Suomen sisäinen turvallisuus

Kesää 2019 ei tulla muistamaan alkoholiongelmasta, vaan al-Hol-ongelmasta.:facepalm:

Kurdit vapauttavat naisia ja lapsia al-Holin leiriltä, jossa on myös suomalaisia

Nainen al-Holin leirillä Syyriassa 28. toukokuuta 2019. (KUVA: DELIL SOULEIMAN, LEHTIKUVA / AFP)
Julkaistu: 2.6. 17:03
SYYRIA
Leirillä on kymmeniätuhansia ihmisiä.
Kurdit aikovat vapauttaa 800 naista ja lasta al-Holin pakolaisleiriltä maanantaina. Vapautettujen joukossa on myös jihadistien sukulaisia, jotka lähtevät leiriltä sukulaistensa luokse. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun täpötäydestä leiristä Syyrian koillisosassa vapautetaan ihmisiä.

Vapautuksia on tarkoitus jatkaa niin, että seuraava ryhmä ihmisiä pääsee leiriltä id al-fitr -juhlapäivänä, jota vietetään muslimien pyhän kuukauden, ramadanin loppumisen kunniaksi.

– Kaikki vapautettavat eivät ole Isis-taistelijoiden sukulaisia. Joukossa on myös sotaa paenneita, tähdensi kurdien hallinnon edustaja Abd al-Mehbach.

Al-Holissa on liki 74 000 ihmistä, heidän joukossaan noin 12 000 ulkomaalaista. Leirillä on myös kymmeniä suomalaisia naisia ja lapsia.
 
Lisäksi se tarkoittanee erilaisten pätkävirkojen vakinaistamista. Ei siis tarvita mitään massiivista koulutuksen lisäystä.

Haja-asutusalueille voi olla vaikea saada jatkossakin poliiseja.

 
Eikö kuulustelua saa itse äänittää esimerkiksi avustajan toimesta?
Ei ilman kuulustelijan lupaa. Tästä on apulaisoikeuskanslerin päätös OKV/603/1/2008.

Lainausta:"
Apulaisoikeuskansleri totesi edelleen, että kantelijalla oli sinänsä ollut perustuslain 12 §:ssä ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (ihmisoikeussopimuksen) 10 artiklassa taattu sananvapauteen perustuva oikeus kuulustelun kuvaamiseen ja äänittämiseen. Tätä oikeutta, joka ei tässä tapauksessa kuulunut sananvapauden ydinalueeseen, voitiin kuitenkin rajoittaa lailla, kun se oli välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa yleisen turvallisuuden vuoksi ja rikollisuuden estämiseksi.

Esitutkintalain 17 §:n 1 momentin nojalla rikoksesta epäilty on velvollinen saapumaan ja alistumaan kuulusteltavaksi. Kuulustelun toimitti ja sen ulkoisesta kulusta vastasi kuulustelun suorittava poliisimies noudattaen esitutkintalain säännöksiä. Esitutkinnassa tapahtuvan asian käsittely, kuten epäillyn kuulustelu, ei ollut julkista yleisölle. Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslain) 24 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan esitutkinta-aineisto ja siten myös kuulusteluaineisto on esitutkinnan vireillä ollessa lähtökohtaisesti salaista. Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla tämä aineisto voidaan pitää poliisin harkinnan mukaan salassa tutkinnan lopettamiseen saakka epäillyltäkin. Näin ollen epäilty ei voinut ilman kuulustelijan lupaa tallentaa kuulustelua. Tallentamisen rajoitus perustui lakiin ja rajoittaminen oli välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa yleisen turvallisuuden vuoksi ja rikollisuuden estämiseksi."
 
Ei ilman kuulustelijan lupaa. Tästä on apulaisoikeuskanslerin päätös OKV/603/1/2008.

Lainausta:"
Apulaisoikeuskansleri totesi edelleen, että kantelijalla oli sinänsä ollut perustuslain 12 §:ssä ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (ihmisoikeussopimuksen) 10 artiklassa taattu sananvapauteen perustuva oikeus kuulustelun kuvaamiseen ja äänittämiseen. Tätä oikeutta, joka ei tässä tapauksessa kuulunut sananvapauden ydinalueeseen, voitiin kuitenkin rajoittaa lailla, kun se oli välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa yleisen turvallisuuden vuoksi ja rikollisuuden estämiseksi.

