Ymmärtääkseni bankku- ja hiihtopataljoonaan on ollut haastavaa tuo väen värvääminen. Ei nappoo ruotsalaista palvelualue, eivätkä olosuhteet. Pari vuotta sitten kuuntelin sivukorvalla keskustelua, jossa pääteltiin sikäläisiltä ressupohjilta, että noin viisi pataljoonaa tarvittaisiin yksistään pohjoiseen, vähintään, ja rannikkojääkäripataljoonia pitäisi olla selvästi useampi. Mitään varmaa tietoa ei ole.
Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön kehittäminen
- Viestiketjun aloittaja TomTom
- Aloitus PVM
Ymmärtääkseni bankku- ja hiihtopataljoonaan on ollut haastavaa tuo väen värvääminen. Ei nappoo ruotsalaista palvelualue, eivätkä olosuhteet. Pari vuotta sitten kuuntelin sivukorvalla keskustelua, jossa pääteltiin sikäläisiltä ressupohjilta, että noin viisi pataljoonaa tarvittaisiin yksistään pohjoiseen, vähintään, ja rannikkojääkäripataljoonia pitäisi olla selvästi useampi. Mitään varmaa tietoa ei ole.
Myös veljeskansamme halitus pohjanladen takana osallistui tähän lisälausehölmöilyyn, ikuisen rauhan hengen vallitessa.
Jos ei pohdita mitään foliohattuteorioita, vaan otetaan asiat niin kuin ne on ehdotettu, niin Synergiaetuja löytynee sekä kalustopuolelta että osaamispuolelta.
Kaksipuolinen sparraus parantanee osaamistasoa ja kalustojen kyvyt täydentävät toisiaan sekä ilmavoimien että meivoimien osalta. Maavoimiin en nyt mene.
Jos mennään Natoon, kuten olisi jo pitänyt mennä, tulemme toimimaan yhteisen puolustussuunnitelman osana, johon pohjoisessa saattaisis tulla muita joukkoja sekä ilmassa että meressä muitakin. Sitä vastaan ei haittaa jos Ruotsin kanssa ollaan jo harjoiteltu pirusti.
Tilattuna on joku + 100 sirpalesuojattua bankkua
Kai se sitten on virallista kun kerran Pravdakin tietää kertoa, että Suomi ja Ruotsi ovat solmineet Venäjän vastaisen sotilasliiton.
PS. Bankku tulee sanasta bandvagn, eli telavaunu.
Verkkouutiset
Kotimaa
Pravda otsikoi: "Ruotsi ja Suomi tekivät sotilasliiton Venäjää vastaan"
Juha-Pekka Tikka
2 tuntia ja 38 minuuttia sitten (päivitetty 2 tuntia ja 30 minuuttia sitten)
Venäläislehden mukaan maat selittävät "välttämättömyyttä" maanpuolustukseen Venäjän kasvaneella voimalla.
Pravdan uutisen tekstin mukaan "Suomi ja Ruotsi - maat, jotka eivät kuulu Natoon - ovat vahvistamassa sotilaallista yhteistyötään. Ne aikovat perustaa yhteisen laivaston työryhmän. Tällaista "välttämättömyyttä" maanpuolustukseen maiden edustajat selittävät vastaukseksi Venäjän sotilaallisen voiman kasvulle ja tarpeella valvoa Itämeren aluetta. Helsinki ja Tukholma ovat olleet huolestuneita Venäjän tukialusten aktiivisuudesta Itämerellä. Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist odottaa, että molempien maiden päätöksen jälkeen Venäjän vaikutusvalta Baltiassa heikkenee".
Julkaisun mukaan "alkuperäinen materiaali" on tämä ruotsalaisen Local.se:n juttu asiasta.
PS. Bankku tulee sanasta bandvagn, eli telavaunu.
Verkkouutiset
Kotimaa
Pravda otsikoi: "Ruotsi ja Suomi tekivät sotilasliiton Venäjää vastaan"
Juha-Pekka Tikka
2 tuntia ja 38 minuuttia sitten (päivitetty 2 tuntia ja 30 minuuttia sitten)
Venäläislehden mukaan maat selittävät "välttämättömyyttä" maanpuolustukseen Venäjän kasvaneella voimalla.
-
Pravdan nettiuutinen näyttää tältä.
