Suomen Maavoimilla on hyvä valmius nopeaan reagointiin

Itseäni ihmetyttää, että miten Suomi reagoi esim. Zapad-tyyppisiin Venäjän harjoituksiin, joissa saattaa olla kymmeniä tuhansia, jos ei jopa satatuhatta sotilasta harjoittelemassa lähellä Suomen rajaa. Puhutaan valmiuden nostamisesta, mutta mitä se maavoimien osalta edes tarkoittaa? Jos yhtään reserviläistä ei kutsuta palvelukseen, niin aika pieneksi jää valmiuden kohottamiset.

Onkohan tulevan Zapad 2017 -harjoituksen ajaksi syksylle aikataulutettu suuria kertausharjoituksia Suomeen? Mielestäni pitäisi, koska juuri tällaiset suurharjoitukset antavat täydellisen mahdollisuuden hyökkäykseen valmistautumiseen.
 
Mietityttää näin maallikkona, että jos Alakurtin tienoilla alettaisiin siis ihan tosissaan valmistelemaan hyökkäystä suomeen, kuinkahan kauan menisi, että Suomi saisi siitä pitävän tiedon? Olisiko se tiedustelumme ansioita vai Somessa pyörivät kuvat ja videot kaluston siirrosta rajalle, jotka hälyttäisivät Suomen?
Taitais tulla tieto Natosta satelliittien kertomana.
 
Itseäni ihmetyttää, että miten Suomi reagoi esim. Zapad-tyyppisiin Venäjän harjoituksiin, joissa saattaa olla kymmeniä tuhansia, jos ei jopa satatuhatta sotilasta harjoittelemassa lähellä Suomen rajaa. Puhutaan valmiuden nostamisesta, mutta mitä se maavoimien osalta edes tarkoittaa? Jos yhtään reserviläistä ei kutsuta palvelukseen, niin aika pieneksi jää valmiuden kohottamiset.

Onkohan tulevan Zapad 2017 -harjoituksen ajaksi syksylle aikataulutettu suuria kertausharjoituksia Suomeen? Mielestäni pitäisi, koska juuri tällaiset suurharjoitukset antavat täydellisen mahdollisuuden hyökkäykseen valmistautumiseen.
Muistaakseni viimeksi oli.
 
Mietityttää näin maallikkona, että jos Alakurtin tienoilla alettaisiin siis ihan tosissaan valmistelemaan hyökkäystä suomeen, kuinkahan kauan menisi, että Suomi saisi siitä pitävän tiedon? Olisiko se tiedustelumme ansioita vai Somessa pyörivät kuvat ja videot kaluston siirrosta rajalle, jotka hälyttäisivät Suomen?

En tiedä tuosta alueesta, mutta yleensä rajanylityspaikkojen läheisyydessä on jatkuvaa liikennettä molempiin suuntiin. Sillä tavalla saa paljon tietoa liikenteestä ja voi tehdä omat huomionsa. Onko seassa sitten meidän tiedusteluväkeä, niin sitä en tiedä eikä minun kuulukaan tietää.
 
Itseäni ihmetyttää, että miten Suomi reagoi esim. Zapad-tyyppisiin Venäjän harjoituksiin, joissa saattaa olla kymmeniä tuhansia, jos ei jopa satatuhatta sotilasta harjoittelemassa lähellä Suomen rajaa. Puhutaan valmiuden nostamisesta, mutta mitä se maavoimien osalta edes tarkoittaa? Jos yhtään reserviläistä ei kutsuta palvelukseen, niin aika pieneksi jää valmiuden kohottamiset.

Ihan aiheellinen huoli, koska kyseessä on klassinen tapa päästä strategiseen yllätykseen myös satelliittiaikana. Onnistui mm 1973 Yom Kippur sodassa. Egypti piti niin monta kertaa valmiuden kohottamisharjoituksia, että Israel kyllästyi niihin vastaamaan.
Edellisenä iltana tuli maan hallitukselle varma tieto: nyt sieltä tullaan. Ehtivät siis kuitenkin aloittaa lkp:n.

Meillä Maavoimien valmiuden kohottaminen on näkymätöntä eikä siitä tiedoteta yleensä mitään. Voihan jokainen kuvitella keinoja: ammattisotilaiden parempi tavoitettavuus, tehostunut vartiointi ym. Ja kuten @SJ kirjoitti yllä: jos nuoria miehiä virtaa maa-
hamme bussilasteittain, niin kellot soivat. Nythän tätä pysyvässä valmiudessa olevien joukkojen määrää lisättän alkaen 1.7. ei tähän on reagoitu.
 
