Pitääkö Isis-leirin suomalaisia auttaa? Oikeustieteilijöiden mukaan vastaus on täysin selvä, terrorismitutkija varoittaa riskeistä
Sisäministeriön tietojen mukaan al-Holin leirillä on suomalaisia orpoja. Uusi hallitus ei ole linjannut, pyritäänkö heitä ja muita leirin suomalaisia auttamaan sieltä pois. Paine päätöksentekoon kasvaa, kun lämpötilat leirillä kohoavat.
Liisa Kauppinen HS, Elli-Alina Hiilamo HS
Julkaistu: 20.6. 2:00
SUOMEN tuoreella hallituksella on käsissään alati kuumempi kysymys: millä tavoin Suomi toimii kansalaistensa kanssa, jotka ovat lähteneet terroristijärjestö Isisin kalifaattiin ja jääneet sen romahdettua jumiin Syyriaan al-Holin aavikkoleirille?
Vankileirin kaltaisiin oloihin on suljettu noin 20 000 erimaalaista Isis-taistelijoiden omaista. Leiriä ylläpitää Syyrian autonominen kurdihallinto ja sitä
vartioivat asemiehet.
Yle on aiemmin uutisoinut, että paikalla olijoiden mukaan leirillä on 11 naista ja 33 lasta, jotka ovat Suomen kansalaisia.
Leirillä on myös suomalaisia orpolapsia, kertoo sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö
Tarja Mankkinen. Osa heistä on viety alueelle Suomesta ja osa on syntynyt siellä.
Leirin asukkaat, erityisesti lapset, ovat kärsineet muun muassa ripulista ja aliravitsemuksesta. Sääennusteiden mukaan lämpötila al-Holin alueella voi lähipäivinä nousta yli 40 asteen. Kesän edetessä olosuhteet muuttuvat entistä sietämättömämmiksi.
EDELLINEN
hallitus linjasi, etteivät Suomen viranomaiset auta Isis-taistelijoita tai heidän puolisoitaan pois Syyriasta. Linjaus ei kuitenkaan sido uutta
Antti Rinteen (sd) hallitusta.
Sen on tehtävä omansa, mutta toistaiseksi päätöksiä ei ole tehty.
Vasta tehtävissään aloittaneet ministerit ovat saaneet aiheesta eri ministeriöiden yhteistyönä laadittuja selvityksiä, joiden valmisteluun on osallistunut yli 40 asiantuntijaa maaliskuusta asti. Niiden pohjalta hallituksen tulisi linjata, auttaako valtio leirillä olevia suomalaisia tai mahdollisesti osaa heistä palaamaan kotimaahansa vai ei. Lisäksi kantaa vaaditaan siihen, onko leirillä haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä, joiden avun tarve on erityisen suuri.
Kysymys ulottuu useiden eri ministeriöiden hallinnonaloille. Koska kyse on kansalaisista Suomen rajojen ulkopuolella, päävastuu asiasta kuuluu ulkoministeriölle.
Ulkoministeri
Pekka Haavisto(vihr) ei vastannut Helsingin Sanomien haastattelupyyntöihin.
HS kysyi eri alojen asiantuntijoiden näkemystä siitä, mitä vaikealle ongelmalle tulisi tehdä.
Oikeustieteilijä Martti Koskenniemi: Suomella on velvollisuus auttaa
Kansainvälisen oikeuden professorin
Martti Koskenniemen mukaan vastaus kysymykseen on täysin selvä: Suomen hallituksella on velvollisuus avustaa al-Holin leirillä olevien naisten ja lasten tuomisessa takaisin kotimaahansa.
”
Mahtavatko Suomen hallitus ja viranomaiset ymmärtää, että tämä on sellainen tilanne, jota koskee melkoinen joukko kotimaisia ja kansainvälisiä oikeusnormeja?” hän kysyy.
Näitä oikeusnormeja ovat Koskenniemen mukaan Suomen perustuslaki ja konsulipalvelulaki sekä Euroopan ihmisoikeussopimus ja lapsen oikeuksien sopimus.
Yhtä mieltä Koskenniemen kanssa ovat monet muutkin oikeustieteilijät.
15 oikeustieteilijää on allekirjoittanut HS:lle osoitetun kannanoton, jossa todetaan, ettei Suomen viranomaisilla ole asiassa harkintavaltaa, eikä laissa määritellystä konsuliavustamisesta saa luopua rangaistuksena.
PERUSTUSLAIN yhdeksännen pykälän ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta kotimaahansa. Konsulipalvelulain mukaan hädänalaisessa asemassa kriisialueella olevaa suomalaista tulee auttaa.
