Suomen sisäinen turvallisuus

Viimeksi muokattu:
Helsinkiläismies vangittu kahdesta lapsen raiskauksesta epäiltynä

Tänään klo 9:40

Helsingin käräjäoikeus vangitsi keskiviikkona 19-vuotiaan miehen muun muassa kahdesta törkeästä raiskauksesta epäiltynä.

  • Uhrina on yksi tai useampi lapsi.
  • Jos kyseessä on yksi lapsi, epäilty on ollut hänen kanssaan tekemisissä lukuisia kertoja.
  • Epäilty asuu Helsingissä.
d1c326e9f93ca3bc847cbfb75f1972c7b5e6c2842b70550487ff6d1e1a4d6f6c.jpg

d1c326e9f93ca3bc847cbfb75f1972c7b5e6c2842b70550487ff6d1e1a4d6f6c.jpg

Epäilty vangittiin Helsingissä keskiviikkona. Kuvituskuva Pasilan poliisitalo 1:n pakkokeinoistuntosalin ulkopuolelta. ATTE KAJOVA

Epäillyt rikokset olisivat tapahtuneet Helsingissä viime maaliskuun 3. päivän ja marraskuun 23. päivän välisenä aikana.
Ensimmäisen törkeän raiskauksen tekopäivä on 3. maalikuuta.Samana päivänä olisi tapahtunut myös törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö.
Toisen törkeän raiskauksen tekopäivä on 29. toukokuuta, jona päivänä olisi tapahtunut myös törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö.
Epäilty voi käytännössä syyllistyä yhdellä ja samalla teolla sekä lapsen törkeään hyväksikäyttöön että törkeään raiskaukseen.Toisaalta tunnetusti lapsen törkeästä hyväksikäytöstä tuomittua ei aina ole tuomittu sen ohella myös raiskauksesta.
Viides tutkittu rikos on niin ikään törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, joka ajoittuu välille 8. maaliskuuta - 23. marraskuuta.
Kuudes epäilty rikos on kiristys, joka olisi tapahtunut 19. syyskuuta - 26. syyskuuta.
Vangitsemisoikeudenkäynti oli salainen poliisin pyynnöstä.

Poliisi vaikenee
Vangittu nuori mies asuu vakituisesti Helsingissä. Tiedossa ei toistaiseksi ole, ovatko epäillyt rikokset tapahtuneet hänen asunnossaan.

Tapauksen tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Saara Asmundela toteaa, ettei hänellä ole esitutkintalain perusteella oikeutta tiedottaa salaisesta seksuaalirikoksesta.Tutkinnanjohtaja pitää suojella asianosaisten yksityisyyttä.
Poikkeuksen muodostaisi vain tarve estää uusia rikoksia, Asmundela sanoo.

– Oulussa poliisi tiedotti seksuaalirikoksista juuri ehkäistäkseen uusia rikoksia.
Iltalehti olisi kysynyt tutkinnanjohtajalta kaksi kysymystä: onko tässä tutkinnassa asianomistajia eli uhreja yksi vai useampia ja onko jutussa muitakin rikosepäiltyjä keskiviikkona vangitun nuorukaisen lisäksi.
Näihin perusasioihin ei tässä vaiheessa siis saada vastausta.

Rikosnimikkeistä
Kun rikosnimike on lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, teko on kohdistunut alle 16-vuotiaaseen henkilöön. Poikkeuksena tästä on se, jos teko kohdistuu henkilöön, johon teosta epäillyllä on erityinen luottamusasema. Tällöin ikäraja on 18 vuotta.
Etuliite ”törkeä” rikosnimikkeessä tarkoittaa sitä, että törkeän rikoksen tunnusmerkistö täyttyy.
Törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö edellyttää yleensä sitä, että tekijä on sukupuoliyhteydessä lapsen kanssa.

Sama logiikka pätee raiskaukseen.Yksi törkeän raiskauksen tunnusmerkeistä on se, että asianomistaja eli uhri on alle 18-vuotias. Muita törkeän raiskauksen tunnusmerkkejä ovat muun muassa erityinen raakuus ja julmuus, nöyryyttävä tekotapa, vakavan vamman aiheuttaminen ja joukkovoiman käyttö.

Epäilty voi käytännössä syyllistyä yhdellä ja samalla teolla sekä lapsen törkeään hyväksikäyttöön että törkeään raiskaukseen.Toisaalta tunnetusti lapsen törkeästä hyväksikäytöstä tuomittua ei aina ole tuomittu sen ohella myös raiskauksesta.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2da10853-ce76-4d1e-bafe-4ab358dff6cb
 
Helsinkiläismies vangittu kahdesta lapsen raiskauksesta epäiltynä

Tänään klo 9:40

Helsingin käräjäoikeus vangitsi keskiviikkona 19-vuotiaan miehen muun muassa kahdesta törkeästä raiskauksesta epäiltynä.

  • Uhrina on yksi tai useampi lapsi.

  • Jos kyseessä on yksi lapsi, epäilty on ollut hänen kanssaan tekemisissä lukuisia kertoja.

