Suomen sisäinen turvallisuus

Eikö noissa voisi ottaa sitä pään TT kuvaa vai mikä se on pari päivää myöhemmin uudestaan?

Eiköhän tämäkin vainaja ollut niin hyvässä hoidossa kuin mitä Suomesta saa. Ilmeisesti tuollaiset päänsisäiset vammat eivät ole ihan helpoimpia havaittavia.
 
Tämä on kaverin mielipide eikä mikään puolueeton arvio, mutta ei tuo uhri kyllä miltään nistiltä vaikuta...vaikka jonkinlainen hippi ehkä olikin...

He tutustuivat opiskellessaan yhtä aikaa Kallion Evankelisessa opistossa elokuvatyötä.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001263604.html

– Hän matkusteli ja kävi välillä töissä, viimeksi hän taisi olla töissä lastentarhassa.

Päävammat ovat sellaisia, että yhteen iskuun voi kuolla vielä päivien kuluttuakin, eikä siihen todellakaan vaadita huumeita tai liuotushoitoja.
Taitaa olla tämä https://www.facebook.com/riku.ahola?ref=br_rs kaveri, joten en ihmettele jos lausunto on kovin mairitteleva.

Uhrin omat fb-sivut kertovat myös jotakin.

Tarkennampa vielä, että mielestäni nuoren henkilön kuolema on aina traaginen enkä puolustele mitään enkä ketään. Kritisoin sitä ajattelua, että onko aggressiivinen käytös ja päin sylkeminen hyvä syy tappaa. Siitä ei nähdäkseni ollut kyse vaan tämän hetken julkisuudessa olleet tiedot viittaavat siihen, että häirikköä on tuupattu ja hän on kaatunut. Tapahtuman aikoihin kuvatun videon mukaan paikalla on tavallista väkeä niin paljon, mm Kansallisen Kokoomuksen väki kansanedustajineen, että jos kuoleman aiheuttanut pahoinpitely olisi tapahtunut niin ehkä poliisille olisi tuolloin asiasta kerrottu.

Silti voi olla, että tuuppaus on johtanut kuolemaan mutta sitä emme tiedä. Myös muita vaihtoehtoja on. Enkä tunne mitään sympatiaa näitä molopäitä - sanan kaikissa merkityksissä - kohtaan.
 
Uhrin FB sivuja katselee, niin siellä on enimmäkseen kuvia missä on hieman putki jäänyt päälle ja on vedetty muutakin kuin kansalaisluottamusta. Ja kyllä kuvista voi erottaa helposti ihmisen joka käyttää eri aineita.
 
Ainakaan laillista mielenilmausta ei häiritty koska sellaiseen ei ollut edes haettu lupaa. Onko kuolema sitten sopiva rangaistus mainoslehtisten jakamisen häiriintymisestä? Minusta tuo on varovasti muotoillen jonkin verran kohtuuton seuraamus tekoon suhteutettuna.
Vaikea on uskoa, että kyseessä olisi tahallinen henkirikos. Toki oikeus voi päätyä sille kannalle, että aikuisen ihmisen olisi pitänyt tietää/ymmärtää/käsittää, että teko (oli se sitten lyönti, tönäisy tai mitä tahansa) voi johtaa kaatumiseen ja pään lyömiseen. En silti todellakaan usko, että tekijä olisi halunnut tappaa. Lopputulos on kyllä suhteeton mutta tuskin tässä kuolemanrangaistusta oltiin häirikölle (?) jakamassa.

Somessa taasen ei taustoilla ole juuri mitään väliä. Lopputulos ratkaisee ja antaa oikeutuksen raivolle. Ääriainesten välejä saa kivasti kärjistettyä tämän avulla ja laskun maksaa rauhaa rakastava Matti Meikäläinen.
 
– Hän matkusteli ja kävi välillä töissä, viimeksi hän taisi olla töissä lastentarhassa.

Sitten hänellä ei periaatteessa voisi olla ainakaan merkintää huumerikoksesta, seksuaalirikoksesta, törkeästä pahoinpitelystä jne. Tosin ei kai parin päivän keikkatyöläisiltä voi katsoa kuin pärstän. Mutta ainakin vakituisesti lasten ja nuorten kanssa työskentelevien pitää esittää tuore rekisteriseloste.
 