”Konsulipalvelulain tarkoituksena on tuoda hädänalaisessa asemassa kriisialueella olevat suomalaiset turvaan”, Koskenniemi sanoo.
Näiden lisäksi Euroopan ihmisoikeussopimuksessa todetaan, että kansalaisten pääsy kotimaahansa tulee taata.
Koskenniemen mukaan naisten mahdollinen syyllistyminen rikoksiin ei ole palauttamisen kannalta oleellinen kysymys. ”Sillä, mitä nämä henkilöt ovat mahdollisesti tehneet, ei ole vaikutusta avustamisen suhteen. Se on sitten erillinen poliisiasia.”
Terrorismitutkija Juha Saarinen: On ajateltava myös turvallisuuspolitiikkaa
Suomen pitää ajatella myös sitä, että kyse on ihmisistä, joiden paluulla saattaa olla merkittäviä turvallisuuspoliittisia seurauksia, sanoo terrorismitutkija
Juha Saarinen. Hän on parhaillaan jatko-opiskelijana Lontoon King’s College -yliopistossa.
”Puhumme henkilöistä, jotka ovat kytkeytyneet brutaaliin ja väkivaltaiseen terroristiseen järjestöön”, hän sanoo.
Saarisen mukaan keskeisessä roolissa ei ole Suomen lainsäädäntö, vaan niiden maiden, joissa naiset ovat vaikuttaneet. ”Jos pystytään todistamaan, että he ovat olleet Isisin jäseniä, tämä on jo itsessään rikollista [esimerkiksi Irakissa].”
Hän nostaa oikeudenmukaisuudesta käytävään keskusteluun myös Isisin uhrien näkökulman, ja huomauttaa, ettei Suomeen jo palanneita Isisin toimintaan kytkeytyneitä henkilöitä ole onnistuttu saamaan oikeuden eteen.
”Minkälaista oikeutta paikalliset uhrit saavat niissä tapauksissa, joissa tekijät palaavat Eurooppaan valtioihin, joissa heitä ei saada asettua syytteeseen esimerkiksi sen takia, että todistusaineiston kerääminen on käytännössä mahdotonta?”
REALISTISIA vaihtoehtoja on Saarisen mukaan nyt kaksi. Ensimmäinen on se, että Suomi lähtee aktiivisesti noutamaan ensisijassa niitä naisia, joilla on lapsia. Toinen vaihtoehto on jatkaa nykyistä linjaa eli sitä, että heillä on oikeus palata Suomeen, jos he siinä onnistuvat, Saarinen sanoo.
”Isis on ohjeistanut etenkin Euroopasta tulleita vierastaistelijoita pyrkimään palaamaan keinolla millä hyvänsä. Tätä ei voida sulkea pois Suomenkaan tapauksessa.”
Suomeen
on jo palannut vähintään 35 ihmistä Syyrian ja Irakin sota-alueilta.
KURDIHALLINTO haluaa tyhjentää leirit, sillä ne vievät valtavasti resursseja esimerkiksi turvallisuuden ylläpitämisessä.
”Suomen viranomaisilla ei ole sinällään pääsyä alueelle, mutta Suomen viranomaiset voivat keskustella aluetta hallinnoivien kanssa, ja sitä kautta voi mahdollisesti saada luvan käydä esimerkiksi tutustumassa suomalaisten tilanteeseen. Tätä ei sisäministeriön tietojen mukaan olla toistaiseksi tehty”, sisäministeriön Mankkinen sanoo.
Saarinen painottaa, ettei kenelläkään ole tietoa siitä, minkälainen aatemaailma al-Holin leirillä olevilla suomalaisnaisilla oikeasti on. Myöskään sitä ei tiedetä, ovatko he esimerkiksi saaneet järjestelmällistä ideologista koulutusta Isisiltä.
”Suomen turvallisuusviranomaisilla tai exit-toimintaa toteuttavilla kansalaisjärjestöillä ei ole mitään ihmelääkettä, jonka avulla he voivat selvittää niitä todellisia aikeita.”
Terrorismitutkija Leena Malkki: Turvallisuus ei aja oikeusvaltioperiaatteen yli
Juuri tiedon puutteen vuoksi terrorismitutkija
Leena Malkki Helsingin yliopistosta lähestyy kysymystä täysin toisin.
Malkin mukaan huoli palaajien vaikutuksesta Suomen turvallisuustilanteeseen voi olla perusteltu. Samanaikaisesti tutkimuksista tukea saa ajatus, että naiset voivat haluta irtautua Isisin ideologiasta ja toiminnasta, mutta ulospääsyä ei aiemmin ole ollut tarjolla. Yhtenäisenä ryhmänä al-Holin leirin suomalaisia asukkaita ei Malkin mukaan voi ajatella.
