Suomen ja Yhdysvaltain välinen puolustusyhteistyösopimus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja yrjö
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Afganistanissa. Et kai ole uskonut valhetta että Suomi on yksin rauhanturvamissiolla siellä kun kaikki muut maat ovat siellä sotimassa talibaneija vastaan.

50 miehen miehitysarmeija, jee.

Ashraf Ghanilla on enemmän voimaa ja huumerahaa islamilaisessa tasavallassaan kuin miehittäjillä. Niinhän se oli Ranskakin muka miehittäjä ja voittajavaltio Saksan littotasavallassa. Sille kuului oikein kaistakin, Würtenberg-Hohenzollern, Baden ja Rheinland-Phalz. Ainakin vuoteen 1990 neljän maan sotilassappaat siellä kulkivat.

Sanoinkin aina saksalaisille, jos repivät suutaan finnlandisierungista, että te asutte miehitetyssä maassa, me emme.
 
Viimeksi muokattu:
Pinky pie. Okei. Miten todennäköinen skenaario on se, että Venäjä riennättää 6., 7., ja 8. Iskuarmeijan Baltiaan? Miten todennäköinen? Tämä "olemme kaulaamme myöten"-skenaario on todennäköisesti Suomenlinnan edustussaunan ajatushautomon liikkeelle laskema loistoidea. Idea on fantastinen, mutta skenaarion todennäköisyys mietityttää ja hartaasti.

Voitteko kommentoida skenaarion todennäköisyyttä? Mitä tarkoittaa "lasahtaa" siinä mitassa, että 5. artikla losahtaa?

On fantastinen ajatus se, että tällaisten skenaarioiden toteutuessa suomalaiset ovat päällimmäisenä ja etulinjassa taistelemassa siellä, minne Setä Samulin miekka näyttää tietä. Entäs tuo vaatimaton 1300 kilsaa maarajaa Ivanin kanssa? Tuleeko tänne vaihto-oppilaat vahtimaan tuota kaistaa?

Noh koko pointtini on se, että tuo skenaario on äärimmäisen epätodennäköinen. Venäjällä ja NATO:lla ei ole varaa tapella suoraan keskenään. Ja sen vuoksi meidän poikia voisi sinne laittaa NATO:n Baltian rotaatioon mukaan mieluummin kuin hiekkamaihin, missä ammutaan 100% todennäköisyydellä ihmisiä joka päivä.

Koska Keisarille pitää kuitenkin maksaa se mikä Keisarille kuuluu, tämä olisi paljon tyylikkäämpi tapa tehdä se kuin laittaa porukkaa perustaltaan hämäriin operaatioihin kaukomaille. Huonona puolena tässä tietenkin olisi se, ettei päästä oikeasti ampumaan niitä hassusti pukeutuvia ja puhuvia tyyppejä ja emme saisi traumatisoituneita veteraaneja kotimaahan, mikä harmi.

Tällaiselle sitoutumiselle vastineeksi olisi oikeutettua vaatia NATO:n suunnittelussa sitoutumista ilmaherruuden varmistamiseen Suomen alueella kriisiaikana, mikä kyllä toteutuisi aika hyvin jo Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteisesti käytetyllä kapasiteetilla. Siihen päälle niitä Eurofightereita, Patriootteja ja AWACS pörräämään niin edellytykset Venäjän konventionaalisille sotilaallisille operaatioille olisivat poissa.

Kun nyt kerran sinne NATO:on ollaan menossa niin eikö kannattaisi suunnitella asiaa niin, että otettaisiin siitä täysi hyöty irti ja nimenomaan vältettäisiin uudet sankarihaudat?
 
Viimeksi muokattu:
Kappas. Voisinkin laittaa tuonne USA:n lähetystöön jonkinlaisen stipendihakemuksen kun ajan suoraan heidän alueellista agendaansa, vaikka vastustankin globaalia toimintaansa.

http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/cepa_raportti_edward_lucas_nato_baltia_venaja-37868
Raportti: Lännen etulinja voi kaatua näiden maiden heikkouteen – Suomi mukana
Kasperi Summanen
25.6.2015 klo 00:01 (päivitetty 25.6.2015 klo 00:21)
Baltia ja Pohjoismaat ovat taloudellisesti voimakkaita, mutta heikosti varautuneita vastaamaan aggressiivisen Venäjän mahdollisesti muodostamiin uhkiin, tuoreessa selvityksessä arvioidaan.

Raportin on koonnut CEPA:n jäsenten arvioiden perusteella Venäjän ja Itä-Euroopan asiantuntija Edward Lucas. Hänen mukaansa NBP9-maita yhdistää huoli yhä aggressiivisemmin käyttäytyvästä Venäjästä. Valtioilta puuttuu raportin mukaan kuitenkin yhteinen linja, jonka nojalla ne voisivat vastata Venäjän mahdollisesti muodostamiin uhkiin.