PV:lle tulee vuosittain lisää 55 miljoonaa euroa ns. "valmiusrahaa". SA-joukkojen nosto ei vaadi uutta rahaa.

Mitäs siitä tuumaatte?

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005086916.html

Puolustusselonteko kalkkiviivoilla: Suomi haluaa kehittää Ruotsi-yhteistyötä ”ilman mitään rajoitteita”

Selonteko on kasvattamassa reippaasti myös puolustusministeriön määrärahoja vuosikausiksi eteenpäin.

Puolustusvoimien vuotuisiin määrärahoihin selonteko esittäisi tuntuvia lisäyksiä jo kuluvasta hallituskaudesta alkaen.

Materiaalihankintojen tasokorotus olisi 150 miljoonaa euroa. Valmiusrahaa tulisi lisäksi 55 miljoonaa euroa, eli yhteensä 205 miljoonaa euroa.

Sodanaikaisten joukkojen vahvuuden nosto 230 000:sta 280 000:een ei vaadi määrärahojen oleellista lisäystä.
 
PV:lle tulee vuosittain lisää 55 miljoonaa euroa ns. "valmiusrahaa". SA-joukkojen nosto ei vaadi uutta rahaa.

Mitäs siitä tuumaatte?

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005086916.html

Puolustusselonteko kalkkiviivoilla: Suomi haluaa kehittää Ruotsi-yhteistyötä ”ilman mitään rajoitteita”

Selonteko on kasvattamassa reippaasti myös puolustusministeriön määrärahoja vuosikausiksi eteenpäin.

Puolustusvoimien vuotuisiin määrärahoihin selonteko esittäisi tuntuvia lisäyksiä jo kuluvasta hallituskaudesta alkaen.

Materiaalihankintojen tasokorotus olisi 150 miljoonaa euroa. Valmiusrahaa tulisi lisäksi 55 miljoonaa euroa, eli yhteensä 205 miljoonaa euroa.

Sodanaikaisten joukkojen vahvuuden nosto 230 000:sta 280 000:een ei vaadi määrärahojen oleellista lisäystä.

Minä tuumaan, että hyvä! 150 miljoonalla vuodessa saa aika paljon tavaraa ja 55 miljoonaa pelkästään valmiuden ylläpitämiseen kuulostaa hyvältä, se on jonkun 14.000 hepun vuosipalkka noin perspektiiviä antamaan. Sodanajan joukkojen kasvuhan suunnattiin paikallisjoukkoihin, joiden varustelutaso on matala. Näihin ilmeisesti löytyy kamat pitkälti jo valmiiksi.

Ainahan sitä voi rutista, että enemmän olisi parempi, mutta kun niukkuutta jaetaan, niin tämäkin on paljon parempi kuin ei mitään.

Mielenkiintoista tuo puolustusyhteistyön kehittäminen "ilman mitään rajoja"... mitähän se voisi tarkoittaa?
 
PV:lle tulee vuosittain lisää 55 miljoonaa euroa ns. "valmiusrahaa". SA-joukkojen nosto ei vaadi uutta rahaa.

Mitäs siitä tuumaatte?

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005086916.html

Puolustusselonteko kalkkiviivoilla: Suomi haluaa kehittää Ruotsi-yhteistyötä ”ilman mitään rajoitteita”

Selonteko on kasvattamassa reippaasti myös puolustusministeriön määrärahoja vuosikausiksi eteenpäin.

Puolustusvoimien vuotuisiin määrärahoihin selonteko esittäisi tuntuvia lisäyksiä jo kuluvasta hallituskaudesta alkaen.

Materiaalihankintojen tasokorotus olisi 150 miljoonaa euroa. Valmiusrahaa tulisi lisäksi 55 miljoonaa euroa, eli yhteensä 205 miljoonaa euroa.

Sodanaikaisten joukkojen vahvuuden nosto 230 000:sta 280 000:een ei vaadi määrärahojen oleellista lisäystä.

Hei! Upea uutinen, toivottavasti henkilökuntaa muistetaan ja työsopimus päivitetään vastaamaan paremmin valmiuden vaatimaa roolia. Mitenköhän tuo 55M€ aiotaan käyttää... Varmaan osa menee puskurirahastoon, jolla maksetaan henkilökunnalle valmiudesta tulevia lisiä, osa ehkä valmiusvarastointiin valmiusjoukoille ja niiden ylläpitoon, ehkä osalla katetaan yllätys KH-menoja, valmiusyksiköistä kotiutuneille reserviläisille valmiusrahaa x aikaa reserviin pääsyn jälkeen??