Koska naisten mielenliikkeitä ei tarkasti tunneta, Malkki ei näe myöskään perusteita jyrätä oikeusvaltioperiaatteita heidän mahdollisesti muodostamansa vaaran vuoksi.
”Minun on vaikea nähdä, että tässä olisi niin painavaa turvallisuusnäkökohtaa, että se ajaisi muiden näkökohtien, kuten lasten oikeuksien, yli”, hän sanoo.
”Terrorismi uhkaa potentiaalisesti länsimaiden oikeusvaltioperiaatetta. Jos sen nimissä lähdetään tinkimään oikeus- ja ihmisoikeusperiaatteista, se on aika lailla oma maali.”
Poliitikkoja Malkki moittii rohkeuden puutteesta.
”Asiassa ei ole toimittu tarpeeksi nopeasti. Tämä tilanne on ollut odotettavissa pitkään.”
Lastensuojelun keskusliiton Pentti Arajärvi: Lapsen etu on tärkein
YK:n lapsen oikeuksien sopimus asettaa lapsen parhaan etusijalle myös sellaisessa tilanteessa, jossa se on ristiriidassa muiden pyrkimysten tai vaikkapa vanhemman edun kanssa, muistuttaa Lastensuojelun keskusliiton puheenjohtaja
Pentti Arajärvi.
”Kaiken sen perusteella, mitä tiedotusvälineistä voi lukea, nähdä tai kuulla al-Holin leiristä, lapsen etu edellyttäisi tuomista Suomeen”, Arajärvi sanoo.
Tästä seuraa Arajärven mukaan käytännössä, että suurimmassa osassa tapauksia valtion tulisi avustaa myös lasten suomalaisten vanhempien paluuta kotimaahan.
LASTENSUOJELUVIRANOMAISTEN toimivaltuudet eivät ulotu Suomen rajojen ulkopuolelle. Siksi lasten ja vanhempien erottaminen toisistaan vasten heidän tahtoaan on vaikeaa, Arajärvi sanoo. Suomessakin näin voidaan toimia vain, kun tiukat ehdot täyttyvät.
Kysymyksessä Arajärven mukaan on siksi toissijaista, ovatko vanhemmat syyllistyneet rikoksiin, miten vahvaa näyttöä niistä on, tai muodostavatko lapset tai heidän vanhempansa Suomessa turvallisuusuhan.
Niin lapsen kuin yhteiskunnan etu myös olisi, että päätös palautuksesta syntyisi nopeasti, Arajärvi katsoo.
”Varhainen ja tehokas puuttuminen on aina halvempaa ja vaikuttavampaa. Se vaihtoehto, että aika hoitaa, eli lapsi täyttää 18 tai kuolee, ei käy.”
Lasten ja heidän vanhempiensa palauttaminen ei ole välttämättä käytännössä helppoa. Esimerkiksi entinen sisäministeri
Kai Mykkänen (kok) on nostanut esiin, että jo suomalaislapsien luotettava tunnistaminen voi olla hyvin vaikeaa.
”Jos lähettäisimme jonkun partion leirille, joka sanoisi, että tässä testataan suomalaiset, sinne voisi tulla vaikka tuhannen ihmisen jono. Kansalaisuustilanteet ovat sekavia, ihmisillä ei ole asiakirjoja, kaikki lapset eivät välttämättä itsekään tiedä, kenen lapsia he ovat. Se tekee tilanteesta käytännön kannalta haastavan”, Mykkänen sanoo Helsingin Sanomille.
Arajärvi myöntää, että käytännön toteutuksessa voi olla haasteita. Samalla hän muistuttaa, että muut Euroopan maat ovat tuoneet orpoja leiriltä kotimaahansa.
Euroopan maista muun muassa Norja, Belgia, Ranska ja Alankomaat ovat tuoneet orvoiksi jääneitä kansalaisiaan alueelta pois. Ruotsissa valtio auttoi isoisää, joka nouti seitsemän orvoiksi jäänyttä lastenlastaan pois leiriltä.
”Ei sen ylivoimaista pitäisi Suomellekaan olla.”
Tästä on kyse
Isisin tukikohdasta paenneiden leiri
Al-Holin leirille Syyrian pohjoisosaan suljettiin jihadistiliike Isisin viimeisestä tukikohdasta paenneet naiset ja lapset.
Leirillä on Ylen mukaan 11 suomalaista aikuista naista ja heillä 33 lasta. Lapset on viety alueelle vanhempiensa mukana tai he ovat syntyneet siellä.
Leirillä on myös yli 40 muun valtion kansalaisia. Vasta muutama valtio on tähän mennessä auttanut kansalaisiaan sieltä pois.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006148795.html
www.ts.fi
www.hs.fi
