Tykimies, ihan kaikella kunnioituksella; nyt et tiedä mistä puhut! Esim pientaloalueet ovat ihanteellisia tuliasema-alueita, varsinkin talvella. Naamiointitarpeet löytyvät rakennuksia purkamalla, ajoneuvot ja henkilöstö saadaan suojaan eikä silloin auraukset ja ajojäljet paljasta toimintaa, kuten metsässä.
Suomen puolustusvoimien epäsuoran tulituen kehittäminen
- Viestiketjun aloittaja Einomies1
- Aloitus PVM
Tykimies, ihan kaikella kunnioituksella; nyt et tiedä mistä puhut! Esim pientaloalueet ovat ihanteellisia tuliasema-alueita, varsinkin talvella. Naamiointitarpeet löytyvät rakennuksia purkamalla, ajoneuvot ja henkilöstö saadaan suojaan eikä silloin auraukset ja ajojäljet paljasta toimintaa, kuten metsässä.
Tykimies
Kapteeni
Tarkoitinkin esimerkiksi suurempia maatiloja, joilla on aukeaa aluetta kilometrejä joka suuntaan. Sinne kun sijoittaa patteriston, niin ei paljon naamiointi taida auttaa.
kertakenttään
Ylipäällikkö
On varmaan turvallista olettaa, ettei kukaan täysijärkinen edes harkitse tuliasemien sijoittamista aukealle. Ellei ole ilmaherruutta...
LasUps
Luutnantti
Ei toki. Rovajärvellä ja myös Pohjankankaalla, Pahkajärvellä sekä Vuosangassa järjestetään tykistön ampumaharjoituksia, taisteluharjoitukset sitten pääosin muualla. Tykkien paras paikka on mielestäni hieman metsän sisässä tai kokonaan matalakasvuisessa, helposti raivattavassa metsässä maa- ja ilmatiedustelua silmälläpitäen. Omakotitalojen pihat on ihan hyviä tuliasemia, mutta saattavat vaatia enemmän valmistelua. Metsäautotien kääntöpaikan ympäristö on sinällään hyvä paikka, mutta mielellään sellainen, että sieltä pääsee nopeasti myös pois, jos jotain menee pieleen. Sen hetkisten mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaan pitää tietenkin mennä.
Liike kyllä suojaa... ja valeasemat! Joskus on kuitenkin pakko kestää se vastatykistökin, jolloin olisi mielellään suojatut ja katetut tuliasemat. Uskoisin kuitenkin, että maastoa ja mahdollisia parkkipaikkoja tykistölle on tässä sotien jälkeen ehditty tsekkailla. Toivottavasti tykistötutkia on myös meillä hankittuna, sitten jos.
Tarkoitat siis keskelle peltoa? Sellaiseen tuskin ryhdyttäisiin, mutta toisaalta ensimmäisen laukauksen jälkeen tuskin yksikään tykki on piilossa.
Tykimies
Kapteeni
Tarkoitin esimerkkinä. Paremmin ne tykit silti metsässä ovat piilossa ja valetykinkin saa näyttämään lämpökamerassa aidolta.
Einomies1
Respected Leader
Aika vaikea kysymys kun tuolle on mahdoton nopealla aikataululla löytää korvaajaa. 122H63 on minun ymmärtääkseni edelleenkin kehittynein kevyt haupitsi jota ei voi korvata järkevästi millään 105 mm haupitsilla, vain 155mm kalusto tulee kysymykseen ja kuten todettua täälläkin se lienee liian painava moneen paikkaan kuljetettuna vedettävänä lisäksi on kallis hinta jos uutena ostaisi.
122H63 on alueellisten joukkojen työkaluna varmaan paras mahdollinen luokassaan ja sen etuja on mm. ympäriampuva lavetti jota ei tietääkseni löydy kovinkaan monista 105mm tykeistä. Lisäksi tykki on kai varsin kenttäkelpoinen, sillä on hyvä tulinopeus ja joskus tuo yläkulmilla mahdollinen ammuntakykykin voi olla eduksi. 122mm on kuitenkin tehokkaampi kuin 105mm eikä noita 105mm tykkimallejakaan ole ihan viime vuosina kehitelty enää.