(www.pravda.ru)
Pravdan uutisen tekstin mukaan "Suomi ja Ruotsi - maat, jotka eivät kuulu Natoon - ovat vahvistamassa sotilaallista yhteistyötään. Ne aikovat perustaa yhteisen laivaston työryhmän. Tällaista "välttämättömyyttä" maanpuolustukseen maiden edustajat selittävät vastaukseksi Venäjän sotilaallisen voiman kasvulle ja tarpeella valvoa Itämeren aluetta. Helsinki ja Tukholma ovat olleet huolestuneita Venäjän tukialusten aktiivisuudesta Itämerellä. Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist odottaa, että molempien maiden päätöksen jälkeen Venäjän vaikutusvalta Baltiassa heikkenee".
Julkaisun mukaan "alkuperäinen materiaali" on tämä ruotsalaisen Local.se:n juttu asiasta.
Rauhantekijä
Greatest Leader
"Ruotsi ja Suomi tekivät sotilasliiton Venäjää vastaan"
No voihan villu. Okei, mulle sopii - rajat kiinni ja aloitetaan alusta......
No voihan villu. Okei, mulle sopii - rajat kiinni ja aloitetaan alusta......
Honcho
SMLNKO M/83
Kiitos, Nasu oli tuttu mutta tämä ihan uusi tuttavuus.
NASU
Sisu NA-140
Sisu NA-110
Sisu NA-111 YVI2
NA-120
NA-121?
NA-122 KRH-TEKA
NA-123
BV206
Miehistönkuljetus, pst, viesti ja krh-versioita.
Bandvagenit oli PVn käytössä ennen Sisun versioita.
Honcho
SMLNKO M/83
Kai se sitten on virallista kun kerran Pravdakin tietää kertoa, että Suomi ja Ruotsi ovat solmineet Venäjän vastaisen sotilasliiton.
PS. Bankku tulee sanasta bandvagn, eli telavaunu.
Verkkouutiset
Kotimaa
Pravda otsikoi: "Ruotsi ja Suomi tekivät sotilasliiton Venäjää vastaan"
Juha-Pekka Tikka
2 tuntia ja 38 minuuttia sitten (päivitetty 2 tuntia ja 30 minuuttia sitten)
Venäläislehden mukaan maat selittävät "välttämättömyyttä" maanpuolustukseen Venäjän kasvaneella voimalla.
Pravda julkaisi perjantaina illalla tästä löytyvän jutun Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä. Siitä julkaistiin tiistaina raportti, jonka maiden puolustusministerit esittelivät.
Pravdan nettiuutinen näyttää tältä.
(www.pravda.ru)
Pravdan uutisen tekstin mukaan "Suomi ja Ruotsi - maat, jotka eivät kuulu Natoon - ovat vahvistamassa sotilaallista yhteistyötään. Ne aikovat perustaa yhteisen laivaston työryhmän. Tällaista "välttämättömyyttä" maanpuolustukseen maiden edustajat selittävät vastaukseksi Venäjän sotilaallisen voiman kasvulle ja tarpeella valvoa Itämeren aluetta. Helsinki ja Tukholma ovat olleet huolestuneita Venäjän tukialusten aktiivisuudesta Itämerellä. Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist odottaa, että molempien maiden päätöksen jälkeen Venäjän vaikutusvalta Baltiassa heikkenee".
Julkaisun mukaan "alkuperäinen materiaali" on tämä ruotsalaisen Local.se:n juttu asiasta.
Pravdan tulkintahan on itse asiassa melko oikea, sillä erotuksella ettei sillä ole hitunvinkulaa tekemistä Baltian kanssa...
Tämä on jo muutaman päivän vanha, mutta meni ainakin minulta ohi. Olen samaa mieltä Palsternakan kanssa.
http://yle.fi/uutiset/tutkija_suome...saan_vuosikymmenen_merkittavin_paatos/7812141
Ulkopoliittisen instituutin Charly Salonius-Pasternak katsoo, että Suomi ja Ruotsi valmistelevat yhteistyötä myös sotatilanteessa.
Tutkija sanoo, että jos nyt tehdyt esitykset puolustusyhteistyöstä toteutuvat, kyseessä on käännekohta maiden puolustussuhteessa.
– Se voi olla Suomen ja Ruotsin merkittävin turvallisuuspoliittinen päätös tällä vuosikymmenellä, ellei jompikumpi hae Nato-jäsenyyttä.
http://yle.fi/uutiset/tutkija_suome...saan_vuosikymmenen_merkittavin_paatos/7812141
Ulkopoliittisen instituutin Charly Salonius-Pasternak katsoo, että Suomi ja Ruotsi valmistelevat yhteistyötä myös sotatilanteessa.