Vaikea on uskoa, että kyseessä olisi tahallinen henkirikos. Toki oikeus voi päätyä sille kannalle, että aikuisen ihmisen olisi pitänyt tietää/ymmärtää/käsittää, että teko (oli se sitten lyönti, tönäisy tai mitä tahansa) voi johtaa kaatumiseen ja pään lyömiseen. En silti todellakaan usko, että tekijä olisi halunnut tappaa. Lopputulos on kyllä suhteeton mutta tuskin tässä kuolemanrangaistusta oltiin häirikölle (?) jakamassa.

Somessa taasen ei taustoilla ole juuri mitään väliä. Lopputulos ratkaisee ja antaa oikeutuksen raivolle. Ääriainesten välejä saa kivasti kärjistettyä tämän avulla ja laskun maksaa rauhaa rakastava Matti Meikäläinen.

Tässäpä onkin yksi asia joka pitäisi oivaltaa sekä yhteisesti lainsäädännössä että kukin tykönään. Päähän kohdistuva isku on aina potentiaalisesti hengenvaarallinen. Toiseen käsiksi käyminen on myös aina tuomittavaa eikä laki Suomessa ole tilanteen tasalla kun puhutaan henkeen ja terveyteen kohdistuvista teoista.

Nyt myllyssä olevan tapauksen yksityiskohdista on tietysti paha sanoa mitään. Syy-yhteys vaikuttaa selvälle mutta varmuutta asiaan varmaankin saadaan vasta oikeusprosessin edetessä. Katellaan.
 
Tosin ei kai parin päivän keikkatyöläisiltä voi katsoa kuin pärstän. Mutta ainakin vakituisesti lasten ja nuorten kanssa työskentelevien pitää esittää tuore rekisteriseloste.

Avovaimoni on varhaiskasvatuksen ammattilainen ja kysyin tätä asiaa hiljan näihin päiväkotien turvapaikanhakijapäiviin liittyen. Esim. lähihoitaja/sosionomi- koulutuksen varhaiskasvatuspuolen harjoitteluun liittyen rekisteriselostetta ei yleensä pyydetä.

Näin yleensä ottaen varhaiskasvatuksen työntekijöiltä vaatimukset salassapitovelvollisuuden suhteen ovat todella tiukat. Asiakkaiden asioiden tai kuvien levittely mm. sosiaalisessa mediassa on totaalisen no go. Päiväkodissa työskentelevä ei saa kertoa käytännössä mitään lapsiin, vanhempiin tai päiväkodin asioihin liittyen.

Siksi onkin erikoista, että useammassa päiväkodissa on vieraillut turvapaikanhakijoita halailemassa lapsia, ottamassa kuvia nettiin yleisesti nähtäville kyseenalaisten kuvatekstien kanssa ja niin edelleen....täysin vanhempien tietämättä.
 
Ei tasan varmaan ollut hätävarjeluun perusteita, jos mediassa kerrottu pitää edes etäisesti paikkansa. Hätävarjelu koskee vain oikeudettoman hyökkäyksen lopettamista.

Nykyisin laki ei edes yksityiskohtaisesti määrittele mitä oikeushyviä hätävarjelulla saa suojata.

Jo vanhan lain aikana kiistattomia olivat mm. seuraavat oikeushyvät henki, terveys, fyysinen koskemattomuus, omaisuus ja kotirauha.

Usein maallikot sortuvat tuollaiseen ylitulkintaan koska eivät ymmärrä mitä eri termit tarkoittavat.
 
@winsu lyhyissä työsuhteissa (kolme kuukautta vuoden aikana) ei tarvitse soveltaa. Muuten kyllä.


1 §
Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on suojella alaikäisten henkilökohtaista koskemattomuutta ja edistää heidän henkilökohtaista turvallisuuttaan. Laissa säädetään menettelystä, jolla alaikäisten kanssa työskentelemään valittavien henkilöiden rikostaustaa selvitetään.


2 § (28.12.2012/926)
Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan työ- ja virkasuhteessa tehtävään työhön, johon pysyväisluontoisesti ja olennaisesti kuuluu ilman huoltajan läsnäoloa tapahtuvaa alaikäisen kasvatusta, opetusta, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisen kanssa.

Lakia sovelletaan 1 momentissa säädetyin edellytyksin myös:

1) siviilipalveluslain (1446/2007) 1 §:ssä tarkoitetun siviilipalvelusvelvollisen työpalveluun;

2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 4 luvun 5 §:ssä tarkoitettuun työkokeiluun osallistuvan henkilön työhön työpaikalla;

3) perhehoitajalain (312/1992) 1 §:ssä tarkoitetun perhehoitajan antamaan perhehoitoon;

4) yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa (922/2011) tarkoitettuun palvelun tuottajaan;

5) yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) tarkoitettuun palvelun tuottajaan; ja

6) perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetun aamu- ja iltapäivätoiminnan palvelujen hankkimiseen.

