Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön kehittäminen

Tämä suomalainen joukko lienee se AMV:kalustolla liikkuva mekanisoitu jääkäripataljoona jota Säkylässä on jo vuosia hierottu kasaan.

Juu, näin oli kuten luultiinkin, monta sataa SKVJ-ressua lähdössä Norjaan. Suomalainen pataljoona, jossa Ruotsalainen PSJK ja Norjalainen komppania (tarkempaa tietoa millainen??), siistiä! :cool:

Maavoimat osallistuu Cold Response 2016 -harjoitukseen Norjassa
Maavoimat osallistuu Norjan johtamaan monikansalliseen Cold Response 2016 -harjoitukseen 23.2.–11.3.2016 Keski-Norjassa. Suomalaisen harjoitusjoukon kokonaisvahvuus on yhteensä noin 430 henkilöä, joista suurin osa on Porin prikaatissa Suomen kansainvälisen valmiusjoukkokoulutuksen saaneita reserviläisiä.

Pääharjoitusjoukko koostuu Porin prikaatin perustamasta mekanisoidusta jääkäripataljoonasta, jota vahvennetaan ruotsalaisella ja norjalaisella komppanialla. Lisäksi suomalaisia toimii harjoituksen johdon eri tehtävissä sekä monikansallisen prikaatin esikunnassa.

Cold Response 2016 -harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 15 000 sotilasta 14 eri maasta. Maavoimien osallistumisen tavoitteena on harjoitella joukkojen perustamista ja keskittämistä Suomen kriisinhallintakonseptin mukaisesti sekä kehittää joukkojen suorituskykyä vaativissa olosuhteissa ja harjoitustilanteissa kansainvälisessä toimintaympäristössä.

Harjoitus on osa Puolustusvoimien normaalia kansainvälistä harjoitustoimintaa. Puolustusvoimat saa harjoituksesta arvokasta kansainvälistä kokemusta kotimaan puolustuksen kehittämiseen sekä yhteistyökokemusta pohjoismaisessa kehyksessä. Suomi on osallistunut Norjassa järjestettävään Cold Response -harjoitukseen aiemmin vuosina 2010 ja 2012.

Harjoitusta on edeltänyt Porin prikaatissa Säkylässä tammikuussa järjestetty valmistava harjoitus, jossa täydennyskoulutettiin reserviläiskuljettajia sekä harjoitettiin Suomen johtamaa monikansallisen pataljoonan esikuntaa.

Harjoituksen kulkua voi seurata verkossa:

Puolustusvoimat.fi/maavoimat
Facebook.com/maavoimat #coldresponse2016
Twitter.com/maavoimat @Maavoimat

http://www.puolustusvoimat.fi/porta...9nQSEh/?pcid=6e9b04804bb0b649806ce5af5ad6ecca
 