Mutta jos olisi pakko miettiä niin menisin korvaamisessa suoraan 120mm krh-puoleen ja kovaajaksi NEMO. Vaikka on kallis niin eipä tarvitse miettiä miehistön suojausta, hajauttamisia ym. Liikkuu ja siirtyy nopeasti sekä on todella selviytymiskykyinen. NEMO kykenee myös suora-ammuntaan tarvittaessa ja tukemaan jalkaväkeä asutuskeskuksissa joissa tultaisiin yhä enemmän matsaamaan. Ballistinen suojaus on ja häive-ominaisuudet hyvät. Patrian 120mm / 3000mm putkella kantaa kuitenkin 10 km tuolla Patrian MERHE-kranaatilla ja USA GPS-kranaatilla jopa 16 km.
Muu tykistö sitten kaliiperiin 155mm.
Einomies1
Respected Leader
Eikös tuollaisia Valtran N163 traktoreita hankittu sorkkien ja koukkulaitteen ym. kera huollolle juurikin A-tarvikkeiden siirtelyyn ja paikkoihin jonne ei ka:t pääse: http://www.valtra.fi/852.aspx
"Sodanajan kokoonpanoissa traktoreille on varattu tärkeä rooli ammusten, polttoainekonttien, vesikonttien ja monien muiden tarvikkeiden jakelussa. Joukkojen mekanisointiasteen kasvaessa tarvitaan yhä enemmän koneellista kuormankäsittely- ja kuljetuskykyä. Etukuormaimella varustetussa liikennetraktorissa on nuo molemmat ominaisuudet. Tehtävän mittasuhteista antaa jonkinlaisen kuvan esimerkiksi se, että raskas kenttätykistöpatteristo tarvitsee minuutissa lähes kymmenen tonnia eli yhden traktorikuorman ampumatarvikkeita.
Rekat tuovat tavaran keskusvarastoista huoltokeskuksiin maanteitä pitkin. Traktoreiden tehtävänä on kuljettaa tavara taisteleville joukoille maastoon tai siirtää kontit maastoon ilmasuojaan huoltokomppanioiden alueella. Edelleen traktoreilla voidaan purkaa kuormalavat konteista ja lastata ne uudelleen. Tässä tehtävässä portaaton voimansiirto pääsee oikeuksiinsa."
Niin, jos ei ole tekniikkaa niin on oltava muskelia ja paukkua riittävästi eli kuten vanha sanonta on: "Missä järki loppuu, voima alkaa"
.Isossa rähinässä -44, Tali-Ihantalassa tykistö murskasi naapurin vastahyökkäykset tarkkuudellaan ja voimalla. Ensimmäisen päivän hyökkäys 30. Kaartin armeijakunnan toimesta päättyi siihen kun meikäläisten 248 kevyttä ja raskasta kenttätykkiä ampui tuhoamisammunnan 200x200 metrin alueelle johon satoi 1 minuutin aikana n. 2000 kranaattia + krh:n ampumat tuhannet paukut. Tuohon malliin pitää pystyä suurinpiirtein jos ei älyammuksia tai hienoa telatykistöä löydy eli MURKULAA PITÄÄ LÖYTYÄ JA PALJON! Ihantalassa myös naapurin vaunuja meni silpuksi keskityksissä kun tavaraa tuli taivaalta niin paljon pelkkänä sirpaleammuksenakin.
Nykyään ei ehkä enää kuitenkaan riitä että uskotaan muutaman täysosuman tekevän tarpeeksi hallaa mekanisoiduille joukoille vaan pitäisi ehkä saada sitä ps-läpäisyä ja pistemaaleihin osumiakin epäsuoralla. Kyllä 122mm HE-kranaatti silppuaa lihaa hyvin mutta panssarin kanssa on vaikeampaa...
Ehkä tyydyn siihen tältä osin että sain hyvää tietoa CV9030FIN:ä, Tykimieheltä, Old Boylta ja lukuisiltä muilta linkkeineen, kiitos!
