Suomen ja Viron välisessä kaasuputkessa vuoto

ido59 kirjoitti:
Mutta voisi ajatella, että 18000m3 tilavuisen (50cm*90km), 80bar paineistetun putken reikä aiheuttanee melkoisen impulssin ympäristöönsä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Väkivaltainen tuollainen purkautuminen on, mutta koska kyseessä on putki, se 80 baaria ei tirskahda ulos kerralla. Hetkellinen nopea purkaus, putkeen syntyy matalamman paineen alue vuodon ympärille. Kaasuputken päistä alkaa kiihtyen virtaamaan korkeapaineista kaasua jonka virtausta hidastaa kaasun viskositeetti ja putken kitka. Paineen laskiessa kaasun lämpötila laskee, jolloin vastus kasvaa.

Putken ympäristövaikutuksia tutkittaessa putkilinjan lämpötilaksi arvioitiin 50°C kaasuvirtauksen aiheuttamasta kitkasta johtuen. Merenpohjassa on ~7°C, ja jos 80bar ja 50°C kaasu pudottaa painettaan edes 20 baariin, sen lämpötila Gay-Lussacin lailla (toki laki pätee vain ideaalikaasuun) laskettaessa lämpötila putoaa -190°C ja LNG nesteytyy -160°C paikkeilla. Kylmäksi ja paksuksi menee.

Ergo: joko paine laskee niin nopeasti, että lämpötila laskee, kaasu nesteytyy virraten hitaammin ja alhainen lämpö aiheuttaa jopa vuotoa hidastavaa veden jäätymistä (?)

TAI vuoto on niin hidas että paine laskee hitaasti ja lämpötilavaihtelu ei pääse vaikuttamaan rauhalliseen virtaukseen.

En usko että kummallakaan vuotometodilla päästäisiin Richterin asteikolle.

Toim huom: en ole insinööri…
 
Viimeksi muokattu:
Nyt kun jengi tuntuu ahkerasti analysoivan laivojen liikkeitä kaasuputken lähistöllä, niin tälle kukaan ei vieläkään ole keksinyt järkevää selitystä.
 

Liitteet

  • laiva.PNG
    laiva.PNG
    24.7 KB · Luettu: 139
  • laiva2.PNG
    laiva2.PNG
    891.2 KB · Luettu: 114
YliKoo kirjoitti:
Kuuluisa joku voisi puhaltaa tämän hapella sukeltamisen keskustelun ruotuunsa.

Avoimen kierron laitteissa käytetään yleisimmin ilmaa. Sukellussyvyyttä voidaan lisätä, aikaa pidentää ja dekompressioaikaa lyhentää käyttämällä seoskaasuja, yleisimpinä nitrox ja trimixit.

Happea käytetään suljetun kierron laitteissa, joissa hengitetystä ilmasta/kaasusta suodatetaan hiilidioksidia suodatetaan pois ja lisätään happea. Siinä tapahtuu paljon muutakin säätämistä.

Eli 60 metriä ei ole ongelma kokeneille sukeltajille, siellä voi hyvin olla vaikka koko työpäivän, ja tukialuksena voisi käyttää vaikka sukellusvenettä, jos tarkoitukseen sopivan sattuisi omistamaan.

[SPEKULOINTI] Sinne voisi vaikka käydä kaivelemassa riittävän vahvat vaijerit ympäri, joiden toinen pää nostetaan kellukkeilla sopivaan syvyyteen, josta yliajava laiva voi kaapata ne hinaukseensa, ehkä hiukan nopeutta laskien. Vaikka tuo vaijerilenkki merkattaisiin poijuilla, ei niitä kukaan muu huomaisi yöllä merenkäynnissä. [/SPEKULOINTI]
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei tuo 60-70 metriin sukeltaminen mikään ameriikan ihme ole.

Ei sinne harrastussukeltajan peruskurssilla mennä, eikä edes ammattisukeltajien peruskurssin voimin, mutta on Suomessakin läjäpäin harrastelijoita, jotka sukeltaa tuonne ja syvemmällekin, mutta se työnteko pohjalla ja ranteenpaksuisen satoja metriä pitkän vaijerin jumppaaminen putken ali ja takaisin tulosuuntaansa sekä vielä kiinnittäminen laivasta tulevaan vaijeriin jää kyllä tekemättä.

Niin jää myös vanjan alukselta nopean keikan pohjaan tehneille sammakkomiehille. Jos tuollaiseen operaatioon ryhdytään niin sukellustukialus on sitten kohteessa useampia päiviä.
 