Tutkija sanoo, että jos nyt tehdyt esitykset puolustusyhteistyöstä toteutuvat, kyseessä on käännekohta maiden puolustussuhteessa.
– Se voi olla Suomen ja Ruotsin merkittävin turvallisuuspoliittinen päätös tällä vuosikymmenellä, ellei jompikumpi hae Nato-jäsenyyttä.
krd
Ylipäällikkö
"Uutinen Venäjää pelästyneestä Suomesta leviää maailmalla
Naapurimaiden keskeinen selvitys puolustusyhteistyöstä tulkitaan Venäjää kohtaan tunnetuksi peloksi.
Suomen ja Ruotsin viime viikolla julkistama selvitys maiden välisen puolustusyhteistyön mahdollisesta tiivistämisestä on saanut huomiota maailman mediassa.
Laajalevikkinen englanninkielinen julkaisu International Business Times esimerkiksi vetää kahden pohjoisen, Natoon kuulumattoman maan suhteiden lämmittelystä suoran yhtäläisyysmerkin Venäjän pelon kanssa. IBT kirjoittaa aiheesta näin:
”--Uudet suhteet solmittiin aikana, jona Venäjä on toistuvasti käyttäytynyt aggressiivisesti alueella. Kumpikaan maa ei ole jäsen sotilasliitto Natossa, jonka peruskirja vaatii, että jos yksi sen jäsenmaista joutuu hyökkäyksen kohteeksi, muilla liittouman mailla on velvollisuus reagoida asiaan.”
IBT jopa otsikoi juttunsa Scared By Russia, Sweden And Finland Make War Pact eli vapaasti suomennettuna Venäjä pelottaa, Ruotsi ja Suomi solmivat sota-ajan sopimuksen.
Suomen ja Ruotsin puolustusministerit eivät viikolla ilmaisseet suoranaista Venäjä-pelkoa sopimuksen taustalla.
Ilta-Sanomat kysyi Tukholmassa Ruotsin puolustusministeriltä Peter Hultqvistilta, pitääkö hän Venäjää uhkana Suomelle ja Baltian maille.
– Voin vain sanoa olevan fakta, että se on ottanut Krimin haltuunsa, mikä on hyväksymätöntä. Ukraina on itsenäinen valtio, eikä millään muulla maalla ole asiaa sinne. Havaitsen myös, että Baltian maihin kohdistuu painetta, mitä emme hyväksy, Hultqvist sanoi IS:lle.
Suomen puolustusministerin Carl Haglundin (r) mukaan kriisinajan yhteistyössä ei ole lupauksia tai velvoitteita.
– On poliittinen valintakysymys, haluaako Suomi auttaa tai haluaako Ruotsi auttaa, Haglund sanoi.
Sukellusvenejahtia Ruotsissa, ilmatilaloukkauksia Suomenlahdella
IBT:n mukaan Venäjän jatkuvat ilma- ja merialueloukkaukset Itämeren alueella ovat tehneet sopimuksesta ajankohtaisen Niistä Ruotsin kannalta huolestuttavin oli lokakuinen sukellusvenejahti Tukholman saaristossa.
Sen lisäksi venäläiskoneet ovat lennelleet Suomenlahdella ja lähellä Baltian rannikkoa pitkin syksyä ja talvea ”pimeänä” eli niitä ei ole voinut havaita siviilitutkalla. Ilmailu-asiantuntijat ovat pitäneet tätä erittäin riskialttiina siviililennoille.
Naapureiden sotilaallisen lähentymisen motiiviksi mainitaan jutussa myös Itä-Ukrainan tilanne, jossa Venäjä on nähty yhtenä osapuolena. Venäjä on itse toistuvasti kiistänyt sekaantuneensa Itä-Ukrainan sotaan.
Tällä viikolla julkistetusas raportissa Suomelle ja Ruotsille ei esitetä suoraan puolustusliittoa. Raportissa kuitenkin todetaan, että sotilaallisen yhteistyön laajentaminen kriisin- ja konfliktinaikaan lisäisi yhteistyön arvoa huomattavasti. Lisäksi siinä on pohdiskeltu muun muassa yhteisiä ja yhteneväisiä kalustohankintoja sekä maiden välisen viestiliikenteen suojaustasoa."