Tätä lakia ei kuitenkaan sovelleta 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin tehtäviin, jotka yhden vuoden aikana yhteensä kestävät enintään kolme kuukautta. Lisäksi siviilipalveluskeskus ei voi määrätä henkilöä tämän lain mukaisiin tehtäviin, jos henkilö ei halua ottaa vastaan tällaisia tehtäviä.


Työnantajan velvollisuus pyytää rikosrekisteriote nähtäväksi

Työnantajan tulee pyytää henkilöltä nähtäväksi rikosrekisterilain (770/1993) 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä, kun henkilö ensi kerran otetaan tai nimitetään sellaiseen työ- tai virkasuhteeseen, johon kuuluu 2 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä taikka annettaessa henkilölle näitä tehtäviä ensi kerran. Työnantajalla tarkoitetaan tässä laissa myös siviilipalveluslain 7 §:ssä tarkoitettua siviilipalveluskeskusta sekä työ- ja elinkeinoviranomaista, joka tekee työkokeilua koskevan sopimuksen. (28.12.2012/926)

Jollei kunnan tai kuntayhtymän virkaa täytettäessä ole käytettävissä rikosrekisteriotetta, valinta on suoritettava ehdollisena ja valinnan vahvistaminen on ratkaistava vasta sitten, kun ote on esitetty. Virkaan ehdollisesti valitun on esitettävä nähtäväksi rikosrekisteriote viimeistään 30 päivän tai viran täyttävän viranomaisen erityisestä syystä myöntämän pidemmän määräajan kuluessa valitsemispäätöksen tiedoksisaannista lukien uhalla, että valinta muutoin raukeaa. Valinnan vahvistamisesta tai sen raukeamisesta päättää ehdollisen valinnan suorittanut viranomainen tai vahvistamisesta asianomainen alempi täytäntöönpaneva viranomainen.

Valtion virkamieslain (750/1994) mukaiseen virkaan tai virkasuhteeseen nimittämisen edellytyksenä on edellä 2 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa, että henkilö on pyynnöstä toimittanut viranomaiselle nähtäväksi otteen rikosrekisteristä.

4 § (22.7.2011/932)
Yksityisten sosiaalipalvelujen tai yksityisten terveydenhuollon palvelujen tuottajan rikosrekisteriote

Jos yksityisten sosiaalipalvelujen tai yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottajan toimialaan kuuluu palvelujen antaminen alaikäiselle, tulee Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tai aluehallintoviraston ennen luvan myöntämistä pyytää muuhun kuin työsopimussuhteiseen henkilökuntaan kuuluvalta henkilöltä, jolle kuuluu 2 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä, nähtäväksi rikosrekisterilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä.

Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös kuntaa, jonka tulee vastaanotettuaan yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 11 §:n tai lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) 28 §:n 1 momentin mukaisen ilmoituksen, pyytää henkilöltä viipymättä nähtäväksi ote rikosrekisteristä.

Tässä pykälässä tarkoitettu ote on pyydettävä nähtäväksi myös ennen kuin muu kuin lupahakemuksessa tai ilmoituksessa määritelty henkilö otetaan 2 §:ssä tarkoitettuihin tehtäviin. Palvelun tuottajan on ilmoitettava asiasta Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle, aluehallintovirastolle tai kunnalle.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020504
 
Viimeksi muokattu:
Poliisi on jo myöntänyt, että heille on tehty ilmoitus yleisestä kokouksesta.

Kokoontumislaissa todetaan niiden järjestämisestä seuraavaa.

1 luku
Yleiset säännökset

1 § (23.12.1999/1257)
Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetyn kokoontumisvapauden käyttämistä sekä ohjata yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien järjestämistä tarpeellisilla järjestysluonteisilla säännöksillä.

2 §
Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan yleisiin kokouksiin ja yleisötilaisuuksiin.

Yleisellä kokouksella tarkoitetaan tässä laissa mielenosoitusta tai muuta kokoontumisvapauden käyttämiseksi järjestettyä tilaisuutta, johon muutkin kuin nimenomaisesti kutsutut voivat osallistua tai jota he voivat seurata. Yleisenä kokouksena ei kuitenkaan pidetä sellaista mielenosoitusta, joka on tarkoitettu ainoastaan yksittäisten henkilöiden mielipiteen ilmaisemista varten.