  • Epäilty asuu Helsingissä.
d1c326e9f93ca3bc847cbfb75f1972c7b5e6c2842b70550487ff6d1e1a4d6f6c.jpg

d1c326e9f93ca3bc847cbfb75f1972c7b5e6c2842b70550487ff6d1e1a4d6f6c.jpg

Epäilty vangittiin Helsingissä keskiviikkona. Kuvituskuva Pasilan poliisitalo 1:n pakkokeinoistuntosalin ulkopuolelta. ATTE KAJOVA

Epäillyt rikokset olisivat tapahtuneet Helsingissä viime maaliskuun 3. päivän ja marraskuun 23. päivän välisenä aikana.
Ensimmäisen törkeän raiskauksen tekopäivä on 3. maalikuuta.Samana päivänä olisi tapahtunut myös törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö.
Toisen törkeän raiskauksen tekopäivä on 29. toukokuuta, jona päivänä olisi tapahtunut myös törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö.
Epäilty voi käytännössä syyllistyä yhdellä ja samalla teolla sekä lapsen törkeään hyväksikäyttöön että törkeään raiskaukseen.Toisaalta tunnetusti lapsen törkeästä hyväksikäytöstä tuomittua ei aina ole tuomittu sen ohella myös raiskauksesta.
Viides tutkittu rikos on niin ikään törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, joka ajoittuu välille 8. maaliskuuta - 23. marraskuuta.
Kuudes epäilty rikos on kiristys, joka olisi tapahtunut 19. syyskuuta - 26. syyskuuta.
Vangitsemisoikeudenkäynti oli salainen poliisin pyynnöstä.

Poliisi vaikenee
Vangittu nuori mies asuu vakituisesti Helsingissä. Tiedossa ei toistaiseksi ole, ovatko epäillyt rikokset tapahtuneet hänen asunnossaan.

Tapauksen tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Saara Asmundela toteaa, ettei hänellä ole esitutkintalain perusteella oikeutta tiedottaa salaisesta seksuaalirikoksesta.Tutkinnanjohtaja pitää suojella asianosaisten yksityisyyttä.
Poikkeuksen muodostaisi vain tarve estää uusia rikoksia, Asmundela sanoo.

– Oulussa poliisi tiedotti seksuaalirikoksista juuri ehkäistäkseen uusia rikoksia.
Iltalehti olisi kysynyt tutkinnanjohtajalta kaksi kysymystä: onko tässä tutkinnassa asianomistajia eli uhreja yksi vai useampia ja onko jutussa muitakin rikosepäiltyjä keskiviikkona vangitun nuorukaisen lisäksi.
Näihin perusasioihin ei tässä vaiheessa siis saada vastausta.

Rikosnimikkeistä
Kun rikosnimike on lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, teko on kohdistunut alle 16-vuotiaaseen henkilöön. Poikkeuksena tästä on se, jos teko kohdistuu henkilöön, johon teosta epäillyllä on erityinen luottamusasema. Tällöin ikäraja on 18 vuotta.
Etuliite ”törkeä” rikosnimikkeessä tarkoittaa sitä, että törkeän rikoksen tunnusmerkistö täyttyy.
Törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö edellyttää yleensä sitä, että tekijä on sukupuoliyhteydessä lapsen kanssa.

Sama logiikka pätee raiskaukseen.Yksi törkeän raiskauksen tunnusmerkeistä on se, että asianomistaja eli uhri on alle 18-vuotias. Muita törkeän raiskauksen tunnusmerkkejä ovat muun muassa erityinen raakuus ja julmuus, nöyryyttävä tekotapa, vakavan vamman aiheuttaminen ja joukkovoiman käyttö.

Epäilty voi käytännössä syyllistyä yhdellä ja samalla teolla sekä lapsen törkeään hyväksikäyttöön että törkeään raiskaukseen.Toisaalta tunnetusti lapsen törkeästä hyväksikäytöstä tuomittua ei aina ole tuomittu sen ohella myös raiskauksesta.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2da10853-ce76-4d1e-bafe-4ab358dff6cb
Jäävuoren huippu(ko?)
 
Helsinkiläismies vangittu kahdesta lapsen raiskauksesta epäiltynä

Tänään klo 9:40

Helsingin käräjäoikeus vangitsi keskiviikkona 19-vuotiaan miehen muun muassa kahdesta törkeästä raiskauksesta epäiltynä.

  • Uhrina on yksi tai useampi lapsi.

  • Jos kyseessä on yksi lapsi, epäilty on ollut hänen kanssaan tekemisissä lukuisia kertoja.

  • Epäilty asuu Helsingissä.
d1c326e9f93ca3bc847cbfb75f1972c7b5e6c2842b70550487ff6d1e1a4d6f6c.jpg

d1c326e9f93ca3bc847cbfb75f1972c7b5e6c2842b70550487ff6d1e1a4d6f6c.jpg

Epäilty vangittiin Helsingissä keskiviikkona. Kuvituskuva Pasilan poliisitalo 1:n pakkokeinoistuntosalin ulkopuolelta. ATTE KAJOVA

Epäillyt rikokset olisivat tapahtuneet Helsingissä viime maaliskuun 3. päivän ja marraskuun 23. päivän välisenä aikana.
Ensimmäisen törkeän raiskauksen tekopäivä on 3. maalikuuta.Samana päivänä olisi tapahtunut myös törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö.
Toisen törkeän raiskauksen tekopäivä on 29. toukokuuta, jona päivänä olisi tapahtunut myös törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö.
Epäilty voi käytännössä syyllistyä yhdellä ja samalla teolla sekä lapsen törkeään hyväksikäyttöön että törkeään raiskaukseen.Toisaalta tunnetusti lapsen törkeästä hyväksikäytöstä tuomittua ei aina ole tuomittu sen ohella myös raiskauksesta.
Viides tutkittu rikos on niin ikään törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, joka ajoittuu välille 8. maaliskuuta - 23. marraskuuta.
Kuudes epäilty rikos on kiristys, joka olisi tapahtunut 19. syyskuuta - 26. syyskuuta.
Vangitsemisoikeudenkäynti oli salainen poliisin pyynnöstä.