Ratkaisu löytyy yhteistyöstä

Raportissa suositellaan toimenpiteitä, joilla epävarma tilanne voitaisiin korjata sellaiseksi, etteivät Venäjä ja Nato ajaudu katsomaan toistensa kortteja. Niiden ytimessä on NBP9-maiden yhteistyön lisääminen ja Yhdysvaltojen roolin ja johtajuuden kasvattaminen alueella.

Raportissa suositellaan myös sotilaallisen toiminnan yhdenmukaistamista. Tämä koskisi niin hankintoja kuin myös harjoitteluakin. Lisäksi CEPA suosittaa, että NBP9-valtiot sijoittaisivat asevoimiensa aseita ja varusteita ja joskus myös joukkoja toistensa alueille. Näin voitaisiin toimia myös esimerkiksi ohjuspuolustusjärjestelmienkin kanssa. Yhteistoimintajoukoille olisi myös taattava poliittisesti oikeudet nopeaan toimintaan tarpeen niin vaatiessa.

Raportissa huomautetaan lisäksi, että Yhdysvallat on antanut Suomelle ja Puolalle oikeuden ostaa hävittäjälentokoneidensa käyttöön pitkän kantaman JASSM-ohjuksia. CEPA:n mukaan niillä on voimakas estävä vaikutus Venäjään ja se suosittaa niiden hankkimista myös muille NBP9-valtioille. Lisäksi maiden tulisi raportin mukaan tavoitella amerikkalaisia risteilyohjuksia.
 
Tämähän kuulostaa yhä paremmalta ja paremmalta. Säikähtäneiden koalitio.

http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/venajan_naapureille_saikahtaneiden_koalitio-37899

Venäjän naapureille ehdotetaan säikähtäneiden sotilaskoalitiota – Suomi mukana
Kasperi Summanen
26.6.2015 klo 00:01
Amerikkalaisraportissa pohditaan Itämeren alueen turvallisuusriskejä ja sitä, miten niihin tulisi vastata.

  • 33105a529265baf5293955915c22e1ddd9aa79cc203b8157b5bd6afc4a243716

    Amerikkalainen panssarivaunu Riikan satamassa Latviassa.

    (AFP/Lehtikuva)
Amerikkalaisen Center for European Policy Analysis -ajatushautomon (CEPA) Itämeren alueen turvallisuusselvityksessä analysoidaan yhdeksän ”Euroopan uuden etulinjan maan” turvallisuustilannetta suhteessa Venäjään.

Etulinjan maiksi luokitellaan Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja, Islanti, Baltian maat ja Puola. Maista kaikki muut paitsi Suomi ja Ruotsi kuuluvat Natoon.

”Nämä maat (NBP9) jakavat huolen revisionistisesta ja nopeasti aseistautuvasta Venäjästä”, raportissa todetaan.

CEPA:n jäsenten arvioihin perustuvan raportin on koonnut arvostettu Venäjän ja Itä-Euroopan tuntija toimittaja-kirjailija Edward Lucas.

Lucas huomauttaa raportissa, että NBP9-maiden yhteinen bruttokansantuote on kolmanneksen suurempi kuin Venäjän. Näin ollen niiden varat kyllä riittäisivät tehokkaaseen itsepuolustukseen.

”NBP9-maat ovat kuitenkin jakaantuneet Natoon ja Euroopan unioniin kuuluviin ja kuulumattomiin, suuriin ja pieniin, rikkaisiin ja köyhiin ja paljon puolustukseen panostaviin sekä vapaamatkustajiin”, Lucas kirjoittaa.

Raportin mukaan maiden hajanaisuus ja heikko yhteistyö asettavat ne alttiiksi Venäjän toimille. CEPA:n mukaan NBP9-maat ovat ”kykenemättömiä puolustautumaan yksin”. Venäjän mahdollisten aggressiivisten toimien Itämeren alueella katsotaan taas voivan olla riski koko Naton olemassaololle.

Tämä tekee CEPA:n mukaan NBP9-maiden turvallisuustilanteesta kansainvälisen mittakaavan asian.

Ratkaisuksi tilanteeseen esitetään NBP9-maiden sotilaallisen yhteistoiminnan merkittävää lisäämistä. Raportissa esitetään niin tiedustelutoimintaan ja tiedonjakoon kuin myös materiaalihankintoihin ja joukkojen, kaluston ja varusteiden sijoitteluun liittyviä yhteistyösuosituksia, joiden noudattaminen tarkoittaisi käytännössä eräänlaisen Itämeren alueen liiton luomista maiden välille.

Edward Lucas sivuaa raportin pohdintoja tässä brittiläisessä Sunday Timesissa julkaistussa kirjoituksessaan.

Siinä Lucas sanoo lännen heränneen Venäjän Itämeren alueella muodostamaan uhkaan liian myöhään. Hän nimittää Pohjolan ja Baltian maita yhdessä “säikähtäneiden koalitioksi”, jonka tulisi nyt luoda yhteistyön kautta tapa puolustaa itseään.
 
