Suomen ja Viron välisessä kaasuputkessa vuoto

Ainahan tollasen raahausankkurin muotoilussa olisi parantamisen varaa. Jos kuvat julkaistaisiin, ryssä voisi saada arvokasta tietoa siitä millaiseksi se kannattaa seuraavaa putkea varten tehdä. Myös ankkurin vetämiseen vaadittava voima saattaisi pienentyä ja siten myös aluksen kokoa voitaisiin pienentää.

Minähän en ole mikään ankkurien asiantuntija, mutta jonkunlainen irroitusmekanismihan tuossa on pitänyt olla. Silleen, että ankkuri saadaan irroitettua putkesta kun työ on tehty. Vai onko putki mennyt kokonaan irtipoikki? Sen virolaisen komentajan sanoja tulkittuani en usko näin tapahtuneen, vaan putki on revennyt auki vain toiselta sivultaan. Silloinhan se ankkuri on myös pitänyt saada jollain tapaa irti.
 
Olisi mielenkiintoista kyllä nähdä kuvat. Mahtaisiko näkyä kyntöura pohjassa jota ankkuri on tehnyt? Raskas ankkuri kyllä luulisi jättävän jäljen myös kivikkoiseen ja leväiseen sedimenttiin.
Tuossa nord stream putkihässäkässä näkyy jonkunlainen kyntöura,samanlainen luulis olevan tuossa balticconnect-tuubissakin
 
Minähän en ole mikään ankkurien asiantuntija, mutta jonkunlainen irroitusmekanismihan tuossa on pitänyt olla. Silleen, että ankkuri saadaan irroitettua putkesta kun työ on tehty. Vai onko putki mennyt kokonaan irtipoikki? Sen virolaisen komentajan sanoja tulkittuani en usko näin tapahtuneen, vaan putki on revennyt auki vain toiselta sivultaan. Silloinhan se ankkuri on myös pitänyt saada jollain tapaa irti.

Onko edes ollut ankkuri? Vaijeri?
Sukeltajat käy laittaa vaijerin putken ympäri ja molemmat päät ylös laivaan. Laiva liikkeelle ja nykäsyn jälkeen toinen vaijerin pää veteen takas. Eteenpäin ajaessa sen voi kelata takaisin laivaan. Purkautuu itekseen putken ympäriltä kun toinen pää ei ole kiinni. Jää jotain laahaus tai kyntöjälkiä miksi niitä sitten haluaa sanoa.
Ankkuri voipi olla hankalampi jäämään kiinni, vaijeri ei. Vaijeri on myös täsmä työkalu, ankkurista ei ole varmaa miten osuu.

.
 
Onko edes ollut ankkuri? Vaijeri?
Sukeltajat käy laittaa vaijerin putken ympäri ja molemmat päät ylös laivaan. Laiva liikkeelle ja nykäsyn jälkeen toinen vaijerin pää veteen takas. Eteenpäin ajaessa sen voi kelata takaisin laivaan. Purkautuu itekseen putken ympäriltä kun toinen pää ei ole kiinni. Jää jotain laahaus tai kyntöjälkiä miksi niitä sitten haluaa sanoa.
Ankkuri voipi olla hankalampi jäämään kiinni, vaijeri ei. Vaijeri on myös täsmä työkalu, ankkurista ei ole varmaa miten osuu.

.
Kuinka syvällä tuo nyt olikaan? Ei ole mikään läpihuutojuttu suorittaa tuollainen tehtävänä vaikkapa 70 metrin syvyydessä. Eiköhän tässäkin nyt ole yksinkertaisin selitys oikea. Ankkuri rikkonut putken joko tahallaan tai puoli tahallaan.
 