Poliisi vaikenee
Vangittu nuori mies asuu vakituisesti Helsingissä. Tiedossa ei toistaiseksi ole, ovatko epäillyt rikokset tapahtuneet hänen asunnossaan.

Tapauksen tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Saara Asmundela toteaa, ettei hänellä ole esitutkintalain perusteella oikeutta tiedottaa salaisesta seksuaalirikoksesta.Tutkinnanjohtaja pitää suojella asianosaisten yksityisyyttä.
Poikkeuksen muodostaisi vain tarve estää uusia rikoksia, Asmundela sanoo.

– Oulussa poliisi tiedotti seksuaalirikoksista juuri ehkäistäkseen uusia rikoksia.
Iltalehti olisi kysynyt tutkinnanjohtajalta kaksi kysymystä: onko tässä tutkinnassa asianomistajia eli uhreja yksi vai useampia ja onko jutussa muitakin rikosepäiltyjä keskiviikkona vangitun nuorukaisen lisäksi.
Näihin perusasioihin ei tässä vaiheessa siis saada vastausta.

Rikosnimikkeistä
Kun rikosnimike on lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, teko on kohdistunut alle 16-vuotiaaseen henkilöön. Poikkeuksena tästä on se, jos teko kohdistuu henkilöön, johon teosta epäillyllä on erityinen luottamusasema. Tällöin ikäraja on 18 vuotta.
Etuliite ”törkeä” rikosnimikkeessä tarkoittaa sitä, että törkeän rikoksen tunnusmerkistö täyttyy.
Törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö edellyttää yleensä sitä, että tekijä on sukupuoliyhteydessä lapsen kanssa.

Sama logiikka pätee raiskaukseen.Yksi törkeän raiskauksen tunnusmerkeistä on se, että asianomistaja eli uhri on alle 18-vuotias. Muita törkeän raiskauksen tunnusmerkkejä ovat muun muassa erityinen raakuus ja julmuus, nöyryyttävä tekotapa, vakavan vamman aiheuttaminen ja joukkovoiman käyttö.

Epäilty voi käytännössä syyllistyä yhdellä ja samalla teolla sekä lapsen törkeään hyväksikäyttöön että törkeään raiskaukseen.Toisaalta tunnetusti lapsen törkeästä hyväksikäytöstä tuomittua ei aina ole tuomittu sen ohella myös raiskauksesta.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2da10853-ce76-4d1e-bafe-4ab358dff6cb

”Helsinkiläismies” Farhan. Tämänkin nimi on jo kiertäyt netissä keskiviikosta lähtien.
 
Oulun seksuaalirikoksista epäilty etsintäkuulutettu – poliisi valmistautuu julkaisemaan tuntomerkit
OULU 7.12.2018 12:06
SUSANNA KEMPPAINEN

Poliisi on etsintäkuuluttanut Oulun seksuaalirikosvyyhteen liittyvän miehen.

Se epäilee, että ulkomaalaistaustainen mies on osallistunut alle 15-vuotiaaseen oululaistyttöön kohdistuneiden seksuaalirikosten tekemiseen.

Poliisin tämänhetkisen käsityksen mukaan kaikkiaan kahdeksan miestä on käyttänyt hyväkseen tyttöä yksityisasunnoissa Oulussa usean kuukauden ajan tänä vuonna. Heistä seitsemän on vangittuna mutta kahdeksatta ei ole vielä saatu kiinni.

Rikosylikomisario Markus Kiiskisen mukaan poliisi suunnittelee julkistavansa ensi viikolla epäillyn miehen nimen ja hänen tuntumerkkinsä, jos häntä ei sitä ennen saada tavoitettua.

– Tulemme pyytämään yleisöltä apua, jos häntä ei piakkoin saada kiinni. Teemme koko ajan töitä hänen tavoittamisekseen ja uskon, että hänet löydetään, Kiiskinen kuvailee.

Osaa miehistä epäillään törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja osaa törkeästä raiskauksesta, joitain näistä molemmista. Lisäksi poliisi epäilee vyyhdessä tapahtuneen tyttöön kohdistuneita pahoinpitelyjä.

– Fyysisiä pahoinpitelyjä on tapahtunut näiden muiden tekojen lisäksi.

Poliisi tutkii, onko miehiä tai mahdollisesti vielä uusia epäiltyjä syytä epäillä myös lievemmistä seksuaalirikoksista. Rikoslaista löytyy muun muassa suhteellisen tuore pykälä niin sanotusta groomingista eli lapsen houkuttelemisesta seksuaalisiin tarkoituksiin. Siihen syyllistyy esimerkiksi jos ehdottaa lapselle tapaamista tarkoituksenaan kohdistaa häneen seksuaalirikoksia.

Poliisi selvittää myös muun muassa sitä, ovatko osapuolet jakaneet lapsipornomateriaalia. Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan, lasta koskevan esityksen seuraaminen on sekin rangaistavaa.

– Selvitämme, onko uhreja enempää ja onko kokonaisuudessa tehty muita lievempiä seksuaalirikoksia mahdollisten muiden henkilöiden toimesta, Kiiskinen sanoo.

Kuulustelut tauolla
Poliisi on kertonut, että uhri ja tekijät ovat olleet yhteydessä toisiinsa sosiaalisella median välityksellä. Kiiskinen ei tutkinnallisista syistä ota kantaa siihen, onko poliisi esimerkiksi takavarikoinut osapuolten kännykät ja tutkiiko se niiden sisältämiä tietoja.

– Yleisellä tasolla voin todeta, että vakaviin rikoksiin liittyy usein laajalti erilaista tutkintaa ja tehdään esimerkiksi tietoteknisiin laitteisiin kohdistuvaa etsintää.