Viimeksi muokattu:
Cappe kirjoitti:
Eiköhän se vain ole ollut tekemässä omia tehtäviään ja varmistamassa merenkulun turvallisuutta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Niinhän sen on oltava.

Marinetrafficin mukaan myös suomalainen jäänmurtaja Otso liikkui myös alueella koko loppuviikon. Otso lähti Helsingistä jo torstaina aamulla vähän ennen kymmentä, ja liikkui Porkkalanniemen ja kaasuputken alueella lauantaiaamupäivään saakka. Silloin paikalle oli siis jo saapunut venäläinen SGV Flot.

Suomalainen jäänmurtoalus ohittikin SGV Flotin lähimmillään alle kahden kilometrin päästä seitsemän aikaan lauantaiaamuna. Ohituksen jälkeen Otso palasi takaisin Helsinkiin, josta se lähti seuraavan kerran Suomenlahdelle vasta maanantaina aamulla.

Otson omistavan valtionyhtiö Arctian jäänmurron liiketoimintajohtaja Paavo Kojonen kertoo Ilta-Sanomille, että jäänmurtaja oli koeajolla valmistautumassa tulevaan jäänmurtokauteen.

Koeajo sujui Kojosen mukaan tavanomaisesti.

Jäänmurtaja Otsoa voi vuokrata, mutta Kojonen kertoo, että viikonloppuna Otso oli Arctian omassa käytössä.

www.is.fi

Näin alukset liikkuivat kaasuputkilinjan lähellä – katso video

Venäläistankkerin ja kaasuputken läheisyydessä liikkui viikonloppuna myös suomalainen viranomaisalus.
www.is.fi www.is.fi
 
Cappe kirjoitti:
Ainahan tollasen raahausankkurin muotoilussa olisi parantamisen varaa. Jos kuvat julkaistaisiin, ryssä voisi saada arvokasta tietoa siitä millaiseksi se kannattaa seuraavaa putkea varten tehdä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Eiköhän ryssä ole tätä joskus jossain testannut ihan itse ja tietää toimintaperiaatteen ja tehon. Tuskin lähtee sokkona kokeilmaan tuohon putkeen. Joten siltä osin kuvat ja muut voisi kyllä julkistaa. Lisäksi, kyllä ryssä sieltä itsekin voi kuvia hakea jos haluaa. Salailu on turhaa.
 
Tups kirjoitti:
Marinetrafficin mukaan myös suomalainen jäänmurtaja Otso liikkui myös alueella koko loppuviikon. Otso lähti Helsingistä jo torstaina aamulla vähän ennen kymmentä, ja liikkui Porkkalanniemen ja kaasuputken alueella lauantaiaamupäivään saakka....jäänmurtaja oli koeajolla valmistautumassa tulevaan jäänmurtokauteen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Veikkaanpa, että Kojonen puhuu ns. muunneltua totuutta ja todellisuudessa viranomaiset käskivät tuon mennä tuonne pyörimään ja katselemaan, mitä siellä tapahtuu. Voi olla, että on jopa todisteita hallussa, joita ei haluta vielä paljastaa erilaisista syistä. Minä en usko sattumaan. En tuollaiseen.
 
Raveni kirjoitti:
Tässäkin tapauksessa vaikka kyse olisi tahallisesta asiasta niin näytön saaminen siitä että kyse ei ole ollut olosuhteiden mukanaan tuomasta ”vahingosta” on omasta mielestä aika vaikea saada.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jepps, tämä näyttää kovasti siltä että se on helppo todistella 'vahingoksi', ja paljon vaikeampaa todistaa tahalliseksi, ellei sitten löydetä ns. savuavaa piippua tapahtuman ympärillä olleesta informaatiosta (puhelinkeskustelu että osuitteko putkeen? -ei vielä, nostetaan ankkuri ja tehdään uusi veto).
Tietysti kyseessä VOI olla vahinko, mutta hämmästyttävän hyväksi yhteensattumaksi menee...

Putken ympärillä oleva kivikerros pitäisi suojata se tällaiselta, miksihän se ei ole toiminut?
 

Liitteet

  • IMG_1665.jpeg
    IMG_1665.jpeg
    717 KB · Luettu: 92
Norppa kirjoitti:
Se kivikerros on vain matalimmilla ja arimmilla alueilla, ei koko 80km matkalla. Ilmeisesti 20m on jokin raja-arvo jota syvemmällä ”merenpohjan muokkaus” on vähäisempää.