Yleisötilaisuudella tarkoitetaan tässä laissa yleisölle avoimia huvitilaisuuksia, kilpailuja, näytöksiä ja muita niihin rinnastettavia tilaisuuksia, joita ei ole pidettävä yleisinä kokouksina. Jos tilaisuuteen osallistuminen edellyttää kutsua tai määrätyn yhteisön jäsenyyttä, sovelletaan siihen tämän lain säännöksiä yleisötilaisuudesta, jollei tilaisuutta osanottajien lukumäärän, tilaisuuden laadun tai muiden erityisten syiden perusteella voida pitää luonteeltaan yksityisenä.

Tätä lakia ei sovelleta julkisyhteisöjen järjestämiin virallisiin tilaisuuksiin eikä uskonnollisten yhdyskuntien tunnusomaiseen toimintaan kuuluviin tilaisuuksiin, jotka järjestetään julkista uskonnonharjoitusta varten yhdyskunnan omissa tai niitä vastaavissa tiloissa.

3 §
Tilaisuuden järjestämisen yleiset periaatteet

Yleinen kokous ja yleisötilaisuus on järjestettävä rauhanomaisesti sekä osanottajien tai sivullisten turvallisuutta vaarantamatta ja heidän oikeuksiaan loukkaamatta. Tällaista tilaisuutta järjestettäessä on huolehdittava siitä, ettei kokoontumisesta aiheudu huomattavaa haittaa ympäristölle.

Ketään ei saa yleistä kokousta tai yleisötilaisuutta järjestettäessä asettaa ilman hyväksyttävää syytä eri asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella.

4 §
Turvaamis- ja edistämisvelvollisuus

Julkisen vallan on edistettävä kokoontumisvapauden käyttämistä turvaamalla oikeus kokoontua ilman ulkopuolista häiriötä ja luomalla edellytyksiä yleisten kokousten järjestämiselle.

2 luku
Yleiset kokoukset

5 §
Yleisen kokouksen järjestämisoikeus

Yleisen kokouksen saa järjestää täysivaltainen henkilö, yhteisö ja säätiö. Vajaavaltainen, joka on täyttänyt 15 vuotta, saa järjestää yleisen kokouksen, jollei ole ilmeistä, että hän ei kykene vastaamaan järjestäjälle lain mukaan kuuluvista velvoitteista. Muu vajaavaltainen saa järjestää yleisen kokouksen yhdessä täysivaltaisen henkilön kanssa.

6 §
Osallistumisoikeus yleiseen kokoukseen

Jokaisella on oikeus osallistua yleiseen kokoukseen.

7 §
Ilmoitusvelvollisuus

Järjestäjän on tehtävä ulkona yleisellä paikalla järjestettävästä yleisestä kokouksesta suullisesti tai kirjallisesti ilmoitus kokouspaikan poliisille vähintään kuusi tuntia ennen kokouksen alkamista. Myöhemminkin tehtyä ilmoitusta voidaan pitää pätevänä, jos kokouksen järjestämisestä ei aiheudu kohtuutonta haittaa yleiselle järjestykselle.

Ilmoitus voidaan tehdä myös sellaisesta ulkona yleisellä paikalla järjestettävästä mielenosoituksesta, joka on tarkoitettu ainoastaan yksittäisten henkilöiden mielipiteen ilmaisemista varten. Tällöin mielenosoitukseen sovelletaan tämän lain säännöksiä yleisestä kokouksesta 5 §:ää lukuun ottamatta.

8 §
Ilmoituksen sisältö
Yleistä kokousta koskevan ilmoituksen tulee sisältää seuraavat tiedot:

1) kokouksen järjestäjä;

2) kokouksen tarkoitus;

3) kokouspaikka tai kulkueen reitti;

4) kokouksen alkamisaika ja arvioitu päättymisaika;

5) järjestäjän asettamat järjestyksenvalvojat; sekä

6) kokouksessa käytettävät rakennelmat ja muut erityisvälineet.

Kokouksen järjestäjän on lisäksi nimettävä ilmoituksessa yhteydenpitoa varten henkilö, jonka on oltava poliisin tavoitettavissa kokouksen järjestämistä koskevissa asioissa (yhteyshenkilö).