Onko edes ollut ankkuri? Vaijeri?
Sukeltajat käy laittaa vaijerin putken ympäri ja molemmat päät ylös laivaan. Laiva liikkeelle ja nykäsyn jälkeen toinen vaijerin pää veteen takas. Eteenpäin ajaessa sen voi kelata takaisin laivaan. Purkautuu itekseen putken ympäriltä kun toinen pää ei ole kiinni. Jää jotain laahaus tai kyntöjälkiä miksi niitä sitten haluaa sanoa.
Ankkuri voipi olla hankalampi jäämään kiinni, vaijeri ei. Vaijeri on myös täsmä työkalu, ankkurista ei ole varmaa miten osuu.

.
Ei taida kuitenkaan olla mikään joka miehen ja viiden minuutin juttu käydä sukeltajan toimesta kietomassa riittävän paksua vaijeria joka painaa aika paljon itsessään, putken ympäri 60m syvyydessä ja huonossa näkyvyydessä.

Sanoisin että paljon helpompaa on laskea ankkuri riittävän pitkälle ja toivoa parasta. Jos onnistuu niin hyvä ja jos ei niin mitään ei oikeastaan menetetty. Aina voidaan todeta että sori, oli vahinko.

Se että käy heittämässä 100kg räjähdettä tai kieputtamassa vaijeria on vähän riskialttiimpaa.

Tässäkin tapauksessa vaikka kyse olisi tahallisesta asiasta niin näytön saaminen siitä että kyse ei ole ollut olosuhteiden mukanaan tuomasta ”vahingosta” on omasta mielestä aika vaikea saada.
 
Ei taida kuitenkaan olla mikään joka miehen ja viiden minuutin juttu käydä sukeltajan toimesta kietomassa riittävän paksua vaijeria joka painaa aika paljon itsessään, putken ympäri 60m syvyydessä ja huonossa näkyvyydessä.

Sanoisin että paljon helpompaa on laskea ankkuri riittävän pitkälle ja toivoa parasta. Jos onnistuu niin hyvä ja jos ei niin mitään ei oikeastaan menetetty. Aina voidaan todeta että sori, oli vahinko.

Se että käy heittämässä 100kg räjähdettä tai kieputtamassa vaijeria on vähän riskialttiimpaa.

Tässäkin tapauksessa vaikka kyse olisi tahallisesta asiasta niin näytön saaminen siitä että kyse ei ole ollut olosuhteiden mukanaan tuomasta ”vahingosta” on omasta mielestä aika vaikea saada.
Kaikenlaiset epämääräiset touhuamiset paikallaan havaitaan kyllä helposti jos Dornier tai Super Puma osuvat partiolennolla paikalle.
Edit:
Jälleen yksi syy lisää myös hankkia miehittämättömiä valvonta droneja viranomaisille.
 
Kaikenlaiset epämääräiset touhuamiset paikallaan havaitaan kyllä helposti jos Dornier tai Super Puma osuvat partiolennolla paikalle.
Tuonne olisi hyvä saada sar tutkalla varustettu uav joka kykenee pitkiin operaatioihin. Sen verran liikennettä olisi hyvä olla silmä taivaalla muutoinkin ja pidempiä aikoja. Samalla vehkeellä voisi valvoa tarpeenvaatiessa Ahvenanmaan ympäristöä ja vaikka koko itärajaa.
 
Sanoivat jossain että 60 metriä olisi syvyys. Siinä syvyydessä vähän hitaampi juttu tuo sukeltaminen, kun ylöstullessa pitää olla paineentasausta varten tauot. Ja koko sen ajan pitää olla se kumijolla passissa siellä yläpuolella. Myrskyssä ei niinkään helppoa.
 
Sanoivat jossain että 60 metriä olisi syvyys. Siinä syvyydessä vähän hitaampi juttu tuo sukeltaminen, kun ylöstullessa pitää olla paineentasausta varten tauot. Ja koko sen ajan pitää olla se kumijolla passissa siellä yläpuolella. Myrskyssä ei niinkään helppoa.
...Paineen-tasaus kammiot on olemassa...
 
