Poliisiylijohtaja: Poliisi oppi seuraamaan hiljaisia signaaleja
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen on valinnut linjakseen kertoa suoraan ja rehellisesti poliisin toiminnan tasosta poliitikoille.
Hän on ollut usein kuultavana etenkin hallintovaliokunnassa. Kuva: Paula Pohjamo
Suomen poliisi on parantanut tiedonhankintaansa turvapaikanhakijatilanteen muutoksista Etelä- ja Keski-Euroopassa.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen myöntää, ettei poliisi vielä vuonna 2015 nähnyt, miten Suomeen tulevasta isosta määrästä turvapaikanhakijoita olisi ollut ennusmerkit havaittavissa jo useita kuukausia etukäteen.
Kolehmaisen mukaan tilanne on korjattu. Poliisi ei jätä enää huomioimatta hiljaisia signaaleja isoista, kansainvälisistä ilmiöistä.
– Suomella on kymmenkunta virkamiestä sijoitettuina Kreikkaan auttamaan turvapaikanhakijoiden käsittelyssä. Samalla he ovat meidän tuntosarviamme seuraamaan tilannetta.
– Myös muuta tiedonjyvästen keräämistä ja analysointia ympäri Eurooppaa on tehostettu. Lisäksi Europol on ottanut ison roolin asiassa.
– Viime vuosien tapahtumien oppi on, että meillä pitää olla tuntosarvia ympäriinsä. Viimeksi emme tajunneet ajoissa, mitä Euroopassa tapahtuu ja että se koskettaa pian myös Suomea.
– Meillä oli kuitenkin muutamia asioita, joiden ansiosta pystyimme toimimaan hyvin. Suomeen tuli heinäkuussa 2015 yllättäen noin 350 albanialaista hakemaan turvapaikkaa. Sen takia annoin poliisilaitoksille kehotuksen päivittää suunnitelmansa asiassa, jos tilanne jatkuu.
–
Lisäksi aluehallintovirastojen johdolla Suomeen oli rakennettu varautumissuunnitelmat hallitsemattoman maahanmuuton varalta. Ne oli tosin tehty sitä varten, jos itärajan yli, esimerkiksi Pietarin alueelta, alkaa tulla Suomeen mittava määrä maahanmuuttajia.
– Syksyllä 2015 pystyimme ottamaan nämä suunnitelmat esille ja käyttöön. Samalla viranomaisten yhteistoiminta näytti voimansa. Tässä vaiheessa voi sanoa, että tilanteen opetus on ollut huomata poliisin, tullin, rajavartiolaitoksen, puolustusvoimien, SPR:n ja vapaaehtoisten yhteistoiminta. Meillä on täytäntöönpanokykyä.
Rehellinen viesti poliitikoille
Viranomaisten toimet nielivät kuitenkin resursseja: henkilöstön voimia ja toimialan rahoitusta.
Budjetit paukkuivat, muita töitä ja koulutuksia lykättiin ja eläkkeellä olleita kutsuttiin takaisin riviin.
– Meillä on turvapaikanhakijatilanteen muutokset, hybridiuhkia, kyberrikollisuutta – ja samaan aikaan kaikki perustehtävätkin pitäisi hoitaa. Se on haaste, jos tätä muotisanaa voi käyttää, Kolehmainen sanoo.
– On totta, että kun olemme halunneet huolehtia poliisin hälytystehtävistä ja väkivaltarikosten tutkinnasta, niistä selviämiseen on kaavittu voimavaroja esimerkiksi liikenteenvalvonnasta ja päivittäisrikostutkinnasta.
– Pidän tärkeänä, että tätä rehellistä viestiä kerrotaan myös poliittisille päättäjille.
– Uusien ilmiöiden lisäksi poliisin pitäisi pystyä hoitamaan perinteiset uhat. Olen iloinen, että poliitikot ovat asiaa ymmärtäneet ja poliisista säästäminen pysäytettiin vuodelta 2018. Poliitikot käytännössä pelastivat poliisin tilanteen tältä ja ensi vuodelta.
Kolehmainen sanoo silti toivovansa vielä pitkäjänteisimpiä päätöksiä, jotka mahdollistaisivat poliisille ainakin viisivuotissuunnitellun pelkkien vuosibudjettien sijaan.
– Poliisi täytyy pitää kaduilla siksi, ettemme halua yhteiskuntarauhan järkkyvän Suomessa. Meihin kohdistuu uusia uhkia, vanhoja uhkia ja informaatiovaikuttamista vielä siihen päälle. Poliisi on tärkeä osa turvaverkkoa pitämässä tilanteen rauhallisena.