Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Vai onko se sittenkin Limassol?
Kauppalaivojen kohdalla ei tavallisesti erotella "kotisatamaa" (home port) ja "rekisterisatamaa" (port of registry). Eiköhän tässä tapauksessa kyse ole yksinkertaisesti siitä, että MarineTrafficin tiedot eivät ole ajan tasalla. Aiemmin nimellä "Baltic Fulmar" tunnetun konttilaivan peräpeilissä luki vuodesta 2017 tämän vuoden kesäkuuhun asti Limassol ja tangossa liehui Kyproksen lippu. Alus ei myöskään ole koko 18-vuotisen historiansa aikana kertaakaan käynyt Kyproksella, joten kyseessä lienee edellinen "rekisterisatama".Kotisatama ei ole välttämättä sama asia.
vaan joku muunlainen "naarauskoukku". Ei tartu tavalliseen merenpohjaan tai irtonaisiin kiviin, mutta nappaa kyllä pohjalla olevaan kaasuputkeen.
En nyt millään saa kiinni millanen ton naaran pitäis ollaKaasuputken päällähän oli tuossa kohtaa kerros kiviä, jonka tarkoituksena on suojata nimenomaan ankkureilta.
...tai miten tavanomainen yksipotkurinen konttilaiva pystyy kiskomaan sitä perässään noinkin reipasta kyytiä.En nyt millään saa kiinni millanen ton naaran pitäis olla
En minäkään tiedä. Sitä pitää kysyä ryssiltä. Ehkä se on joku koukkumainen vaan, joka ei tarraa kiinni merenpohjaan, mutta tarraa kylläkin pohjalla kulkevaan putkeen tai kaapeliin.
Laivojen ankkurithan on muotoiltu nimenomaan tarraamaan kiinni merenpohjaan. Niissä on ne leveät piikit jotka sojottavat vinosti alaspäin ja porautuvat merenpohjaan. Sellasen kun pudottaa veteen tollasen konttilaivan perässä, niin kyllä menee vaikeaksi eteneminen.
Toisenlaisella muotoilulla tuollaisen koukun saisi toimimaan niin, ettei se poraudu pohjamutiin, eikä siten hidastaisi laivan vauhtia juurikaan. Paitsi jos se sattuu nappamaan kaasuputkeen.
Tämä on väärä käsitys isoissa laivoissa. Ankkurin tehtävä on pitää ankkuriketjua paikallaan pohjassa. Mikään koukku yms ei jaksa pitää laivaa paikallaan. Vaan ankkuriketjun ja ankkurin paino on se mikä pitää laivaa paikoillaan.En minäkään tiedä. Sitä pitää kysyä ryssiltä. Ehkä se on joku koukkumainen vaan, joka ei tarraa kiinni merenpohjaan, mutta tarraa kylläkin pohjalla kulkevaan putkeen tai kaapeliin.
Laivojen ankkurithan on muotoiltu nimenomaan tarraamaan kiinni merenpohjaan. Niissä on ne leveät piikit jotka sojottavat vinosti alaspäin ja porautuvat merenpohjaan. Sellasen kun pudottaa veteen tollasen konttilaivan perässä, niin kyllä menee vaikeaksi eteneminen.
Toisenlaisella muotoilulla tuollaisen koukun saisi toimimaan niin, ettei se poraudu pohjamutiin, eikä siten hidastaisi laivan vauhtia juurikaan. Paitsi jos se sattuu nappamaan kaasuputkeen.
Hyviä ehdotuksia vastaanotetaan kernaasti, että miten toi putki olisi vedetty hajalle, ellei millään ankkuri-/koukkusysteemillä.Ehdottaisin että vedät hetken henkee ja pohdit uudelleen vähän ajatuksella
Niin, edelleenkin "valokuitu mittaimpulssi" mittaa valokuidun katkeamista / murtumista riippumatta putkeen asennettavien kuitujen lukumäärästä, mutta ei välttämättä ainoastaan putken puhkaisua tai sen sisällön vuotoa, jota mittauksella tavoitellaan.Niin, se riippuu täysin siitä, miten putkea on vahingoitettu. Nordstream tyyppinen pamaus löytyy varmasti, samoin kuin se miten tämän putken kohdalta on mediassa kuvattu (mutta josta ei ole kuvaa meille annettu). Tämähän oli betonissa ja maatäytöllä?
Kuituja voi vetää useita tai vaikkapa kieriä sen spiraalille putken ympäri, jolloin kuitu katkeaa, oli vaurio pitkittäin tai poikittain.
Se ei kyllä toimi, että sinne laitetaan jotain vikaantuvia antureita metrin välein tm.
Eikös ne samat (tai jopa suuremmat geometriasta riipuen) jännitykset vaikuta myös hitsiaineessa ja erityisesti hitsin ja perusaineen rajalla (sularajalla tunkeuma huomioiden).Hitsi ei ole heikko kohta, vaan hitsin viereinen perusaine, mihin tulee sulan jäähtymisestä jännityksiä...
Mittareiden määrä on minustakin mahdottomuus, mutta alkuperäisen viestin laatija kaipasi 10 m:n tarkkuudella (jaolla) ja 1:s:n aikatarkkuudella informaatiota putken vauriosta / vuodosta ja ihmetteili, miksei semmoista mittausta putkessa ole. Arvelen, että se on fysikaalis-teknisesti melko vaikea ja paljon resursseja (rahaa) vaativa järjestelmä.
Äijä on kävelevä hitsauskirjaNiin, edelleenkin "valokuitu mittaimpulssi" mittaa valokuidun katkeamista / murtumista riippumatta putkeen asennettavien kuitujen lukumäärästä, mutta ei välttämättä ainoastaan putken puhkaisua tai sen sisällön vuotoa, jota mittauksella tavoitellaan.