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1424531655373.html
Naapurimaiden keskeinen selvitys puolustusyhteistyöstä tulkitaan Venäjää kohtaan tunnetuksi peloksi.
Suomen ja Ruotsin viime viikolla julkistama selvitys maiden välisen puolustusyhteistyön mahdollisesta tiivistämisestä on saanut huomiota maailman mediassa.
Laajalevikkinen englanninkielinen julkaisu International Business Times esimerkiksi vetää kahden pohjoisen, Natoon kuulumattoman maan suhteiden lämmittelystä suoran yhtäläisyysmerkin Venäjän pelon kanssa. IBT kirjoittaa aiheesta näin:
”--Uudet suhteet solmittiin aikana, jona Venäjä on toistuvasti käyttäytynyt aggressiivisesti alueella. Kumpikaan maa ei ole jäsen sotilasliitto Natossa, jonka peruskirja vaatii, että jos yksi sen jäsenmaista joutuu hyökkäyksen kohteeksi, muilla liittouman mailla on velvollisuus reagoida asiaan.”
IBT jopa otsikoi juttunsa Scared By Russia, Sweden And Finland Make War Pact eli vapaasti suomennettuna Venäjä pelottaa, Ruotsi ja Suomi solmivat sota-ajan sopimuksen.
Suomen ja Ruotsin puolustusministerit eivät viikolla ilmaisseet suoranaista Venäjä-pelkoa sopimuksen taustalla.
Ilta-Sanomat kysyi Tukholmassa Ruotsin puolustusministeriltä Peter Hultqvistilta, pitääkö hän Venäjää uhkana Suomelle ja Baltian maille.
– Voin vain sanoa olevan fakta, että se on ottanut Krimin haltuunsa, mikä on hyväksymätöntä. Ukraina on itsenäinen valtio, eikä millään muulla maalla ole asiaa sinne. Havaitsen myös, että Baltian maihin kohdistuu painetta, mitä emme hyväksy, Hultqvist sanoi IS:lle.
Suomen puolustusministerin Carl Haglundin (r) mukaan kriisinajan yhteistyössä ei ole lupauksia tai velvoitteita.
– On poliittinen valintakysymys, haluaako Suomi auttaa tai haluaako Ruotsi auttaa, Haglund sanoi.
Sukellusvenejahtia Ruotsissa, ilmatilaloukkauksia Suomenlahdella
IBT:n mukaan Venäjän jatkuvat ilma- ja merialueloukkaukset Itämeren alueella ovat tehneet sopimuksesta ajankohtaisen Niistä Ruotsin kannalta huolestuttavin oli lokakuinen sukellusvenejahti Tukholman saaristossa.
Sen lisäksi venäläiskoneet ovat lennelleet Suomenlahdella ja lähellä Baltian rannikkoa pitkin syksyä ja talvea ”pimeänä” eli niitä ei ole voinut havaita siviilitutkalla. Ilmailu-asiantuntijat ovat pitäneet tätä erittäin riskialttiina siviililennoille.
Naapureiden sotilaallisen lähentymisen motiiviksi mainitaan jutussa myös Itä-Ukrainan tilanne, jossa Venäjä on nähty yhtenä osapuolena. Venäjä on itse toistuvasti kiistänyt sekaantuneensa Itä-Ukrainan sotaan.
Tällä viikolla julkistetusas raportissa Suomelle ja Ruotsille ei esitetä suoraan puolustusliittoa. Raportissa kuitenkin todetaan, että sotilaallisen yhteistyön laajentaminen kriisin- ja konfliktinaikaan lisäisi yhteistyön arvoa huomattavasti. Lisäksi siinä on pohdiskeltu muun muassa yhteisiä ja yhteneväisiä kalustohankintoja sekä maiden välisen viestiliikenteen suojaustasoa."
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1424531655373.html
Ei,
1) Mitään puolustusliittoa ei ole solmittu. Vaikka harjoiteltaisiin yhteisiin kykyihin, ei se tarkoita että jos mämmi osuu tuulettimeen, mennään kolmen musketöörin periaatteella.