haha lol, muistuipa tuosta mieleen tämänkin kun Jaakko Laakso ja Roger Jansson olivat hyvin huolestuneita pohjoismaisten sotaharjoitusten joukkojen kulkemisesta Ahvenanmaan kautta:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/kk_457+2003.pdf
Versio 2.0 KK 457/2003 vp — Jaakko Laakso /vas ym. KIRJALLINEN KYSYMYS 457/2003 vp Ahvenanmaan demilitarisointia koskevan sopimusjärjestelyn kunnioittaminen Eduskunnan puhemiehelle Ruotsin ja Norjan armeijan yksiköt osallistuivat syyskuussa Säkylässä järjestettyyn Nordic Peace -sotaharjoitukseen. Ruotsin armeijan joukot tulivat aseineen autolautalla Turkuun Ahvenanmaan kautta. Samaan harjoitukseen osallistuneet norjalaiset sotilashelikopterit lensivät Suomeen tullessaan Ahvenanmaan yli. Ruotsalaisjoukkojen siirtoon ja norjalaishelikopterien ylilentoon oli saatu lupa Suomen puolustusministeriöstä, joka väitti noudattaneensa "jo vuosia jatkunutta vallitsevaa käytäntöä". Sotilaiden siirto demilitarisoidun Ahvenanmaan kautta sotaharjoituksiin ei tapahtunut ensimmäistä kertaa. Ahvenanmaan rauhaninstituutin tietojen mukaan myös suomalaiset sotilasosastot ovat kulkeneet demilitarisoidun alueen lävitse myös aikaisemmin. Vuonna 1921 allekirjoitetun ja Suomen vuonna 1922 ratifioiman ja nykyisinkin voimassa olevan Ahvenanmaan demilitarisointia koskevan kansainvälisen sopimuksen mukaan "älkööt minkään vallan maa-, meri-, tai ilmailuvoimat tunkeutuko vyöhykkeelle tai siellä oleskelko; aseiden ja sotatarpeiden valmistus, tuonti, kauttakuljetus ja vienti ovat siellä nimenomaan kielletyt." Demilitarisointia koskevan sopimuksen 5 artiklassa todetaan, ettei kielto sallia sotalaivan tulo vyöhykkeelle tai oleskelu vyöhykkeellä vaikuta vapauteen kulkea rauhallisesti aluevesien lävitse, "mikä läpikulku pysyy voimassaolevien kansainvälisten säännösten ja tapojen alaisena". Suomalaiset sotilaslentokoneet ja alukset voivat kulkea vyöhykkeen lävitse ja olla alueella enintään 24 tuntia edellyttäen, että vierailusta ilmoitetaan etukäteen Ahvenanmaan viranomaisille. Tiettävästi näin ei ole kuitenkaan tehty. Ruotsi on myöhemmin virallisesti pahoitellut sitä, että sen joukot siirtyivät Suomessa pidettyyn sotaharjoitukseen demilitarisoidun Ahvenanmaan kautta. Ruotsin suurlähettilään Ulf Hjertonssonin mukaan ruotsalaisjoukkojen siirtyminen Ahvenanmaan kautta oli puhdas väärinkäsitys. Hän ilmoitti samalla, etteivät ruotsalaisjoukot palaa samaa kautta. Joukkojen kuljetus takaisin Ruotsiin tapahtuikin sittemmin alkuperäisistä suunnitelmista poiketen ohittamalla Ahvenanmaa. Myös Norjan suurlähetystön edustaja on vakuuttanut, ettei Norjalla ollut halua rikkoa Ahvenanmaan demilitarisointia koskevaa sopimusta. Myöskään norjalaiset joukot eivät enää käyttä- neet Ahvenanmaan ilmatilaa palatessaan kotimaahan Nordic Peace -sotaharjoituksista. Yllättävää kyllä, Suomen puolustusministeriön edustajat ilmoittivat vielä senkin jälkeen, kun sotilasosastojen kauttakuljetuksista oli syntynyt julkista polemiikkia, että ruotsalaiset ja norjalaiset joukot voivat halutessaan käyttää palatessa samaa reittiä kuin maahan tullessaankin. Puolustusministeri Seppo Kääriäisen mukaan ahvenanmaalaisten voimakkaat reaktiot sotilasosastojen kauttakulkuun tulivat täytenä yllätyksenä. Hänen mukaansa samoin on toimittu jo vuosia eikä asiasta ole tähän mennessä noussut haloota. Puolustusministerinkin mielestä demili- KK 457/2003 vp — Jaakko Laakso /vas ym. 2 tarisointia koskevan sopimuksen tulkintaan on kuitenkin saatava selvyys. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Katsooko hallitus, että puolustusministeriö on menetellyt Ahvenanmaan demilitarisointia koskevan sopimusjärjestelyn edellyttämällä tavalla antaessaan luvan ruotsalaisten ja norjalaisten sotilasosastojen kauttakulkuun ja aikooko hallitus antaa puolustusministeriölle demilitarisointia koskevan sopimuksen tulkinnasta ohjeet, joilla varmistetaan, että myös Suomi toimii sopimusjärjestelyn mukaisesti? Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 2003 Jaakko Laakso /vas Roger Jansson /r KK 457/2003 vp — Jaakko Laakso /vas ym. 3 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko Laakson /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 457/2003 vp: Katsooko hallitus, että puolustusministeriö on menetellyt Ahvenanmaan demilitarisointia koskevan sopimusjärjestelyn edellyttämällä tavalla antaessaan luvan ruotsalaisten ja norjalaisten sotilasosastojen kauttakulkuun ja aikooko hallitus antaa puolustusministeriölle demilitarisointia koskevan sopimuksen tulkinnasta ohjeet, joilla varmistetaan, että myös Suomi toimii sopimusjärjestelyn mukaisesti? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Ahvenanmaan saarten linnoittamattomuutta ja neutralisoimista koskeva 20 päivänä lokakuuta 1921 tehty sopimus (SopS 1/1922, jäljempänä Ahvenanmaa-sopimus) sisältää keskeiset Ahvenanmaan kansainvälisoikeudellista asemaa koskevat määräykset, joita hallitus Suomen kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti kunnioittaa. Sopimukseen viitataan usein Suomen kansainvä- lisissä suhteissa. Esimerkkinä voidaan mainita, että Suomen edustajat muistuttivat 16 päivänä joulukuuta 2002 Avoin taivas -sopimuksen neuvoa-antavassa toimikunnassa muita sopimuspuolia Ahvenanmaa-sopimuksen sisällöstä ja voimassaolosta. Hallitus pitää tärkeänä sitä, että myös muut valtiot kunnioittavat sopimusta. Nordic Peace 2003 -harjoituksessa noudatettuihin menettelyihin liittyvät erityisesti seuraavat Ahvenanmaa-sopimuksen määräykset: Johdanto: "--- jotta saataisiin takeet siitä, etteivät nämä saaret koskaan tule aiheuttamaan vaaraa sotilaalliselta kannalta ---." 4 artikla: "Paitsi 7 artiklassa määrätyissä tapauksissa älkööt minkään vallan maa-, meri- tai ilmailuvoimat tunkeutuko 2 artiklassa määrätylle vyöhykkeelle tai siellä oleskelko; aseiden ja sotatarpeiden valmistus, tuonti, kauttakuljetus ja vienti ovat siellä nimenomaan kielletyt. --- Suomen hallitus ei saa myöntää lupaa tulla saaristoon ja siellä väliaikaisesti ankkuroida muuta kuin yhdelle jonkun muun vallan sotalaivalle. Suomi saa antaa ilmasotavoimiensa lentää vyö- hykkeen ylitse, mutta niiden maihin laskeminen on kielletty, paitsi pakottavassa hätätilanteessa." 5 artikla: "Kielto sallimasta sotalaivain tulo 2 artiklassa mainitulle vyöhykkeelle tai siellä oleskelu ei vaikuta vapauteen kulkea rauhallisesti aluevesien lävitse, mikä läpikulku pysyy voimassaolevien kansainvälisten säännösten ja tapojen alaisena." 8 artikla: "Tämän sopimuksen määräykset pysyvät voimassa tapahtukoonpa Itämeren nykyisessä status quossa mitä muutoksia tahansa." Kirjallisen kysymyksen johdantotekstissä todetaan, että Ahvenanmaan rauhaninstituutin tietojen mukaan myös suomalaiset sotilasosastot ovat kulkeneet demilitarisoidun alueen lävitse aikaisemmin. Suomalaiset sotilasosastot ovat kysymyksessä mainitulla tavalla käyttäneet Suomen ja Ruotsin välillä kaupallisessa linjaliikenteessä olevia aluksia, jotka nykyisin kaikki pysähtyvät Ahvenanmaalla. Esimerkiksi osallistuessaan 29.7.