Esitutkintalain 17 §:n 1 momentin nojalla rikoksesta epäilty on velvollinen saapumaan ja alistumaan kuulusteltavaksi. Kuulustelun toimitti ja sen ulkoisesta kulusta vastasi kuulustelun suorittava poliisimies noudattaen esitutkintalain säännöksiä. Esitutkinnassa tapahtuvan asian käsittely, kuten epäillyn kuulustelu, ei ollut julkista yleisölle. Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslain) 24 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan esitutkinta-aineisto ja siten myös kuulusteluaineisto on esitutkinnan vireillä ollessa lähtökohtaisesti salaista. Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla tämä aineisto voidaan pitää poliisin harkinnan mukaan salassa tutkinnan lopettamiseen saakka epäillyltäkin. Näin ollen epäilty ei voinut ilman kuulustelijan lupaa tallentaa kuulustelua. Tallentamisen rajoitus perustui lakiin ja rajoittaminen oli välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa yleisen turvallisuuden vuoksi ja rikollisuuden estämiseksi."

Mielenkiintoista. Lukaisin tuon tapauksen.

Voin ymmärtää jossain määrin perustelun kuvaamisen kieltämiseksi joskin se on mielestäni perusteiltaan kyseenalainen koska kantelijan osalta kyseessä on pakkotilanne johon hänen on saavuttava pakon uhalla. Näin ollen perustelu kuulustelijan yksityisyydensuojasta on tulkinnanvarainen. Mutta ok. On se tietyssä mielessä ymmärrettävä.

Kuulustelun taltioinnin osalta perustelu on mielestäni huono. Koska kuulusteltava joka tapauksessa tietää kuulustelun sisällön, ei nauhoittaminen voi lisätä riskiä esimerkiksi salaisen tiedon leviämisestä. Samaten perustelu "yleisestä turvallisuudesta ja rikollisuuden estämisestä" on outo. Mitä rikosta estetään tai miten yhteiskunnan yleistä turvallisuutta edistetään tallennuksen kieltämisellä? Ainoa estettävä rikos on mielestäni mahdollinen kuulustelijan tekemän rikoksen estäminen.

Lähinnä kai tuossa on tarkoitus vaikeuttaa puolustautumista.
 
Muistaakseni avustajankin voi potkia ulos huoneesta. Parasta vaan vastailla kysymyksiin. "en voi vastata esittämäänne kysymykseen" :D
Toki avustajan voi poistaa, jos hän häiritsee kuulustelua. Avustajan tehtävä kuulustelussa on lähinnä istua hiljaa ja seurata tapahtumaa. Käräjillä sitten ollaan äänessä. Tietysti rikoksesta epäilty voi olla hiljaa, tai vaikka valehdella jos katsoo sen olevan hyödyksi asiansa selvittämisessä.
 
Mielenkiintoista. Lukaisin tuon tapauksen.

Voin ymmärtää jossain määrin perustelun kuvaamisen kieltämiseksi joskin se on mielestäni perusteiltaan kyseenalainen koska kantelijan osalta kyseessä on pakkotilanne johon hänen on saavuttava pakon uhalla. Näin ollen perustelu kuulustelijan yksityisyydensuojasta on tulkinnanvarainen. Mutta ok. On se tietyssä mielessä ymmärrettävä.

Kuulustelun taltioinnin osalta perustelu on mielestäni huono. Koska kuulusteltava joka tapauksessa tietää kuulustelun sisällön, ei nauhoittaminen voi lisätä riskiä esimerkiksi salaisen tiedon leviämisestä. Samaten perustelu "yleisestä turvallisuudesta ja rikollisuuden estämisestä" on outo. Mitä rikosta estetään tai miten yhteiskunnan yleistä turvallisuutta edistetään tallennuksen kieltämisellä? Ainoa estettävä rikos on mielestäni mahdollinen kuulustelijan tekemän rikoksen estäminen.

Lähinnä kai tuossa on tarkoitus vaikeuttaa puolustautumista.
Kannattaa noudattaa Helsingin poliisilaitoksen henkilöstön viime vuosina antamaa esimerkkiä. Kuulusteluissa ei sanota mitään, tai korkeintaan kielletään. Kaikki muu höpinä on turhaa ja yleensä vain heikentää omaa tilannetta.

Jos tekee mieli jutella, niin käräjillä sitten voi suuta aukoa, jos sinne asti päätyy.
 
Niin siis rikoksesta epäillyllä ei ole mitään velvoitetta edesauttaa sen asian selvittämistä, jossa on epäiltynä/syytettynä. Ei ole edes totuudessapysymisvelvoitetta. Tämä oikeus on kaikilla, työnantajasta riippumatta.
 