Klikkaa laajentaaksesi...
Pilkun viilausta, ;):
Ks. YVA-selvitysraportin s. 51 / "Taulukko 3-3. Tarvittavat suojaustoimet."
Taulukosta laskien suojaamatonta pituutta on 17 km, ja linjan kokonaispituus 81,4 km, joten suhteellisesti ~80 % putkesta on suojattu.
Ohessa raportista poimittu kuvaleikkeinä taulukko 3-3, käsivaraiskuvana piirretty raportin kuvan 3-1 pohjalle putken suojaustyyppijakauma, josta vastuu jääköön lukijalle, ja putken suojauksen poikkileikkauskuvat no. 3-5 ja 3-7.

BalticConPeittopituus.jpgBalticConPeittoLaji.jpg
BalticConPoikkil.jpg

YVA-raportin tekstin (s.49/luku 3.4.1 .../suojaustarve) mukaan tarvitaan 85 % linjan kokonaispituudesta suojaus, mutta taulukon matkasta laskien suojaus on hieman alle 80 % koko linjapituudesta.
Taulukon ekarivillä näyttää olevan tolppaväli kp 0-23 (=23 km), mutta kaivannon pituudeksi on ilmoitettu 25 km kaivantosarakkeessa?
Kaivantosarakkeen kokonaispituus 34,4 km täsmää summauksessa 25 km:n kanssa, mutta 25 km ei täsmää taulukoiden kp-lukuihin eikä raportin muiden tekstiosioiden kanssa.

Tämän viestin eo. kuvassa ja laskelmissa on käytetty taulukon kp lukua vastaavaa matkaa 23 km Suomen pään jääsuojauksen mittapituutena, :unsure:.
[Jos käyttäisi 25 km suojapituutta, niin päätyisi ehkä <82 % suhteelliseen suojattuun osuuteen linjan kokonaispituudesta 81,4 km.]

Poikkileikkauskuvien perusteella jonkun verran pitää aluksella yritystä olla, että ankkurin saa putkeen tarttumaan sen suojatulta kohdalta.
Laivaväylän kohdalla kaivannon syvyys on 2 m + kivipeitto, josta raportissa ei tainnut kuvaa olla..

Kun vauriokohdan "tarkka" paikka suhteessa suojattuun osuuteen varmistuu, niin sitten voi spekuloida enemmän ankkurinveto tms. vaurioittamisteorioilla.

Arvelen, että:
Jos vaurio on murskeella suojatulla alueella, niin viestissä #260 esitetty FEM-laskelma ei liene mielekäs tarvittavan voiman arviointiin.
Kivimurskeen siirron tukivaikutus puuttuu ja tilanne ei ole laskentamallin mukainen, joten laskelma ei ole järkevä edes reunaehtojen osalta, jotka tehtävässä lienevät merkittävässä roolissa tulosten mielekkyyden arvioinnin suhteen.
 
ido59 kirjoitti:
Tuskin. Mutta voisi ajatella, että 18000m3 tilavuisen (50cm*90km), 80bar paineistetun putken reikä aiheuttanee melkoisen impulssin ympäristöönsä.
Klikkaa laajentaaksesi...
www.offshore-technology.com

Finland-Estonia gas pipeline shut down after suspected leak

The Balticconnector pipeline that transports natural gas from Finland to Estonia has been shut down after a leak was suspected.
www.offshore-technology.com www.offshore-technology.com

"A sharp drop in pressure in the pipeline triggered initial warnings of a possible puncture. Hourly data from Estonia’s transmission system operator, Elering, analysed by Reuters, showed a sudden drop in pressure at 23:00 GMT from 34.5 bar to around 12 bar. A further decline to just 6 bar occurred approximately one hour later, suggesting that gas had escaped into the surrounding ocean"

Usea lähde on kertonut, että putkessa ei tapahtumahetkellä ollut 80 bar painetta. Jotkut puhuu 12 bar paineesta. Tässä artikkelissa 34,5 bar. Kertonee siitä, että putken koko siirtokapasiteetti ei ollut käytössä.
 
Jos tuo 45km pylväs on EEZ rajalla (voi olla hieman pohjoisempana), niin sitten newnew Polar Bear olisi ylittänyt linjan mursketäytön kohdalta.
0.5nm eli 1km kaivantoalueelta.