Ei kahta kolmannetta:

http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/tahan_venaja_pyrkii_itameren_sotilastoiminta-37902

Yllätyksellinen analyysi: Tähän Venäjä pyrkii Itämeren sotilastoiminnallaan
Kasperi Summanen
26.6.2015 klo 07:50 (päivitetty 26.6.2015 klo 11:38)
Venäjän täysimittaista hyökkäystä Itämeren alueella pidetään amerikkalaisraportissa mahdollisena mutta epätodennäköisenä.
  • 45cf76da5637d1f6a6a5bc914ba5bf10273c825af20da131ffa3b237e371c67f

    BALTOPS 2015 -harjoituksiin osallistuvat Nato-joukot nousevat maihin Puolassa.

    (AFP/Lehtikuva)
  • 519376803715240160c58e88bbac60aac6000669fc7d0dfa93f2340417c5cae1

    Brittiläinen Typhoon-hävittäjä pysäyttää venäläisen Su-27-koneen Itämeren yllä.

    (OGL/Defence Imagery/Wikimedia Commons)
”Venäjällä on selkeät taloudelliset intressit arktisilla alueilla ja se haluaa vahvasti säilyttää asemansa Kaliningradissa. Se ei ole kuitenkaan erityisen kiinnostunut Baltian maista tai Pohjolasta sellaisenaan. Se ei halua rikkoa perinpohjaisesti suhteitaan länteen”, arvostettu Venäjän ja Itä-Euroopan tuntija Edward Lucas kirjoittaa amerikkalaisen CEPA-ajatushautomon (Center for European Policy Analysis) tuoreessa raportissa.

Lucasin kirjoittama raportti koostuu CEPA:n jäsenten arvioista. Raportissa analysoidaan yhdeksän niin sanotun etulinjan maan turvallisuustilannetta suhteessa Venäjään. Etulinjan maiksi katsotaan Tanska, Suomi, Islanti, Norja ja Ruotsi sekä Baltian maat ja Puola.

Raportissa ruoditaan Venäjän yhä aggressiivisemmaksi käyvää Itämeren alueen toimintaa ja pohditaan millaisia vaikutuksia sillä voisi äärimmillään olla Natoon ja alueen valtioiden turvallisuustilanteeseen. Raportissa etulinjan maille suositellaan erilaisia toimia, joilla ne voisivat vastata Venäjän asettamiin turvallisuushaasteisiin.

Verkkouutiset on kertonut raportista muun muassa tässä jutussa.

Venäjä hamuaa valtaa
Raportin mukaan Venäjä pyrkii hankkimaan vaikutusvaltansa takaisin lähialueillaan.

”Tavoite on, että ’mitään ei tapahdu ilman, että me tietäisimme siitä ja että mitään sellaista ei tapahdu, mistä me emme pidä – muuten kaikki ovat omillaan’”, Lucas luonnehtii Venäjän pyrkimyksiä, siteeraten nimeltä mainitsemattoman venäläisvirkamiehen hänelle jo 15 vuotta aiemmin esittämää toteamusta.

CEPA pitää Venäjän täysimittaista sotilaallista hyökkäystä Baltiaan, Pohjoismaihin tai Puolaan epätodennäköisenä, mutta mahdollisena. Raportissa maalaillaan mahdollisia skenaarioita, joissa Venäjä voisi esimerkiksi iskeä Ruotsin Gotlannin saarelle tai johonkin Baltian maista.

Tällaisiin operaatioihin liittyisi kuitenkin CEPA:n mukaan hurjia riskejä.

”Vladimir Putinin hallinto on osoittanut huolestuttavaa riskinottohalua, mutta se ei toimi rämäpäisesti”, Lucas huomauttaa.

Raportissa todetaankin, että Venäjän todennäköisin toimintamalli Itämeren alueella on yhdistelmä pelottelua ja kumouksellista toimintaa.

”Venäjän sotilaallista kiusantekoa onkin ehkä parasta katsoa tältä kantilta – osana psykologista sodankäyntiä. Se saa muut maat näkemään Itämeren valtiot tuhoon tuomittuina ja uhrattavissa olevina sekä ajattelemaan, että riskien ottaminen niiden vuoksi on vaarallista”, Lucas kirjoittaa.

Kalinigradin riski
CEPA:n mukaan kenties vaarallisin Itämeren alueen turvallisuusongelma liittyy Venäjän Kaliningradiin.

Liettuan ja Puolan välissä sijaitseva alue toimii Venäjän Itämeren laivaston tukikohtana. Lisäksi siellä sijaitsevat myös Tšernjahovskin ja Donskoin lentotukikohdat. Alueella ei ole maayhteyttä Venäjään. Kaliningrad on myös usein Venäjän kohua herättäneen Itämeren lentotoiminnan lähtöpaikka tai kohde.

Kaliningrad on riippuvainen Liettuan alueen läpi kulkevista kulku- ja energiayhteyksistä.