9 §
Yleiset kokouspaikat

Yleisen kokouksen saa järjestää ulkona yleisellä torilla, aukiolla, katualueella tai muussa sellaisessa kokoustarkoitukseen soveltuvassa yleisessä paikassa ilman omistajan tai haltijan lupaa. Omistaja tai haltija voi rajoittaa tällaisen paikan käyttämistä kokoustarkoitukseen, jos kokouksen järjestämisestä on odotettavissa kohtuutonta haittaa omistajalle, haltijalle tai ympäristölle.

10 §
Kokouspaikkaa koskevat rajoitukset

Jos samassa paikassa ilmoitetaan järjestettäväksi samanaikaisesti useita yleisiä kokouksia eikä niiden samanaikainen järjestäminen ole mahdollista, etusija on kokousilmoituksen ensimmäisenä tehneellä järjestäjällä, jollei kokouspaikan perinteisestä tai sopimukseen perustuvasta käytöstä muuta johdu. Poliisi voi tällöin osoittaa yhteyshenkilöiden kanssa neuvoteltuaan muut kokoukset siirrettäviksi toiseen ajankohtaan tai toiseen, kokouksen tarkoituksen kannalta sopivaan paikkaan.

Jos yleisen kokouksen järjestäminen ilmoitetussa paikassa vaarantaa ihmisten turvallisuutta, aiheuttaa huomattavaa haittaa ympäristölle tai vahinkoa omaisuudelle, häiritsee kohtuuttomasti sivullisia tai liikennettä taikka valtiovierailuun tai julkisyhteisön järjestämään kansainväliseen kokoukseen kuuluvaa tai suojelun tarpeeltaan niihin rinnastettavaa tilaisuutta, poliisi voi yhteyshenkilön kanssa neuvoteltuaan osoittaa kokouksen siirrettäväksi toiseen, kokouksen tarkoituksen kannalta sopivaan paikkaan.

Poliisi voi lisäksi liikenteen sujuvuuden sitä vaatiessa ja yhteyshenkilön kanssa neuvoteltuaan määrätä kulkueen reittiä muutettavaksi ottaen kuitenkin huomioon, ettei reitin muutoksella vaaranneta kulkueen tarkoitusta.

Poliisi voi ryhtyä tässä pykälässä mainittuihin toimenpiteisiin ilman neuvottelua yhteyshenkilön kanssa, jos yhteyshenkilö ei ole tavoitettavissa.

11 §
Kokousvälineet

Yleisessä kokouksessa saa käyttää julisteita, tunnuksia, äänenvahvistimia ja muita tavanomaisia kokousvälineitä sekä tilapäisiä rakennelmia. Järjestäjän on tällöin huolehdittava siitä, etteivät ne aiheuta vaaraa tai kohtuutonta haittaa osanottajille, sivullisille tai ympäristölle.
 
Taitaa olla tämä https://www.facebook.com/riku.ahola?ref=br_rs kaveri, joten en ihmettele jos lausunto on kovin mairitteleva.

Uhrin omat fb-sivut kertovat myös jotakin.

Tarkennampa vielä, että mielestäni nuoren henkilön kuolema on aina traaginen enkä puolustele mitään enkä ketään. Kritisoin sitä ajattelua, että onko aggressiivinen käytös ja päin sylkeminen hyvä syy tappaa. Siitä ei nähdäkseni ollut kyse vaan tämän hetken julkisuudessa olleet tiedot viittaavat siihen, että häirikköä on tuupattu ja hän on kaatunut. Tapahtuman aikoihin kuvatun videon mukaan paikalla on tavallista väkeä niin paljon, mm Kansallisen Kokoomuksen väki kansanedustajineen, että jos kuoleman aiheuttanut pahoinpitely olisi tapahtunut niin ehkä poliisille olisi tuolloin asiasta kerrottu.

Silti voi olla, että tuuppaus on johtanut kuolemaan mutta sitä emme tiedä. Myös muita vaihtoehtoja on. Enkä tunne mitään sympatiaa näitä molopäitä - sanan kaikissa merkityksissä - kohtaan.

Ääripäät kohtasivat tuhoisin seurauksin :D

Poliisi tutkii Helsingin Asema-aukiolla tapahtunutta pahoinpitelyä törkeänä kuolemantuottamuksena

- Tutkinta lähtee tässä vaiheessa siitä, että näillä on syy-yhteys, mutta tässä tulee oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen, jossa asia on tarkemman tarkastelun kohteena, Kruskopf sanoo.