Erityisesti tuo KaiPr:n lehden tiedot viestinnän-, johtamisen- ja tulenjohdon parannuksista helpottavat oloa yhdessä muista lähteistä saatujen tietojen kanssa.
Tykistö on edelleen voimissaan ja on syytäkin! Sen merkitys on meille korvaamaton ja edelleen uudessa tst-tavassa korostetumpi kun kenties koskaan.
Yhdessä panssarintorjunnan ja ilmatorjunnan kanssa tykistö muodostaa suorituskyvyn "pyhän kolminaisuuden" josta ei pitäisi meillä tinkiä!
Muutama (lempi) video kotimaasta:
Tuossa taitaa ampua 122H63:t ja kyllähän tuo on melkoista katseltavaa. Joku kommentti vilahti aikaisemmin että 16 kpl tykkejä ja paikka Pahkiksen Rosoharju.
Ja ulkomailta:
Irakin sodasta 2003 järjetön tulitehtävä jossa M198 haupitsit ampuvat satoja laukauksia....
7th Cavalry Reg. ja 82nd Field Artillery ampuvat M109A6 Paladin ja 120mm krh:lla Irakissa . Mielenkiintoista katsoa kun M113 vaunun 120mm heittimet ampuvat eikä vaunu juuri hytkähdä, taitaa mennä peruspaukulla.
Miksihän jenkkipoikien raskaissa heittimissä ei ole laukaisukoneistoa kuten meillä vaan lataajan pudottaessa paukun se lähtee samantien eli putken pohjalla taitaa olla vaan "piikki"...?
Viimeksi muokattu:
Tykimies
Kapteeni
Mielenkiintoinen vaihtoehto, kutta kuten itsekin mainitsit, kallis vaihtoehto. Kannettavat heittimet ovat kuitenkin kohtuullisen nopeita siirtää ja huomattavasti edullisempia kuin yksi NEMO ja voihan niitäkin sijoittaa ajoneuvojen kyytiin. Amerikkalaisillakin taitaa olla tavallisia kranaatinheittimiä sijoitettuna Strykereiden perään.
No entäs ne raketinheittimet?
Ensimmäinen video voi olla 122 ja kyseinen paikka. Toisesta en ole varma, voisin väittää Rovaksi ja siellä taitaa 130 olla yleisin käytössä oleva tykki ja kolmas video onkin 130 ja Rovalta.
Einomies1
Respected Leader
No toki NEMO / AMOS kallis on mutta köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa. Eikös tässä keskustelussa jo todettu että käytetty ja päivitetty M109 on turhake hankintana vaan pitää olla se PZH 2000 että on kannattavaa korvata tykkejä?
No sillä logiikalla hankkisin kotimaista huippuosaamista ja uuden sukupolven krh:t! Pystyykö Tampellan 120mm M92 ampumaan tuota MERHE-ammusta? Jos ei, niin kantama ei riitä oikein korvaajaksi haupitsille.
120mm "perusheitin" ei voi ampua MRSI-tehtäviä eikä suora-ammuntaa eikä se voi korvata NEMO:n ominaisuuksia mielestäni.
Jos nyt ollaan rehellisiä niin kyllähän liikkuvuus, suoja, selviytymiskyky ja tarkkuus ovat kirkkaasti NEMOn puolella. NEMOja ei myöskään tarvitse hankkia samaa määrää kuin 122H63. Kyllä tälläkin palstalla on krh-miehet kehuneet AMOS / NEMO -järjestelmän etuja ihan kirkkaasti.
Kotimainen lisähankinta tukisi NEMO:n kehittämistä edelleen ja tuo järjestelmä on vasta alkutaipaleella, se paranee tuosta aivan varmasti!
Raketinheittimistön lisähankinta kaukovaikutukseen olisi 20 kpl HIMARS ja 122Rakh M1 Tatrat myydään Afganistanin armeijalle. GMLRS ja GMLRS G+ raketteja vitusti DPICM/AW ja Unitary-versioina.