”Jos Venäjä onnistuu luomaan häiriön (yhteyksiin) Liettuassa esimerkiksi rautateihin, kaasuputkeen tai sähkölinjoihin kohdistuneen väitetyn terroristihyökkäyksen kautta, voi se väittää, että Liettua pyrkii tukahduttamaan Kaliningradin poliittisista syistä”, Lucas toteaa.

Liettuan entinen pääministeri Andrius Kubilius esitti hiljattain samansuuntaisen arvion Radio Free Europen haastattelussa. Hänen mukaansa Kaliningradin energia- ja kulkuyhteyksiin voitaisiin vaikuttaa tapahtumilla, jotka antaisivat Moskovalle tekosyyn ”aloittaa aggressiivisia toimia”.

CEPA:n raportin mukaan Venäjän olisi helppo väittää kulkuyhteyksien katkeamisen aiheuttavan ”humanitaarisen hätätilanteen”, ja maalata Liettuan viranomaiset joko kykenemättömiksi tai haluttomiksi vastaamaan kriisiin.

”Tämä voisi helposti toimia verukkeena Venäjän vaatimukselle alueellisista oikeuksista, eli käytännössä käytävästä, Liettuassa”, raportissa todetaan.

Lucas kysyykin, olisiko Nato todella valmis sotaan vastustaakseen Venäjän vaatimuksia siitä, että sen asevoimien teknikoille taataan oikeus osallistua Kaliningradin kaasuputken korjaamiseen Liettuassa.
 
oh koko pointtini on se, että tuo skenaario on äärimmäisen epätodennäköinen

Aivan. Mutta tätä roikutetaan pinon päällimmäisenä vähän väliä, enkä tarkoita suinkaan Maanpuolustus.nettiä vaan ihan jokapäiväistä eri kv-metioiten tarjontaa.

Jos oletamme, että kyseessä on eräänlainen kriisitietoisuuden kasvattamisohjelma, niin okei. Ehkei mikään vähempi "mene läpi" yleisössä, jonka sodankuvaa edustaa Edvin Laineen Tuntematon Sotilas.

Tietyllä tapaa sotaa tulkittaessa voidaan nimittäin sanoa, että sotahan alkoi jo. Kuka osaa sanoa, milloin....ei edes Rajattoman suosion saitilla saavuttanut Jantunen.

Sodanjulistuksia odotellessa voi käydä hassusti. Miten määritellään -sota- a.d. 2016?

Aikaisempien tulkintojen mukainen harmaa vaihe on ollut päällä jo kotvan. Mutta kuuletteko yhdenkään Pään siitä sanovan mitään?
 
Aivan. Mutta tätä roikutetaan pinon päällimmäisenä vähän väliä, enkä tarkoita suinkaan Maanpuolustus.nettiä vaan ihan jokapäiväistä eri kv-metioiten tarjontaa.

Jos oletamme, että kyseessä on eräänlainen kriisitietoisuuden kasvattamisohjelma, niin okei. Ehkei mikään vähempi "mene läpi" yleisössä, jonka sodankuvaa edustaa Edvin Laineen Tuntematon Sotilas.

Tietyllä tapaa sotaa tulkittaessa voidaan nimittäin sanoa, että sotahan alkoi jo. Kuka osaa sanoa, milloin....ei edes Rajattoman suosion saitilla saavuttanut Jantunen.

Sodanjulistuksia odotellessa voi käydä hassusti. Miten määritellään -sota- a.d. 2016?

Aikaisempien tulkintojen mukainen harmaa vaihe on ollut päällä jo kotvan. Mutta kuuletteko yhdenkään Pään siitä sanovan mitään?

Se määritellään alkavaksi siitä, kun pelko kasvaa pisteeseen missä se kiteytyy ahdistuneiden allianssiksi, The Alliance of the Apprehensive. Federation of the Fearful.
 
Viimeksi muokattu:
Puolustusministeri esitelmöi Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa.
Muuttunut turvallisuustilanne on huomioitava
RUOTUVÄKI, Kuva: Christian Pirskanen
76e2a0a3-64d5-4a78-a6e5-dd5b5b7b87b2

Puolustusministeri esitelmöi Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa.

Muuttunut turvallisuustilanne on huomioitava
TIMO MUONA 21.10.2016 11.55

Arvaamattomuus on Putinin Venäjän brändi, sanoi puolustusministeri Jussi Niinistö turvallisuuspolitiikan esitelmässään. Suomessa tähän on vastattu käytetyn kaluston hankinnoilla ja vankalla reservillä.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) piti esitelmän turvallisuuspolitiikasta Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa torstaina 20. lokakuuta. Tilaisuuden ohjelmaan Helsingin yliopiston juhlasalissa kuului myös yhdistyksen kokous.

Niinistö aloitti kritisoimalla edellisen hallituksen puolustukseen liittyviä lisäsäästöjä ja kutsui niitä selkeäksi ylilyönniksi. Erityisen harmillisia ne olivat siltä kannalta, että Venäjän toimet Ukrainassa ovat muuttaneet lähialueiden turvallisuustilannetta.

