jo vuoden odottanut purkamistaan, koska TVO on päättänyt luopua tuulisähkön kannattamattomasta tuotannosta ydinvoimalan kupeessa.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/uNE9UgcD

Voiko joku selittää tuon minulle? Eli eikö tuolla tuule, vai missä tökkii kun tuo ei ole kannattavaa? Sinällään ikävää jos kyse on tuulen puutteesta, tuo alue olisi epäilemättä sopiva paikka mihin pystyttää noita tolppia, kun alueella ei ole asukkaita jotka häiriintyisivät myllyjen tuottamasta metelistä.
 
Voiko joku selittää tuon minulle? Eli eikö tuolla tuule, vai missä tökkii kun tuo ei ole kannattavaa? Sinällään ikävää jos kyse on tuulen puutteesta, tuo alue olisi epäilemättä sopiva paikka mihin pystyttää noita tolppia, kun alueella ei ole asukkaita jotka häiriintyisivät myllyjen tuottamasta metelistä.

Tosi pikaisella haulla selvisi että siellä olisi yksi vanha (rakennettu 2004= antiikkinen siis)1MW tuulivoimala ja sekin on ollut viime vuodesta epäkunnossa. Eli jo tämän perusteella voi sanoa että toiminta on täysin kannattamatonta tuollaiselle isolle energiayhtiölle.

Alue on muuten hyvää tuulisähköseutua ja tuollaisen energiainfran viereen tuulivoimapuisto juuri kuuluisi rakentaa.
 
Alue on muuten hyvää tuulisähköseutua ja tuollaisen energiainfran viereen tuulivoimapuisto juuri kuuluisi rakentaa.

No sitähän minäkin ajattelin. Mitenkäs muuten homma menee tuon ydinvoimalan varavoimaloiden kanssa? Sitä mietin myös, että kun noilla voimaloilla pitää olla varavoimaa, jotta saadaan vesi kiertämään myös hätätilassa, niin mitkä mahdollisuudet olisi, että tuulimyllystä olisi mitään hyötyä siinä käytössä? Kun tulee jokin katastrofi, niin silloin varmaankin olisi joko hirveä myrsky tai sitten ei tuule ollenkaan. Tai sitten jos tulee tsunami, niin vahinkoa tulee varmaan tuohon tuulimyllyynkin. Mutta siitä huolimatta oletan, että tuota tuulimyllyä suunniteltiin käytettävän siihenkin.
 
Tuulivoiman suorituskyky parantunut: "Kehittynyt tällä vuosikymmenellä hurjin harppauksin"

1534327411715.png

Tuulivoiman tuotanto on lähestymässä kannattavuusrajaa. Ensimmäiset ilman valtion tukea rakennettavat voimalat nousevat Iihin ja Isojoelle. Tuotannon on määrä käynnistyä ensi vuonna.

"Tuulivoimaloiden suorituskyky on parantunut niin paljon, että kustannus tuotettua energiayksikköä kohti on tullut alas", sanoo Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Iin tuulipuiston rakentaa S-ryhmän ja St1:n omistama TuuliWatti. Isojoen hankkeen takana on saksalainen tuulivoimajätti CPC.

TuuliWatin uusissa voimaloissa tuotantokustannukset on painettu alle 30 euroon megawattitunnilta. Sähkön hinta on tällä hetkellä runsaat 50 euroa megawattitunnilta. Viime vuonna päättyneessä syöttötariffijärjestelmässä tuulivoimayhtiön saama takuuhinta oli 83 euroa.

Uusien tuulivoimaloiden suorituskykyä parantaa niiden koko. TuuliWatin uusien voimalatornien korkeus on 175 metriä ja siivet pyyhkivät korkeimmillaan 250 metrissä. Yhtiön mukaan voimalat ovat korkeimmat Pohjoismaissa.

Suominen kertoo, että tällä hetkellä yhtiön korkeimmat voimalatornit yltävät noin 145 metriin. Tuulivoiman alkutaipaleella suurimpien tuulivoimaloiden tornit olivat vain muutamia kymmeniä metrejä korkeita.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.284140
 
Tässä on tehty teoreettinen harjoitus.