—9.8.2002 Ruotsissa järjestettyyn Nordic Peace 2002 -harjoitukseen suomalaiset joukot käyttivät meno- ja paluumatkallaan Ahvenanmaalla pysähtynyttä normaalia matkustajaalusta. Suomalaisten joukkojen matkustustapa on ollut myös Ahvenanmaan rauhaninstituutin tiedossa (ks. esimerkiksi Teija Tiilikainen: Ahve- KK 457/2003 vp — Jaakko Laakso /vas ym. 4 Ministerin vastaus nanmaa, Suomi ja eurooppalainen turvallisuus, s. 43, Ahvenanmaan rauhaninstituutin julkaisu, 2002). Kirjallisessa kysymyksessä todetaan, että suomalaiset sotilaslentokoneet ja -alukset voivat kulkea vyöhykkeen lävitse ja olla alueella enintään 24 tuntia edellyttäen, että vierailusta ilmoitetaan etukäteen Ahvenanmaan viranomaisille. Kirjallisen kysymyksen tekstin mukaan näin ei tiettävästi ole kuitenkaan menetelty. Ahvenanmaa-sopimuksen 4 artiklan mukaan Suomi saa antaa ilmasotavoimiensa lentää vyöhykkeen ylitse, mutta niiden maihin laskeminen on kielletty, paitsi pakottavassa hätätilanteessa. Lentäminen vyöhykkeen yli suomalaisella sotilasilma-aluksella ei edellytä ennakkoilmoitusta eikä sen kestosta ole sopimuksessa määräyksiä. Ahvenanmaa-sopimus ei sisällä myöskään laivoja koskevaa 24 tunnin sääntöä tai ennakkoilmoitusvelvoitetta. Suomen merivoimien sisäisen käskyn mukaan Ahvenanmaa-sopimuksen 4 artiklassa tarkoitetulla tarkastuskäynnillä olevat merivoimien alukset ovat Ahvenanmaa-vyöhykkeellä enintään 48 tuntia. Merivoimien esikunta lähettää tällaisesta tarkastuskäynnistä tiedon myös Ahvenanmaan maaherralle. Nämä järjestelyt eivät perustu Ahvenanmaa-sopimuksen sanamuotoon. Järjestelyt osoittavat halua hoitaa sopimuksessa tarkoitetut toiminnat hyvässä yhteisymmärryksessä Ahvenanmaan viranomaisten kanssa. Ruotsi ja Norja esittivät ennen Nordic Peace 2003 -harjoitusta joukkojen maahantuloa ja maasta poistumista koskevat reittisuunnitelmat, jotka Suomen viranomaiset hyväksyivät. Kuten kirjallisessa kysymyksessä todetaan, näiden joukkojen matkajärjestelyt nousivat julkisuudessa esille. Jo myönnettyjä lupia ei peruutettu. Vaihtoehtoiset matkustusjärjestelyt löytyivät kuitenkin sekä ruotsalaisille että norjalaisille joukoille. Nordic Peace 2003 -harjoitus voitiin viedä onnistuneesti päätökseen. Ulkoasiainministeriö ja puolustusministeriö ovat yhteisesti todenneet, että Nordic Peace 2003 -harjoituksessa noudatettujen menettelyjen yhteensopivuus Ahvenanmaa-sopimuksen kanssa on tarpeen selvittää perusteellisesti. Selvitystyön ollessa vielä kesken ei ole perusteltua ottaa lopullista kantaa siihen, onko Nordic Peace 2003 -harjoituksessa noudatettu kaikilta osin Ahvenanmaan demilitarisointia koskevaa sopimusjärjestelyä. Ahvenanmaa-sopimus on monenvälinen sopimusjärjestely, jolla on tavanomaisoikeudellista merkitystä laajemminkin. Valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen (SopS 32— 33/1980) 31 artiklan mukaan valtiosopimuksen tulkinnassa tulee ottaa huomioon jokainen myö- hempi valtiosopimusta sovellettaessa noudatettu käytäntö, joka osoittaa sopimuspuolten yhteisymmärryksen valtiosopimuksen tulkinnasta. Sen vuoksi on tarpeen selvittää muiden kysymysten ohella sotilasilmailussa vuosien varrella noudatettu käytäntö. Tarkoituksena on, että selvitysten perusteella voidaan vahvistaa Ahvenanmaa-sopimuksen määräykset huomioon ottavat menettelyt, joita Suomen viranomaisten tulee noudattaa. Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 2003 Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja KK 457/2003 vp — Jaakko Laakso /vas ym. 5 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Jaakko Laakso /vänst m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 457/2003 rd: Anser regeringen att försvarsministeriet förfarit på sätt som förutsätts i konventionen om Ålands demilitarisering, då tillstånd beviljats för transit av svenska och norska trupper och avser regeringen att ge försvarsministeriet direktiv om tolkningen av konventionen om demilitarisering, som tillförsäkrar att även Finland verkar i enlighet med konventionen? Som svar på spörsmålet anför jag högaktningsfullt följande: Konventionen om Ålands icke-befästande och neutralisering av den 20 oktober 1921 (FördrS 1/1922, nedan Ålandskonventionen) innehåller de centrala bestämmelserna om Ålands folkrättsliga ställning, vilka bestämmelser Finland i enlighet med sina internationella förpliktelser respekterar. Till konventionen hänvisas ofta i Finlands internationella relationer. Som exempel kan nämnas att Finlands representanter i den rådgivande kommittén i Open Skies-avtalet den 16 december 2002 påminde de övriga parterna om Ålandskonventionens innehåll och giltighet. Regeringen finner det viktigt att även andra stater respekterar konventionen. Beträffande förfarandet vid Nordic Peace 2003-övningen gäller bland annat följande bestämmelser i Ålandskonventionen: Ingressen: "--- i syfte att garantera att dessa öar aldrig komma att utgöra någon fara ur militär synpunkt,---." Artikel 4: "Under förbehåll för bestämmelserna i art.7 må icke någon militär lant-, sjö- eller luftstyrka tillhörande någon som helst makt inkomma i eller uppehålla sig inom den i art. 2 angivna zonen. Tillverkning, införsel, transitering och återutförsel av vapen och krigsmateriel inom densamma äro uttryckligen förbjudna.-- Rätt att inlöpa i ögruppen och där temporärt förankra må av finska regeringen icke medgivas mer än ett krigsfartyg tillhörande varje annan makt. Finland må låta sina luftstridskrafter flyga över zonen, med det är dessa förbjudet att där landa än i fall av force majeure." Artikel 5: "Förbudet att låta krigsfartyg inlöpa eller uppehålla sig inom den i art.2 angivna zonen inverkar icke på rätten till s.k. inoffensiv passage genom territorialvattnen, vilken passage förblir underkastad gällande internationella bestämmelser och sedvänjor." Artikel 8: "Denna konventions bestämmelser skola förbliva i kraft, vilka förändringar än kunna inträda uti det nuvarande status quo i Östersjön." I spörsmålets inledning konstateras att även finska militärenheter enligt Ålands fredsinstitut förflyttat sig genom den demilitariserade zonen tidigare. Finska militärenheter har på sätt som i spörsmålet nämns använt fartyg i kommersiell trafik mellan Finland och Sverige, vilka alla angör Åland. Till exempel vid Nordic Peace 2002- övningen i Sverige 29.7.—9.8.2002 använde de finska trupperna på tur- och returresan ett normalt passagerarfartyg som angjorde Åland. De finska truppernas resesätt har även varit i Ålands fredsinstituts kännedom (se t.ex. Teija Tiilikainen: Åland, Finland och europeisk säkerhet, s. 43, Ålands fredsinstituts publikation 2002). I spörsmålet konstateras att finländska militärflyg och -fartyg får passera zonen och vistas där högst 24 timmar förutsatt att besöken har för- KK 457/2003 vp — Jaakko Laakso /vas ym. 6 Ministerns svar handsanmälts till de åländska myndigheterna. Enligt spörsmålstexten har veterligen dock inte så förfarits. Enligt artikel 4 i Ålandskonventionen får Finland tillåta sina luftstridskrafter att flyga över området, men landning är förbjuden utom i tvingande nödsituation. Överflygning av zonen med finländska krigsflygplan förutsätter inte förhandsanmälan och om tidslängden finns inga bestämmelser. Ålandskonventionen innehåller inte heller någon 24 timmarsregel eller förhandsanmälan för fartyg. Enligt Finlands sjö- stridskrafters interna order är sjöstridskrafternas fartyg på i artikel 4 i Ålandskonventionen avsedda inspektionsuppdrag innanför zonen högst 48 timmar. Staben för sjöstridskrafterna sänder vid dylika inspektionsbesök ett meddelande även till Ålands landshövding. Dessa arrangemang baserar sig inte på ordalydelsen i Ålandskonventionen. Arrangemangen visar på viljan att sköta i konventionen avsedda funktioner i bästa samförstånd med de åländska myndigheterna. Sverige och Norge framförde sina inrese- och utreseplaner beträffande Nordic Peace-övningen för de finska myndigheterna som godkände dem. Såsom i spörsmålet konstateras blev dessa researrangemang föremål för offentlighet. Redan beviljade tillstånd återtogs inte. Alternativa researrangemang för de svenska och norska trupperna fanns att tillgå. Nordic Peace 2003-övningen kunde på ett lyckat sätt slutföras. Utrikeministeriet och försvarsministeriet har tillsammans konstaterat, att det finns behov av att noggrannare klarlägga förenligheten mellan Nordic Peace- övningens förfaranden och Ålandskonventionen. Så länge utredningen på- går föreligger inte skäl att ta slutlig ställning till om man vid Nordic Peace 2003-övningen till alla delar iakttagit bestämmelserna om Ålands demilitarisering. Ålandskonventionen är ett multilateralt fördrag och har inom sedvanerätten även en mera omfattande betydelse. Enligt artikel 31 i Wienkonventionen om traktaträtten (FördrS 32— 33/1980) skall vid tolkningen av en traktat beaktas praxis vid traktatens tillämpning, som ådagalägger enighet mellan parterna om traktatens tolkning. Därför är det av nöden att som en bland övriga frågor utreda praxisen under årenas lopp beträffande luftstridskrafterna. Avsikten är att på basen av utredningarna kunna fastställa förfaranden som beaktar Ålandskonventionens bestämmelser och som finska myndigheter skall iaktta. Helsingfors den 12 november 2003 Utrikesminister Erkki Tuomioja
 