Sanoivat jossain että 60 metriä olisi syvyys. Siinä syvyydessä vähän hitaampi juttu tuo sukeltaminen, kun ylöstullessa pitää olla paineentasausta varten tauot. Ja koko sen ajan pitää olla se kumijolla passissa siellä yläpuolella. Myrskyssä ei niinkään helppoa.
En nyt jaksa etsiä kunnon taulukoita, enkä ole sukeltaja, mutta:

50 metrissä voi käydä pelkällä ILMALLA. Matka pohjaan ja työskentelyaika alhaalla yhteensä 5min. Pinnalle nousu vähintään 5min ylös ja nousussa lisäksi 1 minuutin turvapysähdys. Eli melkein putken syvyyksiin pelkällä ilmalla, sukelluskalastuksesta yhteensä 11min.

Jenkkilaivasto käy 180 jalassa / 55 metrissä pelkällä ilmalla. Sama syvyys on heillä ”no stop limit” eli nousussa ei tasailla, säästää reilun minuutin. Harrastelijoille sitten tiukempaa, kuten yllä mainittu.

Tuohon vähän seoskaasua tai rysyn turvallisuus niin hyvin ehtii. Kumiveneellä etumatka, sukeltajat alas, 15min päästä taas liikkeelle ja paatti kiinni. Tuo laovan hetkellinen hidastus voisi olla jopa vedenalaisten äänien vähentämiseksi - pinnan alla on melko meteli kun tuollainen rahtari pyyhkäisee ohi, eli suojellaan sukeltajia tms.
 
Viimeksi muokattu:
Riittäisiköhän ison ankkurin kolahtaminen meren pohjaan aiheuttamaan seismisen reaktion? Jos esim. 2000kg ankkuri tippuu 60m niin luulisi jossain kuuluvan.. Jos riittää niin sillon meidän selvittely muuttuisi hiukan vaikemmaksi, koska mielestäni se ankkuri täytyisi pudottaa jonkun verran aikaisemmin ennen putkea.
Sinällään tuo on varmaan ihan mahdollista, kun miettii termiä hätä-ankkurointi.

Selvittelikö kukaan sen Sevrmoputin nopeutta putken kohdalla, siinä taitaa ainakin riittää jerkku kääntämään maata niin halutessaan.
 
Ei taida kuitenkaan olla mikään joka miehen ja viiden minuutin juttu käydä sukeltajan toimesta kietomassa riittävän paksua vaijeria joka painaa aika paljon itsessään, putken ympäri 60m syvyydessä ja huonossa näkyvyydessä.

Sanoisin että paljon helpompaa on laskea ankkuri riittävän pitkälle ja toivoa parasta. Jos onnistuu niin hyvä ja jos ei niin mitään ei oikeastaan menetetty. Aina voidaan todeta että sori, oli vahinko.

Se että käy heittämässä 100kg räjähdettä tai kieputtamassa vaijeria on vähän riskialttiimpaa.

Tässäkin tapauksessa vaikka kyse olisi tahallisesta asiasta niin näytön saaminen siitä että kyse ei ole ollut olosuhteiden mukanaan tuomasta ”vahingosta” on omasta mielestä aika vaikea saada.
500 mm halkaisija ja 15,9 mm ainevahvuudella olevan putken rikkomiseen tarvittaisiin melkoisen järeä vaijeri. Sukeltajalla ei olisi mitään mahdollisuuttaa liikutella sellaista. Pitäisi vetää ensin köysi putken ympäri jolla vedetään paksumpi köysi ja ehkä vielä seuraava paksumpi köysi ennen vaijerin hinaamista putken ympäri. Putken alta pitäisi kaivaa reitti ensimmäiselle köydelle ellei putki ole jossakin kohtaa irti pohjasta. Vaijerin ujuttamiseen paikalleen tarvittaisiin toinen laiva, koska muuten betonikuori rikkoisi vetonarut. Laivoissa pitäisi olla kalusto järeän vaijerin käsittelyyn. Vaijeriahan tarvittaisiin tuollaiseen hommaan satoja metrejä ja luokkaa kymmeniä tonneja. Vaijeri ei edes ole kovin hyvä tuollaiseen hommaan, koska saattaa rikkoutua itsekin. Tällainen operaatio kuulostaa todella helpolta myrskyn aikana...

