Täällä on kovasti kaipailtu käytännön toimia suomen valtiojohdolta. Samalla on sitten mietitty että
ehkäpä sitten kuitenkin valtionjohdosssa on jo kauhean hienot suunnitelmat ja
niitä vaan ei kerrota. Mainittiinpa että kun kerran itänaapuri ottanut tavaksi valehdella niin suomikin voisi ja ehkäpä jopa pitäisi näin tehdä.
Haluaisin kuitenkin huomauttaa että pv:n tehtävä on
estää/hankaloittaa sodan syttyminen, ei suinkaan siinä sen sytyttyä
hyvin pärjääminen. Tämä taas tarkoittaa että jos on olemassa jotain sellaisia suunnitelmia tai toimintatapoja jotka parantavat puolustuksen kyvykkyyttä niin niitä ei kuulu missään tapauksessa olla kertomatta julkisuuteen. Poikkeuksena luonnollisesti kaikki sellaiset keinot jotka menettävät tehonsa jos vihulainen on niistä tietoinen.
Kaikki sellainen informaatio, joka lisää kansalaisten luottamusta pv:n kykyihin lisää myös pv:n kykyjä motivaation kautta ja nostaa naapureiden hyökkäyskynnystä.
Noin niinkuin yleensäkin pidän kummallisena tätä vallitsevaa "Emme kerro miten, mutta hyvin" -mentaliteettia. Luotetaanko siellä sitten että vihulaisen tiedustelu saa ne selville vai miten tämä tuikitärkeä pelotevaikutus on tarkoitus saada aikaiseksi?
Kaiken järjen mukaan "Emme kerro miten, mutta kyllä me tiedämme nämä asiat kun näitä virkätöinään korkea upseerit miettivät ja suunnittelevat" -politiikka jättää kertomatta ainakin neljästä mahdollisesta syystä:
1) Tiedon paljastuminen tekisi hallaa suunnitellulle toiminnalle kun se ei enää tulisi yllätyksenä
- tämä on validi ainoastaan jos tieto ei oletettavasti tule paljastumaan vihollisen tiedustelulle muuta kautta (onhan parempi että me tiedämme että he tietävät, kuin että he tietävät ja me luulemme että he eivät tiedä)
- Kuinka moni näistä caseista joissa pv pistää suun tällä verukkeella suppuun on oikeasti sellainen että itärajan takana ei tiedetä?
- Siinä skenaariossa että vihollisen tiedustelu saa asian selville, olisi parempi jos tavan reserviläinenkin sen tietäisi.
2) Halutaan pitää vihulainen epätietoisena asianlaidasta, jotta se joutuu valmistautumaan useita eri skenaarioita vastaan
- sama ongelma kuin 1) heti jos asia kuitenkin paljastuu (toki voi olla perusteltua uskoa että näin ei käy, riippuen asiasta)
3) Ongelmaan ei ole keksitty mitään hyvää ratkaisua tai ratkaisua etsitään juuri / uutta ratkaisua ollaan ottamassa käyttöön tai kokeilemassa.
- Tässä siis kusetetaan, koettaen uskotella että kyseessä on syy numero 2). Ts bluffi.
4) Ratkaisun kertominen aiheuttaisi sisä- tai ulkopoliittisia ongelmia
- enää ei pitäisi olla 70-luvun suomettumisen rämeessä.
Hiukan tuosta bluffi kommentista tuli mieleen että tämähän on hiukan niinkuin texas holdemissa. Problematiikka on se, että kun kaveri kippaa, niin kannattaako sille näytää omat kortit vai ei. Joskus kannattaa, joskus ei. Oman bluffin paljastaminen toimii holdemissa jos sinä haluatkin että kaveri jossain vaiheessa katsoo sun laput luullen että sinä taas bluffaat kun sulla itse asiassa onkin varmasti voittavat kortit eli nutsit.
PV:n asioista puhuttaessa
ei haluta että kaveri koskaan katsoisi että bluffaatko vai et.
Noniin pokeri-gurut: miten toimitaan jos halutaan uskotella että ei koskaan bluffaa? Pitäisi kai pelata The Rockia tai ainakin tiukkaa ja agressiivista.
Mitäs se sitten tarkoittaa tässä kontekstissa? Ainakaan koskaan ei saa kertoa mitään sellaista joka paljastaa jonkun aiemmin kerrotun asian bluffiksi. Tääm ehkä on myös osittainen selitys pv:n tietynlaiseen tiukkaan tiedotuslinjaan.
Pahoittelut että meni vähän tajunnanvirraksi.
p.s tää siis edit, kun taas tuli yritettyä tehdä tabulaattori ja tab+enter painaa "Tallenna" nappia