Oulun poliisilla on samaan aikaan tutkinnassa kaksi muuta alle 15-vuotiaaseen tyttöön kohdistunutta seksuaalirikosepäilyä. Niissä kahden toisensa tunteneen ulkomaalaistaustaisen miehen epäillään tehneen tytöille seksuaalirikoksen 17. marraskuuta Tuirassa.

Toisen miehen epäillään syyllistyneen törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja törkeään raiskaukseen. Hän on vangittuna.

Toista miestä puolestaan epäillään toisen tytön osalta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Hänet vapautettiin kuulustelujen jälkeen.

Näidenkin tapausten osalta poliisi epäilee, että uhrit ja tekijät ovat pitäneet yhteyttä sosiaalisen median välityksellä.

Epäillyt ovat oleskelleet Suomessa vuosia. He ovat tulleet maahan turvapaikanhakijoina tai kiintiöpakolaisina.

"Haavat kaivetaan auki"
Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Sari Sarani totesi keskiviikkona MTV:n Rikospaikka-ohjelmassa Oulussa paljastuneesta seksuaalirikosvyyhdestä, että kyseessä on vasta jäävuoren huippu. Hänen mukaansa valtaosa lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista jää täysin pimentoon.

Markus Kiiskinen yhtyy näkemykseen.

– Niistä ilmoitetaan vain harvoin poliisille. Uhri tuntee usein häpeää eikä kerro tapahtuneesta kenellekään, ei edes lähipiirilleen, Kiiskinen sanoo.

Jos ilmoitus tehdään ja esitutkinta alkaa, on uhrilla edessään yleensä useita vuosia kestävä prosessi.

– Haavat kaivetaan auki ja asiat käsitellään juurta jaksaen jopa vuosien ajan. Samaan aikaan hänen pitäisi toipua koettelemuksistaan sekä fyysisesti että henkisesti. On ymmärrettävää, että mieluummin vaietaan, Kiiskinen sanoo.

Hänen mielestään jäävuorta saataisiin kaivettua paremmin esiin eli lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia voitaisiin selvittää nykyistä paremmin, jos poliisilla olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet keskittyä siihen.

– Poliisi tarvitsisi huomattavan määrän lisäresursseja, jotta me voisimme paneutua ja etsiä näitä rikoksia esiin.
https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/...valmistautuu-julkaisemaan-tuntomerkit/811655/
 
Rikosylikomisario Markus Kiiskisen mukaan poliisi suunnittelee julkistavansa ensi viikolla epäillyn miehen nimen ja hänen tuntumerkkinsä, jos häntä ei sitä ennen saada tavoitettua.

– Tulemme pyytämään yleisöltä apua, jos häntä ei piakkoin saada kiinni. Teemme koko ajan töitä hänen tavoittamisekseen ja uskon, että hänet löydetään, Kiiskinen kuvailee.
....
Ensi viikolla saamme siis Muhammed Mohammedin nimen ja tiedot mitasta sekä hiusten väristä...
Laittavatkohan ruotsin poliisille myös tuntomerkkejä..
 
Oikeusvarmuutta ja väärinkäytön estoa turvapaikanhakuun
7.12.2018 13:00 Kai Mykkänen


Turvapaikkajärjestelmämme tulee perustua tasapainoon. Siihen kuuluu turvapaikkahakemusten oikeudenmukainen käsittely ja joko kotouttaminen Suomeen myönteisen päätöksen jälkeen tai palauttaminen hakijan kotimaahan negatiivisen päätöksen jälkeen.

Vahvistamme nyt molempia vaakapunnuksia.

Estämme eduskunnalle annetulla lakimuutoksella hakemusvälineiden väärinkäyttöä. Samalla kehitämme turvapaikkaprosessin oikeusvarmuutta edelleen sekä kesällä julkaistun noin 30 toimenpiteen kokonaisuudella että parhaillaan kilpailutuksessa olevan turvapaikkajärjestelmän ulkoisen arvioinnin avulla.

Uusintahakemukset - oikeusturvakeino ja mahdollisuus väärinkäytölle
Viime vuosina on nähty uusintahakemusten kasvua. Tänä vuonna turvapaikkahakemuksia on jätetty n. 2 750 kappaletta, joista 47 prosenttia uusintahakemuksia.
Perusteet tehdä uusi hakemus ovat tietyissä tilanteissa kiistattomia. Ensinnäkin hakijan kotimaan tai henkilön hänen oma tilanteensa on voinut muuttua ensimmäisestä hakemuksesta.

Näin kävi esimerkiksi Afganistanin pääkaupungin Kabulin kohdalla syksyllä 2018, jolloin YK:n pakolaisjärjestö UNHCR muutti arviotaan kaupungin turvallisuustilanteesta. Vakiintuneeseen tapaan tämä otettiin nopeasti huomioon Maahanmuuttoviraston uusissa päätöksissä koskien erityisesti tilanteita, joissa muualta Afganistanista kotoisin olevien katsotaan voivan paeta sisäisesti Kabuliin. Jo tehtyjen mutta vielä toimeenpanemattomien sisäiseen pakoon perustuvien päätösten osalta uuden arvion huomioonottaminen jää tuomioistuinvalituksen tai uusintahakemuksen tekemisen varaan.