– Voisi melkein sanoa, että Vladimir Putin on tehnyt arvaamattomuudesta brändin, jolla Venäjä pyrkii valtaamaan maailman markkinoita ja palauttamaan sen markkinaosuuden maailmanpolitiikassa, joka Neuvostoliitolla oli, Niinistö totesi.

Niinistön mukaan puolustuksen pahimpia materiaalisia aukkoja on kustannustehokkaasti kyetty paikkaamaan hankkimalla käytettyä kalustoa. Tilanne on kuitenkin nyt hyvin erilainen.

– Muuttuneessa turvallisuustilanteessa asemarkkinoiden "hullut päivät" ovat päättymässä. Myyjiä ei enää ole samalla tavalla kuin ennen Krimin valtausta.

Yhtenä ratkaisuna uuteen tilanteeseen on pitää olemassa olevista sotavarusteista kiinni. Niinistön sanoin kaikki hankittu materiaali on tarkkaan katselmoitu ennen päätöksentekoa.

– Vaikka olemme ostaneet huomattavan määrän käytettyä materiaalia, emme me mitään kirpputoriarmeijaa ole rakentaneet, Niinistö huomautti.



Viimeisen parin vuoden aikana puolustusvoimien osaamista on pyritty kehittämään.

– Puolustusvoimauudistuksen aikana lähes nollaan pudotetut kertausharjoitukset on vihdoin saatu palautettua uudistusta edeltäneelle tasolle. Viime vuonna puolustusvoimat koulutti kertausharjoituksissa 18 000 reserviläistä ja tämän vuoden toteuma näyttäisi muodostuvan vielä hieman korkeammaksi, Niinistö tähdensi.

Viestinä tilaisuuden yleisölle Niinistö huomioi puolustusvoimien koulutuksen ohessa Maanpuolustuskurssiyhdistyksen kurssit.

Kaiken kaikkiaan joko puolustusvoimien tai Maanpuolustuskorkeakouluyhdistyksen järjestämään koulutukseen osallistuu puolustusministerin mukaan vuosittain yli 45 000 reserviläistä.

Yleistä asevelvollisuutta ja sen suomaa reserviä Niinistö kutsui sekä vahvuudeksi että Akilleen kantapääksi.

– Kolikon kääntöpuoli on se, että reserviin perustuva puolustusjärjestelmämme ei ole jatkuvasti välittömässä valmiudessa. Kun kuitenkin liikekannallepano saadaan toteutettua, on meillä käytössämme sellainen puolustuskyky, että vaikeaa on kenenkään tänne pahoissa aikeissa yrittää, Niinistö rauhoitteli.

Asevelvollisuudella on hänen mukaansa tärkeä osuus myös puolustusvoimia ja muuta yhteiskuntaa yhdistävänä tekijänä.

– Suomessa maanpuolustus on koko kansan asia. Maanpuolustustahto on Suomessa poikkeuksellisen korkea ja tästä monet maat ovat meille kateellisia, Niinistö sanoi viitaten Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan vuosittaisiin kyselytutkimuksiin.

http://ruotuvaki.fi/-/muuttunut-turvallisuustilanne-on-huomioitava

Ja Reserviläislehdestä jo toisaalla ollut asia vielä:
25.10.2016
Yhdysvallat sijoittaa ensimmäisen kerran ikinä joukkojaan Norjaan
Ina Nyås Moe / Norjan puolustusvoimat
2016-02-11_USMC_and_Royal_Marines_winter_training_at_Porsanger_344.jpg

Yhdysvaltain merijalkaväen joukot harjoittelivat Norjassa alkuvuodesta 2016 järjestetyssä Cold Response -harjoituksessa.
Paavo AiroHelsinki
Norjaan sijoitetaan ensi vuonna 330 Yhdysvaltain merijalkaväen sotilasta, kertoo Norjan puolustusministeriö tiedotteessaan. Yhdysvaltalaisjoukot ovat Norjassa väliaikaisesti. Uutistoimisto Reutersin mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta sitten toisen maailmansodan, kun toisen maan joukkoja sijoitetaan Norjaan. Tämä on siten myös ensimmäinen kerta vuonna 1949 perustetun NATO:n historiassa, kun Yhdysvaltain joukkoja sijoitetaan Norjaan.

Norjan puolustusministeriön mukaan joukot sijoitetaan Värnesin lentotukikohtaan, Keski-Norjaan tammikuusta 2017 alkaen. Norjan puolustusministerin Ine Eriksen Söreiden mukaan Yhdysvallat voi sijoittamalla rotaatiojoukkoja Norjaan lisätä harjoituksiaan alueella, mikä on Norjan puolesta tervetullut lisä maiden väliseen yhteistyöhön. Myös mahdollisuus harjoittaa NATO-joukkoja pohjoisessa nähdään puolustusministeriössä etuna.

– Olemme saaneet positiivista palautetta liittolaisiltamme, jotka pitävät Norjan kylmiä olosuhteita ideaaleina harjoituksille, Eriksen Söreide sanoo tiedotteessa.