Sopivampi työkalu tuollaiseen hommaan olisi ketju jonka päässä olisi koukkumainen osa. Tällöin ei tarvitse pujottaa mitään putken ympäri eikä tarvita sukeltajaa 60 m syvyydessä kovassa myrskyssä. Ongelmaksi saattaisi muodostua, että laiva joutuisi menemään vuotokohdan päälle nostaakseen ketjun ja koukun ellei koukku irtoa sattumalta vedon aikana. Koukku saattaisi jäädä kiinni putkeen jolloin koko ketjuyhdistelmä pitäisi tiputtaa mereen todisteeksi. Tällä videolla kerrotaan tuollaisen ketjun ja koukun yhdistelmän käytöstä:

Putken rikkominen taitaisi kuitenkin olla helpointa pienellä räjähteellä. Kovin suurta määrää räjähdettä ei tarvittaisi. Esim 1 kg luulisi riittävän mainiosti. Tekijän selvittäminenkin olisi haasteellista, koska räjähde voisi laueta vasta esim kuukauden päästä asettamisesta. Tietysti rikkomiseen voisi rakentaa putkesta otteen tarvittaessa irrottavan speciaalityökalunkin ankkurin tilalle jolloin ei tarvitsisi mennä metaanipilveen vuotokohdan päälle nostamaan ankkuria.
 
Kuuluisa joku voisi puhaltaa tämän hapella sukeltamisen keskustelun ruotuunsa.

Avoimen kierron laitteissa käytetään yleisimmin ilmaa. Sukellussyvyyttä voidaan lisätä, aikaa pidentää ja dekompressioaikaa lyhentää käyttämällä seoskaasuja, yleisimpinä nitrox ja trimixit.

Happea käytetään suljetun kierron laitteissa, joissa hengitetystä ilmasta/kaasusta suodatetaan hiilidioksidia suodatetaan pois ja lisätään happea. Siinä tapahtuu paljon muutakin säätämistä.

Eli 60 metriä ei ole ongelma kokeneille sukeltajille, siellä voi hyvin olla vaikka koko työpäivän, ja tukialuksena voisi käyttää vaikka sukellusvenettä, jos tarkoitukseen sopivan sattuisi omistamaan.

[SPEKULOINTI] Sinne voisi vaikka käydä kaivelemassa riittävän vahvat vaijerit ympäri, joiden toinen pää nostetaan kellukkeilla sopivaan syvyyteen, josta yliajava laiva voi kaapata ne hinaukseensa, ehkä hiukan nopeutta laskien. Vaikka tuo vaijerilenkki merkattaisiin poijuilla, ei niitä kukaan muu huomaisi yöllä merenkäynnissä. [/SPEKULOINTI]
 
Kuuluisa joku voisi puhaltaa tämän hapella sukeltamisen keskustelun ruotuunsa.

Avoimen kierron laitteissa käytetään yleisimmin ilmaa. Sukellussyvyyttä voidaan lisätä, aikaa pidentää ja dekompressioaikaa lyhentää käyttämällä seoskaasuja, yleisimpinä nitrox ja trimixit.

Happea käytetään suljetun kierron laitteissa, joissa hengitetystä ilmasta/kaasusta suodatetaan hiilidioksidia suodatetaan pois ja lisätään happea. Siinä tapahtuu paljon muutakin säätämistä.

Eli 60 metriä ei ole ongelma kokeneille sukeltajille, siellä voi hyvin olla vaikka koko työpäivän, ja tukialuksena voisi käyttää vaikka sukellusvenettä, jos tarkoitukseen sopivan sattuisi omistamaan.