On joskus ollut keskustelua poliisin tiedotuslinjasta. Tässä asiaa suoraan hevosen suusta:
Petri Launiainen (@LauniainenPetri) twiittasi 11:20 ap. on ti, kesäk. 04, 2019:
Tässä ketjussa kerron taannoisen uhkakeissin #viestintä asioista. Lopussa mahdollisuus kysyä, jos tulee jotain aiheeseen liittyvää mieleen.

 
Niin siis rikoksesta epäillyllä ei ole mitään velvoitetta edesauttaa sen asian selvittämistä, jossa on epäiltynä/syytettynä. Ei ole edes totuudessapysymisvelvoitetta. Tämä oikeus on kaikilla, työnantajasta riippumatta.
Toki näin. Lähinnä viimevuosina tuotetut kuulustelupöytäkirjat, joissa kuulusteltava on poliisi ja oletetavasti omaa kokemusta prosessista, on vastaukset olleet kovin kovin niukkoja.
Usein myös yllättävän agressiivisia, silloin kun jotain on vastattu.

Tästä voinee vetää sen johtopäätöksen, että näin kannattaa toimia.
 
Paitsi kuulustelutilanteessa.
Tuosta on Suomi käsittääkseni saanut myös moitteita. Kuulusteluja ei videoida tai nauhoiteta. Tuo olisi syytetyn tai todistajan ja oikeusvaltiossa myös poliisin etu. Kuulustelussa ei pitäisi olla mitään salattavaa tai mitään sellaista syytä miksei niitä voisi tallentaa. Ainoa mikä tulee mieleen on se, että menettelytavat ja kuulustelu eivät vastaa niitä normeja ja lakeja joita niiden pitäisi vastata.
 
Toki näin. Lähinnä viimevuosina tuotetut kuulustelupöytäkirjat, joissa kuulusteltava on poliisi ja oletetavasti omaa kokemusta prosessista, on vastaukset olleet kovin kovin niukkoja.
Usein myös yllättävän agressiivisia, silloin kun jotain on vastattu.

Tästä voinee vetää sen johtopäätöksen, että näin kannattaa toimia.
Näinhän sitä on sanottu, että parasta on vastailla vain en muista/en tiedä lauseilla. Tai sitten ei vastaa yhtään mitään.
 
Mun mielestä tästä on tuoreempikin uutinen ihan viime vuodelta/vuosilta.
YK:n kidutuksen vastainen komitea on havainnut useita puutteita Suomen lainsäädännössä ja oikeusturvassa. Suomi sai moitteita muun muassa siitä, ettei pidätettyjen ja vangittujen kuulusteluja järjestelmällisesti äänitetä tai videoida.

Edit. Olihan siitä annettu huomautus myös vuonna 2017 ja varmasti myös välivuosina ja vuonna 2018 koska homma ei ole muuttunut. https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/@Bin/4780283/CAT_loppupäätelmät_2016_fi.pdf
 
Viimeksi muokattu:
Mun mielestä tästä on tuoreempikin uutinen ihan viime vuodelta/vuosilta.
YK:n kidutuksen vastainen komitea on havainnut useita puutteita Suomen lainsäädännössä ja oikeusturvassa. Suomi sai moitteita muun muassa siitä, ettei pidätettyjen ja vangittujen kuulusteluja järjestelmällisesti äänitetä tai videoida.

Edit. Olihan siitä annettu huomautus myös vuonna 2017 ja varmasti myös välivuosina ja vuonna 2018 koska homma ei ole muuttunut. https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/@Bin/4780283/CAT_loppupäätelmät_2016_fi.pdf

Jos EU:ta voi jostain kehua, niin siitä, että suomessakin on jonkin verran jouduttu huomioimaan perusoikeuksia viranomaistoiminnassa. Ilman sitä meillä olisi varmaan edelleen yhdet Euroopan pisimmät pidätysajat. Toisaalta kotietsintää koskeva laki on meillä edelleen suoraan Stalinin ajoilta. Käytännössä kuka tahansa poliisi voi mennä kenen tahansa asuntoon milloin haluaa:/.

Tuomioistuinten toiminta on sitten oma lukunsa. Käytännössä tuomio tulee aina jos kyseessä ei ole joku silmäätekevä. Paras minkä tiedän oli tuomio taposta jutussa, jossa kuolemansyyntutkija ei pystynyt sanomaan oliko kyseessä henkirikos vai itsemurha. 10 vuotta tipahti.

Meillä lainsäädäntö lähtee aina pyrkimyksestä helpottaa viranomaisen toimintaa. Perusoikeudet eivät ole koskaan kuuluneet suomalaiseen lainsäädännön periaatteeseen. Niihin on alettu kiinnittämään huomiota vasta viimeisen 15 vuoden aikana edes jossain määrin. Hyvä niin.
 
Back
Top