Riskiarvio tehty yli tuhannesta turvapaikanhakijasta - 100-150 arvioitu riskihenkilöiksi
Tänään klo 20:15
Riskiarvio on tällä hetkellä tehty valtaosalle 1 400:sta turvapaikanhakijasta, jotka ovat saaneet täytäntöönpanokelpoisen kielteisen päätöksen.
Poliisihallituksen mukaan näistä noin 100-150 henkilöön sisältyy jonkinasteinen riski, uhka tai huoli. Nämä riskiarvion saaneet henkilöt pyritään mahdollisuuksien mukaan priorisoimaan palautusjonoissa.
- Osa heistä on todennäköisesti jo poistettu maasta. Poliisilaitokset tietävät, onko heidän alueellaan olevat riskihenkilöt palautettu vai ovatko he edelleen palautusjonossa, poliisitarkastaja Mia Poutanen kertoo.
Poliisihallituksesta ei kerrota, miten riskihenkilöt jakautuvat alueellisesti eri puolille Suomea.
- Todennäköisimmin suurilla paikkakunnilla on enemmän, mutta tämä on ihan yleiseen elämänkokemukseen perustuva arvio, sillä turvapaikanhakijoita on isoimmilla paikkakunnilla enemmän, Poutanen arvioi.
Hallitus ilmoitti Turun terrori-iskun jälkeen, että uhka-arvio tullaan tulevaisuudessa tekemään kaikista kielteisen päätöksen saaneista turvapaikanhakijoista ja tarvittaessa heidät otetaan välittömästi säilöön.
Nykyään uhka-arvio tehdään vain niistä, joilla on lainvoimainen päätös eli päätös on käynyt läpi kaikki valitusasteet.
Parhaillaan noin 10 000 turvapaikanhakijaa on tehnyt valituksen kielteisestä päätöksestä ja odottaa lopullista ratkaisua.
Poliisitarkastaja Poutanen kertoo, että tällä hetkellä hallituksen esittämä uudistuksen kaikille tehtävästä uhka-arviosta on valmistelussa. Poliisihallituksesta ei vielä pystytä arvioimaan milloin uudistus tulee voimaan.
- Asia on työn alla ja sitä kohden mennään, mutta en osaa vielä sanoa milloin ollaan siinä tilanteessa, Poutanen luonnehtii.
Riskiarvioita turvapaikanhakijoista on tehty KRP:ssä Poutasen mukaan vuodesta 2016. Tuolloin KRP:hen perustettiin oma yksikkö arvioimaan turvapaikanhakijoista aiheutuvia riskejä.
Säilöönotto
Poliisihallituksella ei ole tarkkaa tietoa siitä missä määrin uhka-arviot ovat johtaneet esimerkiksi säilöönottoihin. Poliisitarkastajan mukaan säilöönotto on kaikkein voimakkain turvaamistoimi, jonka poliisi voi tehdä.
- Ulkomaalaislaissa on ne säilöönottoperusteet ja niiden perusteella poliisi tekee säilöönottoja. Eli välttämättä esimerkiksi kaikkia riskihenkilöiksi luokiteltuja ei voida ottaa säilöön, Poutanen luonnehtii.
Ulkomaalaislain mukaan turvapaikanhakija voidaan ottaa säilöön esimerkiksi kansallisen turvallisuuden vaarantamisen perusteella.
Syyskuussa uutisoitiin tapauksesta, jossa irakilainen turvapaikanhakija iloitsi Turun terrori-iskusta ja käyttäytyi uhmakkaasti vastaanottokeskuksessa. Häntä oli aiemmin myös epäilty pahoinpitelystä.
Poliisi haki miehen säilöön kansallisen turvallisuuden perusteella. Itä-Suomen hovioikeus piti säilöönottoa perusteettomana ja määräsi miehen vapautettavaksi.
Poutasen mukaan Poliisihallituksessa ei ole havaittu, että oikeudet kumoaisivat usein poliisin tekemiä säilöönottoja.
- Ei se ainakaan mikään ilmiö ole, mutta kyllähän se kynnys säilöönottoon kansallisen turvallisuuden vaarantamisen perusteella on aika korkea, Poutanen sanoo.
Yhteensä 1 000 riskihenkilöä
Keskusrikospoliisissa on arvioitu ja kartoitettu Suomessa olevan yhteensä reilu 1 000 eritasoista riskihenkilöä Tässä määrässä on sekä suomalaisia että ulkomaalaisia - eri perusteilla arvioituja riskihenkilöitä, joihin liittyy eritasoisia ja erityyppisiä uhkia.
- Riskiarviossa voi olla rikosperusteita, terrorismitaustaa tai esimerkiksi mielenterveyshäiriöistä kärsiviä ihmisiä, Poutanen kuvailee.
Poutanen ei kommentoi suojelupoliisin antamia riskiarvioita. Poutasen mukaan Supo ja KRP tekevät tiivistä yhteistyötä ja ainakin osa suojelupoliisin listalla olevista on myös KRP:n listalla.
Suojelupoliisi arvioi kesäkuussa, että Suomessa on noin 350 henkilöä, joilla epäillään olevan yhteyksiä kansainväliseen terrorismiin.
Keskusrikospoliisi on vaitonainen uhka-arvioiden tekemisestä. KRP ei kommentoi, millaisia asioita uhka-arviot pitävät sisällään.
- Tietoa tulee eri lähteiltä, poliisin tietojärjestelmästä ja vihjetietona. Käsittelyn päävastuu on paikallispoliisilla, mutta tuemme paikallispoliisia ja ylläpidämme kokonaiskuvaa, minkälaisia henkilöitä on niin sanotusti arvioitavana. Kiinteää yhteistyötä tehdään myös terveydenhuoltoviranomaisten kanssa, rikoskomisario Sami Paila KRP:stä kertoo.
Pailan mukaan poliisilla on hyvä toimivalta seurantaan, joskin kehittyvän lainsäädännön suomat mahdollisuudet ovat tarpeellisia.
- Huolta aiheuttavien henkilöiden seurannassa poliisi käyttää tapauskohtaisesti harkiten käytössään olevia toimivaltuuksia. Riskihenkilöiden seuranta on paikallispoliisin vastuulla, Paila toteaa.
Rikoskomisario ei halua kommentoida erikseen turvapaikanhakijoista tehtyjä riskiarvioita, mutta myöntää työmäärän kasvaneen.
- Turvapaikanhakijamäärän kasvu on lisännyt poliisin työmäärää myös huolta aiheuttavien henkilöiden seurannan osalta.