[SPEKULOINTI] Sinne voisi vaikka käydä kaivelemassa riittävän vahvat vaijerit ympäri, joiden toinen pää nostetaan kellukkeilla sopivaan syvyyteen, josta yliajava laiva voi kaapata ne hinaukseensa, ehkä hiukan nopeutta laskien. Vaikka tuo vaijerilenkki merkattaisiin poijuilla, ei niitä kukaan muu huomaisi yöllä merenkäynnissä. [/SPEKULOINTI]
Öhh, hyvin huomautettu. Suomalainen puhekieli vähän pääsee aina kostautumaan. Useampi tuttu käynyt sadassa metrissä, eli aivan ummikko en ole…

Tiivistetysti pelkällä paineilmalla siis pääsee jo melkein riittävän syvälle, mutta aikaa pohjalla oleskeluun ei jää - mutta joku shape charge ei paljoa vaadikaan. Nopea pohjalla käynti on siis oikeasti nopea ja mahdollinen, mutta jokainen minuutti lisättyjä paineentasaukseen vaadittavia minuutteja moninkertaisesti. Ei ole mikään ameriikantemppu

@runtik mainitsema 120m vapaasukellus ilman laitteita on toki totta, mutta noita ukkoja on maailmassa kourallinen, ne sukeltavat kristallinkirkkaissa vesissä seuraten katseellaan opasköyttä, preppaavat itseään tuohon pitkään ja muullakin kuin vodkalla lotraten.
 
Riittäisiköhän ison ankkurin kolahtaminen meren pohjaan aiheuttamaan seismisen reaktion? Jos esim. 2000kg ankkuri tippuu 60m niin luulisi jossain kuuluvan.. Jos riittää niin sillon meidän selvittely muuttuisi hiukan vaikemmaksi, koska mielestäni se ankkuri täytyisi pudottaa jonkun verran aikaisemmin ennen putkea.
Sinällään tuo on varmaan ihan mahdollista, kun miettii termiä hätä-ankkurointi.

Selvittelikö kukaan sen Sevrmoputin nopeutta putken kohdalla, siinä taitaa ainakin riittää jerkku kääntämään maata niin halutessaan.

Tuossa kuva 14.8kn. Mutta kuten jo tuossa viestissäkin, niin kyllä itse olen 99% varma että newnew Polar Bear on se joka putken rikkoi.

 

Suomi ja Viro eivät pyytäneet Nato-kokouksessa kumppanimailta apua tutkintaan. Sitä tarjottiin monista maista, muun muassa Yhdysvalloista.

”Sitten jos ei ala selviämään, niin sitten tarvitsemme varmasti avunpyyntöjä”, Häkkänen sanoi.


En tiedä mitä nämä avunpyyntö asiat sisältää mutta Yhdysvalloilla olisi varmasti satelliittidataa, mutta luulisi että moista jaetaan joka tapauksessa?
 
Sen ylitys ei vastaa seismistä havaintoa.
Tässä newnew Polar Bear nopeus ja seisminen havainto ajallisesti synkronoituna:

Toki mahdollista, että putkea on ankkurilla tai vastaavalla raahattu jo minuutteja, tunteja, päiviä ennen, mutta sabotaasi epäonnistui välittömässä vaikutuksessa -- mutta putken materiaali petti myöhemmin ja kaasupaine paavopesusienen pihalle. Vaikkei ryssä olisi tällaista suunnitellut, saattoi ryssiä ja samalla tehdä tutkinnasta astetta haastavampaa.

Riittäisiköhän ison ankkurin kolahtaminen meren pohjaan aiheuttamaan seismisen reaktion? Jos esim. 2000kg ankkuri tippuu 60m niin luulisi jossain kuuluvan

Tuskin. Mutta voisi ajatella, että 18000m3 tilavuisen (50cm*90km), 80bar paineistetun putken reikä aiheuttanee melkoisen impulssin ympäristöönsä.
 
Back
Top