– Harjoitukset ja harjoitustoiminta eivät rajoitu Värnesiin, vaan toimintaa on muuallakin Norjassa. Vuonna 2017 tapahtuvan arvioinnin perusteella päätämme, miten jatkamme Yhdysvaltain merijalkaväen rotaation ja läsnäolon suhteen, Eriksen Söreide jatkaa.

Eriksen Söreiden mukaan kyseinen aloite Yhdysvaltojen kanssa sopii hyvin NATO:n tavoitteisiin lisätä harjoituksia allianssin sisällä.
 
Viimeksi muokattu:
Tämähän kuulostaa yhä paremmalta ja paremmalta. Säikähtäneiden koalitio.
Minustakin tuo on loistava idea ja koalition pohja! Itse en häpeä ollenkaan tunnustaa, että Venäjän toimet pelottavat. Tässä ei ole mistään "pellestä" kysymys.
Pelko ja säikähdys ovat hyvä syy hankkia kodinturvaa. Kilpavarusteluun vaan mukaan ja turvaverkottumista käyntiin nopsasti.
 
Nyt taas oletat, että sota olisi jotenkin säädettävissä ja annosteltavissa. Tälläistä optiota tai vaikutusmahdollisuutta meillä ei ole. Emme voi olettaa, että voisimme jotenkin hallita agressioita tai osallistumisen astetta.

Siinä tilanteessa, jossa Venäjän sotatoimet eivät kohdistu suoraan Suomea vastaan, Suomi voi täysin itsenäisesti päättää omien toimenpiteidensä määrän ja laadun. Suomen kansallisten etujen mukaista on sitoutua sotilaallisen voiman käyttämiseen vain oman alueensa koskemattomuuden turvaamisessa eli itsepuolustuksellisessa tarkoituksessa ja vain siinä tapauksessa, että se on ehdottoman välttämätöntä.

Venäjän hyökkäys mihin tahansa muuhun maahan ei ole hyökkäys Suomea vastaan eikä täten myöskään voida pitää ehdottoman välttämättömänä sotilaallisen voiman käyttämistä tai muutakaan sekaantumista tilanteeseen. Suomi ja suomalaiset tuskin haluavat hyökätä Venäjälle edes siinä äärimmäisen epätodennäköisessä tapauksessa, että tämä hyökkäisi Baltian maihin. Suomella ei ole eikä Suomen tarvitse eikä kannata ottaa mitään ylimääräisiä rasitteita Baltian maiden puolustamisesta. Se on niiden itsensä ja Naton tehtävä. Ei Suomen eikä Ruotsin. Jos Viro ja muut Baltian maat tulevat ilman Suomen kaiken pelastavaa apua jyrätyiksi, niin se on ikävää niiden kannalta.
Juuri näin. Ja juuri näin pitää ihmisten sitouttaminen (esim. NATO:on tai laajemminkin länsivaltojen hegemoniaan) tehdä, askel askeleelta ilmaiskappaleita antaen, kunnes yhtäkkiä huomaavatkin olevansa tilanteessa, jossa ovat ehdottoman riippuvaisia avun ja tuen antajasta ja tulevansa pakostakin sidotuksi hänen intresseihinsä. Ja nyt olemme puolemme valinneet tai valinta on jo tehty pikku hiljaa hivuttamalla ja NATO:on menemistä hidastaa enää tämä katajainen kansa hitaasti vaihtuvine mielipiteinensä.

Kuulostaa melkoiselta salaliittoteorialta. Ehkä siitä Natosta on oikeasti viisaampaa pysyä poissa.

Meinaat että Naton 5. artiklan noudattamisesta tehdään kansanäänestys? Tuskin.

Sakemanneilla on ongelmansa, erityisesti jännästi kiemurtelevan moraalinsa kanssa, mutta samasta moraaliongelmasta voidaan kääntää sekin puoli, jonka perusteella kaikista Euroopan kansoista saksalaisilla on erityinen velvollisuus nousta demokratian puolesta puolustamaan baltteja.

Saksalaiset eivät halua ryhtyä sotaan Venäjää vastaan jonkun syrjäisen Baltian takia eikä siinä olisi heidän kannaltaan edes mitään järkeä. Se on muuten myös SE asia, mikä Saksassa lopulta ratkaisee ja silloin on aivan sama, mihin ja kenen sopimuksiin maan johto on vuosikymmeniä sitten taipunut. Sen ylimaallisen 5. artiklan varaan ei kannata kovin paljon laskea, koska se saattaa hyvinkin vielä tiukassa tilanteessa pettää. Lisäksi myöskään Saksan ja Venäjän välisten taloudellisten intressien merkitystä ei kannata väheksyä, varsinkaan vähänkään pidemmällä aikajänteellä.
 