Tuolle 150M€ on varmasti monta ottajaa.
 
Mielenkiintoista tuo puolustusyhteistyön kehittäminen "ilman mitään rajoja"... mitähän se voisi tarkoittaa?
Se tarkoittaa, että sotilaallisesti rampa Ruotsi liitetään Suomeen ja sen jälkeen ollaan ilman rajoja. Venäjällä ei ole mitään jakoa edes jääkiekossa, Ruotsi menestyy vihdoin moottoriurheilussa ja Salibandyn mm-kisoja ei enää tarvita. Päästään futiksen lopputurnauksiin ja Ruotsiin tulee kouluihin pakkosuomi sekä kaikkiin Ruotsin paikkakuntanimiin ja tienviittoihin joudutaan miettimään suomenkielinen vastine.

.......
Tuo valmiuteen satsaus saattaa suuntautua osiltaan ilmavoimien lentomäärien nostoon ja korkeamman valmiustilan ammattimiesten palkkoihin.
 
Viimeksi muokattu:
Se tarkoittaa, että sotilaallisesti rampa Ruotsi liitetään Suomeen ja sen jälkeen ollaan ilman rajoja. Venäjällä ei ole mitään jakoa edes jääkiekossa, Ruotsi menestyy vihdoin moottoriurheilussa ja Salibandyn mm-kisoja ei enää tarvita. Päästään futiksen lopputurnauksiin ja Ruotsiin tulee kouluihin pakkosuomi sekä kaikiin Ruotsin paikkakuntanimiin ja tienviitoihin joudutaan miettimään suomenkielinen vastine..

Se tarkoittaa myös Totuuskomission perustamista, jonka ensimmäisiä tehtäviä on selvittää Päivärinnan tapaus vuodelta 1975.
 
Minä tuumaan, että hyvä! 150 miljoonalla vuodessa saa aika paljon tavaraa ja 55 miljoonaa pelkästään valmiuden ylläpitämiseen kuulostaa hyvältä, se on jonkun 14.000 hepun vuosipalkka noin perspektiiviä antamaan. Sodanajan joukkojen kasvuhan suunnattiin paikallisjoukkoihin, joiden varustelutaso on matala. Näihin ilmeisesti löytyy kamat pitkälti jo valmiiksi.

Sinällään pieni, klassinen pilkkuvirhe, mutta merkityksellinen kokonaisuuden kannalta:

55 miljoonaa jaettuna 14 000 miehellä tarkoittaisi 3929 euroa per nassu. Siinä on aika hiton huono vuosipalkka. Jos 14 000 miestä supistetaan 1 400 mieheen, niin sitten tilanne paranee. Paitsi että sitä rahaa tarvitaan paljon muuhunkin, kuten kasarmien vuokriin, miesten muonitukseen ja moneen muuhun asiaan.

Yhden vertailukohdan voi löytää valtiovarainministeriön arviosta reserviläispäivän hinnasta: se on arviolta 173 euroa vuonna 2017. 55 miljoonalla kustantaisi siis 317 919 kertausharjoitusvuorokautta. Eli ympärivuotisesti voitaisiin kertausharjoittaa n. 870 miehen poppoota.

Todellinen vaikutus valmiudessa olevien miesten määrän kylläkin lienee suurempi, kun huomioidaan, että iso osa valmiudesta aiotaan ilmeisesti jättää varusmiesten harteille. Tällöin säästyy selvää rahaa palkkakustannuksissa, vaikka heille jokin korotettu päiväraha järjestettäisiinkin.

Ainahan sitä voi rutista, että enemmän olisi parempi, mutta kun niukkuutta jaetaan, niin tämäkin on paljon parempi kuin ei mitään.

Mielenkiintoista tuo puolustusyhteistyön kehittäminen "ilman mitään rajoja"... mitähän se voisi tarkoittaa?

Yhteisiä harjoituksia, yhteisiä hankintoja, yhteistä tilannekuvaa? Aika lailla samaa kuin ennenkin siis.
 
Selonteosta yksi oleellinen seikka:
Varusmiehet valmiudessa uusissa yksiköissä
Jos suoritat yli kuusi kuukautta kestävän asepalveluksen, voit osallistua varusmiespalveluksen aikana uusissa valmiusyksiköissä (siirryt toiseen palveluun)aikaisempaa monipuolisempiin – ja vaarallisempiin – valmiustehtäviin.