Puolustusministeri Jussi Niinistö tapaa ruotsalaiskollegansa – tilaisuus suorana HSTV:ssä kello 13

Miten Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö etenee? Mikä on naapurusten suhde Natoon? Entä millaiset ovat uhkakuvat Euroopassa ja Pohjolassa?

Muun muassa näistä kysymyksistä keskustelevat Suomen ja Ruotsin puolustusministerit Jussi Niinistö ja Peter Hultqvist tänään tiistaina kello 13–14 HS:n ja Hanasaaren yhteistyössä järjestämässä Hanakäräjät-keskustelutilaisuudessa.

Tilaisuus järjestetään Päivälehden museossa, ja HSTV lähettää sen suorana osoitteessa HS.fi. Tilaisuuden juontaa HS:n toimittaja Eeva Palojärvi.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1457328027408?ref=a-uusim-#1
 
Ruotsin hallituksen kanta sotilasliiton jäsenyyteen on ollut tiukan kielteinen, eikä merkkejä muutoksesta ole toistaiseksi näkyvissä. Nato-keskustelu on silti kiihtynyt sen jälkeen kun porvarioppositio löysi yhteisen linjan jäsenyyden kannattamisesta viime syksynä. Hultqvist itse on korostanut Nato-jäsenyyden sijaan Ruotsin ja Yhdysvaltojen suhteen tiivistämistä.

:rolleyes:
 
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/heippa nato-48041

Kun oli jossain välissä puhetta että Ruotsi saattaa nähdän suomen riippakivenä.

Ruotsalainen Nato-puheenvuoro: Onko tullut aika sanoa Suomelle heippa?
JUHA-PEKKA TIKKA
10 tuntia ja 7 minuuttia sitten(päivitetty 10 tuntia sitten)
Irtautuminen Suomi-yhteistyöstä tekisi ruotsalaiskirjoittajan mukaan palveluksen Ruotsin Nato-keskustelulle.

  • dd4567709a51b54075527f9b6b2164879415f43d1a951750d9a7687d17b4f1fd

    Ruotsissa esitetään irtautumista Suomen kyljestä Nato-debatissa.

    (Lehtikuva/Kimmo Mäntylä)
Ruotsalaisen ulkopoliittisen ajatuspaja Frivärldenin puheenjohtaja, ex-kansanedustaja Mats Johansson kirjoittaa ravistelevasti Suomi-dilemmasta Svenska Dagbladetissa.

Hän kysyy kirjoituksensa Natodebatten: Dags att säga hejdå, Finland? otsikossa, onko aika sanoa Suomelle hyvästit Nato-keskustelussa.

Kirjoituksessa mainitaan ensin "punavihreiden puolustusministeri" Peter Hultqvistin vierailu Suomessa.

– Se herättää kysymyksen, eikö kuilun Nato-keskustelumme välillä pitäisi johtaa siihen, että toivomme Suomelle onnea omin päin, huolimatta yhteisestä vastustajasta.