Nordstream:ien vuodot olivat helposti nähtävissä, koska putkiin tuli poikkileikkauksensa kokoiset repeämät tai suuremmat ja kaasun pulputus näkyi pinnalla kuohuna.
Mittareiden määrä on minustakin mahdottomuus, mutta alkuperäisen viestin laatija kaipasi 10 m:n tarkkuudella (jaolla) ja 1:s:n aikatarkkuudella informaatiota putken vauriosta / vuodosta ja ihmetteili, miksei semmoista mittausta putkessa ole. Arvelen, että se on fysikaalis-teknisesti melko vaikea ja paljon resursseja (rahaa) vaativa järjestelmä.
Eikös ne samat (tai jopa suuremmat geometriasta riipuen) jännitykset vaikuta myös hitsiaineessa ja erityisesti hitsin ja perusaineen rajalla (sularajalla tunkeuma huomioiden).
Kannattaa piirtää vapaakappalekuva (-ia) ja pohtia miten hitsin jähmettymisestä syntyvät voimat (jännitykset) vaikuttavat missäkin osassa. Arvelen, että staattisen tasapainon vuoksi samat voimat vaikuttavat sekä hitsissä, rajapinnalla että hieman kauempana perusaineessa, joten "jännitys" yksinään ei voine olla syynä hitsin repeämään lämpömuutosvyöhykkeellä (HAZ).
Ymmärtääkseni hitsin murtumat lämpövaikutusvyöhykkeellä, etäämmällä perusaineessa johtuvat perusaineen kokemasta "väkivaltaisesta" lämpökäsittelystä, jonka seurauksena materiaalissa ilmenee rakennemuutoksia perusaineen koostumuksesta (ns. Erkaumalujitetut materiaalit) ja tilasta (esim. kylmämuokkauksen jälkeinen hitsaus ilman edeltävää lämpökäsittelyä) johtuen. Lujuuden ja sitkeyden muutokset ovat näille tyypillisiä ilmiötä. Esim. kylmämuokkauksessa lujittuneen teräksen lujuus laskee hitaassa jäähdytyksessä perusaineen lämpömuutosalueella. Tosin sitkeys saattaa nousta, jolloin jännitykset saattavat hieman tasaantua ja jakautua laajemmalle alueelle tapauksesta riippuen.
Tyypillisiä kylmämuokattuja materiaaleja ovat muokatut Al-levyt, kylmävalssatut teräsohutlevyt (ne kirkkaaat ohuet teräslevyt) ja austeniittiset ruostumatomat teräsohutlevyt, jne
Tyypillisiä erkaumalujitettuja materiaaleja ovat: Lujat alumiinit (vanhennetut), jotkut Cu-seokset, Maraging-teräkset, magnesiumseokset, jotkut korkean lämpötilan superseokset jne.
Rakenneteräs tai sen kaltainen "hiiliteräs", josta putki on tehty, ei kuulune kumpaankaan em. ryhmään, joiden liittämiskeinona hitsausta suositellaan vältettäväksi muutosvuöhykkeen murtumien vuoksi.
Lähdeteoksena edelliselle: https://shop.edita.fi/tuote/konetekniikan-materiaalioppi
ss. 118,...120 ja 291,...,296
Melko selkeällä tavalla kirjoitettu teksti, jos oikein sen ymmärsin, .
Lämpömuutosvyöhyke (HAZ) syntyy hitsauksen seurauksena, joten kyllä voinee edelleenkin sanoa, että hitsi on rakenteellinen "heikko kohta", vaikka se hieman perusaineen puolelta murtuisikin em. rakennemuutoksien vuoksi.
Hitsiluokat määrittelevät sallitut hitsausvirheet ja niille sallitut mitat. Hitsin sisäisiä, materiaalien rajalla tai hitsin pinnalla olevia virheitä ovat mm: Huokoset, kuonasulkeumat, juurivirheet, sytytysvirheet, aloitus- ja lopetusvirheet, imuontelo (paippi), liitosvirheet, reunahaavat, halkeamat (kuuma-, kylmä- ja muut halkeamat), joista vain kylmähalkeama voinee esiintyä peruaineessa hitsistä etäämpänä.
Säröt ja vauriot lähtevät näistä virheistä ja etenevät erityisesti väsyttävän kuormituksen jatkuessa. Staattisissa kuormituksissa hitsausvirheitä ei välttämättä huomioida vaan luotetaan jännitystason tasaantumiseen plastisen muodonmuutoksen myötä eli vaurion ympäristö kantaa uudelleen jakaantuneet jännitykset ja niitä aiheuttavat sisäiset voimat (rasitukset). Aina niin ei käy, kuten ao. linkistä on luettavissa.
Oheisen linkin tutkintaselostuksesta voi lukea, mistä hitsattu rakenneteräs murtuu, kun hitsauksessa on kohellettu:
Virheellisen hitsaustavan aiheuttama kylmäjuoksu (perusaine ei sula, ei tunkeumaa, hitsi ja perusaine eivät sekoitu ja pitävää liitosta ei synny). Murtuma(t) oli/olivat hitsin ja perusaineen rajalla.
Kuituja voi vetää useita tai vaikkapa kieriä sen spiraalille putken ympäri, jolloin kuitu katkeaa, oli vaurio pitkittäin tai poikittain.
Miten se kuitu saadaa pysymään ehjänä alapuolelta, kun putki lasketaan merenpohjaan? Toisaalta, miten kuitu saadaan pysymään ehjänä yläpuolelta kun niihin kriittisiin paikkoihin tehdään suojaus kivitäytöllä?