Valmiusyksiköt aloittivat tämän vuoden alusta, niissä toimii sekä armeijan henkilökuntaa että varusmiehiä. Tarpeen vaatiessa yksiköitä käytettäisiin myös sotatoimissa jo varusmieskoulutuksen aikana.

Palvelus kestää niissä maksimiajan eli 347 päivää.

Laki on aikaisemminkin sallinut varusmiesten osallistumisen valmiutta kohottaviin tehtäviin, mutta sitä on tulkittu ja sovellettu varoen. Asevelvollisuuslain muuttamisen yhteydessä oikeuskansleri vahvisti kannanotollaan(siirryt toiseen palveluun) tämän mahdollisuuden.
http://yle.fi/uutiset/3-9459766?origin=rss

Merkittävää tämäkin jo sovellettava laki:
Reserviläisen komennus kertausharjoituksiin on viime heinäkuusta lähtien voinut poikkeustapauksessa tulla jopa päivän varoitusajalla. Aikaisemmin määräys on pitänyt antaa kolme kuukautta etukäteen.
Tämän rinnalle on tullut varusmiesaikana annettu lupaus jota etenkin erikoisjoukoissa on sovellettu eli varusmies allekirjoittaa valmiuden nopeaan kertausharjoituskutsuun. Kutsuun ei silloin tarvita kuin koulutuspäällikön kutsu. Tämä lupaus on suora lainaus kriisinhallintajoukkojen käyttämästä valmiustilasta.

Ja hereilläkin pitää olla joten kyberistä on tullut yksi aselaji:
Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll pitää merkittävänä, että Valtioneuvoston puolustusselonteossa kyberpuolustus nostetaan armeijan perinteisten haarojen rinnalle.

– Selonteossa todetaan hyvin, että maan, meren ja ilmatilan ohella Suomea puolustetaan lisääntyvissä määrin myös kybertoimintaympäristössä, hän toteaa
http://www.kainuunsanomat.fi/kainuu...-kyvykkyyksia-ei-sotilasparaateissa-esitella/
 
Viimeksi muokattu:
Osana Puolustusvoimien valmiuden kehittämistä Maavoimat aloittaa varusmiesten valmiusyksikkökoulutuksen saapumiserästä 1/2017 alkaen. Valmiusyksiköt muodostetaan varusmiehistä ja palkatusta henkilökunnasta.

Valmiusyksiköillä nostetaan Maavoimien suorituskykyä erityisesti sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävissä. Turvallisuusympäristön muutoksista, nopeasti kehittyvien kriisien mahdollisuudesta ja ennakkovaroitusajan lyhentymisestä johtuen on tarve valmiuden joustavaan säätelyyn kasvanut myös maa-alueilla. Valmiusyksiköitä voidaan käyttää normaalioloissa tapauskohtaisesti myös muiden viranomaisten tukemiseen kotimaan häiriötilanteissa tai muissa poikkeuksellisissa tapahtumissa, jotka vaativat laajaa viranomaisyhteistyötä.

Valmiusyksikkökoulutus on uusi koulutuskokonaisuus, joka antaa varusmiespalvelustaan suorittaville mahdollisuuden entistä monipuolisempaan koulutukseen ja vaativimpiin tehtäviin. Valmiusyksiköissä palvelevien varusmiesten palvelusaika on 347 vuorokautta koulutuksen vaativuudesta ja laaja-alaisuudesta johtuen. Valmiusyksiköiden varusmiehille koulutetaan muun muassa lisää asejärjestelmiä, johtamisvälineitä, kenttälääkintää, taistelua rakennetulla alueella, pimeätaistelua ja kohteiden suojaamista sekä toimintaa helikopterijoukkojen kanssa. Valmiusyksiköt osallistuvat valmiusaikana Maavoimien normaaliin harjoitustoimintaan, viranomaisyhteistoimintaharjoituksiin sekä mahdollisuuksien mukaan kansainvälisiin harjoituksiin kotimaassa tai ulkomailla.

Uusi valmiusyksikkökoulutus aloitetaan vuoden 2017 alussa kaikissa Maavoimien joukko-osastoissa, pois lukien Utin Jääkärirykmentti. Varusmiehet määrätään valmiusyksikkökoulutukseen peruskoulutuskauden koulutusvalintojen yhteydessä. Valinta koulutukseen määräytyy ensisijaisesti asevelvollisen soveltuvuuden ja halukkuuden perusteella.
 
Valmiusjoukkojen tunnus:
valmiusjoukot
 
Back
Top