Umkhonto
Ylipäällikkö
Mutta onneksi liikkuvat on lakkautettu. tilalle saatu peltipoliiseja ja pian ehkä myös muutama oikea lihaa ja verta oleva konstu niiden telkänpönttöjen lisäksi.
Hartola kyllästyi odottamaan poliisia ja otti ohjat omiin käsiinsä – "Me ei olla enää missään lintukodossa täällä"
Sisäministeriö suosittelee kaikille kunnille turvallisuussuunnitelman tekemistä. Kunnollisen suunnitelman avulla poliisin tarve vähenee.
turvallisuussuunnittelu
Hartola kyllästyi odottamaan poliisia ja otti ohjat omiin käsiinsä – "Me ei olla enää missään lintukodossa täällä"
Sisäministeriö suosittelee kaikille kunnille turvallisuussuunnitelman tekemistä. Kunnollisen suunnitelman avulla poliisin tarve vähenee.
turvallisuussuunnittelu
13.9.2019 klo 05.30
Hartolassa on tapahtunut viime vuosina vakavia rikoksia, jotka ovat kuohuttaneet asukkaiden mieliä.Juha-Petri Koponen / Yle
Päijät-Hämeessä Hartolan kylänraitti näyttää samalta kuin minkä tahansa pienen kunnan pääkatu. Ihmisiä kulkee verkkaisesti ja monet liiketilat ammottavat tyhjyyttään. Päällepäin ei uskoisi, että Hartola on päätynyt viime vuosina hätkähdyttävien uutisten otsikohin.
Maaliskuussa neljä miestä tunkeutui vanhuksen asuntoon, ja vanhus puolustautui ampumalla ryöstäjiä. Kaksi vuotta sitten asemies uhkaili ja osoitteli ihmisiä lähietäisyydeltä paikallisessa marketissa. Kolme vuotta sitten keskustassa räjähti autossa.
Paikallisissa herättää huolta etenkin se, että paikkakunnalla ei ole omaa poliisia. Vieressä kulkevaa vilkasta nelostietäkin valvovat peltipoliisit.
Keskustan raitti on hiljainen, mutta päiväkodin liepeillä on vipinää. Vanhemmat ja lapset ovat tulleet varhaiskasvatusiltaan, jossa hyvinvointikoordinaattori Johanna Huttunen ja kuntaan palkattu sosiaalipsykologian opiskelija Anni Sepponen haluavat tietää vanhempien käsityksiä kunnan turvallisuustilanteesta. He laativat kuntaan omaa turvallisuussuunnitelmaa.
– Jos joku tilanne tulee, poliisin tulossa menee tosi pitkään. Omakin autoni laitettiin eräänä yönä palasiksi. Sitten kun soittaa, on poliisi Lahdessa tai Heinolassa. Oli viikonloppu, eikä ne tulleet paikalle, kertoo poikansa Tarmon kanssa vanhempainiltaan tullut Anna Korhonen.
– Me ei olla enää missään lintukodossa täällä. Jos on työttömyyttä ja syrjäytymistä, niin nuoret ajautuvat alkoholi- ja huumepiireihin, pohtii Korhonen.
Naapurikunnassa Sysmässä asuva Tomi Ikävalko tuo lapsensa Hartolaan päivähoitoon. Hän on myös huolissaan päihteiden aiheuttamista seurauksista.
– Täällähän oli viimeisimpänä se teräsvaari-tapaus, mistä lehdetkin kirjoittivat. Ei se meidän turvallisuudentunnetta horjuttanut, mutta pani ajattelemaan. Poliisin näkyvyys voisi rauhoittaa tilannetta. Täällä poliisi on kuitenkin harvinainen näky.
Isot kaupungit syövät poliisin resursseja
Poliisin tilastojen valossa Hartolan tilanne ei ole hälyttävä. Tänä vuonna rikosten määrä on laskenut. Hämeen poliisin valvonta- ja hälytystoimintasektorin johtaja, ylikomisario Outi Pennasen mukaan yhteydenotot maakunnan reuna-alueiden kunnista ovat kuitenkin lisääntyneet.
– Meillä on ihan realistinen käsitys, mitä reuna-alueilla tapahtuu. Kunnista on tullut viestiä, että yleinen järjestys ja turvallisuus on heikentynyt ja meille on esitetty valvontapyyntöjä, sanoo Pennanen.
Ylikomisario Outi Pennasen mukaan huumetilanne vaikuttaa koko Hämeen poliisin toimintaan. Poliisia työllistävät huumeratit, omaisuusrikokset ja muut häiriötekijät. Juha-Petri Koponen / Yle
Poliisi tekee reuna-alueille kohdennettua valvontaa, sillä isommissa kaupungeissa, kuten Lahdessa ja Heinolassa on suurempi hälytysvalmius. Pennanen kuitenkin muistuttaa, että kiireellisissä hälytystehtävissä myös liikennettä valvovat partiot voivat tulla apuun. Hätäkeskus voi tarvittaessa kutsua paikalle apua naapuripoliisipiiristä. Poliisi yrittää estää rikoksia myös ennalta.