MLRS-HIMARS siksi että:
- Koko RakH järjestelmä 227 mm väljyyteen > sama a-tarvike
- pidempi kantama vs. 122mm, parempi teho, tarkkuus ym.
- enemmän tulitehtäviä, nykyisellään 122mm on tehokas vain maahanlaskuja, maihinnousuja sekä siviilejä tappavana aseena kuten Ukrainastakin on nähty. Raketit leviää minne sattuu eikä täsmävaikutusta saa mekanisoidun vihollisen marssijonoon tai 1-2 uran suunnassa kunnolla. Siviilejä ja omia joukkoja se tappaa kyllä jos lähellä on.
- GPS-ammuksilla pienempi vaara-alue omille.
- korkea hyökkäyskulma rakennetulla alueella
D
Deleted member 266
Guest
"7th Cavalry Reg. ja 82nd Field Artillery ampuvat M109A6 Paladin ja 120mm krh:lla Irakissa . Mielenkiintoista katsoa kun M113 vaunun 120mm heittimet ampuvat eikä vaunu juuri hytkähdä, taitaa mennä peruspaukulla.
Miksihän jenkkipoikien raskaissa heittimissä ei ole laukaisukoneistoa kuten meillä vaan lataajan pudottaessa paukun se lähtee samantien eli putken pohjalla taitaa olla vaan "piikki"...?"
Näkyvät 1. panoksella ampuvan = PEP + se pyrstön kaulalla keikkuva panoskotelo.
Itse aseesta todettakoon, että "sodanaikaisen 120 Krh/40:n pohjalta Tampellassa kehiteltiin joukko 120 mm kranaatinheittimiä, joista luultavasti tärkein oli 120Krh62A-H -nimellä ("A-H" = L. Ala-Harja) tunnettu kevyellä ajolaitteella varustettu versio. Kolme kappaletta heittimiä toimitettiin Israeliin vuonna 196319. Tätä asetta Soltam myi nimellä "120 mm Soltam light mortar K6" ja juuri tähän malliin perustui Yhdysvaltain armeijan maaliskuussa 1990 palvelusaseekseen ostama heitin M120 (hinattava) / M121 (ajoneuvoasennettu). Kauppaan kuului alunperin 2066 asetta, mutta myöhemmin määrä supistettiin 1725:een. Kyseessä lienee suurin yksittäinen krh-kauppa kautta aikojen. Soltamin yhteistyökumppaneina olivat Martin Marietta ja Shlomo Zabludowiczin pojan Poju C. Zabludowiczin yritys Pocal Industries, Inc., joka valmistaa harjoitusammuksia kranaatinheittimiin Tampellan Aseosastolla suunnittelijana olleen Niilo Asikaisen keksintöjen pohjalta; Pocalilla ei ollut osuutta varsinaisen yhteistyökauden tapahtumiin, sillä yritys on perustettu vasta 1981".
Aseessa on kiinteä iskurinpiiikki, sillä alun perin se on kehitetty normaalia 120 krh:tä kevyemmäksi versioksi ja tässä peräkappale on olennaisesti keveämpi kuin vaikkapa 120KRH92:ssa.
Kuvissa näkyvän M934A1-ammuksen konstruktiokin on Tampellan peruja.
Miksihän jenkkipoikien raskaissa heittimissä ei ole laukaisukoneistoa kuten meillä vaan lataajan pudottaessa paukun se lähtee samantien eli putken pohjalla taitaa olla vaan "piikki"...?"
Näkyvät 1. panoksella ampuvan = PEP + se pyrstön kaulalla keikkuva panoskotelo.