Venäjän hyökkäys mihin tahansa muuhun maahan ei ole hyökkäys Suomea vastaan eikä täten myöskään voida pitää ehdottoman välttämättömänä sotilaallisen voiman käyttämistä tai muutakaan sekaantumista tilanteeseen. Suomi ja suomalaiset tuskin haluavat hyökätä Venäjälle edes siinä äärimmäisen epätodennäköisessä tapauksessa, että tämä hyökkäisi Baltian maihin. Suomella ei ole eikä Suomen tarvitse eikä kannata ottaa mitään ylimääräisiä rasitteita Baltian maiden puolustamisesta. Se on niiden itsensä ja Naton tehtävä. Ei Suomen eikä Ruotsin. Jos Viro ja muut Baltian maat tulevat ilman Suomen kaiken pelastavaa apua jyrätyiksi, niin se on ikävää niiden kannalta.
Eihän Suomi mihinkään sotilaalliseen tukeen Baltian suhteen ole asennoitunutkaan mutta EU:n myötä tukeen kuitenkin. Baltian joutuessa Venäjän agression kohteeksi on siellä tietenkin Naton muskelit takana ja meidän panokseksi riittää kun pidämme oman alueemme loukkaamattomuudesta kiinni. Mutta siinä voikin olla tekemistä ja tilanne varmuudella edellyttäisi liikekannallepanoa. Lienee silti naivia olettaa, että Venäjä jättäisi Suomen luoteisnurkkaansa ilman sen kummempaa huomiota. Todennäköisesti Venäjä suunnittelisi etenevänsä vaiheittain ja Suomen vuoro tulisi myöhemmin. Siksi olisikin tärkeää, että olemme heti lojaaleja omille sidosryhmillemme emmekä ajaudu rajan huonommalle puolelle. Ei se silti tarkoita mitään sotilaallista rynnimistä koska paukkumme tuskin riittävät omaankaan alueeseen mutta se tarkoittaa kyllä kaikkea muuta apua.

Samaten on selkeästi ennakoitavissa mikä on kansalaistemme asenne niin Venäjää kuin Baltiaakin kohtaan. Olisi vaikeaa kävellä yleisen mielipiteen yli ja mielistellä Venäjää Euroopan, Baltian ja länsimaiden kustannuksella. Vielä vaikeampaa se olisi taloudellisesti ja perustella miksi moni perhe jäisi ilman elantoa.

Skenario rajoitetusta konfliktista Euroopan ja Naton kanssa versus Venäjä on utopiaa. Ymmärrän, että Ahvenanmaan kukkahatut voivat näin kuvitella mutta mannersuomessa kirkkomaat kertovat toista tarinaa.
 
Skenario rajoitetusta konfliktista Euroopan ja Naton kanssa versus Venäjä on utopiaa.
Venäjä tulee mahdollisessa konfliktissa reagoimaan jokaiseen suuntaan minkä katsoo tarpeelliseksi ja joka iskulla yrittää massiivisempaa ja kovempaa kuin mitä vastustaja iskee.
Hyvää häviäjää ei Venäjästä kannata olettaa. Mieluummin lähtee sitten saappaat jalassa ja vie kaikki muutkin mukana.
Kyllä se ajaa asiat tappiin, elikkäs jossain kulminaatiokohdassa ei epäröi käyttää myöskään ydinasetta jos ihan nurkkaan meinaa joutua.
Meidän ajattelema "rajoitettu konflikti" on todellisuudessa muutamassa viikossa niin iso rähinä, että voi vaan kysyä millä aseilla se 4. maailmansota käydään?

.
 
Venäjä tulee mahdollisessa konfliktissa reagoimaan jokaiseen suuntaan minkä katsoo tarpeelliseksi ja joka iskulla yrittää massiivisempaa ja kovempaa kuin mitä vastustaja iskee.
Hyvää häviäjää ei Venäjästä kannata olettaa. Mieluummin lähtee sitten saappaat jalassa ja vie kaikki muutkin mukana.
Kyllä se ajaa asiat tappiin, elikkäs jossain kulminaatiokohdassa ei epäröi käyttää myöskään ydinasetta jos ihan nurkkaan meinaa joutua.
Meidän ajattelema "rajoitettu konflikti" on todellisuudessa muutamassa viikossa niin iso rähinä, että voi vaan kysyä millä aseilla se 4. maailmansota käydään?

.

No, eikö jo Einstein sanonut, että hän ei tiedä, millä 3. maailmansota soditaan, mutta se neljäs soditaan sitten kivin ja kepein....
 
Todennäköisesti Venäjä suunnittelisi etenevänsä vaiheittain ja Suomen vuoro tulisi myöhemmin.

Höh. Miksi ihmeessä "myöhemmin"? Tätäkin vaihtoehtoa hellitään kuin nunna ainoataan. Mikä ihmeen hälytyslanka se Baltia on Suomelle? Järjestys, jos sellaista on, voi olla myös Suomi ekaksi. Suomenlinnan edustussaunan järkihautomostako näitä aina pulppuaa?

Miksi joku olisi kohteena ennen Suomea? Kun tällaisia aina esitätte, niin perustelkaa edes.
 