Toinen tarve uusintahakemuksille on ensimmäisessä käsittelyssä mahdollisesti tapahtunut puute. Migrin sisäisessä selvityksessäturvapaikkaprosessista huomattiin, että joissakin tapauksissa esimerkiksi turvapaikkapuhuttelun käännöksissä oli ollut laadullisia puutteita. Joskus myös häpeä, yleinen epäluulo viranomaisia kohtaan, tietämättömyys prosessista tai muu hakijaan liittyvä tekijä estää tuomasta puhutteluissa ilmi kaikkia oleellisia tietoja. Pääasiallisesti tällaiset puutteet huomioidaan hallinto-oikeudessa, jonne kaikista turvapaikkapäätöksistä on mahdollista valittaa ja josta hakemukset voidaan lähettää uudelleen Maahanmuuttovirastoon käsiteltäväksi. Jos jostain syystä näin ei kuitenkaan käykään, on uusintahakemus tärkeä oikeusturvakeino.

Uusintahakemuksiin liittyy kuitenkin myös haasteita silloin, kun niitä käytetään väärin pyrkimyksenä viivyttää lainvoimaisen kielteisen turvapaikkapäätöksen toimeenpanoa. Uudella hakemuksella on voitu pidentää vastaanottorahan saamista ja vastaanottokeskuksessa asumista tai mahdollistaa työskentelyn jatkaminen myös lainvoimaisen kielteisen päätöksen jälkeen. Pieni osa hakijoista on myös jättänyt uuden hakemuksen palautuksen viivästyttämiseksi vasta lentokentällä, kun kotimaan palautus on jo käynnistynyt ja kaikki matkavalmistelut on tehty.

Näistä aiheettomista uusintahakemuksista koituu tällöin paitsi ylimääräistä työtä, myös epäluottamusta järjestelmän toimivuutta kohtaan. Väärinkäytön mahdollistaminen on karhunpalvelus myös aidosti vainoa Suomeen paenneille, koska viivytyshakemusten kierre syö hyväksyntää koko turvapaikkajärjestelmältä. Vaikka väärinkäyttäjien joukko ei toistaiseksi ole kovin suuri, on se periaatteellisesti merkityksellinen.

5. joulukuuta eduskuntaan jätetyssä hallituksen esityksessä tasapainoa varmistetaan siten, että uusintahakemusten väärinkäytön mahdollisuus pienenee. Merkittävin muutos on, että viivyttämistarkoituksessa jätetyt uusintahakemukset eivät enää keskeytä maasta poistamista. Jos ensimmäinen uusintahakemus siis jätetään vain välittömän maasta poistamisen estämiseksi silloin kun kaikki palautusvalmistelut on jo tehty ja henkilöä ollaan jo palauttamassa kotimaahansa, ei uusintahakemus automaattisesti estä palautusta.

Maahanmuuttovirasto selvittää tällaisen hakemuksen tutkittavaksi ottamisen edellytykset. Mikäli edellytykset eivät täyty, palausta voidaan jatkaa.

Toisena muutoksena säädettäisiin, että hakijan on jatkossa pystyttävä perustelemaan, miksei hän ole voinut itsestään riippumattomista syistä tuoda uutta perustetta esille aiemmin. Suomen perustuslain takaama palauttamiskielto on kuitenkin ehdoton. Jos siis uudessa hakemuksessa esitetyn perusteen valossa henkilön voidaan nähdä olevan kansainvälisen suojelun tarpeessa, hakemus otetaan tutkittavaksi. Ensimmäisen uusintahakemuksen kohdalla tosiasiallinen kynnys hakemuksen ottamiseksi käsittelyyn on pienempi kuin seuraavissa uusintahakemuksissa, koska jokaisella uusintahakemuskierroksella on vaikeampi perustella sitä, miksei asiaa ole tuotu enemmin esille.

Kolmas muutos on se, että jatkossa uusintahakemuksen jättäminen ei enää mahdollista työnteon jatkamista suoraan.

Turvapaikkahakemuksen jättänyt henkilö voi aloittaa työskentelyn matkustusasiakirjalla kolmen kuukauden maassaolon jälkeen ja ilman matkustusasiakirjaa puolen vuoden maassa oleskelun jälkeen. Aiemmin uusintahakemuksen kohdalla sääntely on ollut epäselvää siltä osin, vaaditaanko vastaava odotusaika myös näiden hakemusten kohdalta. Jatkossa lainsäädännössä määritellään, että niin sanottu karenssi alkaa uudelleen. Näin uusintahakemusta ei voida käyttää työnteon jatkamisen mahdollistamiseksi tilanteessa, jossa henkilöllä ei ole oleskelulupaan perustetta mutta hän haluaa viivyttää lähtöä Suomesta.

On tavallaan luonnollista, että työnteko-oikeus katkeaa kielteisen oleskelulupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Silti uuden 3/6 kuukauden odotusajan säätäminen myös uusintahakemuksiin on mielestäni paketin kinkkisin kysymys.

Haluammehan sinänsä aina kannustaa työhön. Siksi olen myös halunnut pitää auki turvapaikanhakijataustaisten mahdollisuuden hakea työperäistä oleskelulupaa Suomessa, vaikka esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa tätä on vaikeutettu. Kokonaisuutta harkiten olen tullut siihen tulokseen, että työnteko-oikeuden välitön jatkuminen uusintahakemuksen kohdalla luo liian ilmeisen kannusteen tehdä uusintahakemus myös vailla perusteita olevassa tilanteessa ja käyttää hakemuskierrettä ikään kuin oleskeluluvan korvikkeena elämän jatkamiseen Suomessa.

Tätä varten uusintahakemusta ei ole tarkoitettu.

Oikeusvaltio koskee Suomessa kaikkia
Samaan aikaan kun uusintahakemusten väärinkäytöksiä estetään, tehdään toimia myös hakijoiden oikeusturvan varmistamiseksi. Jo aiemmin Maahanmuuttovirasto toteutti sisäisen selvityksen, jonka perusteella identifioitiin lähes 30 kehittämiskohdetta, joita on kaikkia viety aktiivisesti eteenpäin.