Itse aseesta todettakoon, että "sodanaikaisen 120 Krh/40:n pohjalta Tampellassa kehiteltiin joukko 120 mm kranaatinheittimiä, joista luultavasti tärkein oli 120Krh62A-H -nimellä ("A-H" = L. Ala-Harja) tunnettu kevyellä ajolaitteella varustettu versio. Kolme kappaletta heittimiä toimitettiin Israeliin vuonna 196319. Tätä asetta Soltam myi nimellä "120 mm Soltam light mortar K6" ja juuri tähän malliin perustui Yhdysvaltain armeijan maaliskuussa 1990 palvelusaseekseen ostama heitin M120 (hinattava) / M121 (ajoneuvoasennettu). Kauppaan kuului alunperin 2066 asetta, mutta myöhemmin määrä supistettiin 1725:een. Kyseessä lienee suurin yksittäinen krh-kauppa kautta aikojen. Soltamin yhteistyökumppaneina olivat Martin Marietta ja Shlomo Zabludowiczin pojan Poju C. Zabludowiczin yritys Pocal Industries, Inc., joka valmistaa harjoitusammuksia kranaatinheittimiin Tampellan Aseosastolla suunnittelijana olleen Niilo Asikaisen keksintöjen pohjalta; Pocalilla ei ollut osuutta varsinaisen yhteistyökauden tapahtumiin, sillä yritys on perustettu vasta 1981".
Aseessa on kiinteä iskurinpiiikki, sillä alun perin se on kehitetty normaalia 120 krh:tä kevyemmäksi versioksi ja tässä peräkappale on olennaisesti keveämpi kuin vaikkapa 120KRH92:ssa.
Kuvissa näkyvän M934A1-ammuksen konstruktiokin on Tampellan peruja.
Tämä Soltam oli siis Tampellan ja israelilaisen firman yhteisyritys, joka aloitti jo 50-luvulla. Tekniikka tuli kokonaan Suomesta, teollinen yhteistyö Iippojen kanssa
oli 60-luvulla laajaa muussakin kuin asealalla. Heitin tunnettiin maailmalla nimellä Type Tampella. Ensimmäisen öljykriisin jälkeen Tampella joutui luopumaan
osakkuudesta, koska se joutui vaikeuksiin ja arabimaiden boikottien kohteeksi muissa tuotteissaan.
Meilläkin kevyessä heittimessä on ainoastaan piikki, jonka päälle kranaatti tiputetaan. Raskaassa sen sijaan ratkaisu on epäkäytöllinen; ei voi ladata valmiiksi jolloin
lataaja joutuisi toisinaan pitkään kannattelemaan painavaa kranaattia putken suulla laukaisuhetkeä odotettaessa.
oli 60-luvulla laajaa muussakin kuin asealalla. Heitin tunnettiin maailmalla nimellä Type Tampella. Ensimmäisen öljykriisin jälkeen Tampella joutui luopumaan
osakkuudesta, koska se joutui vaikeuksiin ja arabimaiden boikottien kohteeksi muissa tuotteissaan.
Meilläkin kevyessä heittimessä on ainoastaan piikki, jonka päälle kranaatti tiputetaan. Raskaassa sen sijaan ratkaisu on epäkäytöllinen; ei voi ladata valmiiksi jolloin
lataaja joutuisi toisinaan pitkään kannattelemaan painavaa kranaattia putken suulla laukaisuhetkeä odotettaessa.
Jos nyt kuitenkin miettii asiaa realistisesti niin NEMO/AMOS ei ole 122H63 korvaajaksi soveltuva. H63 toimii ALTSTOS kalustona ja vielä kohtuu isolukuisesti. Jos perustettaviin joukkoihin ei tehdä muutoksia niin ainoat vaihtoehdot ovat 120 mm heitin tai kevyt tykki. Esittämäni Denelin 105mm (kehitetty 90-luvun lopulla) on kokonaisuutena parempi kuin H63. Luotettavuudesta/käytännön toimivuudesta ei pysty tietenkään sanomaan mitään ja tuo ei pysty ampumaan 360-asteen sektoriin mutta muuten modernina länsimaisena järjestelmänä varmasti parhaita kevyitä tykkejä.
Patrian 120mm pystyvät ampumaan pitkänkantaman ammusta (Vammaksen 15 kg ammus ei välttämättä tuota MERHE). Tämä nostaa kantaman n. 9 km näin ainakin Patria tuotetta on markkinoinut. Ei ilmeisesti käytetä vedettävissä heittimissä suomessa.