Johanssonin mukaan "Wallström-doktriini" on rakentunut sille, että liittolaisuus suojelee hyökkäykseltä. Tätä ajatusta hänen mukaansa vaalivat vasemmistotraditionalistit, joiden mukaan kunhan vain pysymme poissa Nato-yhteistyöstä, pelastumme. "Hultqvist-doktriinissa" sen sijaan on kovempi pohja uskottavasta puolustuksesta.

– Eikä sellaista puolustusta enää ole, vielä vähään aikaan - ja tuskin koskaan Naton ulkopuolella.

Mats Johansson viittaa Viron turvallisuuspalvelun raporttiin siitä, ettei Venäjä kunnioittaisi konfliktin tullen Suomen ja Ruotsin liittoutumattomuutta. Hän mainitsee ensi vuoden suurimman sotilasharjoituksen Ruotsissa 20 vuoteen ja Natoa muistuttavan "musketöörisopimuksen" (yksi kaikkien, kaikki yhden puolesta) eli Lissabonin sopimuksen.

– Vai aikooko Suomen hallitus eripuran tullessa julistaa "neutraliteetin" kaikkia ja kaikkea vastaan? "Suomi puolustaa omaa maataan eikä anna puolustusvelvoitteita kenellekään toiselle" - niin kuuluu Niinistö-doktriini, minkä arvoinen se sitten onkin, Johansson piikittelee.

Hänen mukaansa ruotsalainen näkökulma Venäjän uhkaa kohtaan on toinen, josta kertoivat Hultqvistin puheet Suomessa Venäjän uhasta.

Suomalaisessa turvallisuuspoliittisessa päiväjärjestyksessä ei Peter Hultqvistin mainitsema transatlanttinen yhteistyö ole Mats Johanssonin mielestä korkealla presidenttien Vladimir Putin ja Sauli Niinistökesän tapaamisen jälkeen.

– Sitä vastoin (Suomessa) on syntynyt sisäpoliittinen kiista suomalais-amerikkalaisesta harjoituksesta, Johansson huomauttaa.

– Se siis puheista ruotsalais-suomalaisesta liitosta. Tuli yhä selvemmäksi että irtautuminen Suomesta tekisi ruotsalaiselle Nato-keskustelulle palveluksen; meidän pitää ensi sijassa katsoa omien kansallisten intressiemme perään eikä vetää vastahakoista ja hajallaan olevaa Suomea mukaan laajempaan yhteistyöhön, hän toteaa johtopäätöksekseen.
 
Tuohan oli ruotsalaiselta erittäin hyvä kirjoitus. Ymmärrän tuon ajatusrakennelman aivan hyvin. Täällä Suomessa tykätään naureskelle Ruotsin sotilaalliselle kyvykkyydelle, ja samoin aina tuoda esille se, että "ei ne kuitenkaan tulis auttamaan meitä". Mutta kannattaa huomata, että Ruotsi on aika vahvasti sitoutunut yhteiseen puolustukseen ja solidaarisuuteen naapureita kohtaan.

Ongelma on pikemminkin (yllätys, yllätys) Suomessa ja tässä Niinistön linjassa, jonka voi tiivistää näin: "Vitut me mitään apua haluta eikä varsinkaan tarvita. Ja paskat me ketään muita auteta, Baltian maita nyt ainakaan". Jos Suomen asenne on tämä "vittu, antakaa meidän olla rauhassa", niin ei siinä varmaan ruotsalaisilla nyt kauheaa hinkua ole Suomea roikottaa mukana.

Tarvittaisiin Suomessa nyt aika pikainen asennemuutos niin avun antamiseen kuin sen vastaanottamiseenkin liittyen.
 
Tuohan oli ruotsalaiselta erittäin hyvä kirjoitus. Ymmärrän tuon ajatusrakennelman aivan hyvin. Täällä Suomessa tykätään naureskelle Ruotsin sotilaalliselle kyvykkyydelle, ja samoin aina tuoda esille se, että "ei ne kuitenkaan tulis auttamaan meitä". Mutta kannattaa huomata, että Ruotsi on aika vahvasti sitoutunut yhteiseen puolustukseen ja solidaarisuuteen naapureita kohtaan.

Ongelma on pikemminkin (yllätys, yllätys) Suomessa ja tässä Niinistön linjassa, jonka voi tiivistää näin: "Vitut me mitään apua haluta eikä varsinkaan tarvita. Ja paskat me ketään muita auteta, Baltian maita nyt ainakaan". Jos Suomen asenne on tämä "vittu, antakaa meidän olla rauhassa", niin ei siinä varmaan ruotsalaisilla nyt kauheaa hinkua ole Suomea roikottaa mukana.

Tarvittaisiin Suomessa nyt aika pikainen asennemuutos niin avun antamiseen kuin sen vastaanottamiseenkin liittyen.
Suomen turvallisuuspoliittinen linja perustuu kahteen asiaan: 1) Suomi ei ole uhka Venäjälle 2) Suomen puolustus on riittävän vahva ettei tänne kannata hyökätä.

Koska liittosuhteet toimivat aina kahteen suuntaan, kannattaa Suomen potentiaalisten liittolaisten miettiä tarkkaan mitä hyötyä Suomen puolustukseen sitoutumisesta on. Suomi ei kuitenkaan auta muita Venäjää vastaan (kohta 1) ja Suomi joka tapauksessa puolustaa omaa aluettaan (kohta 2).

Ainoa hyöty Ruotsille tulisi siitä, että Suomen-Ruotsin puolustusliitto saattaisi olemassaolollaan ehkäistä Venäjän toimia Suomea vastaan, mikä on myös Ruotsin edun mukaista. Jos Ruotsissa lasketaan ettei Suomi-yhteistyö riitä Venäjän patoamiseen vaan tähän tarvitaan NATO:n tuki, kannattaa Ruotsin liittyä suoraan NATO:on.
 
Tuohan oli ruotsalaiselta erittäin hyvä kirjoitus. Ymmärrän tuon ajatusrakennelman aivan hyvin. Täällä Suomessa tykätään naureskelle Ruotsin sotilaalliselle kyvykkyydelle, ja samoin aina tuoda esille se, että "ei ne kuitenkaan tulis auttamaan meitä". Mutta kannattaa huomata, että Ruotsi on aika vahvasti sitoutunut yhteiseen puolustukseen ja solidaarisuuteen naapureita kohtaan.