Esimerkiksi tulkkauksen laadussa havaittujen puutteiden takia Maahanmuuttovirastoon palkattiin niin sanottuja reviisoritulkkeja, joiden tehtävä on tarkistaa tulkkauksen laatu pääkielissä.

Lisäksi viime torstaina 29.11. avasimme sisäministeriössä kilpailutuksen ulkoiselle selvitykselle turvapaikkaprosessista, jossa toteuttaja on tarkoitus valita tammikuun loppuun mennessä.

Selvityksessä otetaan huomioon kaikki hakemus- ja valitusvaiheet eri viranomaisissa eli tarkastellaan koko turvapaikkaprosessia turvapaikanhakijan näkökulmasta aina hakijan maahantulosta palautukseen tai kuntaan siirtymiseen asti.
Selvityksellä varmistetaan, että laadunarviointi kaikissa prosessin eri vaiheissa toimii sekä tehdään esityksiä siitä, miten ja millä keinoin voidaan entisestään parantaa tulevaisuudessa turvapaikkaprosessin laatua, lyhentää prosessin kestoa, sujuvoittaa prosessia ja huolehtia turvapaikanhakijoiden oikeussuojasta kansainvälisten ja kansallisten velvoitteiden mukaisesti.

Lisäksi tavoitteena on pohtia sitä, miten tulisi toimia, mikäli vuoden 2015 tapainen maahanmuuttotilanteen äkillinen muuttuminen tapahtuisi ja mitkä olisivat prosessissa silloin kriittisimmät kohdat turvapaikanhakijoiden oikeussuojan kannalta.

Jotta pystyttäisiin itse Maahanmuuttoviraston päätöksenteon lisäksi tarkastelemaan esimerkiksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksen toimintatapoja, joka kuuluu poliisin toimivaltaan, tai turvapaikanhakijoiden oikeudellisten avustajien sekä ilman huoltajaa Suomeen tulleiden turvapaikanhakijalasten edustajien toiminnan kehittämistä, jotka osin kuuluvat Oikeusministeriöön, ei selvitystä ole rajattu yksin Maahanmuuttovirastoon.

Kokonaisprosessin tarkastelulla pystymme parhaiten varmistamaan kokonaisuutena sujuvan ja oikeusvarman prosessi hakijoille.

Euroopan ulkorajoilla näkyvät elintasoerot, Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva sekä vapaa maahanmuutto eivät voi toimia käsi kädessä. EU:ssa tarvitaan yhteinen järjestelmä, joka perustuu nykyistä vahvemmin suoraan YK:n pakolaisleireiltä otettavien kiintiöpakolaisten auttamiseen eikä nykyisissä määrin rajoilla tapahtuvaan turvapaikan hakemiseen. Kunnes pääsemme tällaiseen järjestelmään, on meidän kuitenkin tarpeellista huolehtia toimivasta, kansallisesta järjestelmästä, jossa kun turvapaikkoja haetaan maamme rajoilta, ne käsitellään asianmukaisesti ja kansainvälisiä kriteerejä noudattaen siten, että takaamme turvapaikan sitä aidosti tarvitseville, mutta estämme samalle järjestelmämme väärinkäytökset.

http://kaimykknen.puheenvuoro.uusis...uutta-ja-vaarinkayton-estoa-turvapaikanhakuun

Jani Kuusela7.12.2018 13:53
Löytyi!
"Marokon Marrakeshissa 10.-11.12.2018. Suomea konferenssissa edustaa sisäministeri Mykkänen."
Kysyn teiltä herra ministeri, ymmärrättekö sopimuksen sisällön kokonaisuudessaan?
Käsi sydämellä.

Markku Huusko7.12.2018 15:07
Vaikka en minkään sortin ministeri olekaan, kommentoin tähän omana näkemyksenäni, että Suomen ulkoministeriössä taitaa olla jonkin verran asiantuntemusta YK:n GCM-asiakirjan suhteen. Voi olla jopa enemmän kuin joillain tuota hanketta poliittisesti vastustavilla kansalaisilla ja poliitikoilla.
Iltalehden jutusta: "Ulkoministeriön johtava asiantuntija Renne Klinge kertoo, että GCM ei ole sitova sopimus, vaan ohjenuora. Se ei vaikuta esimerkiksi siihen, että Suomeen tuli jatkossa aiempaa enemmän siirtolaisia".
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ef647c46-254...
UM:n sivuilta: "Asiakirja ei ole oikeudellisesti sitova sopimus eikä edellytä muutoksia Suomen lainsäädäntöön... Käynnissä tuntuu olevan Euroopan laajuinen kampanja, jolla on pyritty levittämään väärää tietoa asiakirjan sisällöstä ja erityisesti sen sitovuudesta".
https://um.fi/uutiset/-/asset_publisher/GRSnUwaHDP...
Ottaen huomioon kussakin maassa vallitsevat poliittiset olosuhteet, ei ole suuri yllätys, että esim. USA, Unkari ja Itävalta eivät allekirjoittajiksi lähde.