Höh. Miksi ihmeessä "myöhemmin"? Tätäkin vaihtoehtoa hellitään kuin nunna ainoataan. Mikä ihmeen hälytyslanka se Baltia on Suomelle? Järjestys, jos sellaista on, voi olla myös Suomi ekaksi. Suomenlinnan edustussaunan järkihautomostako näitä aina pulppuaa?

Miksi joku olisi kohteena ennen Suomea? Kun tällaisia aina esitätte, niin perustelkaa edes.

Juuri näin asia on...

Suomi on Venäjän ainoa eurooppalainen puolustusliittoon kuulumaton rajanaapuri, jossa heidän asevoimansa eivät jo ole miehittäjinä tai tukikohdissaan (=Valko-Venäjä). Siis olemme Venäjän naapureista käytännössä ainoa itsenäinen valtio jossa ei ole heti rajan takana vastassa NATO:n joukkoja, aseistusta jne..

Eikä tästä ole kauaa kun ulkoministeri Lavrov kertoi suomalaiselle virkaveljelleen ettei Venäjä tule loukkaamaan NATO:n jäsenmaiden koskemattomuutta. Todennäköisesti hän vain unohti kertoa ettei Venäjä uhkaa muitakaan maita..vai oliko kyseessä pelkkä unohdus?

Harmi että samassa tilaisuudessa Soini unohti kysäistä tarkennusta siihen, koskeeko kyseinen lupaus myös Suomea?
 
Höh. Miksi ihmeessä "myöhemmin"? Tätäkin vaihtoehtoa hellitään kuin nunna ainoataan. Mikä ihmeen hälytyslanka se Baltia on Suomelle? Järjestys, jos sellaista on, voi olla myös Suomi ekaksi. Suomenlinnan edustussaunan järkihautomostako näitä aina pulppuaa?

Miksi joku olisi kohteena ennen Suomea? Kun tällaisia aina esitätte, niin perustelkaa edes.
Taisit lukea vain osan tekstistä tai ainakin ymmärrys jäin vaillinaiseksi. Samassa vastauksessa oli
Lienee silti naivia olettaa, että Venäjä jättäisi Suomen luoteisnurkkaansa ilman sen kummempaa huomiota.
Tuo oli siis vastaus Laamaattorin kuvitelmaan, että Venäjä hyökkää Baltiaan ja olemme siitä sivussa. Vastaukseni oli, että lyhytaikaiseksi jää jos tuohon asti toteutuu.

Eli en osaa vastata kysymykseesi vaan se täytyy osoittaa jollekin toiselle.
 
Viimeksi muokattu:

No sittenhän meidän ei kannata aristella sitä NATO:on menoa, kun eihän se meitäkään sido mihinkään, ainakaan sen enempää kuin mitä jo nyt EU:n jäsenenä. Meilläkin on taloudellisia sidoksia Venäjään. Kai se kelpaa syyksi luistaa velvoitteista. Jos kerran Saksakin.

Mutta vakavammin puhuttuna, tuo Itämeren pelokkaiden puolustusliitto taitaa olla USA:n yritys sitouttaa pohjoismaat Balttian puolustukseen näyttämällä samalla itse esimerkkiä läsnäolollaan ja tuellaan. Poliittisesti tuo olisi helpompaa laittaa läpi kuin Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyys, mutta USA:n ja NATO:n kannalta efekti olisi sama, eli pohjoisen naittaminen Baltian kohtalon kanssa.

Joka tapauksessa tuollainen pohjoismainen liitto viehättää esim. allekirjoittanutta NATO:a enemmän, semminkin kun sillä olisi USA:n tuki taustallaan. Mutta näyttää siltä, että jos sotilaspoliittinen integraatio vielä syvenee, nuo baltit tulevat silloin mukana morsiamen kiusallisina sukulaisina, joista ei pääse eroon millään. Meillä on sama suhtautuminen Baltiaan kuin Ruotsilla meihin, on kiva harjoitella yhdessä mutta uskalletaanko nyt aidosti ottaa riskiä teidän puolesta...
 
Viimeksi muokattu:
Kuulostaa melkoiselta salaliittoteorialta. Ehkä siitä Natosta on oikeasti viisaampaa pysyä poissa.

JASSM:eilla on hintansa eikä idästä saa uusia ohjuksia NASAMS:eihin tai Horneteihin. Venäjä voi yksikseen painostaa tai jopa osittain vallata pikkunaapureitaan, mutta jos pikkunaapurit lyöttäytyvät tiukkaan kimppaan niin Venäjällä ei riitä muna eikä potenssi haastaa vakavasti. Jos USA tulee mukaan takaamaan ydinaseillaan ydinaseettoman nahistelun tiukankin paikan tullen, niin puolustustaistelussa pikkunaapurit ovat yhdessä ylikynnessä.

Lähialueen eettisesti korkeatasoista lihaa tuottava puolustusliitto olisi kivempi kuin likainen geneettisesti manipuloitu NATO. Pikkuvaltiot ovat perinteisesti olleet säädyllisempiä toimissaan kuin isot.
 
Back
Top