Pelkän aurinko- ja tuulisähkön varaan hankala jättäytyä vielä pitkään aikaan - "vaadittaisiin suuria yli-investointeja"

https://www.tekniikkatalous.fi/tekn...aadittaisiin-suuria-yli-investointeja-6736743

Saksassa tehtiin kaksi vuotta sitten kiinnostava tieteellinen tutkimus siitä, miltä maan sähköntuotannon järjestelmä voisi näyttää, jos se perustuisi kokonaan aurinko- ja tuulivoiman tuotantoon.

Tuloksena oli, että asennettua aurinko- ja tuulivoimakapasiteettia pitäisi olla noin 2,5-3-kertaa maksimikulutustehon määrä.

"Silti tarvittiin todella suuri määrä joko varalla olevaa perinteistä sähköntuotantoa tai kuvitteellista sähkövarastoa", sanoo professori Sanna Syri Aalto-yliopistosta.
 
Superakku. Venäjältä. Sopinee superaseisiin?

https://www.tekniikkatalous.fi/tekn...najalla-pohjalainen-wartsila-sparrasi-6737794

Geyser Batteriesin toimitusjohtaja Andrey Shigaev kertoo lehdelle, että superakku vapauttaa energiaa erittäin nopeasti ja se voidaan ladata tuhansia kertoja useammin kuin perinteinen litiumakku.

Superakkujen varaus säilyy vielä satojentuhansien käyttökertojen jälkeen, kun taas esimerkiksi sähköautoissa käytettävien litiumakkujen varaus heikkenee tuhansien käyttökertojen jälkeen.
 
Ilman tukia oleva tuulivoima tulee näemmä vahvasti. Jo kolme projektia rakenteilla.

Nyt se tulee, tueton tuulivoima – Suomessa rakennetaan tuulipuistoja jo kolmelle paikkakunnalle ilman valtion tukia

https://www.tekniikkatalous.fi/tekn...le-paikkakunnalle-ilman-valtion-tukia-6738351

Pitkäaikaisessa sopimuksessa megawattitunnin hinta jää Wpd Finlandin toimitusjohtajan Heikki Peltomaan mukaan alle 35 euron. Hinta on selvästi edullisempi kuin sähkön markkinahinta (40-50 euroa).

Tuuliwatin uudessa hankkeessa tuotantokustannus painuu toimitusjohtaja Jari Suomisen mukaan jo alle 30 euron megawattitunnilta.
 
Kehitys tuulivoiman osalta on kyllä ollut todella nopeaa (toki samoin aurinkovoiman). Nämä kuvaajat siis päättyvät vuoteen 2014 ja dollareita. Nyt 2018 tuulivoima siis alle 30 euroa, eli kehitys on jatkunut.

CostComparison2.png
 
Attella säteilee.

Helsingin vihreiden kaupunginvaltuutettu Atte Harjanne sanoo, että ydinvoiman kannatus on lisääntynyt vihreissä.

– Minä väitän, että löytyy kasvava joukko kaltaisiani, jotka avoimesti myöntävät, että ilman ydinvoimaa tästä ei selvitä, Harjanne lataa.

Ilmaston lämpeneminen näyttäisi pehmittäneen pitkään ydinvoimaa hallitustyön kynnyskysymyksenä pitäneitä vihreitä ja puolueestakin on alkanut löytyä ydinvoiman kannattajia. Myös Aalto-yliopiston energiatekniikan professori Sanna Syri toivoo avoimempaa keskustelua ydinvoiman roolista tulevaisuuden energiantuotannossa, jos maapallon lämpenemistä halutaan todella hillitä.

Professori perää keskustelua ydinvoiman roolista tulevaisuuden energiantuotannossa. Syri perustelee näkemystään sillä, että myös kansainvälisen hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n raporttien mukaan (siirryt toiseen palveluun)ydinvoima on yksi keskeisimmistä ilmastomuutoksen ratkaisukeinoista.

– Ydinvoima on yksi keskeinen ratkaisukeino, koska se on yksi vähäpäästöisimpiä teknologioita, kun katsotaan eri teknologioiden elinkaaripäästöjä, Syri sanoo.

– Ilmastonmuutoksen torjuminen on akuutti asia, jonka ratkaisemisessa tarvitaan kaikkia vähäpäästöisiä teknologioita.

Professori toteaa, että ydinvoimatuotannon nykyinen määräkään ei ole itsestään selvää. Monissa maissa laitokset alkavat vanhentua ja uuden ydinvoimalan rakentaminen lupakäsittelyineen on hidas prosessi.

https://yle.fi/uutiset/3-10373208
 
Back
Top