Timo Hietanen7.12.2018 14:32
Kysymys arvoisalle sisäministerille: Onko hallituksella "Se Viisasten Kivi"
jossain salaisessa tallelokerossa valmiina plus muutama miljardi kotouttamis-
kustannuksiin euroja tilillä, jolla teette sen IHMEEN, joka ei ole onnistunut
toistaiseksi mm. Ranskalta, Saksalta tai Ruotsiltakaan ? Käännytätte ja aivo-
pesette koraanin jo lapsesta sisäistäneet turvapaikanhakijat, vapaamatkustajat
ja mahdolliset kiintiöpakolaiset paljon toistamiinne eurooppalaisiin arvoihin?
Vai paimennatteko mielellänne koemielessä kahden eri maailmankuvan kasvatteja
samassa aitauksessa ja rukoilette armoa ja Herran siunausta ?
Miksi esim. Ranskan noin lähes 7 miljoonasta muslimista koostuva vähemmistö on
sopeutunut niin hyvin kymmenien, ellei satojen vuosien kuluessa kotoutumaan ja
slummiutumaan vähemmistönä niin, että Ranskan vankiloiden vankien kokonais-
määrästä peräti lähes 70 % on koraanin nimeen vannovia sekä lähemmäs 40 % kan-
nattaa sharialakia Ranskan omien lakien ohitse ?
Mitä sellaista tietotaitoa Suomen poliittisella johdolla on 2015 "housut
nilkoissa" yllätettyinä nyt karttunut, jotta pystyisitte vastaamaan koko
pakolaissirkuksen haasteisiin EU:n vanhoja kulttuurimaita ylivertaisemmin ?
Onko tuleva GCM-sopimus seuraava Pakolaisraamattunne ja katekismuksenne ?
 
Rikosylikomisario Markus Kiiskisen mukaan poliisi suunnittelee julkistavansa ensi viikolla epäillyn miehen nimen ja hänen tuntumerkkinsä, jos häntä ei sitä ennen saada tavoitettua.

– Tulemme pyytämään yleisöltä apua, jos häntä ei piakkoin saada kiinni. Teemme koko ajan töitä hänen tavoittamisekseen ja uskon, että hänet löydetään, Kiiskinen kuvailee.
....
Ensi viikolla saamme siis Muhammed Mohammedin nimen ja tiedot mitasta sekä hiusten väristä...
Laittavatkohan ruotsin poliisille myös tuntomerkkejä..
Todennäköisesti epäillyn "tuntomerkit" ovat jälleen sellaiset, että tämäkin kelpaisi:mad::
1544193555790.png
 
Luin kirjoituksianne parin viime päivän ajalta eri säikeissä ja niissä käsiteltiin tavalla tai toisella lähinnä maahanmuuttoa. En edelleenkään osaa copy-pasteta Android puhelimella enkä halua kytkeä tätä myöskään nimimerkkeihin, koska turha teistä on erotella ketään tikun nokkaan kun olette samanlaisia jotakuinkin kaikki. Siispä asiaan:

Ai että minä mieleni pahoitin kun luin teidän kommenttejanne erään foorumilaisen täysin asialliseen kommenttiin, että "Meillä Espoossa jos ählämit yrittää raiskata lapsiamme tai odinit rupeaa hillumaan, niin me kyllä pistetään ne ihan omatoimisesti kuriin ja järjestykseen!" Jotakuinkin noin oli viestin sisältö. Tähän sitten muut foorumilaiset, tuo "maanpuolustuksellinen" lammaslauma määkii, että "Paskat te mitään järjestykseen laitatte, otatte turpiin kummaltakin, nyt se korkki kiinni! Täällä on poliisi sitä varten, että menette sille kantelemaan, ja se tekee mitä parhaaksi näkee ja ehtii."

Miten meni noin niinku omasta mielestä? Jos te ette ole valmiita puolustamaan edes omia lapsianne väkivallalta väkivallalla, kuinka te kuvittelette sotivanne tarvittaessa isänmaan puolesta? Koska tuolla mentaliteetilla teidän ainut mahdollinen jäljelle jäänyt "isänmaa" on koiran uskollisuus isännälleen - eli teidän auktoriteettiuskollisuutenne, herranpelkonne. Sillä "isänmaalla" ei talvisotaa voitettu, ja jatkosodassakin olisitte samanlainen riesa isäntämaalle kuin Italia oli toisessa maailmansodassa Saksalle. Ette suinkaan se 40-luvun Suomi, joka oli todellinen helpotus Natsi-Saksan sodankäynnille.

On se kumma juttu, että kansoja tosiaan on kahta lajia: on herrakansoja, sellaisia kuin venäläiset esimerkiksi, ja sitten on orjakansoja, sellaisia kuin Suomi on aina ollut ja tätä nykyä kaikki Länsi-Euroopan kansat. Asia nimittäin näkyy aivan konkreettisesti käytännön yksityiskohdissa: kun Venäjältä pulpahti jokin aika sitten turvapaikanhakijoita Norjaan, jotka kaiketi palautettiin takaisin Venäjälle, niin jotkut näistä vaeltelijoista rupesivat Venäjällä varastelemaan tai ahdistelemaan naisia tai jotain seurauksella, että paikalliset hakkasivat ne ja paikalle tullut miliisi hakkasi uudestaan ja vei putkaan. Arvatkaapa mikä olisi tapahtumien kulku Suomessa tai missä tahansa Länsi-Euroopan maassa?
 
Ihme juttua taas.

Luuleko joku tosissaan, että me liataan kädet joidenkin rettelöitsijöiden takia? Nej, nej, inte. Me kutsuta poliisit!

Sit me kutsutaan yksityinen vartiointiliike.

Ja sen jälkeen soitan ministerille, joka asuu tossa naapurissa.

Hejdå.
 
Tintti on hyvä ja muutta Venäjälle siten kun siellä on niin mukavaa. Venäjällähän saa vaimoa ja lastakin vetää lärviin jos siltä tuntuu. Tintti varmaan kaipaa sitäkin.
 