Oli miten oli, niin voi hyvinkin olla että kevät koittaa natseille. Jos tuo menee oikeuteen törkeänä kuolemantuottamuksena tai peräti tappona, niin tuosta tulee sen verran kovat paineet poliitikoille ja viranomaisille, että jotenkin niiden on asiaan reagoitava.

 
Viimeksi muokattu:
Uhrin FB sivuja katselee, niin siellä on enimmäkseen kuvia missä on hieman putki jäänyt päälle ja on vedetty muutakin kuin kansalaisluottamusta. Ja kyllä kuvista voi erottaa helposti ihmisen joka käyttää eri aineita.
Itselleni syntynyt täysin sama mielikuva melko pohjalla olevasta nuorehkosta aikuisesta narkkarista tästä kuolleesta. En sano edes uhrista koska en tiedä mitä on tapahtunut ja mitä ei.
 
No niin, nyt kun on tämä homma pikkuhiljaa taputeltu, voidaan miettiä, että kansainvälinen Itäkeskus on paikka, jossa kannattaa pitää laukusta kiinni myös pikkulasten ollessa lähettyvillä. Muistan 1980-luvulla kohdanneeni vastaavaa Nizzassa, Marseillessa ja Istanbulissa. Mistään en luopunut.

Päivi Mäkinen röyhkeän hyökkäyksen kohteena - 10-vuotiaat pojat kävivät kiinni taskuihin ja reppuun

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016091822336600_uu.shtml
 
Viimeksi muokattu:
Penään edelleen median vastuuta uutisoinnissa. Esitutkinta on vasta alkuvaiheessa ja antirasistiset voimat jylläävät täydellä teholla. Ei sillä, että tuota SVL- porukkaa tai tapahtunutta mitenkään puolustelisin, päinvastoin.

Tämä median valheisiin tai liioitteluihin pohjaava noitavaino saattaa pahimmillaan johtaa väkivaltaan. Onko sitten jotenkin parempaa vihapuhetta, kun antirasistinen henkilö kirjoittaa sosiaalisessa mediassa tietyn ryhmän ansaitsevan nyrkkiä naamaan, napin otsaan tai suunnitellaan rähinää johonkin kuulapäiden kokoontumiseen? Kaikki vain siksi, koska media myllyttää vuoden sisään vakiintuneella agendallaan.

Tähän valitettavasti on tultu.
 
Sitten hänellä ei periaatteessa voisi olla ainakaan merkintää huumerikoksesta, seksuaalirikoksesta, törkeästä pahoinpitelystä jne. Tosin ei kai parin päivän keikkatyöläisiltä voi katsoa kuin pärstän. Mutta ainakin vakituisesti lasten ja nuorten kanssa työskentelevien pitää esittää tuore rekisteriseloste.

No nuo vaatimuksethan koskee vain kantasuomalaisia.
 
Moniko ulkomaalaisen tekemä rikos on tehty vaikkapa "Militantit maahantunkeutujat"-järjestön tilaisuudessa ja tunnusten alla?

Poliittisen järjestön etukäteen kannustama ja jälkikäteen ylistämä väkivallanteko nyt vain on eri asia kuin yhden ihmisen tekemä rikos. Näin ihan kansalaisuudesta ja ihonväristä riippumatta. En koe olevani vastuussa kaikista valkoihoisten tekemistä rikoksista enkä ymmärrä miten tilanne olisi muiden osalta erilainen. Vain kollektiivisissa teoissa voi olla kollektiivinen vastuu.

Tuskinpa tämän keissin yhteydessä voidaan puhua "organisoidusta väkivallasta" joka oikeuttaisi "kollektiiviseen vastuuseen". SVL on toki sellaistakin harrastanut, ei sen puoleen, mutta yleisesti käytössä oleva terve järki sanoo että toiselle huutelu ja päälle sylkeminen johtaa helposti fyysiseen vastareaktioon on kohteena sitten kuka tahansa. Kuolemaan johti yksi tönäisy tai lyönti, ei mikään pesismailoilla/maihinnoususaappailla toteutettu joukkopahoinpitely.

Tässä muuten vähän viitettä siitä millainen tuomioskaala näissä tapauksissa on. Tämä on siis huomattavasti törkeämpi kuin tämä SVL-tapaus koska kimppuun käytiin ilman provosointia ja asiaan liittyi teräaserikos. Huomaa käräjäoikeuden päätös että "syytetyn ei voida katsoa olleen tietoinen kuoleman riskistä."
 
Back
Top