2) Kyllä tällä kehityksellä on tekemistä Baltian kanssa. Suomen näkökulmasta, jos Venäjä hyökkää Baltiaan, sotilaalisesti myös Suomenlahden pohjoispuolen hallinta on toivottavaa. Eri asia tehdäänkö kaikki sotilaiden toivoma. Ruotsin kannalta Baltian valtaus saattaa vaatia myös Gotlannin "lainaamista". Koska Ruotsi on ajanut alas maavoimansa, niin että jäljelle jäi 8 operatiivista pataljoonaa (tai 2 prikaatia) ja 40 "pataljoonaa" paikallisjoukkoja, joilla lähoinnä miliisivarustus, laajempi joukko kiinnostaa. Ruotsin ilmavoimat ovat edelleen toimivat, vaikka hajautus ja tukiorganisaatio on ajettu alas. Tämä lienee muuttuvan kohta. Laivasto on myös toimiva, vaikkei paljon isompi kuin Suomen. Tosin IT-kyky on huono, mutta paremmat häiveominaisuudet sekä vedenalainen kyky.
Kaikki liittyy kaikkeen. Lue https://t.co/0MP682sux1 . Suomi mainittu mutta älä lähde torille.
https://www.elisa.net/lannen-media-...annatusta-suomen-sotilaalliselle-tukemiselle/
Lännen Media: Ruotsalaispoliitikoilta kannatusta Suomen sotilaalliselle tukemiselle
Moni ruotsalaispoliitikko kannattaa Suomen sotilaallista tukemista tarvittaessa, selviää 12 maakuntalehden Lännen Median kyselystä.
Vastaajista selvä enemmistö on sitä mieltä, että Ruotsin pitää antaa voimakasta poliittista tukea tai sotilaallista apua, jos Suomi joutuu tai uhkaa joutua sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi. Oletuksena kyselyssä oli, että maat eivät ole keskenään puolustusliitossa.
Kyselyyn vastasi 52 kansanedustajaa ja 5 europarlamentaarikkoa. Ruotsissa valtiopäivillä on kaikkiaan 349 kansanedustajaa.
Myös Ruotsin parlamentin puolustusvaliokunnan johtaja Allan Widman arvioi Lännen Medialle, että Ruotsi antaisi Suomelle aseellista apua sotatilanteessa.
– Meillä on solidaarisuuslauseke, joka velvoittaa avunantoon, jos jotain vakavaa sattuisi jossain EU-maassa tai Pohjoismaassa. Se on tarpeeksi hyvä syy, että Ruotsi voisi auttaa myös virallista tietä, jos jotain niin vakavaa sattuisi, sanoo Folkpartiet-puoluetta edustava Widman Lännen Medialle.
Hän pitää nykyistä ja entisestään syventyvää sotilasyhteistyötä maita velvoittavana kaikissa aseellisissa konflikteissa.
– Emme voi puhua puolustusyhteistyöstä, jos sen edellytetään päättyvän aseellisen konfliktin sattuessa.
Lännen Media: Ruotsalaispoliitikoilta kannatusta Suomen sotilaalliselle tukemiselle
Moni ruotsalaispoliitikko kannattaa Suomen sotilaallista tukemista tarvittaessa, selviää 12 maakuntalehden Lännen Median kyselystä.
Vastaajista selvä enemmistö on sitä mieltä, että Ruotsin pitää antaa voimakasta poliittista tukea tai sotilaallista apua, jos Suomi joutuu tai uhkaa joutua sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi. Oletuksena kyselyssä oli, että maat eivät ole keskenään puolustusliitossa.
Kyselyyn vastasi 52 kansanedustajaa ja 5 europarlamentaarikkoa. Ruotsissa valtiopäivillä on kaikkiaan 349 kansanedustajaa.
Myös Ruotsin parlamentin puolustusvaliokunnan johtaja Allan Widman arvioi Lännen Medialle, että Ruotsi antaisi Suomelle aseellista apua sotatilanteessa.
– Meillä on solidaarisuuslauseke, joka velvoittaa avunantoon, jos jotain vakavaa sattuisi jossain EU-maassa tai Pohjoismaassa. Se on tarpeeksi hyvä syy, että Ruotsi voisi auttaa myös virallista tietä, jos jotain niin vakavaa sattuisi, sanoo Folkpartiet-puoluetta edustava Widman Lännen Medialle.
Hän pitää nykyistä ja entisestään syventyvää sotilasyhteistyötä maita velvoittavana kaikissa aseellisissa konflikteissa.
– Emme voi puhua puolustusyhteistyöstä, jos sen edellytetään päättyvän aseellisen konfliktin sattuessa.