1697174018379.png
 
YliKoo kirjoitti:
Iltasanomissa hyvä animaatio

www.is.fi

Jos putkisabotaasi on Venäjän tekemä, vastareaktion on oltava voimakas, sanoo kansanedustaja Jarno Limnéll

Suomessa on varauduttava uusiin ikäviin vaikuttamispyrkimyksiin myös tutkinnan aikana, Limnéll sanoo.
www.is.fi www.is.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Kiinnitti huomioo toi Bakaev ja Pskov, että mikähän missio niillä on ollut että lähdetään veteleen toista tuhatta kilsaa hurua per botski tonne selälle 🤔
Tota Otsoo selvästi kiinnosti toi ryssän paikallaan oleva paatti, kun meni aika iholta ohi ennen satamaan menoo...
 
Sjööpe kirjoitti:
www.offshore-technology.com

Finland-Estonia gas pipeline shut down after suspected leak

The Balticconnector pipeline that transports natural gas from Finland to Estonia has been shut down after a leak was suspected.
www.offshore-technology.com www.offshore-technology.com

"A sharp drop in pressure in the pipeline triggered initial warnings of a possible puncture. Hourly data from Estonia’s transmission system operator, Elering, analysed by Reuters, showed a sudden drop in pressure at 23:00 GMT from 34.5 bar to around 12 bar. A further decline to just 6 bar occurred approximately one hour later, suggesting that gas had escaped into the surrounding ocean"

Usea lähde on kertonut, että putkessa ei tapahtumahetkellä ollut 80 bar painetta. Jotkut puhuu 12 bar paineesta. Tässä artikkelissa 34,5 bar. Kertonee siitä, että putken koko siirtokapasiteetti ei ollut käytössä.
Klikkaa laajentaaksesi...
p=80 bar lienee putken rakenteen mitoituspaine. Käyttöpaineen maksimin pitää olla selvästi sen alle, ehkä tyypillisesti varmuudella ~1,4...1,5 mitoituspaineeseen nähden eli putken maksimikäyttöpaine epänormaalissa käyttötilanteessa (paineisku, äärilämpötila, tms poikkeuksellinen, mutta käytännössä mahdollinen paineennousu) paine lienee luokkaa (50...60) bar ja normaali käytönaikainen paine, kun tilanne on hallinnassa ja siirto on normaalilla tasolla, on vielä pienempi, ehkä tuo viestissä mainittu ~35 bar.

Nykystandardien mitoituksen mukaan varmuus huomioidaan kertomalla osakuormituksia (pysyvät, muuttuvat jne kuormat) kutakin omalla kertoimellaan ja lopulta sitten kertoimilla kerrottujen osakuormitusten aiheuttamat rasitukset (voimat ja jännitykset), muodonmuutokset (venymät) ja siirtymät pitää olla sallittuissa rajoissa mitoitustapauksen mukaisesti valitun materiaalin kantokyvyn suhteen.

Ohessa linkki DNV:n merenalaisten putkilinjojen "rakentamisstandardiin" (521 s iltalukemista ;)), jonka netistä voi ladata:

Pikavilkaisulla tuon perusteella putkilinjan voinee suunnitella, valmistaa, testata, ottaa käyttöön ja huolehtia jälkitarkastuksista standardin mukaisesti toteutettuna.

BalticConnecteor YVA-rapsan s. 68 sanotaan:
"Putkistojen ja laitosten rakenteelliset vaatimukset
sisältyvät painelaitelakiin. Painelaitelakia (869/99)
sovelletaan Suomen alueella kaasuputkistoihin, jotka
on luokiteltu painelaitteiksi."

ja lisäksi erikseen:
"Maakaasun siirtoverkoston toiminnasta säädetään
maakaasumarkkinalaissa (508/2000)."

Jälkimmäinen on ollut uudistamisen alainen YVA raportin laatimisen aikoihin.

Arvelen, että Suomen painelaitelakien mukainen putkilinjojen mitoitus/toteutus, joka teknisesti perustunee EU-painelaitedirektiiveihin ja niitä vastaaviin EN-standardeihin, ei välttämättä kata merenalaisien putkilinjojen suunnittelua ja toteutusta. Suunnittelussa lienee turvauduttu johonkin tai joihinkin niitä käsitteleviin standardeihin kuten em. DNV-standardi.
 
Jos putki on rikottu mekaanisesti niin eihän sellaisen "auran" tekeminen, jonka muoto on optimoitu juuri tarttumaan siihen putkeen, ja sitten "laukeamaan" siten että se vapautuu tihutyön tehtyään ole kovin kummoinen insinööri-ihme. Siihen ehkä jotain ohjausta vielä. Kyllä sellaisen tekeminen onnistuu Z insseiltäkin.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top