Ongelma on pikemminkin (yllätys, yllätys) Suomessa ja tässä Niinistön linjassa, jonka voi tiivistää näin: "Vitut me mitään apua haluta eikä varsinkaan tarvita. Ja paskat me ketään muita auteta, Baltian maita nyt ainakaan". Jos Suomen asenne on tämä "vittu, antakaa meidän olla rauhassa", niin ei siinä varmaan ruotsalaisilla nyt kauheaa hinkua ole Suomea roikottaa mukana.

Tarvittaisiin Suomessa nyt aika pikainen asennemuutos niin avun antamiseen kuin sen vastaanottamiseenkin liittyen.


Tosi pikainen sittenkin. Jäniksen selkä on perseen alla ja ruotsalaisten kirkuminen kuuluu Pohjanlahden yli ilman puhelintakin.


Joo, kiire on ja vaihtoehdot tunnetusti vähissä.

Siitä vaan ruotsalaiset kopaisemaan jäsenyysneuvotteluja ilman Suomea. :rolleyes:
 

Tosi pikainen sittenkin. Jäniksen selkä on perseen alla ja ruotsalaisten kirkuminen kuuluu Pohjanlahden yli ilman puhelintakin.


Joo, kiire on ja vaihtoehdot tunnetusti vähissä.

Siitä vaan ruotsalaiset kopaisemaan jäsenyysneuvotteluja ilman Suomea. :rolleyes:

Olisiko sitten @baikal :n mielestä hyvä tilanne, jos Ruotsi liittyy Natoon, ja Suomi jää ainoaksi sotilaallisesti liittoutumattomaksi maaksi tänne kahden blokin väliin? Ja jos hyvin tiedetään, että se idänpuoleinen peluri ei ainakaan kunnioittaisi Suomen rajoja, ja jos se lännen puoleinen blokki ei viitsisi sotatilanteessa toimittaa Hornettien varaosia ja Amraameja meille, kun luonnollisestikin toimittaisi ne ensisijaisesti omille liittolaisilleen.

Kyllä jos Suomi jää tälle kulmakunnalle ainoaksi sotilaallisesti liittoutumattomaksi maaksi, niin sitten ollaan todella karhun kainalossa. Ja jos mietitte minkä verran Suomea painostetaan jo nyt, niin tuossa tilanteessa painostuksen määrä olisi vielä nykyinen tilanne x 10.

Suomi Natoon on minun vankkumaton mielipiteeni nyt ja aina!
 
Olisiko sitten @baikal :n mielestä hyvä tilanne, jos Ruotsi liittyy Natoon, ja Suomi jää ainoaksi sotilaallisesti liittoutumattomaksi maaksi tänne kahden blokin väliin? Ja jos hyvin tiedetään, että se idänpuoleinen peluri ei ainakaan kunnioittaisi Suomen rajoja, ja jos se lännen puoleinen blokki ei viitsisi sotatilanteessa toimittaa Hornettien varaosia ja Amraameja meille, kun luonnollisestikin toimittaisi ne ensisijaisesti omille liittolaisilleen.

Kyllä jos Suomi jää tälle kulmakunnalle ainoaksi sotilaallisesti liittoutumattomaksi maaksi, niin sitten ollaan todella karhun kainalossa. Ja jos mietitte minkä verran Suomea painostetaan jo nyt, niin tuossa tilanteessa painostuksen määrä olisi vielä nykyinen tilanne x 10.

Suomi Natoon on minun vankkumaton mielipiteeni nyt ja aina!

Juu juu, mutta aina on aikaa vetää ensin happea ja tutustua paremmin milloin minkäkin laitoksen tai puljun hengentuotteisiin. Ja minä olen siinä käsityksessä, että Ruotsi ja Suomi liittyvät joko yhdessä tai sitten eivät ollenkaan. Se on sellainen perstuntuma.
 
Siirretty viestejä tähän ketjuun. Koittakaa jookosta vähän miettiä, että mikä olisi soveliain paikka uusille viesteille ;)
 
Suomen turvallisuuspoliittinen linja perustuu kahteen asiaan: 1) Suomi ei ole uhka Venäjälle 2) Suomen puolustus on riittävän vahva ettei tänne kannata hyökätä.

Koska liittosuhteet toimivat aina kahteen suuntaan, kannattaa Suomen potentiaalisten liittolaisten miettiä tarkkaan mitä hyötyä Suomen puolustukseen sitoutumisesta on. Suomi ei kuitenkaan auta muita Venäjää vastaan (kohta 1) ja Suomi joka tapauksessa puolustaa omaa aluettaan (kohta 2).

Ainoa hyöty Ruotsille tulisi siitä, että Suomen-Ruotsin puolustusliitto saattaisi olemassaolollaan ehkäistä Venäjän toimia Suomea vastaan, mikä on myös Ruotsin edun mukaista. Jos Ruotsissa lasketaan ettei Suomi-yhteistyö riitä Venäjän patoamiseen vaan tähän tarvitaan NATO:n tuki, kannattaa Ruotsin liittyä suoraan NATO:on.

Näin on teoriassa.

On kuitenkin tärkeää huomata, että jos Suomi ja Ruotsi solmivat puolustusliiton, muuttuu tilanne jossain määrin. Ei Suomi edelleenkään olisi uhka Venäjälle ja Suomi pitäisi puolustuksensa vahvana, mutta itänaapuri joutuisi ottamaan tämän liittouman kalkyylissään huomioon. Ja Ruotsi voisi siis luottaa Suomen apuun.

Samahan pätee sitten tietysti Natoon.

Ja sitten on asiat vielä käytännössä? Näkeekö Venäjä Suomen jo nyt "osaksi länttä" myös sotilaallisesti? Eiköhän se näe. Ja siihen se varautuu.
 