Tuossa oli aikaisemmin maininta tuosta Denel:in G7 haupitsista, joka vaikuttaisi erittäin kehittyneeltä. Alusta ei toki salli ympäriampumista, mutta ehkä noita tilatessa asia voitaisiin järjestää? Brittien L118 haupitsi ampuu ympäri ja kantaa myöskin D-30:ä kauemmas, mutta on tietenkin vain 105 millinen. Toisaalta se painaa alle 2 tonnia, joten etu siinäkin. Ja tuossa aikaisemmin oli juttua tuosta G7:sta ja sen uusista ammuksista, joilla väitetään saavan sama teho, mitä 155 milliselläkin, niin uskoisin D-30:kin korvaantuvan. Lienee selvää, että 105:sta kehitellään edelleen, 122 kaliberista en olisi niin varma.
Mutta sanotaan tämä nyt taas: D-30:n paras ominaisuus on se, että meillä on niitä.
Niinkuin viimeksi kirjoititkin eli varauksin. Ei vastaa modernia 155 mm kranaattia, mutta varmasti perinteistä neuvostoaikaista 122 mm sirpalekranaattia jota tällä hetkellä käytämme.
Itse pitäisin 122 heittimet niiden ominaisuuksista huolimatta. Maihinnousujen ja maahanlaskujen vaara on meillä ihan todellinen ja vaikka siitä ei isoa mölyä pidetäkään, niin kyllä niitä GRAD:eja ammutaan muistakin syistä, kuin vain siviilien tappamisen ilosta.
Ja kyllä minulle tälläinen vaikutus maalissa kelpaa:
Peelo on oikeilla jäljillä. Kun etsitään jollekin aseelle/toiminnalle korvaajaa, katsotaan miten saavutetaan vastaava/tarvittava/riittävä suorituskyky. Epäsuoran tulen
saralla on ensisijainen suorituskyky tietenkin kranaatin vaikutus maalissa. Jos maalityypit ovat korvattavan tuotteen 50 käyttövuoden aikanana muuttuneet jollain
lailla vaativimmiksi on (tai ainakin pitäisi) oman suorituskyvyn noustava vastaavasti. Tästä on kyse, kun puhutaan esim että riittävä vaikutus tämän päivän maalityyp-
peihin saavutetaan vasta 155 mm kranaatilla.
Meidän raskas ase on siis sirpalekranaatti. Vaikka olisi rahaakin, niin vähintään 30 % on niitä. Toimii siis siten, että teräskuori sirpaloituu. Karkeasti sitä useammaksi
sirpaleeksi mitä painavampi kranaatti on. Siten kaavamaisesti laskettuna on meidän muinainen jo 90-luvulla poistettu 105H61-37 14 kg:n kranaatilla 12 % tehokkaampi
kun 120 KRH 92, jonka kranaatin painoon 12.5 kg.
saralla on ensisijainen suorituskyky tietenkin kranaatin vaikutus maalissa. Jos maalityypit ovat korvattavan tuotteen 50 käyttövuoden aikanana muuttuneet jollain
lailla vaativimmiksi on (tai ainakin pitäisi) oman suorituskyvyn noustava vastaavasti. Tästä on kyse, kun puhutaan esim että riittävä vaikutus tämän päivän maalityyp-
peihin saavutetaan vasta 155 mm kranaatilla.
Meidän raskas ase on siis sirpalekranaatti. Vaikka olisi rahaakin, niin vähintään 30 % on niitä. Toimii siis siten, että teräskuori sirpaloituu. Karkeasti sitä useammaksi
sirpaleeksi mitä painavampi kranaatti on. Siten kaavamaisesti laskettuna on meidän muinainen jo 90-luvulla poistettu 105H61-37 14 kg:n kranaatilla 12 % tehokkaampi
kun 120 KRH 92, jonka kranaatin painoon 12.5 kg.
Tykimies
Kapteeni
Millä tavalla tuo eroaa laatikossa kannettavasta heittimestä, joka on melkein yhtä näppärä, mutta hieman enemmän aikaa vievä?
Mikä on tuon laitten hinta? Missä menee se raja, että kannattaisiko investoida AMV + NEMO?