Jos tykkää elää macho valtiossa niin kannattaa muuttaa tuonne itärajan taakse (josta moni tännekin kirjoittelee). Siellä ei kannata soittaa tai luottaa poliisiin. Jos rettelöitsijä on isompi tai sillä on enemmän kavereita kuin itsellä niin kannattaa myös olla hiljaa ja kärsiä.
Suomessa voi luottaa poliisiin eikä tarvitse ottaa oikeutta omiin käsiin.

ps. Jos joskus kuitenkin vielä sattuisi se tilanne että maata pitää puolustaa. Voitte nukkua huoletta. Nyrkit löytyy edelleen eikä silloin kysellä valtuuksia.
 
Viimeksi muokattu:
Nämä ne ei lopu. Tällä kertaa tekijä on afgaani.

17-vuotias raiskasi kaksi teinityttöä - käytti hyväkseen uhriensa pelkoa sekä tiedottomuutta
Nuorukaisen syyksi luettiin peräti viisi nuorena henkilönä tehtyä raiskausta.
Petri Elonheimo
[email protected]
Tänään klo 19:25
  • Rikokset tapahtuivat lokakuun 2016 ja viime vuoden elokuun välisenä aikana.
  • Käräjäoikeus tuomitsi miehen kahden vuoden ja neljän kuukauden vankeusrangaistukseen.
  • Häntä ei ole aiemmin rikoksesta tuomittu, silti rangaistus on ehdotonta vankeutta.
364c46b91d6db1d23abbc3c329882f7e410d1bcf07f8bd0798e4d0a4ffb7f532.jpg

364c46b91d6db1d23abbc3c329882f7e410d1bcf07f8bd0798e4d0a4ffb7f532.jpg

Suomen laki -kirja suomen laki, lakikirja Jarno Juuti

Rikosaikaan tekijä oli 17-vuotias. Suurin piirtein saman ikäisiä olivat myös teinitytöt joihin hän kohdisti tekonsa.

Etelä-Karjalan käräjäoikeuden vakavimmaksi katsonut teko tapahtui miehen asunnossa, jossa teinityttö oli ollut vieraana.

Uhrin oikeudelle kertoman mukaan hän oli mennyt syytetyn sängylle lepäämään. Syytetty oli sammuttanut valot ja tullut viereen makaamaan.

Nuori nainen jatkaa, että seuraavaksi syytetty yritti suudella. Hän pyysi lopettamaan.

Mies lopettikin suutelemisen, mutta alkoi riisua ensin itseään ja sitten vierastaan. Seuraavaksi mies uhrinsa mukaan totesi, että hänen tulee olla hiljaa.

Riuhtominen ei auttanut
Tyttö pyysi nyt uudestaan syytettyä lopettamaan. Hän totesi, ettei halua tehdä tämän kanssa mitään.

Oikeudessa uhri kertoi, että kiellosta välittämättä mies yhtyi häneen peniksellään. Nuoren naisen mukaan hän yritti tilanteessa riuhtoa itseään irti tilanteesta.

Sitten tyttö meni täysin toimintakyvyttömäksi eikä pystynyt puolustautumaan enempää. Yhdyntä päättyi siemensyöksyyn.

Neljä muuta tekoa olivat astetta lievempiä. Niissä sukupuoliyhteys tapahtui sormella. Nuori mies käytti näissä teoissa hyväkseen nukkuvien uhriensa puolustuskyvytöntä tilaa.

Näissä teoissa uhrina oli toinenkin alaikäinen, mutta 16 vuotta täyttänyt teinityttö.

Uhrit todistivat oikeudelle
Etelä-Karjalan käräjäoikeus katsoo, että kaikki viisi syytettä on näytetty toteen. Rikokset täyttävät raiskauksen tunnusmerkit.

Nuoret naiset todistivat oikeudessa itse asiassaan. Lisäksi oikeus kuuli syytettyä sekä kahta todistajaa.

Käräjäoikeus piti molempien uhrien kertomusta kokonaisuudessaan luotettavana. Nuorten naisten kertomusta tukivat toisen todistajan kertomus että kirjallinen todistelu.

Kirjallinen todistelu oli käytännössä lääkärinlausuntoja, sairauskertomuksia sekä WhatsApp-viestejä.

Miehen kertomus ei ole käräjäoikeuden mukaan yhtä luotettava kuin asiaomistajien. Käräjäoikeuden mukaan syytetty ei kyennyt horjuttamaan muun todistelun näyttöarvoa.

15 800 euron korvaukset
Rikosaikaan nuorukainen oli 17-vuotias, joten rangaistus luettiin viidestä nuorena henkilönä tehdystä raiskauksesta. Tuomittu on Afganistanin kansalainen, mutta hänellä on suomalainen sosiaaliturvatunnus.

Äskettäin 19 vuotta täyttäneen miehen rangaistus on kaksi vuotta ja neljä kuukautta vankeutta. Vankeus on ehdoton miehen ensikertalaisuudesta huolimatta.

Rangaistusta mitatessaan käräjäoikeus otti huomioon sen, ettei mies käyttänyt väkivaltaa, mutta toisaalta sen että vakavimman tekonsa hän teki sukupuolielimellä.

Miehen tulee korvata ensimmäiselle uhrilleen 3400 euroa loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä. Toiselle uhrilleen hänen tulee maksaa korvausta loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 7400 euroa sekä tilapäisestä haitasta 5000 euroa.

Käräjäoikeus käsitteli asian suljetuin ovin lautamieskokoonpanossa. Tuomio ei ole lainvoimainen.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/0bec7510-52e4-47bf-88f5-303d9e5d2434
 
Back
Top