Pahoin kyllä pelkään että tässä Ruotsi tekee Ruotsit ja hakee jossain kohtaa vähin äänin Nato jäsenyyttä.
Mielyttämishaluinen Suomalainen jää karhun taskuun ja alkaa uutiset milloin Venäläiskone vain väistää ukkosrintamaa eksyen Kotkan ylle ja Venäjä ei ole uhka uutiset.
Suomalainen on kuin vähänkuin se sarjakuva missä talopaloi ympärillä mutta koira vain istui keittiöpöydän ääressä todeten " kaikki on ihan hyvin"
 
Jos Venäjä hyökkää Baltiaan, on olemassa pieni mahdollisuus, että Suomi säilyy sotatoimien ulkopuolella. Ruotsin mahdollisuudet ovat heikommat, koska Ruotsin alue (erityisesti Gotlanti) on Natolle täysin keskeinen Baltian takaisinvaltaamisessa. Näin ollen sitova puolustusliitto Ruotsin kanssa nostaa Suomen todennäköisyyttä joutua sotaan. Suomi ei muodosta riittävää pelotevaikutusta Venäjälle olla kurittamatta Ruotsia, jos siihen tulee tarve.

Jos puolestaan vain Suomi joutuu hyökkäyksen kohteeksi, Ruotsi antaa Suomelle joka tapauksessa materiaaliapua, oli meillä puolustusliitto tai ei. Ruotsin pysyvänä geopoliittisena intressinä on, että puskurivaltio Suomi hoitaa puskurin hommansa ja taistelee. Näin ollen puolustusliitossa Ruotsin kanssa ei ole kovin paljoa järkeä Suomen kannalta, enkä ymmärrä, miksi esim. puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva näkee asiassa vain hyviä puolia. Ruotsi ei tule sitoutumaan sotaan Suomen rinnalla, yhtä vähän kuin Suomi sitoutuisi rynnimään Vainikkalan rajapuomien läpi jos Venäjä iskee Karskronaan tai Gotlantiin.

Jos Suomella ja Ruotsilla on sitova puolustusliitto ja vain Ruotsi joutuu hyökkäyksen kohteeksi, on Ruotsin etujen mukaista, että taistelut siirtyvät Suomen alueelle. Suomesta ei ole muuten lainkaan apua, ellei Suomi halua/kykene tulppaamaan Suomenlahtea ja ilmatilaa. Suomen antama materiaali- ja miesapu Ruotsille jäisi vaatimattomaksi, koska ymmärrettävsti Suomi joutuisi varautumaan Venäjän suoraan maahyökkäykseen. Näin ollen, jos Suomi ei ole valmis sitoutumaan tykinruuaksi, hommassa ei ole paljoa järkeä Ruotsinkaan kannalta.

Puolustusyhteistyötä voi ja pitääkin kehittää, mutta puolustusliitossa ei ole järkeä. Siinä on sokea taluttamassa rampaa, eikä kahdesta kalkkunasta saa kotkaa - ei ainakaan sellaista kotkaa, joka pärjäisi kaksipäiselle kotkalle. Su/Ru-yhteistyön tiivistäminen on täytetoimintaa, jota molempien maiden hallitukset tekevät, koska eivät uskalla hakea jäsenyyttä Natossa. "Onko tullut aika sanoa Suomelle heippa?"-kirjoitus osuu oikeaan. Jos Su/Ru-yhteistyö torpataan, jäljelle jää vain se vaihtoehto, joka alunperinkin oli ainoa vaihtoehto.
 
Näin on teoriassa.

On kuitenkin tärkeää huomata, että jos Suomi ja Ruotsi solmivat puolustusliiton, muuttuu tilanne jossain määrin. Ei Suomi edelleenkään olisi uhka Venäjälle ja Suomi pitäisi puolustuksensa vahvana, mutta itänaapuri joutuisi ottamaan tämän liittouman kalkyylissään huomioon. Ja Ruotsi voisi siis luottaa Suomen apuun.

Samahan pätee sitten tietysti Natoon.

Ja sitten on asiat vielä käytännössä? Näkeekö Venäjä Suomen jo nyt "osaksi länttä" myös sotilaallisesti? Eiköhän se näe. Ja siihen se varautuu.
Voisiko Ruotsi luottaa Suomen apuun? Oletetaan tilanne jossa Venäjällä on jonkinlainen biiffi Ruotsin kanssa, niin että Kremlissä päätetään vallata Gotlanti ja/tai pommittaa manner-Ruotsia ilmasta ja ohjuksin. Karhut lentelevät täydessä lastissa pitkin Suomenlahden käytävää ja pienet vihreät erikoismiehet hyörivät ympäri Tukholman saaristoa. Käsi sydämelle, kuka uskoo että Suomesta olisi tuossa tilanteessa Ruotsille muunlaista sotilaallista apua kuin tiedusteluapua? Vai nostettaisiinko valmiutta, oltaisiin valmiina puolustamaan omaa aluetta ja ns. tuettaisiin Ruotsia huolehtimalla omasta tontista?

Helposti ajatellaan, että mahdollisessa sodassa Venäjä iskee tänne välittömästi varmistaakseen pohjoisen sivustan. Oikeasti on Venäjän etu pitää eskalaatio kurissa, koska sen resurssit ovat rajalliset. Georgiassa, Ukrainassa ja Syyriassa on kaikissa nähty Venäjän asettavan rajallsiet tavoitteet ja pyrkivän saavuttamaan ne juuri riittävällä panostuksella. Panssarit eivät edenneet Tbilisiin tai Kiovaan eikä edes ilmavoimia nähty Donbassissa. Ei Venäjän intressissä ole lähettää panssarilauttoja Helsinkiin, koska Suomen voi hoitaa helpomminkin.
 
Voisiko Ruotsi luottaa Suomen apuun? Oletetaan tilanne jossa Venäjällä on jonkinlainen biiffi Ruotsin kanssa, niin että Kremlissä päätetään vallata Gotlanti ja/tai pommittaa manner-Ruotsia ilmasta ja ohjuksin. Karhut lentelevät täydessä lastissa pitkin Suomenlahden käytävää ja pienet vihreät erikoismiehet hyörivät ympäri Tukholman saaristoa. Käsi sydämelle, kuka uskoo että Suomesta olisi tuossa tilanteessa Ruotsille muunlaista sotilaallista apua kuin tiedusteluapua? Vai nostettaisiinko valmiutta, oltaisiin valmiina puolustamaan omaa aluetta ja ns. tuettaisiin Ruotsia huolehtimalla omasta tontista?