– Turvallisuus ei ole pelkästään poliisin asia, vaan monen eri tahon kokonaisuus.
Turvallisuussuunnitelmat jokaiseen kuntaan
Hartolan kunnanjohtaja Merja Olenius on huomannut, että uutisotsikoihin päätyneet tapaukset koskettavat hartolalaisia läheisesti, sillä tekijät ovat omalta paikkakunnalta.
– Maaseutukuntien ongelmat tulevat huumeiden ja päihteidenkäytön kautta. Ne tulevat lähemmäs kuntalaisia, koska ne koskettavat meidän perheitä. Lähipiirissä voi olla nuoria, joilla on näitä ongelmia.
Oleniuksen mielestä yhteisön on vaikea käsitellä rikollisuutta, jossa tekijät ovat tuttuja.
– Puuttumisen kynnys on paljon korkeampi, kun ongelmat kietoutuvat paikkakunnan ihmisiin. Tuttujen tekemisiin on vaikea puuttua. Me emme pääse nyt pakoon näitä ongelmia kertomalla, että ne tapahtuvat jossain muualla.
Kunnanjohtaja Merja Oleniuksen mielestä Hartolan turvallisuustilanne on hyvä, mutta yksittäiset tapaukset ovat kuohuttaneet kuntalaisten mieliä.Juha-Petri Koponen / Yle
Kunnanjohtaja tietää, että poliisin läsnäololla on suuri psykologinen merkitys. Silti kunta ei aio jäädä odottelemaan poliisin resurssipulan helpottamista.
– Me joudumme hyväksymään sen, että poliisi tulee Heinolan suunnasta ja se kestää vähän aikaa. Eihän meillä voi olla täällä vartiointia koko ajan. Voimme tietysti lisätä kameravalvontaa.
Kunta on päättänyt vähentää poliisin tarvetta ennaltaehkäisemällä turvallisuusongelmien syntymistä. Sisäministeriö laati alkuvuonna ohjeet kunnille omien turvallisuussuunnitelmien tekoon. Tähän asti suunnitelmia on tehty alueellisesti tai isommissa kaupungeissa. Sisäministeriön strategiapäällikkö Ari Evwaraye on mielissään kuullessaan Hartolan aktiivisuudesta.
– Loistavaa! Usein pienet kunnat jättävät suunnitelmat tekemättä, kun siihen ei ole ole resursseja. Pidemmän päällle kunnollisella suunnitelmalla voi kuitenkin säästää resursseja ja välttää muiden viranomaispalveluiden tarvetta, sanoo Evwaraye.
Ministeriö aikoo lähettää piakkoin kuntiin kyselyn, kuinka moni ministeriön ohjeistukseen on tarttunut.
Kuntalaisia kuullaan herkällä korvalla
Vanhemmat vastaavat hanakasti varhaiskasvatusillan turvallisuuskyselyyn.
– Huumetilanne ja liikenneturvallisuus ovat selvästi huolenaihe kuten etukäteen arvelimmekin. Meiltä puuttui vaihtoehdoista sisäilma-asiat, minkä vanhemmat nostivat itse esille kertoo hyvinvointikoordinaattori Johanna Huttunen.
Huttusen mukaan turvallisuussuunnitelman tekeminen on ehdottoman tärkeää, sillä kunnasta puuttuvat konkreettiset toimintatavat vaaratilanteissa.
– Meillä ei ole etukäteen mietittyjä käytäntöjä, jos julkisissa tiloissa joku käyttäytyy uhkaavasti, myös kriisiryhmän toiminta on kunnassa hieman tuntematonta.
Hyvinvointikoordinaattori Johanna Huttunen arvelee, että Hartolassa päihteidenkäyttö, syrjäytyminen ja liikenneturvallisuus nousevat tärkeimmiksi huolenaiheiksi.Marjo Pirilä / Yle
Opiskelija Anni Sepponen kertoo, että valtakunnalliset ohjeet ovat suuntaa antavia. Tärkeää on, että ne laaditaan juuri sellaisiksi, mitkä koskettavat Hartolaa.
– Me järjestämme nyt paljon kuntalaiskuulemisia, otamme yhteyttä kyläyhdistyksiin ja järjestöihin, että saamme mahdollisimman laajan näkemyksen siitä, mikä heikentää kuntalaisten turvallisuutta, sanoo Sepponen.
– Me emme lähde sanomaan mitä pitäisi tehdä, vaan kuuntelemme kuntalaisia hyvin herkällä korvalla, lupaa Huttunen.
Vaikka Anna Korhosen auton yöllisestä romuttamisesta on jo muutama vuosi aikaa, ei kokemus hevillä unohdu. Hän toivoo, että kunta puuttuisi työttömyyteen ja syrjäytymiseen, etteivät nuoret ajautuisi väärään seuraan. Auton romuttaja ei jäänyt kiinni.
– Tein ilmoituksen poliisille netin kautta, mutta poliisi ei tullut koskaan paikalle.
https://yle.fi/uutiset/3-10966174
