Sotilaallisista tappioista huolimatta Isisin toiminta ei hiivu – kannustaa iskuihin Suomessa
Suvi Hautanen | 26.09.2017 | 11:45- päivitetty 26.09.2017 | 13:26
Yksittäiset toimijat ovat entistä suurempi haaste, ja he voivat saada ohjeistusta Euroopan ulkopuolella oleskelevilta sosiaalisen median välityksellä.
Sisäministeriö on julkaissut Kansallisen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelman
vuosiraportin 2017.
Raportin mukaan Daesh eli ISIS tai ISIL on kokemassa sotilaallisen tappion Syyrian ja Irakin alueella. Tämä ei kuitenkaan tarkoita Isisin toiminnan hiipumista. Isis muutti vuonna 2016 propagandansa keskeistä viestiä niin, että se ei enää kannusta eurooppalaisia matkustamaan Syyrian ja Irakin taistelualueelle, vaan kehottaa heitä tekemään iskuja kotimaissaan.
Terroristi-iskut Euroopassa ovat lisääntyneet. Isisin propagandan yllyttäminä iskuja voivat tehdä Isisin ohjaamat iskusolut, itsenäisesti toimivat solut tai Isisin inspiroimat yksittäiset toimijat tai pienet solut. Iskut ovat usein helposti toteutettavia (autot, veitset), eivätkä ne vaadi pitkällistä valmistelua, jonka aikana paljastumisen riski kasvaa.
Suomeen kohdistuva propaganda lisää iskun uhkaa
Isisin propagandan määrä on vähentynyt, mutta se tavoittaa edelleen laajasti ihmisiä Euroopassa. Muut terroristijärjestöt ovat ottaneet oppia Isisin propagandakoneistosta. Terrorististen järjestöjen propaganda hyödyntää tehokkaasti yhteiskunnallista kehitystä ja tapahtumia, jotka esitetään niin, että ne tukevat terrorististen järjestöjen ideologiaa.
Suomea kohtaan kohdistuvan terroristisen iskun uhkaa lisää Suomeen kohdistuvan ja suomeksi julkaistun väkivaltaisen jihadistisen propagandan lisääntyminen. Valeuutisten ja disinformaation tavoitteena on heikentää sosiaalista koheesiota ja vähentää luottamusta demokraattiseen järjestelmään, viranomaisiin ja instituutioihin. Vihapuhe lisää vastakkainasettelua väestöryhmien ja yhteisöjen välillä ja heikentää yksilöiden turvallisuuden tunnetta.
Viharikosten määrä kasvanut merkittävästi Suomessa
Poliisin tietoon tulleiden ekstremististen rikosten määrä ei vuonna 2015 kasvanut Suomessa huolimatta siitä, että yhteiskunnallinen tilanne ja keskustelu kärjistyivät. Sen sijaan poliisin tietoon tulleiden viharikosten määrä kasvoi merkittävästi.
Viharikokset, mukaan lukien laiton vihapuhe, vaikuttavat väkivaltaiseen radikalisoitumiseen ja ekstremismiin. Ne kohdistuvat raportin mukaan yksittäisen uhrin lisäksi siihen ryhmään, jonka edustaja viharikoksen uhri on, lisäävät ulkopuolisuuden tunnetta sekä kokemusta siitä, että yhteiskunta ei hyväksy uhrien edustamia ryhmiä jäsenikseen. Kaiken tämän seurauksena viharikokset lisäävät väkivaltaisen radikalisoitumisen uhkaa.
Vuoden 2015 turvapaikanhakijatilanteen seurauksena laittomasti maassa oleskelevien määrä Suomessa on lisääntynyt. Heidän asemansa on erittäin heikko, ja he ovat erittäin haavoittuvassa asemassa. Heitä voidaan raportin mukaan käyttää monella tavalla hyväksi esimerkiksi halpana tai jopa ilmaisena työvoimana, rekrytoida mukaan rikolliseen toimintaan ja heihin voidaan kohdistaa väkivaltaiseen radikalisoitumiseen yllyttävää propagandaa ja rekrytointia.
Väkivaltaisen toiminnan uhka liittyy ekstremismiin ja äärioikeistoon
Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen edustaja tuomittiin vankeusrangaistukseen syyskuussa 2016 Helsingin asema-aukiolla tapahtuneen, kuolemaan johtaneen pahoinpitelyn seurauksena. Tapahtuma nosti Suomen Vastarintaliikkeen toiminnan entistä näkyvämmin julkisuuteen. Liikkeen kansallissosialistinen ideologia sai paljon huomiota. Maahanmuuttoa, maahanmuuttajia ja islamia vastustavat ryhmät ovat toimineet edelleen varsin aktiivisesti ja näkyvästi. Näissä ryhmissä toimivilla yksittäisillä henkilöillä on yhteyksiä väkivaltaiseen äärioikeistoon.
Väkivaltaisen toiminnan uhka liittyy niin uskonnolla perusteltuun väkivaltaiseen ekstremismiin kuin myös väkivaltaiseen äärioikeistoon. Toimijoista saattaa koostua verkosto, jossa väkivaltaan valmiit yksilöt löytävät toisensa. Suomessa, toisin kuin monessa muussa maassa, näiden verkostojen määrä ja vaikutus ovat olleet vähäisiä, mutta niiden merkitys on lisääntynyt viime vuosina.
Ennaltaehkäisy keskittyy nykyisin palaaviin vierastaistelijoihin
Suojelupoliisin arvion mukaan Suomessa on 350 henkilöä, joilla on yhteyksiä terroristisiin järjestöihin ja yksilöihin. Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja terrorismin uhka kasvaa silloin, kun se ei ole enää yksilötason ongelma ja siihen liittyy verkostoja.
Vuodesta 2012 lähtien keskeisenä tavoitteena on ollut ennaltaehkäistä yksilöiden ja perheiden matkustaminen Syyrian ja Irakin taistelualueille. Tehtävä on raportin mukaan ollut haasteellinen muun muassa sen vuoksi, että matkustaminen terrorismirikoksen tekemistä varten tuli rangaistavaksi vasta 1.1.2016, sekä Isisin tehokkaan ja laajasti internetissä leviävän propagandan johdosta.
Vuoden 2016 lopusta lähtien on ollut nähtävissä, että matkustaminen Syyrian ja Irakin konfliktialueelle on vähentynyt. Osa matkustaneista on palannut tai on palaamassa kotimaihinsa. Ennaltaehkäisyn painopiste on siirtynyt palaajiin liittyviin kysymyksiin, kuten rikoksiin syyllistyneiden saamiseen vastuuseen teoistaan ja yhteiskuntaan integroitumiseen liittyviin seikkoihin.
Sosiaalisessa mediassa vuotoja iskuista
Yksittäiset toimijat ovat raportin mukaan entistä suurempi haaste, ja näiden yksilöiden toiminnan ennaltaehkäisy on vaikeaa. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että yksittäiset toimijat toimivat harvoin yksin. Heillä on yhteyksiä muihin samoin ajatteleviin sosiaalisen median kautta ja tulevasta teosta on vuotoja. Euroopassa iskuja tehneet henkilöt ovat voineet saada ohjeistusta Euroopan ulkopuolella oleskelevilta henkilöiltä chatin tai muun vastaavan välineen välityksellä.
Raportin mukaan tärkeä osa väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyä on vihapuheen ja viharikosten torjunta. Poliisi on tehostanut laittoman vihapuheen torjuntaa syyskuun 2016 Helsingin asema-aukion tapahtumien seurauksena.