Helposti ajatellaan, että mahdollisessa sodassa Venäjä iskee tänne välittömästi varmistaakseen pohjoisen sivustan. Oikeasti on Venäjän etu pitää eskalaatio kurissa, koska sen resurssit ovat rajalliset. Georgiassa, Ukrainassa ja Syyriassa on kaikissa nähty Venäjän asettavan rajallsiet tavoitteet ja pyrkivän saavuttamaan ne juuri riittävällä panostuksella. Panssarit eivät edenneet Tbilisiin tai Kiovaan eikä edes ilmavoimia nähty Donbassissa. Ei Venäjän intressissä ole lähettää panssarilauttoja Helsinkiin, koska Suomen voi hoitaa helpomminkin.

Jos puolustusliittoon mentäisiin, niin silloin Suomi tukkisi Suomenlahden Gotlannin operaatiolta.

Jos Venäjä päättää hyökätä Ruotsiin niin on aika turha kuvitella että Suomi saisi jäädä rauhaan. Ainakaan kovin pitkäksi aikaa. Suomen vuoro tulisi sen jälkeen kun Gotlanti olisi rauhassa vallattu.

Puolustusliiton idea on juuri se, ettei Venäjä voi niin helposti toimia askel kerrallaan vaan homma on heti paljon vaikeampaa. Siksi se toimii ennalta ehkäisevänä tekijänä.

--

Mutta, parempi toki, että molemmat maat liittyisivät yhdessä natoon.
 
Jos Venäjä päättää hyökätä Ruotsiin niin on aika turha kuvitella että Suomi saisi jäädä rauhaan. Ainakaan kovin pitkäksi aikaa. Suomen vuoro tulisi sen jälkeen kun Gotlanti olisi rauhassa vallattu.
Pätee tilanteeseen, jossa Suomi ja Ruotsi ovat puolustusliitossa. Silloin iskut alkavat sekä Ruotsia että Suomea vastaan samanaikaisesti, vaikka alkuperäinen tavoite olisi esim. Gotlannin haltuunotto.

Jos sen sijaan väität, että Venäjä hyökkäisi automaattisesti Suomeakin vastaan (esim. nykytilanteessa), joudut perustelemaan. En keksi mitään syytä, miksi hyökkäisi. Jos Karskrona laitetaan matalaksi, emmekä ole puolustusliitossa, Suomen valtiojohto tuomitsee sanallisesti, mutta samalla luimistelee. Ei Suomi halua sotaan, jos sen voi välttää. Eikä Venäjä halua avata 1340km uutta rintamalinjaa, jos sen voi välttää. Jos syttyy täysimittainen Venäjä vs. Nato + Ruotsi-sota, ei ole mitenkään Suomen intressissä siihen liittyä, jos meillä ei ole siiihen sitovaa velvoitetta. EU-velvoite on vielä tällä hetkellä tulkinnanvarainen, kuten kaikki EU-säännöt.
 
Jos puolustusliittoon mentäisiin, niin silloin Suomi tukkisi Suomenlahden Gotlannin operaatiolta.

Jos Venäjä päättää hyökätä Ruotsiin niin on aika turha kuvitella että Suomi saisi jäädä rauhaan. Ainakaan kovin pitkäksi aikaa. Suomen vuoro tulisi sen jälkeen kun Gotlanti olisi rauhassa vallattu.

Puolustusliiton idea on juuri se, ettei Venäjä voi niin helposti toimia askel kerrallaan vaan homma on heti paljon vaikeampaa. Siksi se toimii ennalta ehkäisevänä tekijänä.
Periaatteessa noin, mutta kuinka kävisi käytännössä? Tuo tarkoittaisi sodanjulistusta Venäjälle. Tämä tuskin olisi eduskunnassa ihan läpihuutojuttu, vaikka puolustusliitossa olisimmekin. Gotlands sak är vår?

Asia ei ole yksinkertainen, mutta siitä huolimatta kannatan puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa ja olen NATO-jäsenyyden kannattaja. EU:ta ei tule unohtaa. Aggressiivista suurvaltanaapuria vastaan tarvitaan tukea muualta.

Näissä heikkojen liittokunnissa on silti sama rakenteellinen vika: voimakas vihollinen voi pudottaa vastustajia yksi kerrallaan pois pelistä. Keskustelu muistuttaa 20-30 -lukujen reunavaltioyhteistyötä tai Suomen ja Viron puolustusyhteistyötä 1930-luvulla. Tosipaikan tullen niistä ei ollut mitään apua kellekään.
 
Pätee tilanteeseen, jossa Suomi ja Ruotsi ovat puolustusliitossa. Silloin iskut alkavat sekä Ruotsia että Suomea vastaan samanaikaisesti, vaikka alkuperäinen tavoite olisi esim. Gotlannin haltuunotto.

Jos sen sijaan väität, että Venäjä hyökkäisi automaattisesti Suomeakin vastaan (esim. nykytilanteessa), joudut perustelemaan. En keksi mitään syytä, miksi hyökkäisi. Jos Karskrona laitetaan matalaksi, emmekä ole puolustusliitossa, Suomen valtiojohto tuomitsee sanallisesti, mutta samalla luimistelee. Ei Suomi halua sotaan, jos sen voi välttää. Eikä Venäjä halua avata 1340km uutta rintamalinjaa, jos sen voi välttää. Jos syttyy täysimittainen Venäjä vs. Nato + Ruotsi-sota, ei ole mitenkään Suomen intressissä siihen liittyä, jos meillä ei ole siiihen sitovaa velvoitetta. EU-velvoite on vielä tällä hetkellä tulkinnanvarainen, kuten kaikki EU-säännöt.

Tuo on vähän kuin luimistelisi paritalossa, jonka toisen pään tuhopolttaja on juuri käynyt tuikkaamassa tuleen :)

Minkälaisessa skenaariossa Venäjä hyökkäisi Ruotsiin?

Ainoa järkevä skenaario mielestäni liittyy Baltiaan. Jos Venäjä hyökkää sekä Baltiaan että Ruotsiin, on selvää että sekä EU että Nato ovat mukana ja isosti. En jaksa uskoa, että Suomi pystyisi pysymään siitä sivussa vaikka haluaisi.
 
Back
Top